Karri Salminen ITS Finland ry:n puheenjohtajaksi       ITS Finland ry:n hallituksen puheenjohtaja Karri Salminen Älykkään liikenteen verkosto - ITS Finland ry. valitsi kokouksessaan 13.11. 2008 uuden hallituksen ja puheenjohtajan. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Karri Salminen. Karri Salminen (49) toimii Logicassa johtajana, vastuualueenaan Julkishallinnon sidosryhmäviestintä ja yhteiskuntasuhteet sekä liiketoiminnan kehittäminen esim. ITS-toiminnoissa. Karri toimii useissa ICT-alan tehtävissä mm. Tietoyhteiskunnan neuvottelukunnassa ja Tieken hallituksen varapuheenjohtajana. Aikaisemmin Karri on työskennellut sekä Sonerassa, että MTV3:ssa. Hallitus 13.11.2008: Puheenjohtaja Karri Salminen Jäsenet Digita Oy Jukka Andersson Elektrobit Oyj Hannu Hakala Helsingin kaupunki Ville Lehmuskoski Liikenne- ja viestintäministeriö Seppo Öörni Logica Jari Korhonen Oy Matkahuolto Ab Pekka Hongisto Merenkulkulaitos Jouni Patrakka Mobisoft Oy Pekka Eloranta Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Sakari Backlund Tampereen teknillinen yliopisto Jorma Mäntynen Tiehallinto Kari Hiltunen Traficon Oy Kristian Appel Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT Risto Kulmala Sihteeri, toiminnanjohtaja ITS Finland ry. Kimmo Ylisiurunen Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta VTT Heikki Kanner Logica Kimmo Koivisto Tiehallinto Raimo Tapio

ITS Finlandin uusi toiminnanjohtaja Kimmo Ylisiurunen: verkostoa tarvitaan nyt tositoimiin       Kimmo Ylisiurunen -Älykkään liikenteen verkostolla on paljon annettavaa, kun halutaan esimerkiksi torjua ilmastonmuutosta, kehittää joukkoliikennettä, rakentaa toimivaa ruuhkamaksujärjestelmää tai parantaa liikenneturvallisuutta, sanoo ITS Finland -verkoston uusi toiminnanjohtaja Kimmo Ylisiurunen. Ylisiurunen otti ITS Finlandin vetäjävastuun Antti Rainiolta, joka siirtyi Maanmitauslaitoksen palvelukseen. Ylisiurunen on toiminut tamperelaisen telematiikkayritys Infotriplan toimitusjohtana, sitä ennen hän on työskennellyt SCC Viatek Oy:ssä. -Navigaattorit ovat hyvä esimerkki siitä, miten telematiikka ja liikennetieto on muuttunut osaksi arkipäiväämme. Suomeen on rakennettu hyvä pohja ajantasaiselle liikennetiedolle. Nyt se myös pitää ottaa täysimääräisesti käyttöön ja rakentaa sitä hyödyntäviä palveluja ihmisille. -Alan toimijat kehittävät uusia ratkaisuja, mutta niitä ei aina saada käyttöön. Julkiset hankinat ovat tärkeässä roolissa alalla ja verkoston pitäisi paremmin tukea hankintaprosesseja. Kun hankintailmoitus tulee julkiseksi, on jo myöhäistä ehdottaa siihen uutta innovaatiota, vaikka tällainen olisi yrityksellä valmiina. Hankkija ei sitten voikaan hyötyä uusista ratkaisuista, joilla ne voisivat ehkä säästää tukun rahaa ja parantaa asiakaspalvelua. Samalla luonnollisesti saadaan suomalaisille uusille ratkaisuille kasvualusta, jonka pohjalta kotimaatakin laajemmat markkivat mahdollistuvat. Ylisiurunen on hahmotellut ongelmaan ratkaisua, jossa julkisia hankintoja suunnittelevat voisivat “rekisteröidä” aikeensa. Ennakkotiedon perusteella alan toimijat tietäisivät mitä on tulossa ja saisivat näin mahdollisuuden vaikuttaa hankinnan sisältöön. Ylisiurunen näkee ITS Finland -verkoston tehtäväksi yritysten tukemisen: -Me suomalaiset olemme tunnetusti tuotekehitys- ja tutkijakansaa. Haaste on enemmänkin siinä, miten tulokset viedään markkinoille, ja siinä monipuolisessa toimijaverkolla on oma sijansa. -Peruslinjat ovat kunnossa - tunnettuuden kasvattaminen, hyötyjen esilletuonti ja markkinoiden mahdollisuuksien tunnistaminen ovat avainasemassa. On löydettävä ja hyödynnettävä kanavat markkinoille. Lisäksi on katsottava tätä ITS-sektoriakin laajemmin, eihän liikenne ole vain oma yksittäinen kokonaisuutensa (“/no man is an island/”), vaan täytyy myös osata katsoa sektorin ulkopuolisia tarpeita älykkään liikenteen ratkaisuille.

