| |
| |
Martti Korhonen: Telematiikka kuuluu Suomen liikennepolitiikkaan
| |
|
|
| |
Martti Korhonen uskoo telematiikan mahdollisuuksiin.
| |
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen (vas) haluaa, että myös älykkään liikenteen ratkaisut näkyvät valmisteilla olevassa liikennepoliittisessa selonteossa.
”Meillä on uuden teknologian avulla mahdollisuus nopeuttaa ja tehostaa tavaravirtojen kuljetuksia. Myös mm. joukkoliikenteessä on käyttämättömiä mahdollisuuksia todella paljon, kun otetaan käyttöön älykäs tekniikka, Korhonen sanoo Älykkään liikenteen uutisten haastattelussa.
Korhonen korostaa, että liikenne- ja viestintävaliokunta on erittäin kiinnostunut telematiikasta.
”Tekniikka kehittyy nopeasti ja uusia vaihtoehtoja tulee nopeammin kuin ehdimme seurata.
Esimerkiksi uusi autotekniikka ottaa harppauksia. Juuri eilen näin televisiossa esimerkkejä siitä miten uutta älykästä autoa kehitetään mm. VTT:n voimin.”
”Mennään hurjalla vauhdilla eteenpäin, eikä meillä poliitikoilla varmaankaan ole riittävästi ajan tasalla olevaa tietoa. Valiokuntaa kiinnostaa kaikki, mikä vie kehitystä eteenpäin ja tukee tehokkaan, joustavan, sujuvan ja turvallisen liikenteen kehittämistä sekä vielä onnistuu hillitsemään ilmastonmuutosta.
”Telematiikan ratkaisut kuuluvat ehdottomasti Suomen liikennepolitiikkaan. Otamme vasta ensiaskelia tällä saralla. Meidän on mentävä vielä paljon eteenpäin ja kehitettävä palveluja hyödyntämällä uutta teknologiaa”, Martti Korhonen sanoo.
”Liikenneministerin johdolla valmisteltavana oleva selonteko on suuren luokan kysymys. Siitä tulee käydä ilmi lyhyen ajan ja pitkän ajan linjaukset. Liikenneratkaisuissa tarvitaan konkreettisia ja nopeita toimia, mutta meillä on oltava myös pitkän ajan strateginen näkemys siitä mihin ollaan menossa.”
”Älykkään liikenneteknologian ja mm. ajantasaisen liikenneinformaation avulla olisi mahdollista purkaa ruuhkia ja saada ihmiset käyttämään enemmän joukkoliikennettä. Rautatieliikenne ja laivaliikenne ovat kaikkein ympäristöystävällisimpiä liikennemuotoja, niitä pitäisi suosia ja saada entistä tehokkaampaan käyttöön.”
Oppositiojohtajan mielestä nykyisen hallituksen tavoitteet ja teot ovat ristiriidassa. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut tukemaan ilmastopolitiikkaa, kestävää kehitystä ja turvallista liikkumista älykkään liikenteen palveluilla sekä edistämään informaatioteknologiaa hyödyntävien palvelujen käyttöönottoa liikenteessä.
”Tietenkin toivon, että tuettaisiin ilmastopolitiikkaa, kestävää kehitystä ja turvallista liikennettä, mutta tällä hetkellä näyttää valitettavasti siltä että tuki on kovin vähäistä. Joukkoliikennetuki ei etene, raideliikenteen ratkaisut venyvät kuin purukumi. Henkilöautoissa dieselveron poistaminen olisi nopea ja helppo ratkaisu, mutta hallitus aikoikin korottaa sitä. Joukkoliikennettä tulisi edistää jo liikenneturvallisuudenkin vuoksi.”
|
Tiehallinto alkaa kerätä sujuvuustietoja 500 kameralla
Tiehallinto avaa huhtikuussa 2008 ruuhkatietoa välittävän palvelun. Palvelua varten Suomen tärkeimpien teiden ja ruuhkautuvien väylien varrelle asennetaan 500 kameraa, jotka tunnistavat autojen rekisterikilpiä. Sujuvuustietoja kerätään sekä Tiehallinnon omaan käyttöön että liikennepalveluja markkinoiville yrityksille, jotka voivat välittää ruuhkatietoja asiakkailleen. Tulevaisuudessa tienkäyttäjä voi esimerkiksi ostaa oman työreittinsä sujuvuustiedot suoraan omaan kännykkäänsä.
