Aloitteet
Sähköinen
tiemaksujärjestelmä ja uudet liikenneturvallisuuspalvelut
Liikenne-
ja viestintäministeriö teetti selvityksen Tienkäyttömaksujärjestelmä,
LVM julkaisu 17/2006, joka valmistui maaliskuussa 2006.
Aino-ohjelman
Greenbox-hankkeessa
toteutetaan tiemaksujärjestelmävaihtoehtoja esittelevä
demonstraatio.
Yleiseurooppalaista
tiemaksujärjestelmä koskevia dokumentteja
on koonnut komission toimeksiannosta Erticon vetämä RCI-projekti
(Road Charging Initiative).
Liikenne-
ja viestintäministeriö asetti syksyllä 2006 työryhmän
selvittämään tienkäyttömaksujen malleja ja vaikutuksia.
Työn tuloksena on kesäkuussa 2007 julkaistu esiselvitys Tienkäyttömaksujen
vaikutukset Suomessa, LVM julkaisuja 35/2007.
Liikenne-
ja viestintäministeriö on käynnistänyt ruuhkamaksuselvityksen
(Tiedote
14.3.2008). Selvityksen työohjelma ja arviointikehikko on julkaistu
(LVM
julkaisuja 36/2008). Mallien ja vaikutusarvioiden on määrä
valmistua keväällä 2009.
Hallituksen
liikennepoliittisessa
selonteossa linjataan (27.3.2008):
"Luodaan valmiudet paikannukseen perustuvan tienkäyttömaksun
käyttöönottoon tulevalla vuosikymmenellä. Hallituksella
on valmiudet luoda lainsäädännölliset edellytykset
mahdollisen alueellisen ruuhkamaksun käyttöönotolle."
ITS Finlandin aloite
23.5.2005
(aloite
pdf-muodossa)
Sähköinen
tiemaksujärjestelmä ja uudet liikenneturvallisuuspalvelut
Mikäli
autot varustettaisiin sopivalla telematiikkalaitteella, nykymuotoiset
verot ja maksut voitaisiin korvata tiemaksulla, jota perittäisiin
etenkin ruuhkautuvilla tie- ja katuverkon osilla ruuhka-aikoina. Saman
laitteen avulla voitaisiin kaikkiin autoihin tuoda keli- ja onnettomuusvaroitukset
sekä automaattinen hätäsoitto kolarin sattuessa ja näin
parantaa liikenteen sujuvuuden lisäksi myös liikenneturvallisuutta.
Suomessa
kerätään vuoden 2005 talousarvion mukaan ajoneuvoveroa
noin 536 miljoonaa euroa. Sama summa voitaisiin kerätä esimerkiksi
perimällä noin 3 senttiä kilometriltä ajettaessa katualueilla.
Vastaavasti uusien autojen hankinnan yhteydessä kerättävä
autovero (1200 M€, TAE 2005) voitaisiin muuttaa käyttöön
perustuvaksi tiemaksuksi. Tiemaksujen perimisen periaatteet ovat lähtökohtaisesti
johdettavissa liikennepoliittisista tavoitteista. "Käyttäjä
maksaa" -periaatteen toteuttamisen ohella kilometriperusteinen tiemaksu
voisi ohjata välttämään ruuhkia ja samalla ajoneuvolaitteella
voitaisiin tarjota monia liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta tukevia
palveluja.
Ruuhkamaksu
on väline liikenteen hallintaan
Liikenteen
ruuhkautuminen on Euroopassa suuri haaste ja uudentyyppiset sähköiset
tiemaksujärjestelmät voivat olla väline liikenteen hallintaan.
Kun tavoitteena on liikenteen ohjaus, ruuhka-aikoina ja ruuhkaisilla alueilla
perittävä maksu voi olla suurempi kuin muina aikoina ja muilla
alueilla "Ruuhkamaksujen" periminen kannustaisi myös joukkoliikennepalvelujen
käyttöön.
Nykyisten
verojen korvaaminen paikannukseen perustuvilla tiemaksuilla tuo joustavan
ja tehokkaan laskutusjärjestelmän ohella säästöjä
infrastruktuuri-investoinneissa liikennekuorman jakautuessa tasaisemmin
sekä ajallisesti että verkon eri osissa. Rahoituslaskelmassa
tulee ottaa huomioon monet saavutettavat säästöt, joihin
on viitattu jäljempänä. Autoveron korvaaminen tiemaksuilla
kannustaisi ajoneuvokannan nopeampaan uudistumiseen, mikä näkyisi
sekä liikenneturvallisuuden paranemisena että ympäristön
alhaisempana kuormituksena.
