Suomi digitaalisen liikenteen kärkimaaksi - ITS Finlandin tavoitteita hallituskaudelle 2015 – 2019

Liikenteessä on käynnissä digitaalimurros, joka tulee ravisuttamaan alan rakenteita lähivuosina. Liikenteen digitaalisten palvelujen markkina on maailmanlaajuisesti yli 10 000 miljardia euroa1. Jos tartumme tilaisuuteen, on meillä mahdollisuus rakentaa digitaalisen liikenteen palveluista Suomeen uusi menestystarina. Tavoitteen saavuttaminen vaatii rohkeutta, sillä nykyinen lainsäädäntömme hidastaa kotimaisten innovaatioiden kaupallistamista Suomessa.

 

Tarttumalla digitaalisen liikenteen mahdollisuuksiin voimme:

1. Luoda paremman liikennejärjestelmän

Suomalainen käyttää keskimäärin noin 300 euroa2 kuukaudessa liikkumiseen ja liikkuminen on asumisen jälkeen toiseksi suurin kuluerä kotitalouksille. Digitalisaatiokehityksellä meidän on mahdollista puolittaa nämä kustannukset. Kaupungeissa liikenteen digitalisaatio monipuolistaa liikkumisen vaihtoehtoja, mahdollistaa liikkumisen ostamisen palveluna ja sujuvoittaa liikennettä. Haja-asutusalueilla digitalisaatiolla voidaan saavuttaa yhteydet kohtuullisin kustannuksin myös niille, joilla ei ole mahdollisuutta omaan autoon. Suomalainen teollisuus hyötyy digitalisaatiosta liikenteen tehostumisen ja logistiikkakustannusten pienenemisen myötä.

2. Parantaa suomalaista liikenneturvallisuutta

Liikenteen digitalisaation avulla voimme merkittävästi vähentää tieliikenneonnettomuuksia Suomessa. Tähän päästään ottamalla käyttöön turvallisuutta edistävät ratkaisut niin autoille, infralle kuin käyttäjille. Jo nykyisin saatavilla olevilla kuljettajan tukijärjestelmillä voidaan auton turvallisuutta parantaa niin, että riskit vähenevät puolella3. Tavoitteenamme on digitalisaation avulla tiputtaa liikennekuolemien määrää 18 prosentilla4 vuoteen 2020 mennessä.

3. Synnyttää Suomeen 20 000 uutta työpaikkaa

Liikenteen digitaaliset palvelut tarjoavat merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia Suomessa. Alalle on mahdollista synnyttää 20 000 uutta työpaikkaa5 seuraavan viiden vuoden aikana. Työllistämistavoitetta tukee Suomen vahva osaamispohja erityisesti mobiili- ja verkkopalveluissa. Liikenteen digitalisaatiota tekevät samat osaajat, jotka ovat olleet luomassa IT-alan menestystarinoita. Suomalainen koulutusjärjestelmä ja teollisuus ovat siis jo luoneet pohjan tarvittavalle henkiselle pääomalle. Suomi herättää alan edelläkävijänä jo nyt runsaasti kiinnostusta kansainvälisten investoijien keskuudessa ja alan vientipotentiaaliksi on arvioitu jopa 5 miljardia euroa.

4. Saavuttaa liikenteen päästötavoitteet

Digitalisaatio parantaa liikenteen tehokkuutta ja mahdollistaa näin liikenteen päästöjen merkittävän vähentämisen. Liikenteen digitalisaatiolla on mahdollista saavuttaa merkittävä osa EU:n asettamista liikenteen päästötavoitteesta. Eri arvioiden mukaan liikenteen digitalisaatiolla pystytään saavuttamaan jopa yli 60 prosentin päästövähennykset6. Kansainväliset sijoittajat ovatkin olleet erityisen kiinnostuneita suomalaisten innovaatioiden potentiaalista juuri liikenteen päästöjen vähentämisessä.

Jotta nämä tavoitteet saavutetaan, seuraavan hallituksen tulee:

1. Käynnistää liikenteen sääntelyn kokonaisvaltainen uudelleentarkastelu

Liikenteen lainsäädäntö on monilta osin vanhentunut ja se tulee päivittää kokonaisuutena vastaamaan muuttuvia liikkumisen tarpeita. Tarvitsemme lainsäädännön kokonaisvaltaisen tarkastelun, jossa liikenteen sääntelykokonaisuus hallinnon eri osa-alueilta uudistetaan yhdessä poliittisten päättäjien, viranomaisten ja liikenteen sidosryhmien kanssa.

