Cooperative Traffic ICT -ohjelma käynnistyy

Hannu Hakala

Älykkään tieliikenteen ja sen palveluiden tutkimusohjelman hakemus on jätetty kesällä Tekesiin, ja myönteistä rahoituspäätöstä odotetaan lokakuun aikana.
Tivit Oy:n Cooperative Traffic ICT -ohjelman ensivaiheen budjetti on noin neljä miljonaa euroa, alkamassa on 13 projektia, niihin osallistuvia organisaatioita yli 20. Älykkään liikenteen tutkimusohjelmaa luotaava Hannu Hakala sanoo, että tutkimusohjelmalla tuetaan voimakkaasti suomalaista alan osaamista.
Hakalan mukaan telematiikka voi rakentua vuorovaikutteisesti samalla tavalla kuin internet 2.0.
-Puhuisin kuvaannollisesti termillä Traffic 2.0. Voi ajatella sitä, miten liikenteessä olevat ihmiset voivat itse osallistua liikennetiedon kokoamiseen erilaisten älykkäiden tunnistimien avulla. Reittien sujuvuudesta voidaan erittäin tehokkaasti kerätä tietoa.

-Keskeisiä tutkimusteemoja ohjelmassa ovat mm. älykkäät anturit ja datafuusio, anturisovellukset ja tiedonhallinta. Tarvitaan myös päätöksenteon tukea sekä sovellettua tietoliikennettä. Lisäksi ohjelmaan kuuluu luonnollisesti pilotointia - vieläpä hyvin laajamittaista kokeilua ja testiympäristöjen yhteisiä kehityshankkeita.
Hakala esittelee ohjelman mahdollisista tutkimusteemoista kehitystyön, joka olisi tehtävä ennen kuin nykyiset telematiikan sovellukset toimisivat mobiiliympäristössä.
-Tavallinen webbisivu ei oikein näy tuosta matkapuhelimen näytöltä. Millä mekanismilla järjestelmät saadaan sopeutumaan tähän liikkuvaan laiteympäristöön? Navigaattoreissa on tmc-vastaanotto, jolla voi saada hyvää dynaamista päivitettyä liikennetietoa, mutta onko se riittävän tarkkaa tietoa?
-Tarkoituksena on myös järjestää ohjelman aikana mittavia pilotointeja. On kiinnostava mahdollisuus käyttää matkapuhelimia liikennetiedon keräämisessä. Miten tämän kokeileminen voitaisiin viedä käytännön tasolle? Nokia on tehnyt Berkeleyn yliopistossa liikennetiedon keräämisen kokeilun, jossa 150 opiskelijaa ajoi tiettyä reittiä ja alueen liikennetiedot koottiin yhteen. Näin saatiin ensivaiheen tietoa järjestelmästä ja sen mahdollisesta toimivuudesta. Mutta tätä pitäisi voida kokeilla suurella määrällä laitteita, mahdollisesti 100 000 mobiililaitteella, Hakala sanoo.

Hannu Hakala uskoo, että Cooperative Traffic ICT -ohjelma tulee tuloksineen näkymään laajalti ja vaikuttamaan alan kehitykseen Suomessa.
-On tietysti kiinni alan toimijoista, miten he haluavat tuoda saavutuksensa julkisuuteen. Me pyrimme kuitenkin tuomaan esille alan hyvää osaamista ja tuotteita.
Hyvänä esimerkkinä viestinnän tarpeellisuudesta Hakala mainitsee Tampereen erinomaiset liikenteen web-sivut, joista liian harva tamperelainen vielä tietää.

Hankkeissa mukana olevia yrityksiä ovat Elektrobit, Nokia, Ramboll, Infotripla, Mobisoft, Taipale Telematics, Tampere Parking House, Vidamin, Aksulit ja Meshworks Wireless. Tutkimusyksiköistä VTT:n lisäksi ovat mukana mm. Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistot sekä Tampereen teknillinen yliopisto.
Ohjelman ensimmäisen vaiheessa tehdään noin 36 henkilötyövuotta.

Mikä Tivit?

