Pursiainen julkaisi strategiansa: visio, neuvottelukunta perusteille vielä tänä vuonna, 7 periaatetta ja 8 kärkihanketta       Älyliikenteen strategian Suomi sai valmiiksi ensimmäisenä EU-maana. "Emme enää ylläpidä ja rakenna väyliä, vaan pidämme yllä liikkumisen palveluja. Liikennepolitiikka on pakko uudistaa: väki vähenee hallinnossa 16 prosentilla. Kuka tekee työt, ellei niitä saada vähennettyä ja tehostettua", Pursiainen kysyi telematiikan toimijoille ja medialle järjestetyssä seminaarissa Helsingissä. Ratkaisuna on ajattelutavan ja liikennepolitiikan muutos, jonka keskiönä on neliporrasperiaate. Painopiste siirtyy väyläinvestoinneista asiakkaan tarpeiden ratkaisemiseen. Harri Pursiaisen laatima älyliikenteen strategia sai runsaasti kiitosta seminaarin osallistujilta. Varsinkin strategian valmistelun avoimuutta ja yhteistyöhakuisuutta arvostettiin. Strategiaa edeltävän selvityksen tehneen professori Risto Kulmalan mielestä oli hyvä, että Pursiaisen strategian perustana on käyttäjälähtöinen visio. Kulmala oli huolissaan siitä, miten ehdotetut toimenpiteet edistyvät seuraavilla hallituskausilla, joille ajoittuu iso osa toimista. Kulmala tähdensi myös sitä, että Suomen pitää uskaltaa riskeerata uusien innovaatioiden käytössä. "Peesaajan paikka ei meille sovi." Liikenneministerille marraskuussa luovuttamassaan strategiassa Pursiainen ehdottaa älyliikenteelle selvästi nykyistä keskeisempää asemaa liikennepolitiikassa. Älykäs liikenne tukee myös ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa, ja se sopii yhteen liikennehallinnon 2010 toteutuvan uudistuksen kanssa laajentaessaan perinteisen väylämuotokohtaisen näköalan koko liikennejärjestelmään. Kärkihankkeiden kokonaiskustannukset vuosina 2010-2015 olisivat noin 400 miljoonaa euroa. Valtion osuus kokonaissummasta olisi noin 324,8 miljoonaa euroa, mistä suurin osa LVM:n pääluokasta. Bitumista bitteihin Strategian tavoitteena on, että 2020 Suomen liikennejärjestelmä kuuluu maailman edistyneimpiin ja tehokkaimpiin. Älyliikenteen palveluiden avulla jo nykyisestä liikenneinfrastruktuurista ja liikennepalveluista voidaan ottaa kaikki teho irti. Verkostomainen toimintamalli Kansallisen älyliikenteen strategian ohjausta varten perustetaan älyliikenteen neuvottelukunta, joka kokoaa yhteen valtion, kuntien, tutkimuksen ja elinkeinoelämän keskeiset toimijat. Neuvottelukunta on tarkoitus käynnistää pikavauhdilla vielä tämän vuoden aikana. Neuvottelukunnassa toimijoille luodaan aito vaikutusmahdollisuus älyliikenteen kokonaisuuteen. Älyliikenteen strategia linjaa seitsemän periaatetta: kestävä kehitys, eri toimijoiden ja alueiden yhdenvertaisuus, helppous ja edullisuus, kansalaisen yksityisyyden kunnioittaminen, tuttuus, palveluiden valtakunnallinen ja kansainvälinen yhteensopivuus sekä julkisen ja yksityisen sektorin verkostoyhteistyö. Kärkihankkeisiin 400 miljoonaa euroa vuosina 2010-2015 Strategiassa listataan 8 älyliikenteen kärkihanketta: mm. valtakunnallinen joukkoliikenteen maksujärjestelmä, langaton laajakaista kaikkien keskeisten runkoreittien henkilöjuniin ja linja-autoihin, tie-, raide- ja meriliikenteen ohjausjärjestelmien uudistaminen, tasoristeysten varoitusjärjestelmä, tieliikenteen kilometripohjaisten maksujärjestelmien kokeilu ja julkisen tiedon käytön aikaisempaa avoimempi käyttö. Kokonaiskustannukset vuosina 2010-2015 olisivat noin 400 miljoonaa euroa. Valtion osuus kokonaissummasta olisi noin 324,8 miljoonaa euroa, mistä suurin osa LVM:n pääluokasta. Jos valtion väylien pitoon osoitetut määrärahat pysyvät nykyisellä tasolla, vastaa tämä 3,8 prosenttia siitä. Kunnat ja yritykset rahoittaisivat noin 20 miljoonaa euroa ja kuluttajat 35 miljoonaa euroa. Valtio saavuttaa älyliikenteellä huomattavia tuottavuushyötyjä. Esimerkiksi liikenneturvallisuuden parantumisen kautta arvioidaan tulevan noin 100 miljoonan euron säästö. Myös kunnat ja yritykset saavuttavat lisätuloja älyliikenteen kautta. Selkeät tavoitteet kaikkeen liikenteeseen Strategiassa asetetaan selkeät tavoitteet, jotka on saavutettava vuoteen 2020 mennessä. Älyliikenteen avulla mm. väylänpidon ja liikennejärjestelmän tuottavuus on kasvanut 10 prosenttia yleistä tuottavuuskehitystä enemmän, tieliikenteessä säästetään vuosittain 50 ihmishenkeä eikä kaupallisessa meri-, ilma- ja rautatieliikenteessä menetetä ihmishenkiä lainkaan. Lisäksi yritysten logistiikkakustannukset ovat alentuneet lähelle tärkeimpien kilpailijamaiden tasoa, ruuhkautumisen aiheuttamat työmatkaliikenteen aikaviiveet ovat vähentyneet suurilla kaupunkiseuduilla 20 prosentilla ja joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun osuus matkojen määrästä on kasvanut 20 prosenttia. - Strategia on valmisteltu erittäin avoimesti. Alan toimijoille ja muille asiasta kiinnostuneille on järjestetty puolen vuoden aikana kolme avointa seminaaria, olen kysynyt ja saanut sidosryhmiltä lukuisia ideoita ja kommentteja sekä olen käynyt useita kahdenvälisiä keskusteluja alan asiantuntijoiden kanssa, kansliapäällikkö Pursiainen kertoo. Kansallinen älyliikenteen strategia – selvitysmiehen ehdotus löytyy liikenne- ja viestintäministeriön nettisivuilta. Lisätietoja Kansallisesta älyliikenteen strategiasta

