Kansliapäällikkö Harri Pursiainen: Älyliikenne vaatii hallinnolta radikaalin muutoksen ajattelussa       Kansliapäällikkö Harri Pursiaisen mielestä hallinnon on muutettava radikaalisti ajattelutapaansa älyliikenteen kehittyessä. Kuva: Tero Pajukallio "Kun tietoyhteiskunta imaisee mukaansa arjen liikenteen, siinä on haastetta sekä tietoyhteiskunnalle että liikenteelle. Haaste vetää nöyräksi. Pelkästään hallinnon ajattelutavalta edellytetään radikaalia muutosta", kirjoittaa kansliapäällikkö Harri Pursiainen Älykäs liikenne-verkkolehdelle. "Meidän pitää oppia väylästön sijasta ylläpitämään toimivaa ja tehokasta liikennejärjestelmää. Tämä samoin kuin muutkaan tietoyhteiskunta-asiat ei kuitenkaan ole mikään hallinnon projekti, vaan erittäin laaja elinkeinoelämän ja hallinnon yhteinen hanke." Ministeriö asetti 18. maaliskuuta 2009 kansliapäällikkö Harri Pursiaisen älykkään liikenteen kansallisen strategian selvitysmieheksi. Liikenne- ja viestintäministeriö ryhtyy selvittämään, mitä älykäs liikenne lähitulevaisuudessa tarkoittaa ja miten sen tarjoamat mahdollisuudet kytketään kiinteästi liikennepolitiikan tavoitteisiin. Kansliapäällikkö Harri Pursiainen kirjoittaa Älykäs liikenne -verkkolehden sähköpostihaastattelussa, että hän jatkaa professori Risto Kulmalan tekemää työtä: "Professori Kulmala hahmotteli ministeriön toimeksiannosta älykkään liikenteen mahdollisuuksia ja kartoitti sen esteitä ja hidasteita. Minulle liikenneministeri Anu Vehviläinen antoi tehtäväksi laatia kansallisen strategian ja sen toimeenpanosuunnitelman lähivuosille. Kyseessä on siis jatkotyö, jossa luodaan visio siitä, mihin Suomi pyrkii ja osoitetaan tie, mitä pitkin sinne päästään. Tärkeätä on myös jakaa vastuut eri toimijoille ja myös sitouttaa nämä yhteisiin ponnistuksiin. Kulmalan erinomainen pohjatyö antaa tehtävälle mainiot eväät." Kysymys: Mitä konkreettista hyötyä Suomelle voi olla älykkäästä liikenteestä? Pursiainen: "Äly liikenteessä hyödyttää Suomea niin kuin tieto- ja viestintätekniikan käyttö kaikessa muussakin inhimillisessä toiminnassa. Tieto- ja viestintätekniikka auttaa saamaan aikaan vähemmällä panoksella enemmän ja parempaa. Älyn avulla liikenteen turvallisuus paranee ja ihmishenkiä säästyy, kuluttajan ja elinkeinoelämän palvelut paranevat, yhteiskunta säästää infrastruktuurin kustannuksissa, kun sitä käytetään tehokkaammin. Myös ilmastoa ja ympäristöä voidaan suojella." "Tulevaisuus näyttää, mitä kaikkea keksitäänkään, kun pää saadaan kunnolla auki. Liikenteessä on alkamassa älyn avulla se sama mullistus, joka on nähty muilla yhteiskunnan sektoreilla teollisuuden prosesseista pankkipalveluihin. Meri-, rautatie- ja ilmaliikenteessä se on jo arkipäivää, mutta varsinkin tieliikenteessä kehitys on vasta alkutekijöissään. Vasta nyt tekniikka on koko tietä käyttävän kansan käyttöön riittävän helppokäyttöistä ja edullista." Kysymys: Onko meillä erikoisvahvuuksia telematiikan alalla? Pursiainen: "Suomi on älykkään liikenteen keskikastia, mutta on meillä vahvuuksia. Suurimpina vahvuuksinamme näen tietoyhteiskuntaosaamisemme ja kykymme mutkattomaan verkostotyöhön halki koko yhteiskunnan. Toimintatapamme auttaa, kun uutta on omaksuttava." Kysymys: Onko LVM panostamassa älykkään liikenteen kehittämiseen voikkaammin? Pursiainen: "Hallitus nosti helmikuun politiikkariihessä älyliikenteen loppuvaalikauden tärkeimmäksi liikennepolitiikan teemaksi. Mielestäni se on aivan oikea valinta. Pidän selvänä, että ensi vuosikymmenen liikennepolitiikassa älyliikenne ja ilmastoasiat ovat aihetta ylitse kaikkien muiden. Ilman muuta ministeriö joutuu panostamaan älyliikenteeseen aikaisempaa enemmän." "Kun tietoyhteiskunta imaisee mukaansa