Liikenneministeri Anu Vehviläinen haastattelussa: - Hallitus panostaa liikennetelematiikan mahdollisuuksiin

Älykkään liikenteen uutiset haastatteli liikenneministeri Anu Vehviläistä: Onko liikennetelematiikka teille tuttua?

Liikenneministeri toteaa:
- Olen iloinen, että joukkoliikenteen palvelut ovat parantuneet ratkaisevasti mm. uusien reittioppaiden myötä. Myös kelitiedot saadaan liikenteessä yhä tuoreempina, ja siitähän hyödymme me kaikki. Liikenteen telematiikka on tärkeä ala, ja aion perehtyä siihen syvemmin. Liikenne- ja viestintäministeriössä on kehitetty alan asiantuntemusta jo pitkään. Hallitusohjelman mukaan älykkään liikenteen palveluilla mm. tuetaan ilmastopolitiikkaa, kestävää kehitystä ja turvallista liikkumista. Hallitus on sitoutunut ohjelmassaan edistämään informaatioteknologiaa hyödyntävien palvelujen käyttöönottoa liikenteessä. Tiehallinto, Ratahallintokeskus ja Merenkulkulaitos ovat juuri käynnistäneet yhteisen ohjelman "Älykäs liikenne", jotta liikennemuodosta riippumatta koko kuljetus- tai matkaketju informaation avulla toimisi.

Kysymykseen, minkälainen rooli liikenteen älykkäillä ratkaisuilla voisi olla ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, liikenneministeri Vehviläinen vastaa:
- Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä liikenteen osalta voidaan käyttää telemaattisia ratkaisuja hyödyksi. Hiilidioksipäästöthän riippuvat energian kulutuksesta, ja tähän voidaan liikenteessä vaikuttaa ohjaustoimintaa tehostamalla. Esimerkiksi sään, kelin ja liikennemäärän mukaan vaihtuvat nopeusrajoitukset säästävät tutkimusten mukaan energiaa. Jos liikenteen sujuvuutta heikentämättä voidaan säädellä nopeustasoja joustavasti ja samalla säästää energiaa sekä hillitä päästöjä, niin sehän juuri on älykästä liikennettä.

Kuuluvatko telematiikan tarjoamat ratkaisut Suomen liikennepolitiikkaan?
Ministeri vastaa:
- Hallitusohjelman kirjauksen mukaan teknologian tarjoamat ratkaisut halutaan hyödyntää mahdollisimman hyvin liikennepolitiikassa. Edistykselliset ja asiakaslähtöiset liikenteen palvelut tehostavat liikenteen toimintaa. Parantamalla palveluita ja tehostamalla teknologisten älykkäiden ratkaisujen käyttämistä saamme enemmän hyötyä jo rakennetusta liikenneverkosta.
Liikenteen asiantuntijat ovat pitkälle yhtä mieltä siitä, että liikenteen hankkeet on tulevaisuudessa toteutettava ns. neliporrasmallin mukaisesti. Siinä pyritään ensin maankäytön suunnittelulla vaikuttamaan liikennetarpeeseen, sitten saamaan täysi hyöty nykyisestä infrastruktuurista . Tämän jälkeen liikenteen lisääntyneeseen kysyntään pyritään aluksi vastaamaan pienillä toimenpiteillä. Vasta lopuksi toteutetaan tarvittaessa varsinainen suurempi investointi. Tavoitteena on, että liikenneväylällä pidetään kaiken aikaa tasaisesti riittävä palvelutaso. Käytännössä tietysti tällainen toimintamalli vaatii vielä paljon työtä ja toimintatapojen muuttamista.

Miten ministeriö tukee jatkossa älykkään liikenteen ratkaisujen kehittämistä Suomessa?
Liikenneministeri Anu Vehviläinen tiivistää:
- Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus lisää panostaan liikennesektorin tutkimus- ja kehitystoimintaan. Logistiikan tutkimuksen ohella panostetaan erityisesti liikenteen telematiikkaa hyödyntävien ohjaus- ja tietopalveluiden kehittämiseen. Liikennepoliittisen selonteon valmistelussa linjaamme tarkemmin älykkään liikenteen kehittämistä.

