Älykkäälle liikenteelle potkua EU:n toimintasuunnitelmalla

LVM:n Seppo Öörnin mielestä EU:n ITS-toimintasuunnitelma kannattaa tehdä.

EU-direktoraatit valmistelevat uutta toimintasuunnitelmaa älykkään liikenteen ratkaisujen vauhdittamiseksi.
ITS Finlandin puheenjohtaja , liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Seppo Öörni, sanoo, että valmisteilla oleva toimintaohjelma on kokonaan uusi avaus, jolla pyritään nopeuttamaan ja harmonisoimaan alykkään liikenteen palvelujen toteuttamista ja varmistamaan, että palvelut toimivat myös valtioiden rajojen yli.

Toimintasuunnitelman toteutuminen avaisi suomalaisille uuden teknologian yrityksille ja palveluntuottajille Euroopan laajuiset markkinat, joita ne menestyäkseen tarvitsevat.

Seppo Öörni sanoo komissionkin huomanneen, ettei alhaalta ylöspäin ponnistava kehittämisohjelmiin tukeutuva toimintatapa tuota toivottua tulosta halutussa aikataulussa. Selkeä muutos aiempaan toimintaan on, että sekä EU –tasolla että jäsenmaiden tasolla haetaan jämäkämpää älykkään liikenteen politiikan johtamista ylhäältä alaspäin.

”Komissio on liikennepolitiikan valkoisen kirjan väliarvioinnissa luvannut tehdä älykkään liikenteen palvelujen edistämiseksi tieliikenteessä toimenpideohjelman. EU on nyt viiden direktoraatin yhteisellä toimintaohjelmalla tehnyt liikennepolitiikassa EU –tasolla kokonaan uuden avauksen."

Öörnin mukaan toimintasuunnitelman ensimmäinen luonnos vaikuttaa suhteellisen hyvältä. ”Siinä on hyödynnetty hyvin jo tehtyä työtä. Palveluiden roaming rajojen yli on avainkysymys, johon kannattaa keskittyä, jos halutaan Euroopan kattavia palveluja.
Ohjelman prosessi on avoin ja yhteistyöhakuinen sekä horisontaalisuunnassa riittävän laaja ja antaa näin hyvät mahdollisuudet saada aikaan kattava ja toteuttamiskelpoinen ohjelma.

”Toimintaohjelmaa tarvitaan, koska liikennepolitiikan keskeiset haasteet: turvallisuuden parantaminen, ilmastonmuutoksen torjuminen ja ruuhkien vähentäminen, ovat kasvaneet siihen mittaan, että kaikki mahdolliset keinot on hyödynnettävä.
Toimintaohjelmaa tarvitaan nopeuttamaan älykkään liikenteen mahdollisuuksien hyödyntämistä ja ohjaamaan sirpaloitunutta palvelukehitystä.
Toivottavasti ohjelma myös synkronoi viranomaisten, autoteollisuuden, yksityisen sektorin palveluntuottajien ja muiden keskeisten osapuolten ponnistukset tehokkaaksi yhteiseksi toiminnaksi, jossa keskitytään samoille painopistealueille ja puhalletaan yhteiseen hiileen. ”

Miten työ jatkuu?

”Tavoitteena on tuottaa aloitetulla työpajamenettelyllä kesään mennessä tiedonanto Älykkään liikenteen toimintasuunnitelmaksi. Netissä on myös avoin kysely, johon halukkaat voivat vastata.”

”Suomessa on tehty jo yli kymmenen vuotta tuloksellista yhteistyötä mm. kehittämisohjelmien muodossa kaikilla toimintasuunnitelman painopistealueilla. Tämä antaa meille hyvän lähtökohdan vaikuttaa toimintasuunnitelman sisältöön ja toimia aktiivisesti sen toteuttajana.

Preparation of ITS Action Plan

Pääkaupunkiseudun tiemaksut selvitetään yhteistyössä

Liikenne- ja viestintäministeriö ottaa vetovastuun pääkaupunkiseudun ruuhkamaksujen selvittämisestä. Selvitykseen otetaan mukaan kaikki, yhteensä pääkaupunkiseudun 14 kuntaa. Selvitys tehdään konsulttityönä.