Tieto- ja viestintäteollisuuden tutkimus Tivit Oy on neljänkymmenen tietotekniikka-alan toimijan helmikuussa 2008 perustama yritys. Perustajiin kuuluu tieto- ja viestintäteollisuuden johtavan tietotekniikkayritystä sekä 19 julkisyhteisöä, joihin kuuluu mm. keskeiset tiedeyliopistot ja ammattikorkeakoulut sekä VTT. Tivit Oy:n tavoitteena on siirtää tuloksia akateemisesta maailmasta aikaisempaa nopeammin liiketoiminnan hyötykäyttöön. Käynnistymässä on yhdessä tehtyjen suunnitelmien mukaisesti neljä tutkimusohjelmaa: Future Internet – tulevaisuuden Internet-teknologian tutkimusohjelma, Flexible Services – ICT-pohjaisten palveluiden tutkimusohjelma, Device and Interoperability Ecosystem - älykkäiden laitteiden ja ympäristöjen tutkimusohjelma sekä Cooperative Traffic ICT - älykkään tieliikenteen ja sen palveluiden tutkimusohjelma. Tivit Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty DI Reijo Paajanen ja tutkimusjohtajaksi TkT Pauli Kuosmanen.

ICT-osaamisen keskittymä

Älykkään liikenteen verkoston vetäjäksi Kimmo Ylisiurunen

Kimmo Ylisiurunen on ITS Finlandin uusi toiminnanjohtaja.

Älykkään liikenteen verkosto - ITS Finland ry:n toiminnanjohtaja vaihtuu. Tehtävässä aloittaa marraskuun alusta diplomi-insinööri Kimmo Ylisiurunen, joka toimii nykyisin Infotripla Oy:n toimitusjohtajana Tampereella. Aiemmin hän on työskennellyt SCC Viatek Oy:ssä ja Tielaitoksessa. Kimmo Ylisiurusella on laaja-alainen kokemus älykkään liikenteen erilaisista
ratkaisuista, joita hän on ollut kehittämässä niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin hankkeissa.
Viisi vuotta ITS Finlandin toiminnanjohtajan tehtäviä hoitanut Antti Rainio siirtyy Maanmittauslaitokseen paikkatietojen yhteiskäytön kehittämistehtäviin.

”Elämme murrosvaiheessa, jossa älykkään liikenteen ratkaisuille on selkeä tilaus ruuhkien ja päästöjen hillitsemiseksi ja liikenteen turvallisuuden parantamiseksi. Suomalaiselle alan osaamiselle pitää nyt löytää kanavat kasvaville vientimarkkinoille”, linjaa tuleva ITS Finlandin toiminnanjohtaja Kimmo Ylisiurunen.

Helsingin rakennusvirasto varoittaa liukkaista jalankulkukeleistä tekstiviesteillä

Helsingin rakennusvirasto varoittaa tulevana talvena kaupunkilaisia liukkaista jalankulkukeleistä tekstiviesteillä. Uutta palvelua kokeillaan Lauttasaaressa ja Etu-Töölössä.
HKR on toteuttanut palvelun yhteistyössä nokialaisen konsultin Jaakko Kivimäen ja Soneran kanssa.
Kun Lauttasaaren tai Etu-Töölön talvihoidon päivystäjä havaitsee jalkakäytävien muuttuneen vaarallisen liukkaiksi, hän lähettää varoituksen tekstiviestillä, joka välittyy kaikille varoituspalveluun liittyneille kaupunkilaisille. Palvelu on maksuton.

– Useimmat liukastumiset tapahtuvat silloin, kun keli on muuttunut nopeasti. Varoituspalvelun ansiosta yöllä syntynyt liukkaus ei pääse yllättämään, kun tekstiviesti varoittaa liukkaasta kelistä jo ennen uloslähtöä. Tosin liukkaus on usein hyvin paikallista, joten varovainen on syytä olla, vaikka varoitusta ei olisi tullutkaan, toimistopäällikkö Pekka Isoniemi rakennusvirastosta sanoo.

Jotta varoitukset eivät kokisi inflaatiota, liukkaudesta varoitetaan vain tosi tarpeeseen eli silloin, kun jalkakäytävät ovat muuttuneet selkeästi aiempaa liukkaammiksi.