 

LVM nimitti työryhmän pohtimaan tienkäyttömaksujen kokeilua

Liikenneministeri Anu Vehviläinen on päättänyt asettaa työryhmän selvittämään tiemaksukokeilua. Työryhmän tehtävänä on laatia esitys tiemaksukokeilusta raskaalle liikenteelle valtatiellä 7. Lisäksi työryhmä arvioi yleisemmin tiemaksujen käyttöönottoa Suomessa. Työryhmää ryhtyy vetämään liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen. Työryhmään tulee mukaan muun muassa valtiovarainministeriön edustus.

Liikenne- ja viestintäministeriössä on tehty virkamiestyönä taustaselvitys tienkäyttömaksujen perusteista ja vaikutuksista. Esiselvityksen taustalla on eduskunnan hyväksymä lausuma, jossa edellytettiin, että hallitus ryhtyy pikaisesti luomaan raskaalle liikenteelle tiekohtaista tiemaksujärjestelmää. Myös hallitusohjelmassa on kirjaus, että käyttöperusteisten liikenteen hinnoittelumallien käyttöönottoa ja älykkäiden tiemaksujärjestelmien kokeilua selvitetään.
- Suomessa tulee edetä tienkäyttömaksuissa harkitusti ja vaiheittain. Tienkäyttömaksuista ei saa tulla elinkeinoelämälle ja kuljetustoiminnalle lisärasitetta, joka haittaisi elinkeinoelämän ja kuljetusalan kilpailuedellytyksiä, liikenneministeri Vehviläinen linjaa.

Galileo tarvitsee 2,4 miljardia lisää rahaa

Galileo-järjestelmä tarvitsee 2,4 miljardia lisää rahaa vuosille 2007-2013. Järjestelmälle on jo varattu 1 miljardi euroa. Galileo-järjestelmän on tarkoitus olla käytössä vuonna 2012.
Satelliittinavigointijärjestelmän valmistelua jatketaan uudella toimintamallilla. Julkisen sektorin vastuu hankkeesta tulee lisääntymään.

Euroopan unionin liikenneministerit hyväksyivät Galileo-hankkeen tulevaisuuden toimintaperiaatteet ja rahoituslinjaukset kokouksessaan 7.-8. kesäkuuta Luxemburgissa. Komissio ehdottaa, että julkisen sektorin vastuuta laajennetaan kattamaan kehittämisvaihe ja rakentaminen kokonaan käyttöönottoon asti. Päätös uudesta toimintamallista sekä rahoituspäätös pyritään tekemään liikenneministerien kokouksessa lokakuussa
Liikenneneuvos Matti Roineen mukaan Euroopassa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että maanosa tarvitsee oman paikantamisinformaatiota tuottavan satelliittijärjestelmän.
- Johtavissa teollisuusmaissa on havaittu, että paikantamiseen liittyvät järjestelmät ja palvelut ovat lähitulevaisuudessa ratkaisevia teollisuuden kilpailukyvyn ja työpaikkojen säilymisen edellytyksiä, Roine sanoo.
Venäjä on ilmoittanut avaavansa parannetun Glonass-satelliittijärjestelmän vuonna 2009. Kiinalaiset ovat ampuneet jo oman järjestelmänsä satelliitteja maata kiertämään, ja myös Yhdysvallat aikoo parantaa GPS-järjestelmää.
Paikantaminen on Roineen mukaan keskeinen palvelu, jota ilman on mahdotonta toteuttaa laajoja maksu- ja palvelujärjestelmiä. Johtavat päättäjät tiedostavat ja tunnustavat tämän. Euroopassa ollaan myös sillä kannalla, että sotilasjärjestelmistä riippumaton satelliittijärjestelmä on välttämätön palvelujen luotettavuuden turvaamiseksi.