Ruotsin ITS maailmankokous kokosi ennätysmäärän suomalaisia    Suomen osasto Tukholman ITS maailmankokouksessa 2009.    Tukholman älyliikennekokous kokosi suomalaisia runsaat joukot. Ensimmäistä kertaa tämä kokous oli niin lähellä, että aikaisempaa useampi suomalainen liikenteen asiantuntija pääsi paikalle. Lähtölaukauksena toimi ITS Finlandin ja Auto- ja liikennetoimittajien yhteinen laivaseminaari, jossa asiantuntijat kiteyttivät tärkeimmät älyliikenteen teemat ja ajankohtaiset uutiset yli satapäiselle yleisölle. Ruotsin tapahtumassa korkeimman tason suomalaispäättäjät liikenneministeriä myöten saattoivat todeta, että älyliikenteessä ei kannata jäädä odottelemaan. Maailma tekee sitä jo täysillä, tieto- ja viestintätekniikalla liikenteessä ratkaistaan monta ongelmaa, jotka ennen vaativat soraa, maan myllertämistä ja bitumia tai jäivät kokonaan ratkaisematta. Tukholman yleisimmin toistuva aihe olivat tiemaksujärjestelmät. Erilaisten ratkaisujen kauppaajia maailmalla on runsaasti. Bisnes on jo pitkällä, useiden maiden vanhoja järjestelmiä päivitetään kaikkialla ja uusia rakennellaan. Seuraava ITS-maailmankokous on ensi vuonna Etelä-Koreassa.

Vakuutusmaksut ajotyylin ja käytön mukaan: 1000 autoilijan pilotti käynnistyi    PANDAn lisälaite autoon on pieni, tehokas ja nopeasti asennettava.    Pohjola Vakuutus, Aplicom, Nokia, Destia ja Astarte käynnistivät Pohjolan asiakkaiden kanssa pilotin, jonka tavoitteena on kerätä matkaan, paikkaan, aikaan sekä muuhun ajotietoon liittyvää informaatiota ja hyödyntää sitä jatkossa mm. vakuutusmaksujen ja mahdollisten tiemaksujen määräytymisessä. Mukaan otetaan 1000 vapaaehtoista. Ainakaan alkuvaiheessa Pohjola ei vielä säätele vakuutusmaksuja ajojen mukaan, mutta tarkoitus on kerätä tietoja ja kokemuksia sitä, miten tällainen järjestelmä voitaisiin luoda. Pilottiin osallistuvat autoilijat saavat käyttöönsä internetin kautta käytettävät Helpten- ajotietopalvelut - esimerkiksi automaattisen ajopäiväkirjan, joka helpottaa matkalaskujen tekemistä. Kuljettajat saavat tietoa omasta ajotavastaan ajoneuvoon asennettavan laitteen avulla. Palvelu toteutetaan Astarten Helpten-palvelulla, ja ajoneuvoihin asennetaan Aplicomin A1- laitteet, jotka on varustettu satelliittivastaanottimella ja GPRS-kommunikoinnilla. ”Palvelu on jo ollut käytössä lukuisissa eri ammattiajoneuvoissa sekä yritysautoissa ja siihen ollaan oltu erittäin tyytyväisiä. Pilotissa on siten käytössä valmis kaupallinen palvelu, jota nyt hyödynnetään uudella tavalla pilotin osapuolten toimesta”, toteaa johtaja Timo Lampola Astarte Oy:stä.