arjen liikenteen, siinä on haastetta sekä tietoyhteiskunnalle että liikenteelle. Haaste vetää nöyräksi. Pelkästään hallinnon ajattelutavalta edellytetään radikaalia muutosta. Meidän pitää oppia väylästön sijasta ylläpitämään toimivaa ja tehokasta liikennejärjestelmää. Tämä samoin kuin muutkaan tietoyhteiskunta-asiat ei kuitenkaan ole mikään hallinnon projekti, vaan erittäin laaja elinkeinoelämän ja hallinnon yhteinen hanke." Hallitus päätti helmikuussa pidetyssä puolivälin politiikkariihessä, että liikenne- ja viestintäministeriö tekee älykkään liikenteen kansallisen strategian. Älykkään liikenteen ratkaisuilla on mahdollista parantaa liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Se myös tehostaa tavaraliikennettä ja logistiikkaa erilaisilla ohjaus- ja tietopalveluilla. Turvallisuuden ja sujuvuuden parantumisen kautta älykkään liikenteen ratkaisujen avulla torjutaan myös mahdollisia ympäristöhaittoja sekä tuetaan ilmastopolitiikkaa ja kestävää kehitystä. Selvitysmiehen tehtävänä on laatia ehdotus tavoitteista ja toimeenpanosuunnitelmasta vuosille 2010–2015. Toimeksiantoon kuuluu myös ehdotukset toimijoiden välisestä työn- ja vastuunjaosta sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen edistämisestä. Työn on määrä valmistua 31.10.2009 mennessä.

Joukkoliikenteen kehittämisen ohjelma vaatii älykkäitä ratkaisuja       Joukkoliikenteen houkuttelevuus edellyttää tehokasta palvelua. Ministerityöryhmän hyväksymä joukkoliikenneohjelma sisältää tavoitteita, jotka vain telematiikka voi ratkaista. Yhteinen matkakortti, matkustajien tietopalveluiden kehittäminen, matkaketjujen toimivuuden parantaminen, kauko- ja paikallisliikenteen ja eri liikennemuotojen yhteistoiminta edellyttävät tehokkaita älykkään liikenteen keinoja. Ohjelman tarkoituksena on lisätä joukkoliikenteen suhteellista osuutta kaikista matkoista. Hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä päätti 1. huhtikuuta joukkoliikenteen kehittämisohjelman sisällöstä. Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti viime talvena työpajoja, joissa alan toimijat kertoivat näkemyksiään siitä, miten joukkoliikenteen osuutta kaikesta liikenteestä lisätään. Kärkitoimenpiteiksi valikoitiin ne, joilla on eniten merkitystä matkustajien palvelemisen ja joukkoliikenteen kilpailukyvyn kannalta. Valituilla kärkitoimenpiteillä etsitään mm. parempaa palvelutasoa kaupunkiseutujen liikenteeseen, maaseudulle joukkoliikenteen peruspalveluita sekä sujuvaa ja täsmällistä joukkoliikennepalvelua. Useimpien toimenpiteiden toteuttaminen vaatii aloitetta liikenne- ja viestintäministeriöltä, koordinointia eri toimijoiden kesken sekä rahallista panosta. Joukkoliikenteen kehittämisohjelman kustannukset kohdistuvat sekä joukkoliikenteen tukemiseen ja ostopalveluihin että investointeihin. Kärkitoimenpiteistä aiheutuu valtiolle vuosina 2010–2015 noin 30-50 miljoonan euron kustannukset. Toimenpiteitä lähdetään toteuttamaan nykyisellä kehysrahoituksella. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu Arki paremmaksi – joukkoliikenne toimivaksi löytyy ministeriön internet-sivuilta. Arki paremmaksi – joukkoliikenne toimivaksi