 

Pyöräilijät löysivät YTV:n kevyen liikenteen reittioppaan

Pääkaupunkiseudun pyöräilijät ovat ottaneet innokkaasti vastaan YTV:n julkaiseman Kevyen liikenteen Reittioppaan. Uudella palvelulla on 2000-4000 käyttäjää päivittäin. Suunnittelija Petteri Sipilän mukaan yli 500 käyttäjän lähettämä palaute on ollut myönteistä.
Myös joukkoliikenteen Reittiopasta käytetään vilkkaasti. Kaikkien aikojen ennätyspäivä oli 4.6., jolloin 100 000 käyttäjän raja rikkoutui kesäaikatauluihin siirryttäessä. Tavallisena arkipäivänä palvelua selaa 50 000 käyttäjää.

Kevyen liikenteen reittiopas löytyy samasta paikasta kuin joukkoliikenteen reittiopas. Kevyen liikenteen osio avautuu painamalla oranssinväristä pyöräilykuvaketta.
Suunnittelija Petteri Sipilä sanoo kevyen liikenteen palvelun tukevan eniten pyöräilijöitä. Esimerkiksi rullaluistelijat haluaisivat tietää, missä reitit ovat asvaltoituja, mutta tähän ei oppaassa ole vielä toimintoa. Pyöräilyreitteihin käyttäjät ovat kaivanneet lisätoiminnoksi välietapin valintaa.
Kevyen liikenteen reittioppaan avulla löytyy myös valtaosa pääkaupunkiseudun liikuntapaikoista. Muun muassa kalliokiipeily-, agility- tai uintipaikat voi etsiä helpolla hakutoiminnolla Reittioppaan karttapohjalle.
Petteri Sipilä YTV:ltä toteaa, että kesän aikana kerättyjen kokemusten pohjalta tehdään palvelun kehittämiseksi jatkosuunnitelma. YTV:n Reittiopas-palvelun toteuttaja on WM-data.

Puhuva Matkamies julkisessa koekäytössä

Tampereen yliopisto kehittää matkapuhelimiin reittiopasta, jossa on mukana ääniopastus. Matkamies antaa useita reittivaihtoehtoja, seuraa matkaa ja antaa tietoja vaikka taskussa puhuen. Se käyttää myös graafista esitystä ja tuntopalautetta.

Matkamieheen on kehitetty näkörajoitteet huomioon ottava tekstinsyöttö, jolla voi syöttää paikannimiä liikkuessaan. Sovelluksen avulla voi myös navigoida joukkoliikenteessä, sillä ohjelma hyödyntää gps-laitteen paikannusinformaatiota.
Matkamiehen on toteuttanut Tampereen yliopiston Speech-based and Pervasive Interaction (SPI) tutkimusryhmä ja se on vapaasti ladattavissa koekäyttöön.

KAMO opastaa kaupunkimatkaajaa

Kaupunkilaisen mobiiliopas KAMO kertoo joukkoliikenteen käyttäjälle, missä bussi tai raitiovaunu viipyy. Älypuhelimissa toimiva sovellus välittää ajantasaista ja välinekohtaista liikennetietoa helsinkiläisille ja oululaisille joukkoliikenteen käyttäjille. VTT:n kehittämä palvelu alkaa ensi syksynä kokeiluna, jossa sitä tarjotaan etenkin koululaisille ja opiskelijoille koekäyttöön.

Etätunnisteella pysäköintitaloon Tampereella

VTT ja kuusi kotimaista yritystä kokeilevat yhdessä, miten rfid-etätunnistus ja rekisterikilpien optinen tunnistus soveltuvat pysäköintitalon toimintaan.

