Kaksi miestä Scouterin kyydissä

Autottoman elämäntavan puuttuva pala

Viimeisten vuosien nopea kevyiden ajoneuvojen yleistyminen yhdessä julkisen liikenteen kanssa ovat raivanneet tietä autottoman elämäntavan yleistymiselle kaupungeissa. Julkisilla kulkee mukavasti kaupunginosien välit ja skuuteilla tai polkupyörällä pyrähdetään ”viimeinen maili” ydinkeskustassa. Entä kun pitäisi käydä kaupassa muutaman kilometrin päässä ja ostaa ruokaa koko viikonlopuksi? Tai hakea lapsi hoidosta työpäivän jälkeen ja poiketa samalla matkalla kaupassa? Usealle keskustan ulkopuolella asuvalle auto on ainoa ratkaisu näihin tilanteisiin helpottamaan arkea. Kuitenkin auto, vaikka olisi pienempikin sähköauto, on koko elinkaarensa aikana ympäristölle suuri kuormitus. Mahdollisuus käyttää kevyitä ajoneuvoja myös edellä kuvatuissa tilanteissa olisi kaikkien etu ja monen harras toive.

Scouter autottomuuden mahdollistajana

Pienten kevyiden kulkuneuvojen ja auton väliin jää tilaa liikkumisratkaisulle, joka mahdollistaa yksilöllisen lähiliikkumisen yhdessä matkustajan ja tavaroiden kanssa. Uudentyyppisiä kevyitä ajoneuvoja tullaan näkemään katukuvassa tulevina vuosina. Suomalainen Scouter Mobility Oy tuo oman ratkaisunsa – Scouterin – mahdollistamaan autotonta elämäntapaa laajemmalle kuluttajakunnalle myös keskusta-alueiden ulkopuolelle. Suurella tavaratilalla varustettu, kaksipaikkainen ja nelipyöräinen Scouter on tavarapyörän kokoluokkaa.  Se on alusta asti suomalainen innovaatio ja sen valmistus tulee myös olemaan Suomessa.

Scouterilla tehdyt lukuisat kokeilut ja testit osoittavat, että ratkaisu on haluttu ja sopiva suomalaiseen liikenteeseen niin ammatti- kuin yksityiskäytössäkin. Kotitaloudet ovat hoitaneet Scouterilla päivittäisiä arjen ajoja, työmatkaliikkumisesta kauppareissuihin. Eräässä pidempiaikaisessa kokeilussa perhe laittoi omistusautonsa seisontaan, kun Scouterilla hoidettiin kaikki tarvittava liikkuminen. Monet seniorit ja liikuntarajoitteiset ovat puolestaan todenneet, että Scouter mahdollistaa itsenäisen asioiden hoitamisen sekä yhdessä puolison kanssa kulkemisen.

Scouteria on käytetty työpaikan yhteiskäyttöpyöränä työpäivien aikana monenlaisissa yhteyksissä. Esimerkiksi kodinhoitajien käytössä Scouter sai ylistystä kotikäyntien sujuvasta hoitamisesta. Ajaminen pyöräteillä turvallisesti kaikkien tarvittavien tavaroiden kera ja pysäköiminen aivan kohteen läheisyyteen olivat kodinhoitajien mielestä merkittäviä parannuksia suhteessa auton käyttämiseen kulkuvälineenä.

Matkailukohteissa Scouterin ominaisuudet tulevat myös hyvin esiin. Hiljaista ja päästötöntä ajoneuvoa käyttäen matkailijat voivat tutustua yhdessä kohteen nähtävyyksiin ja palveluihin turvallisesti ja ympäristöä kunnioittaen.

Kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia ja Scouter on osoittautunut soveltuvan hyvin moniin käyttötarkoituksiin. Etenkin ajamisen turvallisuutta ja helppoutta sekä suurta tavaratilaa on arvostettu korkealle.

