TIVIT tutkii sosiaalisen median mahdollisuuksia älyliikenteelle Cooperative Traffic -ohjelma aikoo selvittää, mitä sosiaalisella medialla olisi tarjottavaa älyliikenteelle. Minkälaisia olisivat liikenteen "Twitter" tai "Facebook"? Ohjelma tähtää liikenteen tietopalvelujen verkostoon, jossa käyttäjät ja palvelujen tarjoajat jakavat informaatiota saumattomasti ja reaaliaikaisesti. Yhtenä mahdollisuutena on sosiaalisen median kaltainen ympäristö, social traffic platform, joka tarjoaa sovellus- ja palvelukehittäjille rakenteet ja mahdollisuudet kehittää liikennettä – niin autoilijoita, pyöräilijöitä kuin kävelijöitäkin – tukevia palveluja. Cooperative Traffic -ohjelma kaksinkertaisti budjettinsa sekä partnereidensa määrän. Tieto- ja viestintäteollisuuden tutkimus Tivit Oy:n älykkään liikenteen ratkaisuja kehittävä tutkimusohjelma Cooperative Traffic on saanut lisärahoitusta. Tekes rahoittaa ohjelman toista toimintakautta lähes neljällä miljoonalla eurolla, mikä yli kaksinkertaistaa kokonaisbudjetin noin kahdeksaan miljoonaan euroon. Ohjelman toinen kausi kestää vuoden 2010 loppuun, ja sen pääpaino on erityisesti palveluiden kehittämisessä. ”Olemme kääntäneet näkökulman teknologiakeskeisyydestä palveluihin. Tavoitteenamme on luoda palvelukonsepteja, joille on kysyntää globaaleilla markkinoilla. Seuraavaksi haluamme käyttäjät mukaan luomaan liikennepalveluita”, ohjelman johtaja Juha Hulkkonen IBM:ltä toteaa.

Risto Kulmala: Nokian ilmaisella navigoinnilla useita vaikutuksia       Älypuhelimella navigointi lisääntyy nopeasti. Nokia antaa älypuhelinten käyttäjille vapaan pääsyn navigointipalveluihin. Siirrolla on vaikutuksia älyliikenteen kehitykseen. Professori Risto Kulmala näkee monta eri vaikutustapaa. -Navigaattori tietysti entisestään yleistyy. Tämä johtaa ainakin siihen, että liikenneverkkojen operaattoreiden pitää olla aikaisempaa tiiviimmässä yhteydessä navigointipalveluiden tuottajiin. ”Liikenneverkkojen operaattoreilla” Kulmala tarkoittaa niitä, joita aikaiemmin kutsuttiin tienpitäjiksi, esimerkiksi Tiehallinnon niellaissutta uutta Liikennevirastoa. Yhteydenpitoa pitää Kulmalan mielestä lisätä, koska navigaattorit ohjaavat liikennettä sellaisillekin tieosuuksille, joille liikenteen operaattorit eivät sitä eri syistä halua. Kysyntää dynaamiselle navigoinnille -Navigointi yleistyy ja nälkä kasvaa syödessä. Ajantasainen liikennetiedotus eli dynaaminen navigointi tulee varmasti halutummaksi. Nokia on itse varteenotettava tekijä tässä palveluketjussa - yhtiö kokeilikin tätä Berkeleyn yliopiston kanssa. Toisaalta palvelun tuottaminen vaatii kuitenkin pysyvää panostusta itse palvelun tuottamiseen. Olisikö tämä sitten Nokian strategian mukaista? Ehkä ei, mutta kumppaneitahan tähän varmasti löytyy, Kulmala sanoo. Älypuhelimista älyliikenteen avoin alusta Kulmala arvioi myös, että älypuhelimista voi muodostua monen odottamalla tavalla älyliikenteen avoin palvelualusta. -Esimerkiksi VTT:llä käynnissä oleva iso TeleFOT-niminen EU-hanke tutkii joidenkin älypuhelimiin perustuvien palveluiden vaikuttavuutta ja toimivuutta. Nokian avaus varmasti tukee tämän suuntaista kehitystä. Kulmalan mielestä Suomelle tämä kehityssuunta antaa paljon mahdollisuuksia. -Meillä ei ole omaa autoteollisuutta, mutta älypuhelimiin liittyvää puolestaan on runsaastikin.