Selvityksen tekeminen kilpailutetaan kesän 2008 aikana, ja sen on määrä valmistua vuoden kuluessa. Selvitystyötä varten asetetaan ohjausryhmä, johon kuuluvat liikenne- ja viestintäministeriön ja kuntien lisäksi valtiovarain- ja ympäristöministeriöt, Tiehallinto, YTV sekä muita joukkoliikenteen toimijoita.

Ministeriön mukaan valtion ja kaupunkien yhteistyö on välttämätöntä.
Alueen kunnat eivät voisi ylijohtaja Juhani Tervalan mukaan edes päättää ruuhkamaksujen käytöstä, koska maksut kertyisivät suurimmaksi osaksi valtion teiltä. Pääkaupunkiseudun ruuhkautuneimmat sisääntulo- ja kehätiet ovat valtion omistamia. Nykylainsäädäntö ei salli Suomessa ruuhkamaksujen keräämistä.

LVM:n tiedote

LVM:n työryhmä: säädösten puolesta navigaattorin voi kiinnittää tuulilasiin

Navigaattori on yhä tärkeämpi varuste liikkujalle.

Liikenneministeriön työryhmä selvitti autonavigaattoreiden käytön nykytilaa, kokosi navigointia koskevat säädökset ja teki ehdotuksia siitä, miten turvallista autonavigointia Suomessa pitäisi kehittää.
Nykysäädösten tulkinta on, että säädökset eivät estä kiinnittämästä navigaattoria auton kojelautaan tai tuulilasiin, kunhan tämä tehdään turvallisesti.

Tutkimuksia navigaattoreiden vaikutuksista on toistaiseksi vähän, mutta näyttää siltä, että navigaattorin käyttämisestä on kuljettajalle selvästi hyötyä. Hollantilaisen tutkimuksen mukaan pysähdyksiä tulee 25 % vähemmän, turhat käännökset vähenevät ja ajokäyttäytyminen paranee. Kuljettaja tekee navigaattorin ansiosta 50 % vähemmän pieniä liikennerikkeitä.
Ajokilometrit vähenivät 16 prosenttia ja ajoaika 18 prosenttia autonavigaattoria käytettäessä.

Työryhmä ehdottaa, että ministeriö tekee vuonna 2008 selvityksen, miten EU:n komission suositusta turvallisista ja tehokkaista ajoneuvoihin asennettavista tietojärjestelmistä (Esop 2006) on noudatettu ja millaisia kokemuksia ohjeen käytöstä on saatu.

Se haluaisi myös, että tiivistetään osallistumista komission nomadilaitteitteiden käyttöä koskevaan työryhmätyöhön (2008-2009), tutkitaan näiden jälkiasennettavien laitteiden käytettävyyttä ja vaikutuksia kansallisten isojen telematiikkapilottien yhteydessä, laaditaan ohjeet autonavigaatiolaitteiden oikeasta sijoittamisesta autoon ja järjestetään yhteinen kampanja hyvien käytäntöjen levittämiseksi.

Suomen kansallinen lainsäädäntö soveltaa EU-säädöstöä ja EU-ohjeistusta laitteiden sijoittamisessa korostaen liikenneturvallisuussyistä kuljettajan näkökentän esteettömyyttä. Tässä suhteessa Suomen kansallista lainsäädäntöä voidaan pitää EU-säädöstön soveltamistasolta tiukkana, muttei kuitenkaan EU-säädösten tai -suositusten vastaisena., joten kotimaisia säädöksiä ei ole tarvetta välittömästi muuttaa. Säädösten muutostarve arvioidaan uudelleen vuoden 2008 lopussa, kun EU:n tarkistetut linjaukset asiassa ovat valmiit.