Autottomuus Suomessa ja Euroopassa

Suomessa keskustelu liikenneratkaisuista käy aika ajoin kuumana. Suomalaisten päättäjien usko sähköautoihin näyttäytyy erikoisena katsottaessa keinoja vähentää liikenteen tuottamaa ympäristökuormaa. Keski-Euroopassa keskustelu autottomuudesta ja ”micro-mobilitysta” ovat valovuoden suomalaista keskustelua edellä. Esimerkiksi Hampurin kaupunki investoi kiihtyvällä tahdilla erilaisiin ratkaisuihin, jotka edistävät autoilun vähentämistä. Kaivattuja potkulaudan ja auton väliin osuvia liikkumisratkaisuja on niukasti tarjolla, vaikka tarve sellaisille on jo todennettu. Scouterin tähtäin onkin hypätä reippaasti liikkuvaan eurooppalaiseen micro-mobility kelkkaan mukaan ja tuoda näin oma panoksensa autottoman elämäntavan levittämiseen.


Kuka?

Kirjoittaja on Scouter Mobilityn hallituksen puheenjohtaja Jaakko Lehikoinen.


Lisää blogeja:

ITS Finland aloittaa uuden liikkumisen murrosta arvioivan blogisarjan:


Kuvalähde: Souter, Scouter on ensimmäinen eurooppalaisen tyyppihyväksynnän saanut L1e-A luokan ajoneuvo.


Mari Flink HSL

HSL:n pitäisi kuljettaa ihmisiä kauppoihin helpommin, nopeammin ja edullisemmin kuin oma auto

HSL istui viime kesänä yhdessä ITS Finlandin sekä yli kymmenen muun toimijan kanssa alas miettimään, mitä kestävän liikkumisen edistämiseksi pitäisi tehdä. Mukana oli monia toimijoita yhteiskunnan eri aloilta: Autoalan tiedotuskeskus, Veho, MaaS Global, Allianssi, CGI, Aalto yliopisto, Fintraffic, Greenpeace, Helsingin kaupunki ja Vapaus. Mukana oli myös yksi vähittäiskaupan toimija. Totesimme, että HSL:n tavoitteleman liikenteen päästöttömyyden saavuttamiseksi vuoteen 2040 mennessä pitäisi vähentää autojen päästöjä, mutta myös itse autoilua kaupunkiympäristössä. Kasvava autoilu ei ole pelkästään päästökysymys, vaan se huonontaa myös hengitysilman laatua sekä vaikuttaa heikentävästi myös kaupunkien tilankäyttöön, laatuun ja viihtyisyyteen sekä kaupunkilaisten hyvinvointiin.

Löysimme yhdessä viisi väittämää ja suositusta, joiden avulla voisimme uudistaa piintyneitä liikkumisen tapojamme. Ohessa nämä tiiviisti kuvattuna.

Väite 1: Autoton ei ole onneton.

Lähielämä, jossa työ, koulu, palvelut ja vapaa-ajan toiminnot löytyvät läheltä, lisää kaupunkilaisten hyvinvointia. Ihmiset ovat valmiita valitsemaan kestäviä liikkumisen välineitä, kunhan niitä on helposti tarjolla. Suositus 1: Yksityisautoilun roolia liikenteessä ja kaupunkilaisten elämässä tulee arvioida nykyistä useammasta näkökulmasta. Koko liikkumisen järjestelmässä tulee pyrkiä mahdollisimman suureen käyttöasteeseen mahdollisimman pienillä resursseilla.

Väite 2: Kestävä liikkuminen luo hyvinvointia myös yrityksille.