Liikenneturvan tutkimus: navigaattori nyt joka kolmannella autoilijalla Liikenneturva selvitti uudessa tutkimuksessa telemaattisten laiteiden yleisyyttä ja käyttöä. Navigaattori on käytössä joka kolmannella suomalaisautoilijalla. Sitä pidetään jopa hyödyllisempänä kuin autopuhelinta. Kyselytutkimuksen mukaan auton turvatyyny (airbag) on kolmessa neljästä autosta. Vähintään joka toisesta autosta löytyy ABS -jarrut ja turvavyömuistutin etupenkille. Kyselytutkimuksen aineiston keräsi TNS Gallup joulukuussa 2008. Kyselyyn vastasi 1010 autoilevaa suomalaista. Aikaisemmissa tutkimuksissa turvallisuutta merkittävästi parantavaksi todettu ESC -ajonvakautusjärjestelmä on joka kolmannessa ajoneuvossa. Kyselyyn vastanneet kuljettajat eivät aina tienneet, mitä laitteita heidän ajoneuvossaan on. Erityisesti EBA-hätäjarrutehostin ja ISOFIX-kiinnitysmekanismi turvaistuimille tuottivat vastaajille päänvaivaa. Tutkimus: Tekniset laitteet, telematiikka ja turvallisuus autoissa 109/2009

Ministeriö asetti älyliikenteen neuvottelukunnan LVM asetti älyliikenteen strategiassa ja toimenpidesuunnitelmassa lupaamansa neuvottelukunnan. Sen tehtävänä on mm. seurata ja ohjata älyliikenteen kansallisen strategian ja toimeenpanosuunnitelman toteutumista ja huolehtia tarvittaessa suunitelman päivittämisestä. Neuvottelukunnan puheenjohtaja on liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen. Muiksi jäseniksi on kutsuttu lähinnä liikenne- ja viestintäalan johtajia ja tutkijoita sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Älyliikenteen neuvottelukunnan asiantuntijoina toimivat liikenne- ja viestintäministeriön liikennepolitiikan osaston osastopäällikkö ja muut neuvottelukunnan kutsumat henkilöt. Neuvottelukunnan toimikausi on vuoden 2012 loppuun. Älyliikenteen neuvottelukunta laatii yksityiskohtainen älyliikenteen toimenpideohjelman vuosille 2010 – 2015 vuoden 2010 toukokuun loppuun mennessä. Tiedote neuvottelukunnan perustamisesta sekä ryhmän kokoonpano

Suomi sai ajoneuvofoorumin ja ajoneuvostrategian    Suomessa ajoneuvoja tarvitaan kylmässä, tuiskussa, hämärässä.    Liikenne- ja viestintäministeriö esitteli Ajoneuvot 2015 -strategian 19. tammikuuta 2010. Strategian mukaisen uuden ajoneuvofoorumin tarkoituksena on suunnitella ja valmistella ajoneuvotekniikan sääntelyä. Foorumiin kuuluu ajoneuvohallinnon ja toimialan asiantuntijoita. Liikenne- ja viestintäministeriön ensimmäinen ajoneuvostrategia antaa kokonaiskuvan ministeriön vastuulla olevasta ajoneuvoja koskevasta sääntelystä ja esittää toimintamallin ajoneuvotekniikkaa koskevien menettelytapojen ja eri toimijoiden roolien selkeyttämiseen. Ministeriön kehittämään strategiaan kuuluu toimintamalli, joka selkeyttää ja nopeuttaa kansallisia menettelytapoja ja eri toimijoiden rooleja. Strategiassa on myös esitetty ajoneuvosektorin tulevan toiminnan keskeiset painopisteet konkreettisiksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi purettuna. LVM tiedote ajoneuvostrategiasta

Pendolinojen liikemiesluokkaan nopea verkkoyhteys    Älykäs junaliikenne alkaa Pendolinoissa. Kuva: VR    Pendolino-junien business-luokkaan on avattu langaton Internet-yhteys VR-junaverkko, joka antaa lisää mahdollisuuksia matka-ajan hyödyntämiseen. Yhteys kuuluu business-lipun hintaan, eikä sen käyttö vaadi erillistä verkkoavainta. VR-junaverkolla asiakas voi käyttää Internetiä sekä lähettää ja vastaanottaa sähköposteja. Palvelua voivat käyttää kaikki matkustajat, joilla on kannettava tai käsitietokone, joka on varustettu langattomalla yhteydellä. Junaverkon avulla matkustaja voi myös käyttää etäyhteyttä oman yrityksensä verkkoon. VR kehittää junien langattomia verkkoyhteyksiä yhteistyössä asiakkaiden ja operaattoreiden kanssa. Tietokoneen ja puhelimen käyttöä junamatkan aikana on parannettu myös lisäämällä sähköpistokkeiden määrää Pendolinoissa kaikille istumapaikoille ja InterCity-junissa jokaiselle istuinparille. Junamatkan aikana käytetään suurimmilla asemilla olevaa Wlan-verkkoa, matkapuhelinverkkoja sekä Digitan @450-verkkoa. Näistä verkoista järjestelmä valitsee käytettäväksi automaattisesti kulloinkin parhaan. Eri rataosilla yhteyden laatu voi verkosta riippuen vaihdella. Katvealueita saattavat aiheuttaa esimerkiksi maastoesteet tai huono sää. Junan kulkiessa järjestelmä etsii kuitenkin aina automaattisesti parasta yhteyttä. Suurta tiedonsiirtokapasiteettia varaavien tiedostojen kuten videoiden lataus ei junassa ole mahdollista.