Helsingissä saa pysäkkiaikataulun kamerakännykkään käden käänteessä    Lasipalatsin aikataulu    Helsingin pysäkkiaikataulut saa haettua puhelimeen entistä helpommin kamerakännykän avulla, kun HKL lisää talven aikana kaikille joukkoliikennepysäkeille yksilölliset Upcode-älyruudut. Älyruutu tarjoaa oikotien HKL:n Omat lähdöt -palveluun. Palvelu on asiakkaille maksuton. Etukäteistoimenpiteenä se vaatii maksuttoman Upcode-sovelluksen asentamisen puhelimeen osoitteesta www.upcode.fi. Kun sovelluksen avaa pysäkillä, riittää kun puhelimen kameralla osoittaa älyruutua: kamera ottaa kuvan automaattisesti ja suorittaa älyruutuun määritellyn tehtävän eli tässä tapauksessa siirtyy kyseisen pysäkin pysäkkiaikataulun sisältävälle internetsivuille. Kameralla ja internetselaimella varustettu puhelin pystyy hakemaan kyseisen pysäkin aikataulut puhelimeen automaattisesti. Älyruutua käyttämällä voi ohittaa eri valikot, joiden kautta pysäkkiaikataulut normaalisti löytyvät. Tämä helpottaa pysäkillä odottajaa erityisesti Suomen talvisissa sääolosuhteissa ja myös nopeuttaa aikataulun hakemista. Paperisiin aikatauluihin verrattuna matkustaja saa sähköisen palvelun kautta osalle linjoista reaaliaikaisen pysäkkiaikataulun sekä liikenteen mahdolliset poikkeustiedotteet. Jos puhelimessa ei ole kameraa, saa pysäkkiaikataulun haettua puhelimeensa syöttämällä ohjelmaan pysäkillä näkyvän nelinumeroisen pysäkkinumeron. Reaaliaikatietoa kaipaavien matkustajien lisäksi palvelu soveltuu hyvin myös näkövammaisten käytettäväksi. He kuulevat puhelimeen hakemansa aikataulutiedon puhesyntetisaattorilla puhuttuna ruudunlukuohjelman avulla. Upcode-älyruutu on sijoitettu pysäkkikatoksessa aina samaan paikkaan eli infotaulun oikeaan alalaitaan. Näin sen löytäminen on helppoa myös näkövammaisille. Katoksettomilla pysäkeillä kooditarra on kiinnitetty pysäkkitolppaan.