EU suosittelee
satelliittipaikannusta tiemaksujärjestelmiin
Euroopan
unionin sopimukset edellyttävät ihmisten ja tavaroiden vapaata
liikkuvuutta unionin alueella eivätkä esimerkiksi tienkäyttömaksut
saa luoda esteitä tai eriarvoisuutta liikkumiselle. Euroopan parlamentti
ja neuvosto on siksi antanut 29.4.2004 direktiivin 2004/52/EY,
joka koskee sähköisten tiemaksujärjestelmien yhteentoimivuutta
EU:n alueella.
Direktiivin
taustalla on yhtäältä eri maissa käytössä
olevien perinteisten tiemaksujen keruun järjestelmien yhteentoimimattomuus
ja toisaalta EU:n panostukset uuteen eurooppalaiseen Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmään
sekä radiopakettiverkon kattavuuden kehittyminen. Ideana on, että
samaa tiemaksujen keruun laitetta voidaan käyttää koko
EU:n alueella. Direktiivi koskee siis ainoastaan tiemaksujen keräämisen
tapaa eikä sinänsä rajoita jäsenmaiden vapautta säätää
kansallisia tiemaksuja.
Teknisesti
direktiivi säätää, että vuodesta 2007 lähtien
ajoneuvolaitteeseen perustuvan sähköisen tiemaksujen keruun
tulee tukeutua yhteen tai useampaan kolmesta tekniikasta, jotka ovat satelliittipaikannus,
gsm-gprs-matkaviestintä ja mikroaaltotekniikka. Pidemmällä
aikavälillä direktiivi suosittelee satelliittipaikannusta ja
radiopakettiverkon käyttöä, joiden avulla voidaan laskea
ajetut kilometrit tieluokan mukaan ilman infrastruktuuriin tehtäviä
kalliita investointeja. Lisäksi nämä tekniikat mahdollistavat
myös uudet, liikkujille suunnatut turvallisuus- ja tiedotuspalvelut
kuten onnettomuuteen joutuneen ajoneuvon automaattisen hätäilmoituksen
sijaintitietoineen. Tekniikan avulla voidaan myös tuottaa ajantasaiset
tiedot liikenneolosuhteista, liikennemääristä tai matka-ajoista.
Yksityisyyttä
ei saa loukata
Ratkaisevaa
paikannukseen perustuvan tiemaksujen keruun käyttöönotolle
ja järjestelmän yhteiskunnalliselle hyväksyttävyydelle
on luottamuksen rakentaminen kansalaisten, poliitikkojen ja viranomaisten
sekä ratkaisun toteutuksessa ja ylläpidossa tarpeellisten luotettujen
osapuolten kesken. Sähköinen tiemaksujen kerääminen
merkitsee ajoneuvojen tarkkaa paikantamista, mutta se ei saa loukata henkilöiden
yksityisyyttä. Kansainvälinen standardointi asiassa tähtää
siihen, että ajoneuvojen reittitietoja ei tarvitse siirtää
ja säilyttää keskitetyssä järjestelmässä.
Toiminnallisesti riittää, että vain tarpeelliset ajoneuvokohtaiset
laskutustiedot siirretään ja niitä säilytetään
vain sen aikaa kuin maksujen periminen edellyttää.
Yksi laite
- monet hyödyt
Sähköisen
tiemaksujärjestelmän mahdollistamat muut sovellukset ovat Suomessa
jo kehitteillä ja niiden mahdollistamat yhteiskunnalliset säästöt
ovat merkittäviä. Maksujen keruussa tarpeellisen laitteen tulisi
tukea mm.
- automaattista hätäviestin lähettämistä
- keli- ja onnettomuusvaroitusten lähettämistä ajoneuvoihin
- ylinopeusvaroitusta
- liikenneinformaation keruuta
- anastettujen ajoneuvojen jäljittämistä
- navigointia multimediapuhelimella
Liikenneonnettomuuksien
pelastustoimenpiteiden nopeutuminen eCall-hätäviestijärjestelmän
avulla säästäisi Euroopassa EU:n eSafety-ohjelman
arvion mukaan noin 2000 ihmishenkeä vuodessa ja 15% vakavista loukkaantumisista
jäisi lieviksi loukkaantumisiksi. Järjestelmän taloudelliseksi
hyödyksi lasketaan Euroopassa 21 miljardia euroa vuodessa. Suomessa
vastaavan hyödyn on alustavasti arvioitu olevan noin 90 miljoonaa
euroa vuodessa. Komission ja autoteollisuuden yhteinen tahto on varustaa
kaikki uudet autot eCall-laitteella vuodesta 2009 alkaen (tiedote
3.2.2005).