Kokeilun tavoitteena on vähentää liukastumisia ja niistä yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Yksistään Helsingissä tapahtuu vuosittain tuhansia hoitoa vaativia liukastumisonnettomuuksia, joiden yhteiskuntataloudelliset kustannukset nousevat kymmeniin miljooniin euroihin.

Jos kokeilu onnistuu, palvelua voidaan tulevina talvina laajentaa kattamaan koko Helsinki. Vastaavaa varoituspalvelua on aiemmin kokeiltu Lahdessa hyvin tuloksin.

VTT:n uusi mittausauto täsmentää tietoja suomalaisista olosuhteista

VTT on hankkinut kahdeksalla eri mittausjärjestelmällä varustetun BMW 525dA:n, jonka tehtäväksi tulee perusdatan kerääminen telematiikan sovelluksia varten.
Mittausautossa on mm. lämpökamera, eteen ja taaksepäin kuvaavat kamerat, kiihtyvyysanturointi sekä tien pinnan monitorointijärjestelmä.
Auto tulee toimimaan integraatioalustana suomalaisessa telematiikan kehittämistyössä.
Suomen poikkeukselliset sääolosuhteet kovine pakkasineen sekä jää- että lumipeitteisine teineen lisäävät telematiikan laitteille asetettavia vaatimuksia. Myös kitkan vaihtelu on meillä erilaista kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa.
Auton keräämästä mittadatasta voivat hyötyä VTT:n lisäksi myös muut tutkimuslaitokset sekä yritykset.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen kannattaa älykkäitä tiemaksuja kestävän liikenteen ratkaisuna

-Tie- ja ruuhkamaksut olisivat vahva liikenteen ohjauskeino ja tehokas työkalu päästöjen vähentämiseksi, sanoi ministeri Anu Vehviläinen Kestävän liikenteen ratkaisuseminaarissa Helsingissä.
-Pääkaupunkiseudun ruuhkamaksuja on ryhdytty selvittämään perusteellisesti. Selvitämme ensi kevääseen mennessä mm. ruuhkamaksujen tavoitteita, alueellista rajausta, hinnoittelumalleja ja hintatasoa.
Vehviläinen korosti sitä, että "mielipidetiedustelujen mukaan kansalaisten suopeus pääkaupunkiseudun mahdollisia ruuhkamaksuja kohtaan on kasvanut".
Vehviläinen sanoi puheessaan, että "valmistaudumme myös älykkään tiemaksujärjestelmän mahdolliseen käyttöönottoon ensi vuosikymmenellä. Tällä tarkoitamme lähinnä paikannukseen perustuvaa tienkäyttömaksua."

Maankäyttöä nopeammin liikenteen päästöihin purevat heti kajoavat toimet.
Autoverotus on jo porrastettu päästöjen mukaan tämän vuoden alusta. Seuraamme tarkasti sen vaikutuksia. Myös työsuhdeautojen verotuksessa on voisimme suosia vähäpäästöisempiä autoja. Esillä on ollut myös sähköautoja suosiva verotus. Ympäristöystävällisiä autoja pitää yksinkertaisesti verottaa muita kevyemmin. On välttämätöntä edistää autokannan uusiutumista päästöjä vähentäväksi.

Helpten seuraa ajoneuvojen käyttöä metri metriltä, käytössä on gps ja gprs

Astarte Oy:n markkinoille tuomilla Helpten-palveluilla voidaan paikantaa ajoneuvot ja seurata niiden käyttöä kilometripohjaisesti. Palvelut soveltuvat sekä tuotanto- ja palvelukäytössä oleville ajoneuvoille että työsuhdeautoille.