Tiehallinto käyttää ajantasaista sujuvuustietoa liikenteen ohjaukseen, liikennehäiriöiden havaitsemiseen ja näiden vakavuuden arviointiin.
Palveluun kootaan ensi vaiheessa myös nykyisten automaattisten mittausasemien ajantasaiset liikennetiedot. Myöhemmin palveluun liitetään kelitietoja ja liikenteen häiriötietoja.
Sujuvuustietopalvelu välittää tiedot edelleen Tiehallinnon liikennekeskukselle ja markkinoilla toimiville palvelutuottajille. Strategiansa mukaan Tiehallinto ei tulevaisuudessa tarjoa ajantasaista liikennetietoa suoraan tienkäyttäjille.
Elokuun 30. päivä allekirjoitetut sopimukset ovat kestoltaan viisivuotiset ja arvoltaan yhteensä 6,5 miljoonaa euroa. Matka-aikatietopalvelun tuottaa Andament Oy ja sujuvuustietopalvelun Infotripla Oy:n ja Gofore Oy:n työyhteenliittymä.
|
Työryhmä suunnittelemaan raskaan liikenteen tienkäyttömaksuja
Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä ryhtyy suunnittelemaan raskaan liikenteen tienkäyttömaksun kokeilua. Työryhmä tekee ehdotuksen maksujärjestelmästä ja tarvittavista lainmuutoksista. Suomalaisten kuljetusyritysten kokonaiskustannukset eivät kokeilun seurauksena saa nousta, joten työryhmän tulee ehdottaa toimenpiteitä yritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi. Työn valmistumisen takaraja on 15. toukokuuta 2008.
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan tienkäyttömaksujen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat niin laajoja, että maksukokeilu on tarkoituksenmukaista tehdä rajatulla alueella tai joillakin tieosuuksilla. Lisäksi työryhmä selvittää mahdollisuutta periä erillismaksuja, esimerkiksi Vaalimaalle suunnitellun rekkaparkin käytöstä.
Työryhmän puheenjohtajana toimii liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen. Jäseninä työryhmässä ovat ylijohtaja Juhani Tervala liikenne- ja viestintäministeriöstä, budjettineuvos Esko Tainio valtiovarainministeriöstä, neuvotteleva virkamies Annukka Lehtonen kauppa- ja teollisuusministeriöstä, yli-insinööri Leena Silfverberg ympäristöministeriöstä, pääjohtaja Jukka Hirvelä Tiehallinnosta, poliisineuvos Kari Rantala Liikkuvasta poliisista, johtaja Leena Karessuo Kuntaliitosta, johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitosta ja toimitusjohtaja Iiro Lehtonen Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry:stä.
Työryhmän tukena on kahdeksan pysyvää asiantuntijaa. Lisäksi työryhmän tulee kuulla muun muassa elinkeinoelämän edustajia, alueellisia viranomaisia ja kuntia.
Älykkäiden tiemaksujärjestelmien kokeilun selvittäminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi kesäkuussa 2007 esiselvityksen siitä, millaisia vaikutuksia tienkäyttömaksuilla Suomessa olisi.
|
Helsingin Sanomien kyselyn mukaan lähes puolet kannattaa tiemaksuja
Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla teettämän kyselyn mukaan 46 prosenttia pääkaupunkiseudun asukkaista haluaisi Helsinkiin käyttöön tietullit samaan tapaan kuin Tukholmassa meneillään olevassa kokeilussa. Hieman useampi, 49 prosenttia, vastustaa tietulleja.
|
Kunnallinen nopeuksien kameravalvonta myötätuulessa
Aamulehti tutki suomalaisten mielipiteitä nopeuksien kunnallisesta kameravalvonnasta. Kyselyn tulosten perusteella kaupunkilaiset haluavat lisää valvontakameroita, kun taas maaseudulla asuvat vastustavat kameroiden lisäämistä.