Sää
ja keli ovat usein olennainen syy liikenteen ongelmien syntymiseen. Suomessa
on kehitetty järjestelmää (VARO-hanke),
jonka avulla kuljettajia voidaan varoittaa aiempaa täsmällisemmin
liukkaasta kelistä, tapahtuneesta onnettomuudesta tai muusta liikennettä
uhkaavasta vaarasta. Nykyaikaisen varoituspalvelun käyttöönotto
on mahdollista, kun ajoneuvot voidaan paikantaa.
Ylinopeus
tai liian suuri tilannenopeus on usein syynä liikenneonnettomuuksiin.
Keli- ja muut liikenneolosuhteet huomioon ottavilla vaihtuvilla nopeusrajoituksilla
pyritään parantamaan liikenneturvallisuutta. Telematiikkalaitteen
avulla tieto voimassa olevasta nopeusrajoituksesta voidaan välittää
suoraan ajoneuvoon ja varoittaa kuljettajaa ylinopeudesta.
Liikenteen
sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi tarvitaan liikenteen ohjauksessa
ajantasaista informaatiota liikennetilanteesta. Liikennesuunnittelua varten
kerätään liikenteestä tarpeellisia tilastotietoja.
Perinteinen tapa rakentaa tien varsille erilaisia anturi- ja muita havaintojärjestelmiä
on Suomen olosuhteissa kallista, mikä selvästi rajoittaa tarpeellisen
informaation keruuta. Satelliittipaikannus ja radiopakettiverkko mahdollistavat
liikenneinformaation keruun liikkuvista ajoneuvoista. Kerätty tieto
voidaan jalostaa myös kuljettajille suunnatuiksi liikennetiedotteiksi
ja palveluiksi reitinsuunnitteluun.
Ajoneuvojen
käyttövarkaudet vähenevät tehokkaiden ajonestolaitteiden
ansiosta autokannan uudistuessa. Suomessa tapahtuu vuosittain runsaat
20.000 ajoneuvovarkautta. Ajoneuvoon asennetun paikannusyksikön avulla
anastetun ajoneuvon jäljittäminen on mahdollista, jolloin merkittävä
osa tapauksista voidaan selvittää nopeasti.
Nykyisiä
multimediapuhelimia voi luonnehtia pieniksi, mobiileiksi tietokoneiksi.
Eräs liikkujaa palveleva sovellus on navigointi, joka perustuu satelliittipaikannukseen
ja digitaaliseen karttaan. Euroopassa multimediapuhelimiin on tarjolla
jo useita kilpailevia autonavigointiohjelmistoja, joihin digitaalinen
kartta on saatavilla myös Suomen tie- ja katuverkosta. Ajoneuvoon
asennettava telematiikkalaite voi tarjota multimediapuhelimelle langattomasti
paikannustiedon, mikä tekee navigointiohjelman käytön mahdolliseksi.
Eurooppalainen
yhteentoimivuus
Sähköisten
tiemaksujen järjestelmä tulee em. direktiivin mukaan toteuttaa
siten, että yhteentoimivuus Euroopassa varmistetaan. Toimeenpanoa
varten on asetettu komitea ja asiantuntijaryhmät sekä käynnistetty
laajoja projekteja. Tavoitteena on määritellä eurooppalainen
tiemaksupalvelu (EETS, European Electronic Tolling Service). Cesare 3-projekti
määrittelee maksupalvelun sopimusten ja organisoinnin rakenteet.
Erticon kokoama RCI
(Road Charging Interoperability) -projekti keskittyy tiemaksutoiminnon
sisältävän yleiskäyttöisen ajoneuvolaitteen kehittämiseen
komission tarjouspyynnön
mukaan.