Ihmisille hyvä kaupunki on hyvä myös elinkeinoelämälle. Kestävä liikkuminen ja kaupunkirakenne tukevat elinvoimaisten kaupunkien kehitystä. Suositus 2: Luodaan pysyvä yhteistyöfoorumi vähittäiskaupan asiakkaiden liikkumisratkaisujen ja kestävää liikkumista kannustavien palvelujen sekä ratkaisujen kehittämiseksi. Foorumiin tulisivat mukaan muun muassa kaupunkien, vähittäiskaupan, kiinteistö- ja rakennusalan sekä liikkumisen toimijat.

Väite 3: Tiivis ja vihreä ympäristö saa ihmiset liikkeelle.

Kaupunkikehityksellä voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen, miten ihmiset elävät, liikkuvat ja kuluttavat. Toisenlainen kaupunkiympäristö muuttaa ihmisten toimintatapoja ja sen myötä myös asenteita. Vihreämmät väylät houkuttelevat kestävään liikkumiseen. Suositus 3: Kaupunkirakennetta tulee tiivistää ja kävely- sekä pyöräväylien turvallisuutta, sujuvuutta ja viihtyisyyttä lisätä.

Väite 4: Vähä-älyisestä hiililiikenteestä vähähiiliseen älyliikenteeseen siirtyminen vaatii yhteisiä pelisääntöjä.

Dataa tulee jakaa liikenteen toimijoiden ja muiden sektorien välillä ja liikennettä pitää kehittää tiedon pohjalta. Matkaketjut helpottuvat, kun datan jakamiselle on olemassa selvät pelisäännöt. Suositus 4: Liikennealalla tulee ottaa käyttöön reilun datatalouden pelisäännöt ja kaiken liikenteestä tuotettavan tiedon tulee olla digitaalisessa, koneluettavassa muodossa.

Väite 5: Sääntelyä suuntaamalla parannetaan kestävyyttä.

Sääntelyllä tulee varmistaa, että päästöjä vähentävät vaihtoehdot ovat aina kannattavampia kuin päästöjä lisäävät.  Suositus 5: Viranomaisten tulee määrätietoisesti tavoitella kestävien kulkumuotojen osuuksien radikaalia lisäämistä kaupunkiliikenteessä.

Työpajan metodina oli Difficult Conversations -menetelmä, jolla voidaan keskustella vaikeista ja ristiriitaisista asioista, ilman että pakotetaan kaikki ajattelemaan samalla tavalla. Ensin ajattelin, että emme päässeet niihin vaikeisiin ja hankaliin teemoihin käsiksi, koska kaikki toimijat olivat kovin yksimielisiä tärkeistä asioista.

Kesän jälkeen selvisi, että vähittäiskauppa ei halunnut olla mukana yhteisessä julkilausumassa. Tämä sai minut miettimään, että keskusteluissa taisi sittenkin olla yksi vaikea kipupiste (hienoa, metodi siis toimi!) mutta että me osallistujat emme ehkä tunnistaneet sitä emmekä osanneet tarttua siihen riittävällä huomiolla. Kipupiste on kestävän liikkumisen ratkaisujen ja elinkeinoelämän, erityisesti palvelualan ja vähittäiskaupan yhteinen dialogi, tavoitteet ja yhteinen palvelukehitys. Mitäpä jos todella perustaisimme tuon foorumin ja keskustelun lisäksi alkaisimme ihan tosissaan tekemään töitä ja yhteissuunnittelua kaupallisten palveluiden kanssa? Olisiko HSL sellainen toimija, että meidät haluttaisiin ottaa mukaan niihin pöytiin, joissa kaupungin palveluverkkoa suunnitellaan.

Mistä vähittäiskaupan ja palvelualan liikkumistarpeissa on kyse? Ei sen pienemmästä asiasta kuin suurimmasta liikenteen lähteestä Helsingin seudulla. Ostos- ja asiointimatkojen määrä oli jo ennen koronaa suurempi kuin työmatkaliikenne. Etätyö on entisestään kasvattanut ostos- ja asiointimatkojen painoa liikkumisen kokonaisuudessa. Vuoden 2018 liikkumistutkimus kertoo selvästi sen, että joukkoliikenne on heikoimmillaan kotoa tehtävissä ostos- ja asiointimatkoissa. Näissä matkoissa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus tipahtaa työmatkojen 36 prosentista 16 prosenttiin.