TeleFOTin 3000 testaajaa kokeilee navigointia, nopeusvaroitusta ja eCallia       TeleFOT on suuri kansainvälinen autossa käytettävien laitteiden kokeilu, jossa tarkastellaan mm. turvallisuutta. VTT koordinoi suurta eurooppalaista TeleFOT -hanketta, jossa yhdeksässä Euroopan maassa yli 3000 autoilijaa tulee testaamaan jälkiasenteisten laitteiden kuten navigaattoreiden ja älypuhelinten avulla autoon tuotettavia erilaisia liikennepalveluita.  Kokeessa kuljettajat saavat käyttöönsä älypuhelimia ja navigaattoreita, joiden tarjoamien ajamista tukevien palveluiden vaikutuksia tutkitaan. Ajoneuvojen liikkuminen tallennetaan ajoneuvoihin asennettuihin tallentimiin ja välitetään automaattisesti testikeskuksen tietokoneisiin jatkoanalyysejä varten. Kenttäkokeista saadaan tietoa palveluiden vaikutuksista kuljettajan käyttäytymiseen. Hankkeen alkuvaiheen testattavat palvelut on jo osittain valittu, loputkin lyödään lukkoon ennen kesää. Testattavien palveluiden joukossa tulevat olemaan mm. nopeusrajoitustieto, nopeusrajoitusvaroitus, eCall ja erilaiset navigointipalvelut - TMC -tiedolla jalostettuna ja ilman. Testikäyttäjien rekrytointi alkaa syksyllä 2009, ja pitkäkestoiset testit aloitetaan useissa maissa loppusyksystä. Kokeet kestävät noin kolme vuotta analyyseineen. TeleFOT-hankkeessa luodaan yhteistyöverkostoa University of Californian, Berkeleyn ja kahden korealaisen tutkimuslaitoksen kanssa, tarkoitusena suorittaa vastaavia testejä näissä maissa. TeleFOT-nimen loppuosa on lyhenne sanoista Field Operational Test, kenttäkoe. Hankkeen nettisivut löytyvät osoitteesta www.telefot.eu, koordinaattorina toimii VTT:n erikoistutkija Petri Mononen. Lisätietoa

Navigaattori nyt joka viidennessä autossa       Navigaattoreiden ja navigointiin kykenevien puhelinten määrä kasvaa hurjaa vauhtia. Navigaattoreiden määrä lisääntyy nopeasti. Tilastokeskuksen kuluttajatutkimuksen (helmikuu 2009) mukaan jo 20,2 prosentilla autoiijoista oli käytössään GPS-paikannin. Autoilijoiden navigaattoreiden lisäksi joka viidennellä kuluttajalla oli käytössään GPS-matkapuhelin (20,5 %). Joka toisella suomalaisella oli käytössään internet-matkapuhelin (WAP, GPRS, 3G). Navigaattoreiden nopeaa lisääntymistä kuvaa se, että vuotta aikaisemmin navigaattori oli 12,8 prosentilla autoilijoista.

EU:lta esitys älykkäiden liikennejärjestelmien yhteensovittamisesta Suomen hallitus kannattaa EU:n direktiiviehdotusta, jonka avulla pyrittäisiin aikaisempaa paremmin yhteensovittamaan älykkäitä liikennejärjestelmiä EU:n alueella. Hallitus antoi asiaa koskevan kirjelmän eduskunnalle 26. maaliskuuta. Direktiivillä on tarkoitus luoda EU-alueella puitteet älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönotolle ja käytölle. Direktiivi antaisi EU:n komissiolle oikeuden määritellä järjestelmien yhteiskäytön kannalta välttämättömistä teknisistä yksityiskohdista. Komissiota tässä työssä avustaisi jäsenvaltioiden edustajista koottu asiantuntijakomitea sekä neuvoa-antava ryhmä, joka muodostettaisiin alan yritysten ja etujärjestöjen edustajista. Älykkäillä liikennejärjestelmillä sovelletaan tieto- ja viestintätekniikkaa ja sen tarkoituksena on tukea tieliikenteen sujuvuutta. Tyypillisiä tieliikenteen älykkäitä järjestelmiä ovat tietopalvelut, joilla kerrotaan liikenteen häiriöistä, ruuhkista, säästä sekä joukkoliikenteen aikatauluista ja reittitiedoista. Älykkäisiin liikennejärjestelmiin kuuluvat myös eri tarkoitukseen kehitetyt sähköiset maksujärjestelmät, kuten matkakortit ja sähköiset tie- ja ruuhkamaksut. Ehdotuksen taustalla on EU:n yhä pahenevat liikenneruuhkat. Perinteisten toimenpiteiden lisäksi EU:n liikennejärjestelmässä tarvitaan uusia ratkaisuja. Tavoitteena on nopeuttaa älykkäiden liikenneratkaisuiden käyttöönottamista ja hyödyntämistä. Direktiivissä mm. esitetään, että älykkäiden tietoliikennejärjestelmien laitteille ja ohjelmistoille luodaan kansalliset tyyppihyväksymisjärjestelmät. Tavoitteena on, että yhdessä EU-maassa suoritettu tyyppihyväksyntä on pätevä kaikissa EU-maissa. Valtioneuvosto kannattaa komission ehdotusta ja on jo päättänyt, että Suomi laatii oman kansallisen älykkään liikenteen strategiansa ja siihen liittyvän toteuttamisohjelman tämän vuoden aikana.