Reittiopas kisaa Googlen ja kirjastopalvelun kanssa kansalaisten arvostuksesta    Reittiopas kipuaa arvostuksessa yhä korkeammalle.    Liikenteen telematiikka on lähellä ihmistä. Jos palvelut toimivat, niitä myös arvostetaan. YTV Reittiopas on säilyttänyt asemansa kolmanneksi arvostetuimpana verkkobrändinä. Suomalaisten käyttäjien arvostuksessa YTV Reittioppaan edelle menevät hakupalvelu Google ja kirjastopalvelu HelMet. YTV Reittiopasta arvostetaan keskimääräistä enemmän naisten, korkeakoulutettujen, johtavassa asemassa olevien, yrittäjien ja ylempien toimihenkilöiden keskuudessa. Sen sijaan miehet ja peruskoulutetut arvostavat YTV Reittiopasta verkkobrändinä keskimääräistä vähemmän. Reilut kolme neljästä antaa Reittioppaalle hyvän tai erittäin hyvän arvosanan (8-10). Palvelun käyttäjistä puolestaan peräti yhdeksän kymmenestä antaa vähintään hyvän arvosanan Taloustutkimus selvitti suomalaisten verkkobrändien arvostusta kesällä ja alkusyksystä tehdyillä tutkimuksilla. Kyselyyn vastasi runsaat 7 000 henkilöä eri puolilta Suomea.

Navigaattoreiden kelivaroitus tositestissä lokakuun ensiliukkailla       TMC-navigaattori varoittaa nyt myös kelistä. Äkillisistä kelimuutoksista varoittavat järjestelmän kehitystyö Suomessa alkoi Konginkankaan tuhoisasta liikenneturmasta. Ensin kehitettiin kuorma-autojen Varo-palvelu, nyt järjestelmä toimii yleisesti kaupasta saatavissa navigaattoreissa - niissä, joissa on TMC-toiminto. Kelitietoja välittävä palvelu oli tosielämän testissä lokakuun 29. päivän aamuna, jolloin Etelä-Suomessa tapahtui peltikolareita. Vahinkoja tapahtui, mutta esimerkiksi Järvenpään liukkaudet olivat ennakoitavissa. Destia Traffic on tuottanut ajantasaista tietoa liikenteestä ja tieolosuhteista RDS-TMC-vastaanottimen kautta suoraan navigaattoreihin vuoden alusta alkaen. Ajantasaisen liikennetiedon saavat autoilijat ovat jatkuvasti tietoisia esimerkiksi ajokelistä, jolloin liikennetilanteiden ennakointi on helpompaa. 29.10. Destia Traffic lähetti varoituksen vaikeista ajo-olosuhteista Järvenpään kohdalle kello 06.03:sta kello 7.01:een asti. Tämä tieto meni suoraan navigaattoreihin, joissa on TMC-ominaisuus. Ensimmäinen onnettomuusviesti lähti Järvenpään kohdalle klo 6.25. Mikäli autoilijat olisivat saaneet nämä tiedot, olisivat he voineet ennakoida liukkauden ja muuttaa ajotyyliään keliin sopivaksi. Ennakoivat liikenteen kelivaroitukset yhdistettynä dynaamiseen ruuhkatiedotukseen sekä tietoon suurista tietöistä pääteillä, vakavista onnettomuuksista ja muista liikenteen häiriöistä muodostavat luotettavan tiedon siitä, miten liikenne sujuu valitulla reitillä. Jos matkan varrelle on muodostumassa esimerkiksi onnettomuuden aiheuttama liikenneruuhka, ohjaa navigaattori kuljettajan perille nopeinta reittiä pitkin, jolloin aikaa ja polttoainetta säästyy sekä liikenteen päästöt vähenevät. Suunniteltua reittiä koskevat liikennehälytykset näkyvät navigaattorin ruudulla. Navigaattorit myös ehdottavat automaattisesti vaihtoehtoista reittiä. Destia Traffic kerää liikennetietoa useasta eri lähteestä ja jalostaa sitä eteenpäin eri palveluihinsa. Liikennetiedon lähteinä ovat muun muassa Tiehallinto, suurimmat kaupungit ja kunnat, hätäkeskuslaitos, kaupalliset radioasemat ja Ilmatieteen laitos. Suomessa TMC-palvelun sisältäviä navigaattoreita myy TomTom, Navigon, Mio ja Garmin. Muissakin navigaattorimerkeissä on valmius, mutta maahantuojat eivät ole tehneet yhteistyösopimusta Destian kanssa. Navigaattoreihin välitettävä liikennetieto kattaa isoissa kaupungeissa osan taajama-alueista. Kartta on nähtävissä Destia Trafficin intenetsivuilla, www.destiatraffic.fi.