Työryhmään kuuluivat: Seppo Öörni (LVM), Kari Saari (LVM), Anu Laurell (LVM), Juhani Intosalmi (AKE), Timo Ajaste (SM)

Navigaattorien markkinat kasvavat kohisten

Suomessa myytiin viime vuonna 183000 navigaattorilaitetta (PND). TomTomin Suomen myyntijohtaja Jukka Tiitinen arvioi, että vuonna 2008 myynti nousee 350 000 laitteeseen.
Lukuun eivät sisälly matkapuhelinnavigaattorit tai autoihin valmiiksi asennetut laitteet.

TomTomin markkinaosuus navigaattorilaitteissa oli viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 60 prosenttia. Myyntilukujen kasvaessa myös laitteiden keskihinta on laskenut yli 30 prosenttia vuoden takaiseen.

Kevyen liikenteen navigointi kehittyy, kompassi mukaan puhelimeen

Jalankulkijan opastus tulee puhelimeen

Nokia esitteli Barcelonan Mobile World -kongressissa uusia ulottuvuuksia Nokia Maps -palveluunsa. Maps 2.0 -versiossa uutta ovat muun muassa jalankulkijoille tarkoitetut navigaatiopalvelut, kaupunkien multimediakartat, satelliittikuvat ja uudistettu käyttöliittymä. Drive-autonavigaatiojärjestelmää on Nokia Maps 2.0 -sovelluksessa täydennetty jalankulkijoita opastavalla Walk-toiminnolla.
Nokia esitteli myös Nokia 6210 Navigator -laitteen. Se on yhtiön ensimmäinen GPS-vastaanottimella varustettu mobiililaite, jossa on sisäänrakennettu kompassi jalankulun opastusta varten.

Nokia 6210 Navigator -laitteen kompassiin on yhdistetty suunnan ja aseman muutokset huomioiva kiihtyvyysmittari, joka helpottaa jalankulkijoiden kartanlukua. Kartan suunta säilyy automaattisesti laitetta käännettäessä. Nokia Maps 2.0 -sovellus kertoo kätevimmän reitin haluttuun kohteeseen ja näyttää sen kartalla. Nopean 3,5G-yhteyden ansiosta puhelinnumeron ja nettiosoitteen kaltaiset lisätiedot eri kohteista ovat saatavilla yhden näppäimen painalluksella. Puhelinmallin maksuttomiin lisäominaisuuksiin kuuluu jokaisen käännöksen kertova ääni- ja nuoliopastus. Toimitusten arvioidaan alkavan valituilla markkinoilla vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä.

Lisätietoa

Kevyen liikenteen reittejä Navteqilta ja Tele Atlakselta

Navteq ja Tele Atlas täydentävät navigointikarttojaan jalankulkureiteillä - myös Helsingistä.

Navteqin uusi Discover Cities™ yhdistää digitaalisen karttatiedon ja paikallisen opastustiedon. Mobiililaitteisiin tarkoitettu tietopalvelu toimii jo suurimmissa Euroopan ja Yhdysvaltain kaupungeissa, ja se aiotaan laajentaa kattamaan myös suurimmat Aasian ja Etelä-Amerikan kaupungit myöhemmin tänä vuonna. NAVTEQ Discover Cities™ yhdistää ja reitittää kevyen liikenteen väylät esimerkiksi jalkakäytävät, kävelytiet, tunnelit ja sillat sekä tarjoaa käyttäjälleen ajantasaista joukkoliikennetietoa. Uusien laitteiden ansiosta Euroopan kaupunkialueiden liikkujat voivat nyt enemmän tietoa itselleen parhaiten sopivista liikkumisvaihtoehdoista.

Tele Atlakselta on jo mahdollista saada tänä vuonna jalankulkureittejä 18 maassa yhteensä 117 eurooppalaisesta kaupungista. Täydentäviä jalankulkureittejä on kaupungeissa keskimäärin 80 kilometriä ja ne auttavat jalankulkijaa löytämään määränpäähänsä lyhintä mahdollista reittiä. Maat ovat: Itävalta, Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Iso Britannia, Italia, Kreikka, Luxemburg, Norja, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tsekin tasavalta.