eCall hätäviestijärjestelmä sai standardin ETSI:ltä    eCall-järjestelmässä hälytys menee automaattisesti 112-numeroon, jos onnettomuus tapahtuu.    eCall-hätäviestijärjestelmä nytkähti merkittävän askelen eteenpäin, kun sekä ETSI että 3GPP standardisoivat eCall-järjestelmän autoihin asennettavat kiinteät hätäpuhelimet. (ETSI on eurooppalainen viestintäalan standardisoimisjärjestö ja 3GPP standardisoi 3G-puhelinjärjestelmiä.) eCall-aloitteen tarkoituksena on toteuttaa hätäviestijärjestelmä, joka hälyyttää apua 112-numerosta aina kun autoilija joutuu onnettomuuteen missä tahansa EU-maassa. eCall tuottaa automaattisesti hätäviestin, myös silloin kun kuljettaja ei voi tehdä sitä itse, paikallistaa onnettomuuteen joutuneen auton ja lähettää hätäkeskukselle tarvittavat tiedot autosta. eCall-järjestelmän hätäviestejä varten valittiin Qualcommin kehittämä modeemi. Se selviytyy hätäkeskuksen ja onnettomuusauton välisestä viestinvaihdosta alle neljässä sekunnissa. Lisätietoa

LVM jakoi ilmastopolitiikan älykkään liikenteen tehtävät virastoille Ilmastopoliittisessa ohjelmassa esitetään toimenpiteitä liikenteen energiatehokkuuden parantamiseksi ja henkilöautokannan uudistamiseksi. Älykkään liikenteen osalta ohjelma esittää liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittiset toimenpiteet organisaatioittain. Ministeriö esittää uudessa toiminta- ja taloussuunnitelmassaan (vuosille 2010–2013) huomattavia lisämäärärahoja kaikkien liikenteen ilmastopoliittisten toimenpiteiden toteuttamiseksi. Ajoneuvohallintokeskus • selvittää ajoneuvon sähköisen tunnistamisen mahdollisuudet ja vaikutukset • osallistuu aihepiirin T&K –toimintaan • osallistuu liikennetelematiikan kehittämiseen liittyvään yhteistyöhön kansallisesti ja kansainvälisesti. Liikenne- ja viestintäministeriö • käynnistää aktiivisen tavoitehakuisen kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön aiheeseen liittyen (mm. kansallinen älykkään liikenteen foorumi) • laatii kansallisen liikenteen tavoitetilaa tukevan älykkään liikenteen tavoitetilan sekä strategian ja toimenpideohjelman tavoitetilan saavuttamiseksi • muokkaa tulosohjausta siten, että se ohjaa myös älykkään liikenteen ratkaisujen käyttöön • hankkii riittävät henkilöstöresurssit ja tarvittavan osaaminen alueelle sekä sopii työnjaosta • ryhtyy toimiin vaikuttavimpien ja tehokkaimpien älykkään liikenteen ratkaisujen laajamittaiseksi käyttöönotoksi sekä suurten kokeilujen käynnistämiseksi • valtavirtaistaa älykkään liikenteen ratkaisut ja uusii väylänpidon (tai paremminkin liikenneverkkojen operoinnin) suunnittelujärjestelmät. Ratahallintokeskus • parantaa häiriötilanteiden hallintaa vahvistamalla liikenteenohjausjärjestelmiä • kehittää liikenteenohjausta ja vähentää liikenteellisiä pullonkauloja koko rataverkolla • selvittää uuden teknologian potentiaaliset mahdollisuudet rataverkon käytön tehostamisessa • parantaa aikatauluinformaatioita. Tiehallinto • kehittää ja soveltaa liikenteen kysyntään vaikuttavia ja liikenteen operatiivista ohjausta palvelevia älykkään liikenteen keinoja • tehostaa liikenteen häiriötilanteista toipumista • osallistuu liikenteen hallinnan telemaattisten keinojen kehittämiseen laajassa kansainvälisessä yhteistyössä. Viestintävirasto • mahdollistaa älykkään liikenteen kehittämistä antamalla edellytykset sen tarvitsemien tietoliikenneverkkojen häiriöttömälle toiminnalle. Ohjelma listaa älykkään liikenteen ratkaisuiksi mm. seuraavat: häiriötilanteiden hallinta, joukkoliikenteen palvelut, eLogistiikka, kaupunkiseutujen liikenteen hallintayhteistyö, automaattivalvonnan haltijavastuu ja ulkoistaminen, meriliikenteen hallinta, alusliikenteen seuranta ja ohjaus, rautatieliikenteen ohjaus ja satelliittipaikantamisen hyödyntäminen. Älykkään liikenteen ratkaisut ovat erityisen keskeisiä kaupunkiseutujen liikkumisen ja liikenteen hallinnassa, sillä liikenteen ongelmat keskittyvät Suomessa paljolti suurille kaupunkiseuduille. Lisätietoa