Kari Sane: "Myös älyliikenne tarvitsee ylläpitoa"       Uutena kaikki on hienoa, mutta käyttö ja aika vaativat veronsa. "Olemme tottuneet tieliikenteessä siihen, että väylät rappeutuvat ja vaativat ylläpitoa. Mutta myös älyliikenteessä tulee erilaisia virheitä, yhteyskatkoja ja ongelmia. Huonot tietoliikenneyhteydet pitää ottaa huomioon. Kyllähän meillä on hyviä palveluja, mutta ne eivät pysy kunnossa itsestään", huomautti apulaisosastopäällikkö Kari Sane älyliikenteen strategiaseminaarissa Helsingissä marraskuussa. Sane halusi lisätä tärkeän näkökulman älyliikenteen strategiaan. Hän otti esimerkin Helsingistä, jossa yksi liikennevalojen suunta Hakamäentiellä oli vain kahdeksan sekunnin ajan pielessä, mutta vaikutukset laajenivat erittäin laajalle alueelle aiheuttaen suuren liikennehäiriön. "Pitää ratkaista se kuka ylläpitää älykkään liikenteen järjestelmiä. Pitää miettiä asioita ruohonjuuritasolla, konreettisesti. On varmistettava se, miten palvelu käytännössä toimii." Sane sanoi Helsingin jo aloittaneen ylläpitotoimet nimittämällä ensimmäisen henkilön vastaamaan älyliikenteen ylläpidosta..

ITS Finland ry valitsi uuden hallituksen ja päätti vuoden 2010 toiminnasta, Karri Salminen jatkaa puheenjohtajana Vuonna 2010 ITS Finland ry pyrkii erityisesti parantamaan älykkään liikenteen järjestelmien ja palvelujen yhteentoimivuutta sekä edistämään valtakunnallisten ratkaisujen syntymistä. Tavoitteena on myös kehittää kansainvälistä verkostoitumista ja jäsenten vientimahdollisuuksia sekä tukea liikenteen älykkäiden maksujärjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa. Puheenjohtajana jatkaa Karri Salminen. Hallituksen muodostavat seuraavat jäsenet henkilökohtaisine varahenkilöineen: - Jukka Andersson Digitasta, varahenkilönä Seppo Nieminen - Vielä nimeämätön henkilö ja varahenkilö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymästä - Seppo Öörni liikenne- ja viestintäministeriöstä, varahenkilönä Leif Beilinson - Kari Hiltunen Liikennevirastosta, varahenkilönä Jouni Patrakka - Jari Korhonen Logicasta, varahenkilönä Sami Sahala - Risto Kulmala VTT:stä, varahenkilönä Harri Koskinen Hallituksen jäseniksi valittiin ”edunvalvojien” edustajina - Sakari Backlund SKAL:sta, varahenkilönä Juha Pentikäinen Suomen Taksiliitosta - Pekka Hongisto Matkahuollosta, varahenkilönä Heikki Kääriäinen Linja-autoliitosta. Hallituksen jäseneksi oppilaitosten edustajana valittiin - Jorma Mäntynen Tampereen teknillisestä yliopistosta, varahenkilönä vielä nimeämätön henkilö Teknisen korkeakoulun Tietotekniikan tutkimuslaitokselta (HIIT). Hallituksen jäseniksi pienyritysten edustajina valittiin - Pekka Eloranta Mobisoftista, varahenkilönä Vesa Heikkula Aplicomista - Kristian Appel Traficonista, varahenkilönä Matti Lankinen Indagonista.

VR kehittää henkilöstön tavoitettavuutta ja puhelinpalveluita       Tietoliikennettä juniin? VR ottaa käyttöön Soneran viestintäpalvelujen kokonaisuuden, jonka avulla henkilöstö on tehokkaasti tavoitettavissa. Työntekijöiden tavoittamisen lisäksi VR kehittää nyt hankitulla ratkaisulla myös asiakaspalvelukanaviaan. Soneran ja VR:n yhteiseen kehitystyöhön kuuluu myös VR:n rataverkon matkapuhelinkuuluvuuden ja junien sisäkuuluvuuden parantaminen. Matkustajille tämä merkitsee tulevaisuudessa entistä toimivampia puhelin- ja etätyöyhteyksiä junalla matkustettaessa.