Kyselyn taustalla oli oikeusministeri Tuija Braxin (vihr) ehdotus, että kunnat saisivat oikeuden valvoa liikenteen nopeuksia automaattikameroilla. Innokkaimmin kameroita lisäisivät Braxin puoluetoverit, vihreät. Sen sijaan kokoomuksen ja keskustan kannattajien enemmistö ei antaisi kunnille valvontaoikeutta, Aamulehti toteaa.
|
Automaattinen liikenteenvalvonta tuottaa rahaa
Kameroiden automaattinen liikennevalvonta kerää ylinopeussakkoina muhkeat summat valtion laariin. Esimerkiksi Ranska on investoinut 1 500 kameraan 100 miljoonaa euroa, ja se tuottaa vuosittain 375 miljoonaa euroa takaisin, kertoo ylikomisario Heikki Ihalainen sisäministeriön poliisiosastosta. (STT)
- Suomen satsaus automaattiseen liikennevalvontaan on huomattavasti pienempi. Meillä on vain 80 automaattisen liikennevalvonnan kameraa. Investointien ja tulojen suhde on kutakuinkin sama kuin Ranskassa, Ihalainen laskee.
Kiinteä kameravalvonta otettiin käyttöön Ranskassa vuonna 2004, ja "peltipoliisi" laski autojen keskinopeuksia koko maassa 5 km/h:ssa.
Vuodesta 2002 vuoteen 2005 Ranskan liikennekuolemat vähenivät yli 30 prosenttia, mistä noin 75 prosentin laskettiin johtuneen automaattivalvonnasta. (STT)
|
Suomalaiset osallistuvat älykkään auton kehittämiseen
| |
|
|
| |
Älykäs auto kykenee lähitulevaisuudessa myös arvioimaan tienpinnan liukkauden. Tätä projektia vetää VTT
| |
VTT osallistuu kansainväliseen älykkään auton kehitystyöhön, jonka tuloksena autoilu muuttuu ratkaisevasti. Uusien turvajärjestelmien ansiosta auto voi tarvittaessa vaikka ottaa kontrollin kuljettajalta, jos ote kirpoaa eikä ajaja ehdi reagoida vaaratilanteessa riittävän nopeasti. Kehitystyössä ovat mukana Euroopan autoteollisuus, osajärjestelmävalmistajat ja tutkimuslaitokset.
Suomesta hankkeessa ovat VTT:n lisäksi mukana Teknillinen korkeakoulu ja Nokian Renkaat. Suomalaisten vastuualueella ovat projektissa olleet mm. tulevaisuuden älyauton onnettomuusvaikutusten arviointi.
Eurooppalaisessa laajassa PReVENT-hankkeessa on kehitetty ensimmäinen prototyyppi integroidusta alustasta, jossa auto ympäröidään turvajärjestelmillä niin, että se kykenee havainnoimaan lähiympäristöä joka suuntaan ja varoittamaan kuljettajaa tarvittaessa edessä olevista näkökentän ulkopuolelle jäävistä katvealueista ja vaaratilanteista.
Hankkeessa on mm. yhdistetty auton sivuttais- ja pitkittäispitoon liittyviä turvajärjestelmiä niin, että auto on myöhemmin automatiikan avulla hallittavissa sekä ajo- että sivuttaissuunnassa. Ajoneuvo voi esimerkiksi varoittaa kuljettajaa, jos tämä lähestyy kaarretta liian suurella nopeudella tai kieltäytyä kokonaan lähtemästä liikkeelle, jos etukatvealueella on vaikkapa lapsi.