EU:n kuudennessa
puiteohjelmassa on käynnissä laaja ajoneuvojen liikennetelematiikan
tutkimus- ja kehittämisprojekti, GST-hanke
(Global System for Telematics). Erityisesti liikenneturvallisuuden parantamiseen
keskittyvän projektin tavoitteena on määritellä avoin
telematiikka-alusta autoihin sekä sovellusten sertifiointi- ja maksumenettelyt.
Pilottisovelluksina toteutetaan mm. hätäviestien lähettäminen
sekä liikenneinformaation keruu ajoneuvoista.
Tiemaksujen
sähköinen keruu on standardointikohteena sekä maailmanlaajuisesti
ISO:ssa että Euroopan standardointijärjestössä (CEN/TC278/WG1)
ja satelliittipaikannukseen perustuvan tiemaksusovelluksen määrittely
on hyväksymismenettelyssä (ISO 17575, MISTER) (EFC
Open Meeting).
Tiemaksumarkkinat
kasvavat
Tiemaksujen
piirissä on Euroopassa lähes 25.000 tiekilometriä, joiden
käyttäjiltä kerätään vuosittain noin 15
miljardia euroa (ASECAP).
Maksuilla rahoitetaan tyypillisesti moottoritieinvestointeja, joskin useimmissa
maissa tiemaksuihin sisältyy myös arvonlisävero. Teknisesti
suuntaus on sähköiseen maksujen keruuseen.
Sveitsissä
on vuoden 2001 alusta lähtien ollut käytössä tiemaksujärjestelmä,
joka perustuu satelliittipaikannukseen ja mikroaaltotekniikkaan. Maksutiedon
keruulaite on pakollinen Sveitsissä rekisteröidyissä raskaissa
ajoneuvoissa (yli 3,5 tn). Laite on tiettävästi asennettu noin
80.000 ajoneuvoon ja vuosittain järjestelmällä kerätään
tiemaksuina runsaat 500 miljoonaa euroa koko yleisen tieverkon alueella
(71.000 km).
Saksassa
on vuoden 2005 alussa siirrytty raskaan liikenteen tiemaksujen osalta
Toll
Collect järjestelmään, joka perustuu digitaaliseen
karttaan, gps-paikannukseen ja gsm-verkkoon laskutustietojen siirrossa.
Järjestelmän avulla ennakoidaan kerättävän 2,8
miljardia euroa vuodessa (9-14 snt/km, yli 12 tn ajoneuvot). Järjestelmän
ovat yhdessä kehittäneet Deutsche Telekom ja DaimlerChrysler,
joilla on nyt 12 vuoden operointisopimus järjestelmästä.
Toistaiseksi noin 500.000 laitetta on asennettu. Laite on maksuton, mutta
ajoneuvon omistaja vastaa laitteen asennuksen kustannuksista.
Monissa maissa,
kuten Iso-Britanniassa ja Ruotsissa, valmistellaan paikannukseen perustuvaa
tiemaksujen keruuta. Saksassa kehitettyä järjestelmää
markkinoidaan aktiivisesti eri maihin, joskin muualla tavoitellaan kevyempää
ratkaisua ja halutaan välttää monopolin syntyminen.
Näköalana
on, että tiemaksujärjestelmille ja niiden komponenteille kuten
päätelaitteille on tulevina vuosina merkittävää
kysyntää Euroopassa ja laajemminkin, joskin markkinoilla tulee
olemaan ankara kilpailu. Suomalaisella teollisuudella on hyvät edellytykset
menestyä uuden sukupolven tiemaksujärjestelmien markkinoilla
vahvan tieto- ja viestintätekniikan osaamisen pohjalta. Suomen olosuhteet
tarjoavat sopivat puitteet edistyneen ja kilpailukykyisen järjestelmän
ja sen komponenttien kehittämiseen ja testaamiseen. Periaatteessahan
on kyse mittavasta, automatisoidusta laskutusjärjestelmästä,
joka monella tavalla muistuttaa matkaviestinverkon laskutusjärjestelmiä.
Suomalaisesta näkökulmasta katsoen tulisi ehkä pyrkiä
aktiivisesti yhtenevään ratkaisuun aluksi Pohjoismaissa, Alankomaissa
ja Baltiassa em. eurooppalainen yhteistyö huomioon ottaen. Saksan
järjestelmän arviointi on hyödyllistä sekä teknisestä
näkökulmasta että "pelisääntöjen"
kannalta.