Astarten hallituksen puheenjohtaja Vesa Helkkula on vakuuttunut, että Helpten-palveluiden
mahdollistama ajoperusteinen maksaminen yleistyy räjähdysmäisesti tulevaisuudessa. Hänen arvionsa mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana kaikki ajoneuvot sekä ammatti- että yksityiskäytössä varustetaan tällaisilla seurantajärjestelmillä. Artarte suuntaa Suomesta kansainvälisille markkinoille, koska siellä on huomattavaa kasvupotentiaalia.
– Helpten-palvelut voivat omalta osaltaan vaikuttaa liikenteen päästöihin. Niissä teknologian tarjoamat mahdollisuudet ja hyödyt yhdistyvät konkreettisella tavalla ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Ajoneuvojen käytön rationalisoinnilla voidaan vähentää liikennemääriä ja hiilidioksidipäästöjä.
– Tiedonsiirto perustuu suojattuihin Internet-yhteyksiin. Tietosuojakysymyksissä olemme konsultoineet tietosuojavaltuutettua. Palvelujärjestelmä itse asiassa ylittää lain edellyttämät perusvaatimukset tietosuojan näkökulmasta, Helkkula toteaa.

Astarten innovatiivinen palvelukonsepti perustuu monipalvelualustaan, joka hyödyntää ajoneuvoista kerättäviä luotettavia GPS-pohjaisia kulku- ja ajotapatietoja. Ajoneuvoista ja ulkopuolisista lähteistä saatavat tiedot ja lisäpalvelut prosessoidaan ajotietopalveluiksi ajoneuvo-organisaatioille, auton haltijoille sekä mahdollisesti leasing- ja vakuutusyhtiöille.

Helpten-palvelut

Suomen kannattaisi kehittää ajoon perustuvia liikenteen maksuja

ITS Finlandin teettämässä esiselvityksessä ehdotetaan, että Suomeen perustetaan kehitysympäristö tukemaan ajoperusteisten maksu- ja muiden sovellusten kehittämistä.
Suomessa voitaisiin tulevaisuudessa tarjota autoilijoille ajoneuvovero sekä liikenne- ja autovakuutusmaksujen maksamista ajosuoritteen mukaan.
Vastaavasti myös leasing-maksut ja autoedun verotusarvo voitaisiin laskea sähköisen ajopäiväkirjan pohjalta todellisten kilometrien mukaan.
Ajosuoritteeseen perustuva maksaminen on teknisesti haastava sovellusalue.
Maailmalla on jo toimivia esimerkkejä matkan pituuteen perustuvien tiemaksujen
keruusta paikantavalla maksulaitteella ja ajosuoritteeseen perustuvista vakuutusmaksuista. Myös sähköisiä, gps-paikannukseen perustuvia ajopäiväkirjoja on nähty.

Toistaiseksi erilaisia ajoperusteisia maksusovelluksia ei ole toteutettu samassa laitteessa. Tämä on keskeinen tavoite ilmestyneeseen esiselvitykseen kirjatuissa pilottiehdotuksissa sekä näitä tukevan kehitysympäristön toteuttamisessa. Esiselvitys asettaa suuntaviitat tuleville hankkeille, jotta Suomessa voitaisiin edetä kohti avoimia tiemaksumarkkinoita ja valmiudet paikannukseen perustuville tienkäyttömaksuille olisivat olemassa kuten hallituksen viime keväänä julkaisemassa liikennepoliittisessa selonteossa linjataan.

Esiselvityksen tuloksena esitetään mm. eri sovelluksille tarpeellisten,
välitettävien tietojen minimistandardin laatimista. Pilotoinnin
ensimmäiseksi hankekokonaisuudeksi ehdotetaan ajoneuvoveron ja
liikennevakuutuksen seisontapäiväilmoitusta, ajoperusteista autovakuutusta,
sähköistä ajopäiväkirjaa sekä ajoneuvon kilometriperusteista leasingmaksua.

ITS Finland teetti selvityksen avoimen telematiikka-alustan
kehitysympäristön arkkitehtuurista ja pelisäännöistä maksusovellusten
kehittämiseksi ajoneuvolaitteisiin. Yhdistys valitsi tarjouskilpailun
pohjalta tekijäksi Astarte Oy:n ja sai Tekesistä rahoitustuen hankkeelle.
Ohjausryhmään osallistuivat edustajat liikenne- ja viestintäministeriöstä,
Ajoneuvohallintokeskuksesta, Tiehallinnosta ja Verohallinnosta sekä
yritysryhmän edustaja Aplicom Oy:stä. Tuloksena on Timo Lampolan ja Juha
Savolaisen kirjoittama raportti Avoimen telematiikka-alustan
kehitysympäristö, ITS Finland julkaisu 11/2008, joka on verkkojulkaisuna
vapaasti luettavissa.