Kokeilu suoritetaan Tampereen Pysäköintitalo Oy:n omistamassa P-Frenckell -pysäköintitalossa Tampereen keskustassa. Hankkeessa testataan ja vertaillaan UHF-taajuuden RFID-tunnistuksen ja optisen rekisterikilven tunnistuksen soveltuvuutta ajoneuvojen automaattiseen tunnistamiseen viidenkymmenen pilottikäyttäjän kanssa. Lisäksi hankkeessa tutkitaan muuttuvien opasteiden, sekä visuaalisten opastetaulujen että ääniopastuksen, käyttöä ja soveltuvuutta tilanneherkkään opastukseen ja tiedottamiseen pysäköinnissä.

Kauppalehti avasi liikennetietopalvelun

Kauppalehden verkkosivuilla on avattu liikennetietopalvelu, joka perustuu monipuoliseen karttaikkunaan. Reittihaun ja osoitehaun lisäksi käyttäjä saa tietää, onko reitillä tietöitä, ruuhkaa tai muita häiriöitä. Toistaiseksi koekäytössä olevan palvelun on toimittanut Destia.

Kännykkälipulle uusi tilausnumero ja palveluntuottaja

Pilotista alkanut kännykkälippu on menestystarina, joka on nyt kilpailutettu. Uudeksi tuottajaksi palvelulle tulee 1.7.2007 alkaen INA Finland Oy. Samalla palvelun numero muuttuu. Uusi lipun tilausnumero on 16355. Lipun hinta ja tilausohjeet säilyvät muuten entisellään.

Vuodesta 2002 lähtien kännykkälippua on myyty Plusdial Oy:n toteuttaman palvelun kautta yli 11 miljoonaa kappaletta. Joka viides myytävistä kertalipuista on kännykkälippu. HKL:n kännykkälippu on palkittu useita kertoja edistyksellisenä mobiililipalveluna.
Tekstiviestilippu kelpaa Helsingin raitiovaunuissa, metrossa, Suomenlinnan lautalla, metron itäisillä liityntäbussilinjoilla, sataman bussilinjoilla 15 ja 15A sekä lähijunissa. Parhaillaan selvitetään lipun käyttöalueen laajentamista koko Helsingin sisäiseen bussiliikenteeseen.
INA Finland on suomalainen puhelinviestinnän lisäarvopalveluita tuottava yritys, joka on perustettu 1989 ja kuuluu INA Group -konserniin.

WidSeteillä helposti liikennetietoa

Matkapuhelimen käyttäjät luovat Nokian työkaluilla ja palvelualustalla omia tiedonvälityksen sovelluksia, joilla internetin palvelut saadaan omaan matkapuhelimeen. WidSets on puhelimen valmistajista riippumaton palvelu. Käyttäjiä widseteille on jo yli miljoona.
Widseiti toimivat useissa eri puhelinmerkeissä ja älypuhelinmalleissa.
Jakelussa on jo myös useita liikenteessä hyödyllisiä palveluja kuten Tiehallinnon liikennetiedotteet, Forecan säätiedot sekä kansainvälisen joukkoliikennekongressin vieraita varten räätälöity YTV:n reittiopas.

Bussit kartalla sekunnin viiveellä

Bussien ja raitiovaunujen liikkumista Helsingin liikenteessä voi seurata sekunnin tarkkuudella internetin karttaliittymässä. Liikennevälineet kuuluvat kokeiluun, jossa Digitan @450-verkkoa on testattu 24 bussin ja kuuden raitiovaunun seurannassa liikennevaloetuuksien tarjoamiseksi. Sujuvan liikenteen avulla samat vuorovälit voidaan tarjota vähemmällä kalustolla. Vuonna 2008 järjestelmä laajenee 80 raitiovaunuun ja vuonna 2009 sen on tarkoitus kattaa YTV:n alueella 1500 joukkoliikenteen kulkuneuvoa. Langattoman laajakaistan kautta voidaan myös tarjota matkustajille langattoman lähiverkon avulla yhteys internetiin sekä ajantasaista informaatiota matkan edistymisestä ja vaihtomahdollisuuksista tulevilla pysäkeillä .