VTT tutki EU-projektissa autojen turvalaitteiden hyötyjä: ESC ja kaistalla pysymisen tuki parhaita       Kaistalla pysymisen varoitus on päällä mittarin mukaan. VTT arvioi kehittämällään menetelmällä uusien tulevaisuuden ajoneuvojärjestelmien sekä jo joidenkin markkinoilla olevien järjestelmien turvallisuusvaikutuksia EU:n 25 jäsenmaassa. Ajovakauden hallintajärjestelmä (ESC) vähentäisi liikennekuolemia lähes 17 %, jos se olisi varusteena kaikissa ajoneuvoissa. Kaistalla pysymisen ohjaustuki alentaisi liikennekuolemien määrää noin 15 %. Nykyisistä telemaattisista järjestelmistä kolmanneksi eniten, 13 % liikennekuolemia, vähentäisi MAPS&ADAS-järjestelmä, joka varoittaa kuljettajaa nopeusrajoituksen ylittämisestä sekä onnettomuusalttiista paikoista, kuten tiukoista kaarteista ja jyrkistä mutkista. VTT:n kehittämää arviointimenetelmää käytettiin kolmessa EU-hankkeessa (eIMPACT, PReVAL ja CODIA), joiden arviot kattavat noin 20 järjestelmän vaikutukset EU:n tieliikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden määriin. Menetelmää käytetään seuraavaksi arvioitaessa samojen ajoneuvojärjestelmien vaikutuksia Suomessa. Työ valmistuu vuoden 2008 loppuun mennessä. Jatkossa erilaisia ajoneuvojen turvajärjestelmiä tullaan arvioimaan TeleFOT-hankkeeseen liittyvissä laajoissa kenttäkokeissa Suomen lisäksi myös muualla Euroopassa. Muita ajoneuvojen turvajärjestelmiä, joiden vaikutuksia VTT arvioi, olivat mm. - dynaaminen ylinopeusrajoitus (järjestelmän suosittamaan nopeusrajoitukseen vaikuttavat vallitsevat olosuhteet, kuten sää, ruuhka tai onnettomuus), -törmäyksenesto- ja varoitusjärjestelmä (varoittaa törmäyksiltä ja tarvittaessa jarruttaa automaattisesti), - automaattinen hätäviestijärjestelmä (avaa puhelinyhteyden lähimpään hätäkeskukseen ja lähettää tiedon kolaripaikan tarkasta sijainnista), - paikallinen langaton varoitus (autot kommunikoivat keskenään ja välittävät toisilleen varoituksia onnettomuuksista ja esteistä tiellä sekä tien liukkaudesta ja huonosta näkyvyydestä), - risteysajon turvallisuustuki (varoittaa punaisesta liikennevalosta ja väistämisvelvollisuudesta sekä helpottaa vasemmalle kääntymistä), - pimeän ajan tuki (auttaa kuljettajaa näkemään ajovalojen valokeilaa pidemmälle ja tarvittaessa myös varoittaa esteistä ajoradalla). Lisätietoa

Carlink kehittää autojen välistä tietoverkkoa: autot keräävät ja välittävät liikennetietoa Carlink-pilotti toteutettiin syyskuussa valtatie ykkösellä Kaarinan seudulla. Järjestelmässä autot vastaanottivat reaaliaikaista säätietoa tukiasemien kautta järjestelmän keskusyksiköltä. Mutta autot eivät olleet pelkästään vastaanottajia, sillä niiden keräämä havaintomateriaali välitettiin keskusyksikölle käytettäväksi säätiedon päivityksessä ja liikennevaroitusten tuottamisessa. Autot voivat myös kommunikoida keskenään esimerkiksi varoittamalla vaaratilanteista. Ajantasainen tietojenvaihto ajoneuvojen kanssa mahdollistaa tuoreiden säätietojen tarjoamisen autoilijoille. Carlink-hanke on luonut uuden palvelualustan ja esimerkkipalveluita, joissa uutta tekniikkaa käytetään liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden parantamisessa. Ilmatieteen laitos tuottaa järjestelmään tietoa paikallisesta tiesäästä Ilmatieteen laitoksen tiesäämallin pohjalta. Palvelua tarkennetaan keräämällä mittaustietoja myös liikenteessä olevilta ajoneuvoilta. Samalla ajoneuvot myös vastaanottavat uusimman säätiedon ohittaessaan tukiaseman, jolloin kuljettaja saa mahdollisimman nopeasti tietoa ja varoituksia paikallisista sääoloista ja onnettomuuksista. Carlink-hankkeessa teiden varteen pystytettävät tukiasemat tallettavat keskusyksiköltä saadun uusimman aineiston ja välittävät sen edelleen ajoneuvoille. Samalla ohi ajavien ajoneuvojen keräämä tieto esimerkiksi tien lämpötilasta välitetään edelleen keskusyksikölle. Ajoneuvot voivat myös välittää dataa vastaantuleville ajoneuvoille, jolloin tukiasemien katvealueet pienenevät. Carlink on Eureka-ohjelman alainen projekti, jossa on mukana partnereita Suomesta, Espanjasta ja Luxembourgista. Ilmatieteen laitos koordinoi suomalaiskonsortiota. Suomesta mukana Ilmatieteen laitoksen lisäksi VTT, Mobisoft ja Sunit. Lisäksi Infotripla osallistuu hankkeeseen alihankkijana. Kaksivuotinen hanke on alkanut syyskuussa 2006 ja päättyy kuluvan vuoden lopussa.

Älykäs liikenne avainasemassa ilmastopolitiikan liikenneratkaisuissa Hallituksen esitys pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaksi linjaa Suomen tulevan ilmasto- ja energiapolitiikan suuntaa aina vuoteen 2050 saakka. Strategia sisältää liikenteen osalta samoja tavoitteita kuin keväällä julkistettu liikennepoliittinen selonteko.Tienkäyttömaksuilla saavuttaisiin strategian mukaan merkittäviä sosiaalisia, alueellisia ja kansantaloudellisia vaikutuksia. Maan eri alueiden tasapuolinen kohtelu edellyttäisi maksun porrastamista sen mukaan, miten hyvä on joukkoliikenteen käyttömahdollisuus. Toimenpiteinä vähäpäästöisempään liikenteen pääsemikseksi selvitetän mm. pääkaupunkiseudun ruuhkamaksuja. Selvityksessä käsitellään mm.ruuhkamaksujen tavoitteita, alueellista rajausta, hinnoittelumalleja ja hintatasoa. Suomessa luodaan valmiudet paikannukseen perustuvan tienkäyttömaksun käyttöönottoon tulevalla vuosikymmenellä, huomioon ottaen EU-määräykset. Selvitetään mahdollisuudet ja ohjauskeinot vähäpäästöisen henkilöautoliikenteen edistämiseen maan niissä osissa, joissa joukkoliikenne ei ole todellinen vaihtoehto. Selvitetään tienkäyttömaksujen sosiaaliset, alueelliset ja kansantaloudelliset vaikutukset. Strategian mukaan joukkoliikenteen kehittämistoimilla ja tuilla voidaan joukkoliikenteen palvelutasoa parantaa ja hintatasoa alentaa ja siten lisätä joukkoliikenteen käyttöä. Kävely ja pyöräily ovat päivittäisten matkojen peruskulkumuotoja ja useimmiten ne ovat myös osa joukkoliikenteellä tai autolla tehtävää matkaa. Kävelyllä ja pyöräilyllä voidaan korvata henkilöauton käyttöä, sillä suomalaisten automatkoista noin 45 % on alle 5 km:n pituisia. Vähenevää reittiliikennettä täydennetään kutsujoukkoliikenteellä ja taataan kaukoliikenteen peruspalvelutaso ostamalla joukkoliikennettä niille yhteysväleille, joille tarjontaa ei synny markkinaehtoisesti. Lisätietoa