Älyautoissa kaasupolkimesta tulee vain eräänlainen ”toivomuspoljin”, jonka liikkeet tulkitaan kuljettajan toiveeksi lähteä liikkeelle ja lisätä tai vähentää ajonopeutta. Automatiikka huolehtii sitten lopusta mukauttaen tehon vallitseviin olosuhteisiin ja optimoiden moottorin ja vaihteiston yhteistoiminnan polttoaineen kulutuksen ja haitallisten päästöjen kannalta. Auto huolehtii taloudellisesta ajamisesta kuljettajan puolesta.
Kun mukaan liitetään sähkökäyttö, saavutetaan vielä parempia tuloksia, sillä silloin polttomoottori voidaan ajoittain jopa pysäyttää kokonaan ja ajaa akkuihin hidastuksissa varastoituneella sähköenergialla vähentäen kokonaisenergiankäyttöä. Tällaisen hybridiautoissa käytettävän teknologian ennustetaan yleistyvän melko nopeasti, sillä polttoaineen kulutusta ja siitä seuraavia hiilidioksidipäästöjä olisi voitava vähentää voimakkaasti.
Tulevaisuuden älyauto saattaa kyetä myös käyttämään monenlaisia eri polttoaineita säätäen moottorinsa toimintaa sen mukaan, millaista polttoainetta siihen on tankattu. Tällainen teknologia on jo esiasteena käytössä ns. FFV eli ”Fuel Flexible Vehicle”-autoissa, joissa polttoaineena voidaan käyttää joko bensiiniä tai alkoholia tai niiden seosta. Tulevaisuudessa erilaisten biopolttoaineiden markkinoille tulo saattaa lisätä tällaisen tekniikan käyttöä.
|
Pysäköintimaksu kännykän hipaisulla Oulussa
| |
|
|
| |
VTT:n hipaisusovitin pienee jatkossa luottokortin kokoiseksi.
| |
VTT on kehittänyt sovittimen, jonka avulla käyttäjä voi matkapuhelimella maksupäätettä koskettaen maksaa ostoksensa tai yhdistää helposti erilaisia laitteita.
Tulitikkurasian kokoinen laite lisää bluetooth-matkapuhelimiin ja muihin bluetooth-laitteisiin langattoman NFC-teknologian, jolla tarkoitetaan lyhyen kantaman langatonta teknologiaa.
Hipaisua on jo kokeiltu Oulussa mm. kaupungin ateriapalveluissa, ja tänä syksynä alkavassa kokeilussa 50 oululaista koekäyttäjää voi maksaa pysäköintinsä kosketustekniikalla.
Kun autoilija koskettaa autossaan olevaa radiotunnistetta ja pysäköintialueen tunnistetta esimerkiksi maksuautomaateilla tai katupylväissä, puhelin ilmoittaa pysäköintitiedot automaattisesti taustajärjestelmään.
Poistuessaan pysäköintipaikalta autoilija koskettaa auton ikkunan lukijatarraa, jolloin pysäköinti päättyy. Pysäköinninvalvoja puolestaan tarkistaa auton pysäköintitiedot järjestelmästä koskettamalla auton ikkunan lukijaa. Parkkitalossa toimitaan koskettamalla pysäköintialue -tunnisteen sijasta portin lukijalaitetta.
|
Finnair ilmoittaa tekstiviestillä peruutukset ja myöhästymiset
Finnair on alkanut lähettää asiakkailleen tekstiviestejä lähdön tai matkatavaran viivästymisestä sekä lennon peruutuksesta. Viesti voidaan lähettää, jos asiakkaan matkapuhelinnumero on varaustiedoissa. Viestien kieli on suomi tai englanti.
Matkustaja voi saada tekstiviestin, kun lähtöön on aikaa alle 48 tuntia ja lähdön arvioidaan viivästyvän yli 15 minuuttia. Myös peruutuksista lähetetään asiakkaalle viesti.