- Uuden hallituskauden alussa tulee välittömästi käynnistää liikennekaari, jonka tavoitteena on päivittää liikenteen lainsäädäntö.

2. Varmistaa edellytykset uudistuvalle innovaatiotoimintaympäristölle

Kotimarkkinareferenssit ovat avainroolissa ovien avaamisessa vientimarkkinoille. Sen lisäksi, että lainsäädäntö pitää päivittää mahdollistamaan alan kehitys, voi julkinen sektori toimia uusien palvelujen mahdollistajana, ostajana ja rahoittajana.

- Julkisen sektorin tulee olla rohkea mahdollistaja: Mahdollistetaan kokeiluyhteiskunta. Kokeiluja ja pilotteja pitää hyödyntää aiempaa rohkeammin innovaatioaloilla. Esimerkiksi Liikennelabran jatko tulee turvata.

- Julkisen sektorin tulee olla kannustava ostaja: Julkisesti tuetut matkat pitäisi avata rohkeasti kilpailulle ja antaa markkinaehtoisten innovaatioiden vauhdittaa alan kehitystä. Tehokkaimpaan lopputulokseen päästään, jos raha seuraa kulkijaa ja markkinoilla on tervettä kilpailua.

- Julkinen sektori voi olla innovatiivinen rahoittaja: Julkisen tahon vähemmistösijoitus liikenteen palveluoperaattoriin on tärkeä signaali myös vahvasti säännellyllä liikennemarkkinalla

3. Siirtää liikennepolitiikan painopiste tehokkuuden kasvattamiseen

Liikennepolitiikassa tulisi siirtää huomio liikenneverkkojen rakentamisesta ja ylläpidosta matkojen ja kuljetusten tehokkuuteen. Digitalisaation mahdollistamia älykkäitä liikenneratkaisuja ei ole vielä hyödynnetty tieverkon suunnittelussa, vaikka näillä olisi saavutettavissa merkittäviä tehokkuus- ja turvallisuushyötyjä sekä taajamissa että haja-asutusalueilla.

- Liikennesuunnittelun rahoitusta tulee kohdistaa ensisijaisesti hankkeille, jotka pyrkivät liikennejärjestelmän tehokkuuden kasvattamiseen. Digitalisaation keinot tulee ottaa osaksi suunnittelua jo rakentamisen suunnittelun alkuvaiheessa.

 

Lisätietoja antavat:

Sampo Hietanen
Toiminnanjohtaja
ITS Finland
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
tel. +358 40 565 7688

Karri Salminen
Hallituksen puheenjohtaja
ITS Finland
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
tel. +358 40 544 5151

 

Lähdeviitteet:

1 Liikenne- ja viestintäministeriö, LVM
2 Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito
3 Wilmink et al. (2008). Socio-economic Impact Assessment of Stand-alone and Co-operative Intelligent Vehicle Safety Systems (IVSS) in Europe (eIMPACT)
4 Kansallisen älyliikenteen neuvottelukunnan ÄLYSARVI-mittaristo (2011)
5 ITS Finland (2015). Asiantuntijatyöryhmän arvio liikenteen digitalisaation mahdollisuuksista Suomessa
6 Walker et al. (2015). How the U.S. Transportation System Can Save $1 Trillion, 2 Billion Barrels of Oil, and 1 Gigaton of Carbon Emissions Annually, Rocky Mountain Institute

 

Tiedustelut

Älykkään liikenteen verkosto -
ITS Finland ry
Bulevardi 7, 00120 Helsinki

Toiminnanjohtaja Marko Forsblom
tel. +358 40 514 5100
etunimi.sukunimi (at) its-finland.fi

Puheenjohtaja Karri Salminen, CGI
tel. +358 40 544 5151
etunimi.sukunimi (at) its-finland.fi

ITS Finland Extranet

Kirjaudu Extranetiin täällä!

Tilaa uutiskirje

ITS sosiaalisessa mediassa

FacebookTwitterLinkedinYoutube