Navteqin tiedote

Tele Atlaksen tiedote

YTV:lle uudet matkakortit ja satelliittipaikannustekniikkaa

YTV aloittaa matkakorttien uusimisen vuonna 2009. Uudet kortit, laitteet ja ohjelmistot tuovat matkustajille huomattavasti lisää ajantasaista liikenneinformaatiota muun muassa satelliittipaikannusjärjestelmän avulla. Uudet matkakortit otetaan käyttöön ensi vuodesta alkaen.
YTV hankkii myös 1500 satelliittipaikannuslaitetta tarjouskilpailun voittaneelta Thoreb Oy:ltä.

YTV ja kuopiolainen Enfo ovat tehneet kolmivuotisen sopimuksen pääkaupunkiseudun matkakorttijärjestelmän tuotannon operoinnista ja valvonnasta, ohjelmistojen ylläpidosta ja laitteiden huollosta. Nyt allekirjoitettu sopimus on jatkoa vuonna 2005 allekirjoitetulle. Se varmistaa, että YTV ja Enfo jatkavat yhteistyötään matkakorttijärjestelmän operoinnissa ainakin tammikuun loppuun 2011 saakka
Enfo on mukana myös YTV:n Lippu- ja informaatiojärjestelmä 2014 -hankkeessa, joka uusii pääkaupunkiseudun matkakorttijärjestelmän. Kesäkuussa 2007 Enfo ja YTV solmivat sopimuksen YTV:n matkakorttijärjestelmän laitteiden ja ohjelmistojen päivittämisestä.
Thoreb Oy voitti YTV viime vuoden syksyllä pitämän tarjouskilpailun noin 1 500 satelliittipaikannuslaitteen hankinnasta ja asennuksesta enintään 700 000 eurolla (+alv) sekä optiona enintään 300 varalaitteen hankinnasta enintään 150 000 eurolla.

Lisätietoa

YTV Reittiopas sai Unelmien Helsinki -palkinnon ja menestyi brändivertailussa

YTV:n Reittiopas on "tehnyt Helsingistä paremman paikan elää ja asua", ja sille myönnettiin Radio Helsingin ja Helsingin Sanomien Nyt-liitteen palkinto.
Reittiopas on menestynyt myös verkkobrändinä.

Viidesosa internettiä viikoittain käyttävistä suomalaisista käyttää myös Reittioppaan palveluja.
Reittiopas miellyttää erityisesti naisia ja ikäryhmään 25-39–vuotiaat kuuluvia pääkaupunkiseudun asukkaita. Vaikka Reittioppaan palvelukset rajoittuvat pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen aikatauluihin ja reitteihin, se on tunnettu ja arvostettu palvelu koko maassa. Kahdeksan kymmenestä brändin tunteneesta antaa sille hyvän tai erittäin hyvän arvosanan (8-10). Palvelun käyttäjistä yli yhdeksän kymmenestä antaa vähintään hyvän arvosanan.
Vähäisempi suosio reittioppaalla on miesten, yli 60-vuotiaiden ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvien nettikäyttäjien keskuudessa.

Kärkisijaa verkkobrändien arvostuksessa pitää hakupalvelu Google ja toisella sijalla on pääkaupunkiseudun kirjastopalvelu HelMet. Taloustutkimus Oy selvitti verkkobrändien arvostusta syksyllä 2007. Kyselyyn vastasi liki 7 000 henkilöä.Unelmien Helsinki -palkinto YTV:n Reittioppaalle

YTV:n Reittiopas palkittiin Radio Helsingin ja Helsingin Sanomien Nyt-liitteen Unelmien Helsinki -palkinnolla. Vuosittain jaettava palkinto annetaan taholle tai henkilölle, joka on tehnyt Helsingistä paremman paikan elää ja asua.