Avoimen telematiikka-alustan kehitysympäristö. T-ÄLLI esiselvitys

Helsingin bussipysäkeillä kokeillaan edullisia aikataulunäyttöjä

HKL asensi kesän aikana vilkkaimpien ajoväylien bussipysäkeille uusia aikataulunäyttöjä. Kevyet pysäkkinäytöt ovat huomattavasti perinteisiä pysäkkinäyttöjä edullisempia, joten niitä voidaan tuoda entistä useammalle pysäkille.
Näyttöjen ylärivi näyttää saapuvan bussin linjatunnusta ja aikataulunmukaista tuloaikaa pysäkille. Niiltä linjoilta, joilta tieto on saatavissa, esitetään linjan reaaliaikainen saapumisaika pysäkille. Reaaliaikatiedon merkkinä näytössä on sekuntikello. Näytön alarivillä näytetään bussin määränpäätietoja sekä joukkoliikenteen mahdollisia poikkeusliikennetiedotteita.
Näyttöjä on asennettu yli kolmekymmentä mm. Mäkelänkadulle,
Koskelantielle, Paciuksenkadulle ja Mannerheimintielle sekä Pasilan aseman
ympäristöön. Asiakkaat hyötyvät näyttöjen ajantasaisesta tiedosta erityisen
paljon pitkien linjojen pysäkeillä, joilla on tavallista herkemmin liikennehäiriöitä esimerkiksi liikenneruuhkien vuoksi. Näyttö näyttää kaikkien pysäkkiä käyttävien linjojen aikataulutietoja.
Jos pilottihankkeesta saadut kokemukset ovat hyviä, voidaan näyttöjä hankkia tulevina vuosina vielä lisää. Silloin ajantasaista aikataulutietoa tarjoavia näyttöjä voitaisiin tuoda keskisuurille pysäkeille myös kantakaupungin ulkopuolelle.
HKL:n aikataulutiedotusta täydentävät kevyet aikataulunäytöt toimivat paristoilla, joten ne eivät vaadi kalliita sähköasennuksia pysäkeille.
Aikataulutiedon haussa ne hyödyntävät DARC- (Data Radio Channel) tekniikkaa.
Aikataulutieto päivittyy näytöille puolen minuutin välein.
Lisätietoja Jari Seppänen, HKL, etunimi.sukunimi@hkl.hel.fi

Ehdotus Euroopan tielaitosten ja tieyritysten älykkään liikenteen palveluiksi valmistunut

EU-maiden tieoperaattorit eli tielaitokset ja moottoritieyritykset ovat päässeet yksimielisyyteen siitä, minkälaisia palveluita he tarjoavat tulevaisuudessa liikkujille.
Jokaisen maantieoperaattorin tarjoamaan älykkään liikenteen tietopalveluihin kuuluvat jatkossa mm. matkan aikana annettava matkatieto, ennen matkaa annettavat matkaa koskevat ajankohtaiset tiedot, useita matkustustapoja yhdistävien matkojen tiedotus.
Liikenteen hallinnan palveluista tienpitäjät aikovat tarjota liikenteen ohjausta ja häiriöherkkien tieosien liikenteen hallintaa.
Tieoperaattorit aikovat myös tehdä liikenteen hallintasuunnitelmat ja tarjota ajantasaista liikenteen ohjausta liikennekäytäville ja verkoille sekä hoitaa häiriötilanteet mahdollisimman tehokkaasti.
Tavarakuljetuksien eurooppalaisiin palveluihin kuuluvat älykkäät rekkaparkit isoille kuorma-autoille sekä eri osapuolten helpotettu päästy erikoiskuljetusten ja vaarallisten aineiden kuljetusten säännöstöihin eri maissa.

Easyway-hankkeessa on myös sovittu älykkään liikenteen tarvitsemista monista tukitoimistat helpottamaan ydintoimintojan käyttöönottamista.

Easyway-hankkeen raporttiluonnos