Trafi: liikenneturvallisuus ei ratkea yksin ajoneuvojen uusiutumisella    Mitä vanhempi auto, sitä pahemmin se rusentuu kolarissa. Kuva: VALT    Nykyinen ajoneuvokannan uusiutumistahti ei tule riittämään liikenteen ympäristöhaittojen vähentämis- ja liikenneturvallisuustavoitteiden toteutumiseen maassamme. Suomen teillä liikkuu  2,85 miljoonaa autoa, joiden keski-ikä ei ole viimeisen vuoden aikana laskenut - nyt se on 10,15 vuotta. Toimivia keinoja löytyy äly-, ajoveuvo- ja polttoaineteknologiasta, mutta tavoitteiden toteutuminen vaatii eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) tavoitteena on, että Suomen liikennejärjestelmän turvallisuus ja ympäristöystävällisyys ovat kansainvälistä huippuluokkaa vuonna 2015, toteaa Trafin pääjohtaja Kari Wihlman. Liikenne- ja viestintämisteriön (LVM) julkaisema ajoneuvoliikennestrategia antaa uudelle virastolle hyvän pohjan tavoitteen toteuttamiseksi tieliikenteen osalta, mutta vasta käytännön toimenpiteet ratkaisevat asian. Ajoneuvokannan uudistuessa liikenneturvallisuus ja liikenteen ympäristöystävällisyys lisääntyvät, mutta Trafin näkemyksen mukaan uusien ajoneuvojen lisäksi tarvitaan voimaperäistä ja moninaista ajoneuvojen käytön ohjausta. Tämä ei tarkoita kieltoja eikä rajoituksia vaan kannustusta ja konkreettisten vaihtoehtojen esittämistä liikkumiseen ja kuljettamiseen.

LVM julkaisi ohjeen navigaattorin käyttämisestä Miten navigaattoria pitäisi käyttää turvallisesti? LVM julkaisi verkossa ohjesivun navigaattorin käyttämisestä. Tarkkoja kiinnitysohjeita saadaan kuitenkin vielä odottaa. Ohjeessa todetaan, että ”eri ajoneuvojen tuulilasin kaltevuuden ja turvatyynyjen laukeamiskulmien välillä on niin suuria eroja, ettei ohjetta voisi laatia yksiselitteisiin mittoihin perustuvana". Navigaattorin turvallinen käyttö LVM:n nettisivulla

Tamperelaiset alkavat saada kännykkään täsmätietoa bussien aikatauluista       Tampereen joukkoliikenneinformaatio uudelle tasolle Vuoden kuluttua Tampereen joukkoliikenteen matkustajille on tarjolla reaaliaikaista tietoa myös kännykän tai netin välityksellä. Samalla tieto tulee myös kaupallisten palveluntarjoajien käytettäväksi ja edelleen kehitettäväksi osana liikenteen tietopalveluita. Tampereen kaupunki on tilannut Logicalta tosiaikaisen joukkoliikenteen tietojärjestelmän uudistamisen. Hanke kattaa Tampereen kantakaupungin alueella liikkuvat 150 bussia ja 40 pysäkkitaulua. Päivittäin Tampereella tehdään yli 100 000 bussimatkaa. Tampereen kaupunki hankkii järjestelmät Logicalta palveluna eli kiinteää kuukausiveloitusta vastaan. Järjestelmän avulla voidaan järjestää busseille liikennevaloetuuksia, jolloin joukkoliikenne nopeutuu. Järjestelmä parantaa myös ajantasaisen aikataulutiedon saatavuutta, joka vähentää matkustajien odotusaikaa pysäkeillä.