Raati perusteli Reittioppaan palkitsemista seuraavasti:
”Reittiopas on hyödyllinen apuväline, joka helpottaa liikkumista kaupungissa. Palvelu auttaa niin kaupunkilaisia kuin ulkopaikkakuntalaisiakin. Reittiopas myös kehittyy jatkuvasti, erityiskiitoksen saa uusi kevyen liikenteen reittiopas, jonka avulla voi etsiä pyöräilyreittejä kaupungista. Kaiken kaikkiaan erinomainen palvelu jokapäiväiseen käyttöön, jota ilman moni kaupunkilainen ei enää voi elää.”

Lisätietoa

VTT:n Kamo mobiiliopas nyt helsinkiläisten ja oululaisten käytettävissä

VTT ja HKL ovat kehittäneet matkapuhelimeen kaupunkilaisen mobiilioppaan, joka helpottaa joukkoliikenteen käyttöä. Palvelun käyttäjä saa ennen matkaa reittiopastusta ja pysäkillä ollessaan matkapuhelimellaan tietoa pysäkille saapuvista bussi- tai raitioliikenteen vuoroista reaaliaikaisesti ja voi seurata valitsemansa kulkuvälineen etenemistä matkapuhelimen näytöltä pysäkki pysäkiltä.
Matkustaja saa reittioppaan, pysäkkiaikataulujen ja poikkeusinfon tiedot samasta matkapuhelimiin kehitetystä KAMO-sovelluksesta.
KAMO-sovelluksen voi asentaa matkapuhelimeen menemällä matkapuhelimen internetselaimella osoitteeseen www.kamoon.fi ja valitsemalla omaan matkapuhelimeen sopivan version. KAMO toimii kännykän valikon kautta sen jälkeen, kun sovellus on ladattu kännykkään. Latauksen voi tehdä myös HKL:n kotisivujen kautta. Sovellus toimii Nokian Series40- ja S60-malleissa.

Kaupunkilaisen mobiiliopas (KAMO) on matkapuhelimeen tehty uusi sovellus, jolla voi hakea joukkoliikenteen reitit ja pysäkkiaikataulut pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä ja maksaa HKL:n kännykkälipun. Matkustajainformaation voi myös tallentaa jatkokäyttöä varten. KAMOsta voi seurata valitun bussin, raitiovaunun, junan tai metron kulkua reitillään aikatauluun pohjautuen tai reaaliajassa, mikäli kulkuväline on ajantasaisessa seurannassa paikannuksen välityksellä. Palvelu mahdollistaa myös reitinsuunnittelun matkapuhelimella ja suunnitellun reitin seuraamisen. Myös joukkoliikenteen poikkeusinfo näkyy KAMO-sovelluksessa.

KAMO-sovelluksen käyttäjä maksaa vain omat tiedonsiirron kustannuksensa operaattorikohtaisen sopimuksen mukaan. Esimerkiksi reittihaussa siirtyy noin 10 kilotavua ja tiedonsiirtokustannukset ovat muutamia senttejä.

Mobiilipalvelu perustuu lähietäisyydellä tapahtuvaan NFC (Near Field Communication) tunnisteteknologiaan. Esimerkiksi Nokia 6131 NFC -matkapuhelimessa on NFC-etälukutoiminto, joka nopeuttaa sovelluksen käyttöä. Koskettamalla NFC-tagia sovellus avautuu suoraan kännykän näytölle, eikä sitä tarvitse hakea valikon kautta. Tagista voi käynnistää joko kännykkälipun tilauksen tai pysäkin aikatauluinfon. Koska NFC-matkapuhelimet eivät ole vielä yleistyneet, tageja ei vielä ole pysäkeillä. HKL kokeilee tagejä keskeisimmillä pysäkeillä vuoden 2008 aikana. Oulussa KAMO-tageja kokeillaan noin 40 pysäkillä ja sovellusta noin sadalla käyttäjällä.