Viestejä ei kuitenkaan lähetetä, jos on mahdollista, että lähtö viivästyy arvioitua vähemmän tai jos myöhästymisen pituutta ei voida tarkkaan määritellä.
Asiakkaalle ilmoitetaan myös tekstiviestillä, jos hänen matkatavaransa eivät ole saapuneet samalla lennolla. Se edellyttää sitä, että viimeinen lento-osuus on lennetty Finnairilla.
|
Liikennejärjestelmää on kehitettävä älykkäämmäksi
ITS Finland -verkosto otti kantaa liikennepoliittisen selonteon valmisteluun.
Hallitus valmistelee eduskunnalle liikennepoliittista selontekoa
tilanteessa, jossa liikenteen keskeiset haasteet ovat päästöjen alentaminen,
turvallisuuden parantaminen, ruuhkien vähentäminen ja matkojen
sujuvoittaminen sekä tavarakuljetuksen tehokkuuden ja toimitusvarmuuden
parantaminen.
ITS Finland ry. vaatii, että tieto- ja viestintätekniikan avulla
toteutettavat ns. älykkäät liikennejärjestelmät tulee ottaa tarkasteluun
vaihtoehtona aina, kun liikennejärjestelmää pyritään kehittämään. Älykkään
liikenteen ratkaisut ovat kustannustehokkaita verrattuna perinteisiin
väyläinvestointeihin ja tuottavat pääsääntöisesti investoinnit takaisin
muutamassa vuodessa.
Keskeisiä keinoja liikenteen ongelmien ratkaisemisessa ovat mm. ajantasaisen
liikenneinformaation keruu ja hyödyntäminen liikenteen ohjauksessa,
sähköisten maksujärjestelmien kehittäminen ja käyttöönotto sekä liikenteen
automaattinen valvonta.
Joukkoliikenteen sujuvuutta ja houkuttelevuutta tulee parantaa mm.
hyödyntämällä langattoman laajakaistaverkon mahdollisuudet, kehittämällä
valtakunnallinen liikennevaloetuusjärjestelmä, yhtenäistämällä matkan
sähköistä maksamista, tuottamalla ajantasaiseen joukkoliikenneinformaatioon
perustuvia palveluja matkustajille ja tarjoamalla matkustajille langattomat
tietoliikenneyhteydet, jotka mahdollistavat työnteon ja parantavat
viihtyvyyttä matkan aikana.
Liikenteen hallintaa tulee parantaa mm. tuottamalla ajantasaista
liikenneinformaatiota liikenteen ohjaukseen keräämällä tietoa suoraan
liikkuvista kulkuneuvoista, kehittämällä viranomaisten yhteistyötä ja
automaattista tiedonvaihtoa ja lisäämällä muuttuvaa opastusta sekä
toteuttamalla sähköinen tiemaksujen keruu ruuhkautuvilla väylillä ja
ruuhkamaksujärjestelmät suurilla kaupunkiseuduilla.
Liikenneonnettomuuksia tulee ehkäistä mm. lisäämällä automaattista
nopeusrajoitusten sekä valo-ohjauksen noudattamisen valvontaa ja
kannustamalla kuljettajia käyttämään vaaroista ja ylinopeudesta varoittavia
sovelluksia.
Monet älykkään liikenteen ratkaisut edellyttävät käytännössä julkisen
sektorin ja elinkeinoelämän laajaa yhteistyötä.
|
Älykkään liikenteen päivä 30.10.2007 Dipolissa Espoossa
Uusi älykkään liikenteen tapahtuma kokoaa alan asiantuntijat sekä aiheesta kiinnostuneet yhteen ja tarjoaa monipuolisen läpileikkauksen älykkään liikenteen eri sovellusalueisiin ja kehityspiirteisiin. Tapahtuma tarjoaa aihepiiriin perehdyttäviä asiantuntijaluentoja ajankohtaisista aiheista sekä alan tuotteita ja palveluja esittelevän pienimuotoisen näyttelyn.
|
|
|
| |
|