"Pay
as you drive"
Periaate,
että maksu peritään pikemmin auton käytöstä
kuin omistamisesta kiinnostaa myös vakuutusyhtiöitä ja
niiden asiakkaita. Britanniassa vakuutusyhtiö Norwich Union on aloittanut
laajan kokeilun 5000 vapaaehtoisen autoilijan kanssa kerätäkseen
vakuutusmaksuja periaatteella "pay
as you drive".(T&t
9.9.2004) Tavoitteena on tarjota ajokilometreihin perustuva vaihtoehto
halukkaille asiakkaille vuonna 2006. Vaihtoehdon arvellaan osaltaan kannustavan
välttämään turhaa ajamista.
Tanskassa
on käynnistymässä kokeilu,
jossa vakuutusyhtiö tarjoaa juuri ajokortin saaneelle kuljettajalle
hyvään ajokäyttäytymiseen kannustavaa bonusjärjestelmää.
Ajokäyttäytymistä, eritoten ajonopeutta, seurataan hanketta
varten kehitetyllä telematiikkalaitteella.
Aloitteet:
1. Selvitetään
paikannukseen perustuvien tiemaksujen keruun tekniset standardit sekä
käytännön toteuttamismahdollisuudet ja kustannukset sekä
raportoidaan kokemuksista järjestelmän toteuttamisesta mm. Saksassa.
2. Määritellään ja suunnitellaan kokeilua varten tarpeelliset
tekniset ratkaisut ja tiedonsiirron rajapinnat tiemaksujen sähköistä
keruuta varten; varmistetaan, että saman, avoimen ajoneuvolaitteen
avulla voidaan toteuttaa myös muita sovelluksia kuten automaattinen
hätäviesti (eCall), keli- ja onnettomuusvaroitusten lähettäminen,
liikenneinformaation keruu liikkuvista ajoneuvoista jne.
3. Selvitetään uuteen tiemaksukäytäntöön
siirtymisen säädökselliset edellytykset ja käynnistetään
ajoneuvoverolain ja autoverolain uudistaminen tavoitteena siirtyä
uuteen, paikannukseen perustuvaan tiemaksujärjestelmään
lähivuosien aikana. Selvitetään myös muihin liikenneturvallisuussovelluksiin
liittyvät säädöskysymykset.
4. Käynnistetään pilottihanke, jossa testataan paikannukseen
perustuva tiemaksujen keruu em. määrittelyjen mukaan sekä
laskutusjärjestelmän että päätelaitteiden ja
tiedonsiirron osalta; erityistä huomiota pilottihankkeessa tulee
kiinnittää päätelaitteen asennettavuuteen ja käyttöönoton
prosessin testaamiseen.
5. Käynnistetään neuvottelut vakuutusyhtiöiden kanssa
samalla ajoneuvolaitteella toteutettavan, ajoneuvon käyttöön
ja ajokäyttäytymiseen perustuvan, vapaaehtoisen bonusjärjestelmän
kehittämiseksi.
6. Käynnistetään neuvottelut Pohjoismaiden, Baltian ja
muiden EU-maiden kanssa yhteentoimivan, satelliittipaikannukseen perustuvan
tiemaksujärjestelmän määrittelemiseksi ja toteuttamiseksi.
7. Tarkistetaan kokeilun tulosten ja kansainvälisen standardoinnin
kehittymisen pohjalta tiemaksujärjestelmän määritykset.
Selvitetään ja määritellään sähköisten
tiemaksujen keruussa tarpeellisten laitteiden tyyppihyväksyntä/sertifiointimenettelyt
sekä laitteiden asentamiseen liittyvät käytännöt.
Valmistellaan järjestelmän ja ajoneuvolaitteiden hankintamenettely.
Aikataulu
Tavoitteena
tulisi olla selvitysten ja määrittelytyön käynnistäminen
mahdollisimman pian siten, että kokeilu voitaisiin toteuttaa vuoden
2006 aikana. Käyttöön otettavan järjestelmän
määrittely ja hankintamenettelyn valmistelu tulisi viedä
läpi vuoden 2007 aikana. Järjestelmän toteutus ja laitteiden
asennus tulisi tapahtua vuoden 2008 aikana, jolloin järjestelmä
voitaisiin ottaa käyttöön vuoden 2009 alusta lähtien.
Lisätietoja:
ITS Finlandin koordinaattori Antti Rainio, Navinova Oy
Gsm 050 520 8605, antti.rainio @ navinova.fi
|