Sovellus toimii toistaiseksi Helsingin lisäksi Oulun seudulla, mutta se on laajennettavissa muihinkin kaupunkeihin. Palveluun on mahdollista liittää myös muita matkustajia kiinnostavia lisäpalveluja. Tällaisia ovat esimerkiksi tiedot tapahtumista, uutiset tai mainokset valitun reitin tai pysäkin lähellä sijaitsevista palveluista. KAMO-palveluja voi tulevaisuudessa käyttää omalla profiloidulla sovelluksella siten, että palvelu tarjoaa tietoa esimerkiksi vain tietyistä linjoista, reiteistä tai lisäpalveluista käyttäjän tekemien valintojen mukaan.

Lisätietoja: VTT:n projektipäällikkö Janne Lahti, puh. 020 722 2354 ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksen suunnittelujohtaja Ville Lehmuskoski, puh. 040 520 6710.

VTT selvitti: Matka.fi-palvelun kustannukset nelinkertaisina takaisin yhteiskunnalle

VTT:n selvityksen mukaan matkan suunnittelua helpottavasta aikataulu- ja reitinhakupalvelusta hyötyvät sekä kuluttajat etsiessään parempia matkustusvaihtoehtoja että joukkoliikenneyritykset saadessaan uusia matkustajia ja sitä kautta lisää lipputuloja.

Matka.fi tarjoaa Suomessa matkustaville pitkänmatkan liikenteen reitti- ja aikataulutietoa ja joidenkin kuntien sisäisen joukkoliikenteen tietoja. Palvelussa ovat mukana esimerkiksi Joensuu, Kotka, Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Vaasa, Turku, Tampere ja YTV:n alue sekä pieniä ja keskisuuria kuntia. Palvelusta vastaa Destia, ja palvelua on rahoittanut enimmäkseen liikenne- ja viestintäministeriö. Koekäytössä oleva palvelu löytyy verkosta: www.matka.fi
VTT:n selvityksen mukaan käyttäjät kokivat palvelun erittäin hyödylliseksi, sillä Matka.fi tarjoaa yksityisille käyttäjille mm. pääsyn aiempaa laajempaan aikataulu- ja reittiaineistoon. Lisäksi palvelun käyttö säästää aikaa ja helpottaa nopeamman reitin löytymisessä. Myös tiedonhaun nopeutuminen, tietojen saatavuuden ja kattavuuden parantuminen sekä tietojen ajantasaisuuden paraneminen ovat merkittäviä hyötyjä kuluttajille.

VTT arvioi käyttäjäkyselyn ja -tietojen perusteella, että palvelun käynnistämiseen ja ylläpitoon sijoitetut resurssit saadaan yhteiskuntataloudellisina hyötyinä takaisin nelinkertaisesti. Myös liiketaloudellinen laskelma antoi positiivisen lopputuloksen. Siinä muodossa, jossa palvelu oli vuoden 2006 lopulla, se tuotti joukkoliikenneyrityksille moninkertaisesti lisälipputuloja verrattuna kustannuksiin, jotka palvelun ylläpito ja kehittäminen vaativat Destialta.

Vuotuiset yhteiskunnalliset nettohyödyt ovat VTT:n arvion mukaan nykyisellään yli 2 miljoonaa euroa, ja ne nousevat yli 3 miljoonaan palvelun käyttäjämäärien kasvaessa. Bussiyritykset saavat lisää lipputuloja vähintään miljoona euroa vuodessa ja VR noin 0,5 miljoonaa euroa.

Käyttäjäpalautteen avulla palvelua ja sen käyttöliittymää voidaan kehittää edelleen. Erityisenä haasteena on taustalla olevan tiedon saatavuus, ajantasaisuus ja kattavuus. Palvelu onkin tällä hetkellä koekäytössä, kun linja-autoliikenteen puuttuvien tietojen toimittamisesta neuvotellaan.

Matka.fi-palvelun arviointi on osa VTT:n toteuttamaa EVASERVE-tutkimushanketta, jossa on kehitetty tietopalveluiden arviointimenetelmiä ja -työkaluja. Näitä T&K-osaamiseen perustuvia työkaluja hyödynnetään mm. palveluntuottajien tukena kehitettäessä käyttäjille tarpeellisia ja yhteiskunnalle hyödyllisiä palveluita.