Tiehallinto parantaa tienvarsitekniikkaa Tiehallinto ottaa käyttöön Soneran ja Cygaten toimittaman hallinta- ja valvontapalvelun, joka parantaa tienvarsiteknologian toimivuutta. Tienkäyttäjille telematiikan hallinnalla ja valvonnalla varmistetaan esimerkiksi teiden ajettavuus talviolosuhteissa. Tiehallinnolla on käytössään noin 2500 tienvarsille sijoitettua teknistä viestintälaitetta. Näitä ovat erilaiset infotaulut, nopeusnäytöt, kamerat sekä tiesää- ja liikenteenmittausasemat. Tiehallinto yhtenäistää eri järjestelmät valtakunnallisesti hallittavaksi ja valvottavaksi kokonaisuudeksi Soneran ja Cygaten kanssa. Sonera vastaa keskeisten palvelimien toiminnasta ja ratkaisun tietoliikenteestä ja konserniin kuuluva tytäryritys Cygate kokonaisuuden valvonnasta sekä hallinnasta. Liikenneturvallisuuden kannalta toimiva kelitietojen välittyminen tien varresta teiden kunnossapitäjille on tärkeää. Esimerkiksi talviolosuhteissa tietojen pohjalta voidaan varautua riittävään kunnossapitokalustoon, jolloin teiden ajettavuus pystytään jo ennakkoon turvaamaan vaihtelevissa olosuhteissa. Tieliikenteen käyttäjille toimiva tienvarsiteknologia varmistaa ajantasaisen tiedon sääolosuhteista.

Destia Traffic ja Navigon aloittavat yhteistyön liikenne- ja kelitiedon välittäjinä Destia Traffic ja navigaatiolaitevalmistaja Navigon ovat solmineet yhteistyösopimuksen reaaliaikaisen liikenne- ja kelitiedon välittämisestä autoilijoille kolmessa Pohjoismaassa. Navigonin TMC-palvelulla varustetut navigaattorit välittävät autoilijoille ajantasaista liikennetietoa Suomen lisäksi nyt myös Ruotsissa ja Norjassa. Destia Trafficin TMC (Traffic Message Channel) -palvelu välittää navigaattoreihin ajantasaista tietoa liikenneonnettomuuksista, ruuhkista, isoista tietöistä sekä muista liikenteen sujuvuuteen vaikuttavista tapahtumista sekä tietoa keliolosuhteista. Destia Trafficin välittämä kelitieto varoittaa autoilijoita äkillisistä keliolosuhteiden muutoksista, kuten jäästä, näkymättömästä mustasta jäästä, lumesta tai rankasta lumisateesta. Ajantasainen liikennetieto auttaa ennakoimaan liikenteen häiriöt ja kelimuutokset, mikä tekee liikkumisesta turvallisempaa. Suunniteltua ajoreittiä koskevat liikenteen häiriöt näkyvät navigaattorin ruudulla. Lisätietoa, kuten tietoa onnettomuudesta, ruuhkan pituudesta tai arvioidusta viivästyksestä, saa helposti napauttamalla häiriökuvaketta. Navigonin TMC-palvelulla varustetut navigaattorit myös ehdottavat automaattisesti vaihtoehtoista reittiä, mikäli reitille sattuu liikenteen aiheuttamia viivytyksiä.

NAVTEQ valitsi Destia Trafficin palveluntuottajaksi NAVTEQ on valinnut Destia Trafficin yhteistyökumppanikseen Euroopan laajuiseen NAVTEQ Traffic™ palveluunsa. Yhteistyön myötä NAVTEQ Traffic™ palvelu kattaa yhteensä 11 Euroopan maata. Destia Traffic on johtava kaupallisen liikennetiedon tuottaja Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Destia Traffic tarjoaa palveluun tietoa liikenteestä, keliolosuhteista ja liikenteen häiriöistä viidestä eri maasta: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Puola. NAVTEQ Traffic on osa NAVTEQia, joka on digitaalisten karttojen valmistaja sekä liikenne- ja paikannustiedon tuottaja. NAVTEQ tuottaa digitaalista tietoa kannettaviin ja langattomiin laitteisiin, internetpohjaisiin karttapalveluihin sekä ajoneuvo- ja yritysratkaisuihin. Muun muassa Nokia, Garmin ja BMW käyttävät Navteqin karttoja. Navteq on Nokian omistuksessa. - Tuottamamme Pohjoisten olosuhteiden kelitieto sai Navteqin kiinnostumaan meistä, kommentoi Juha Nurmi, Destia Trafficin johtaja.