Lisätietoja: VTT:n erikoistutkijat Tuuli Järvi, puh. 020 722 6490, ja Raine Hautala, puh. 020 722 5872

Arviointiraportti

Evaserve arviointityökalu

Destia on laajentanut liikennetietopalvelut Itämeren alueelle

Destia on tehnyt yhteistyösopimukset liikennetietopalvelujen toimittamisesta ruotsalaisten, norjalaisten, tanskalaisten ja baltialaisten toimijoiden kanssa.
"Tavoitteenamme on operoida ja tuottaa parasta saatavilla olevaa liikennetietoa kaikissa maissa, joihin toimintamme ulottuu", kertoo kehitysjohtaja Sampo Hietanen Destiasta.

Destia Traffic tarjoaa tietoa liikenteen sujuvuudesta, häiriöistä ja kelistä. Reaaliaikainen liikennetieto tekee liikkumisesta sujuvampaa ja turvallisempaa.
"Ajantasainen tieto auttaa ennakoimaan liikenneolosuhteet, mikä vaikuttaa suoraan liikenneturvallisuuteen. Oikea reittivalinta sekä ennakkoon saatu tieto reitin varren tapahtumista säästävät aikaa, rahaa ja luontoa sekä tekevät matkustamisesta miellyttävämpää. Tiedon avulla autoilija voi muun muassa välttää ruuhkat, jolloin päästöt ja polttoainekustannukset vähenevät", toteaa Destia Trafficin yksikön päällikkö Tuomo Eloranta.

Lisätietoa

Verkkosivu älykkään liikenteen palveluista

Autoilijoille ja joukkoliikenteen matkustajille sekä muille liikkujille suunnattuja liikenteen tietopalveluja koskeva tieto on koottu yhdelle verkkosivulle. Tietopalveluja on tarjolla eri jakelukanavissa kuten radion ja teksti-tv:n kautta sekä etenkin Internetissä. Lisäksi matkapuhelimiin ja navigaattoreihin löytyy monia palveluja ja sovelluksia.

Liikenteessä kuluu merkittävä osa työ- ja vapaa-ajasta ja jokainen haluaa päästä sujuvasti paikasta toiseen liikkuipa sitten joukkoliikennevälineillä tai omalla kyydillä. Tietoyhteiskunnassa on tarjolla yhä enemmän ajantasaista tietoa liikenteen palveluista ja liikennetilanteesta – kunhan vain löytää kaipaamansa tiedon.

Nykyisin internetistä löytyy runsaasti liikenteen tietopalveluja ja tietoa niistä, jotka on nyt linkitetty uudelle verkkosivulle. Palvelut on ryhmitelty autoilijalle, joukkoliikenteen käyttäjälle sekä jalankulkijalle ja pyöräilijälle eri jakelukanavien mukaan.

Autoilijoille ovat radiokanavat perinteisesti tarjonneet liikennetiedotteita, mutta jakelussa on myös koodattuja tietoa autonavigointilaitteisiin. Internetissä karttapalvelujen ohella joukkoliikenteen reittioppaista on tullut erittäin suosittuja verkkopalveluja ja pääkaupunkiseudulla kevyelle liikenteelle on jo oma reittioppaansa. Monien matkalippujen hankkiminen onnistuu netissä. Internetissä on uusia liikenneportaaleja, jotka palvelevat jo mm. Oulun ja Tampereen seutuja. Matkapuhelimet kehittyvät ja niihin voi internet-palvelujen käytön ohella ladata navigointisovelluksia.. Matkapuhelimella voi myös maksaa mm. pysäköintimaksun tai ostaa kännykkälipun.

Tietopalvelut kehittyvät kaiken aikaa ja tarjolle tulee jatkuvasti uusia, liikkujille hyödyllisiä sovelluksia. Sitä mukaa kuin palvelutarjonta kehittyy, ITS Finland tulee pitämään sivua ajan tasalla.

Älykkään liikenteen palvelut -sivu