Myös Helsingin kaupungin vuotuinen liikkumisselvitys kertoo samaa tarinaa; ostosmatkojen määrä on korona-aikana kasvanut merkittävästi ja työmatkojen määrä supistunut. Joukkoliikenne on säilyttänyt roolinsa työmatkojen ykkösvaihtoehtona, mutta ostosmatkoissa Helsingissä ykkösenä on kävely. Tässä suhteessa Helsinki eroaa positiivisesti muista metropolialueen kaupungeista.

Jotta Helsingin seudulla on hyvä elää monipuolista elämää ilman autoa ja samalla elinkeinoelämä, palvelut ja kilpailukyky kukoistavat, kuluttajien ja kaupan liikkumistarpeet pitää pystyä ratkomaan huomattavasti nykyistä paremmin yhteistyössä joukkoliikenteen ja muiden kestävien liikkumispalveluiden avulla. Tässä on yhteinen tekemisen paikka HSL:lle, ITS Finlandille, kaupalle ja muille liikkumistoimijoille.


Kuka?

Kirjoittaja on Helsingin Seudun Liikenteen asiakkuus- ja myyntijohtaja Mari Flink.


Lisää blogeja:

ITS Finland aloittaa uuden liikkumisen murrosta arvioivan blogisarjan:


Kuvalähde: HSL


Tampereen hiilijalanjälkilaskuri

Ihmisten liikkumiskäyttäytymistä voi muuttaa datan avulla

Tietoa ei maailmasta puutu. Toisaalta oman liikkumisen vaikutuksia vaikkapa kotikaupungin liikenteen ilmastopäästöihin voi olla vaikea hahmottaa. Voiko teknologia tuoda siihen avun?

Tampereen kaupunki kokeilee uudenlaista tapaa vaikuttaa asukkaiden liikkumistapoihin. Liikkumisen hiilijalanjälkilaskuri seuraa käyttäjän matkoja ja tunnistaa kulkumuodon automaattisesti. Laskurista näkee kuljettujen kilometrien perusteella yleisimmän kulkuneuvon sekä oman liikkumisen hiilijalanjäljen.

Hiilijalanjälkilaskurin tavoitteena on ensinnäkin antaa käyttäjälle tietoa oman liikkumisen ilmastovaikutuksista suhteessa kaupungin ilmastotavoitteeseen ja kannustaa häntä muuttamaan liikkumistapojaan kestävämmäksi. Toiseksi tavoitteena on kerätä samalla arvokasta dataa kaupunkilaisten liikkumistavoista. Laskurin betaversio julkaistiin kaupungin omassa Tampere.Finland-sovelluksessa kesäkuussa, ja käyttäjiä on ollut enimmillään noin 1000.

Pelillisyyttä ja porkkanaa

Laskurista näkee, monentena käyttäjä on muihin käyttäjiin verrattuna hiilipäästöjen näkökulmasta. Omaa sijoitustaan voi siis verrata vaikkapa puolison sijoitukseen. Vertailu muihin saattaa innostaa ihmistä parantamaan tapojaan, etenkin kun tarjolla on myös yhteistyökumppaniyritysten tarjoamia etuja.

Joka kuussa käyttäjä voi tavoitella pääsyä kulta-, hopea- tai pronssitasolle. Etuja ei saa lainkaan, jos ei yllä tamperelaisen keskiarvohiilipäästötasolle. Taso on siis melko korkealla, mutta toisaalta laskuri tuo myös näkyväksi sitä, millaista hiilineutraaliustavoitteen mukainen eli kultatason liikkuminen voisi olla.

Haasteet on tehty voitettaviksi

Matkustusmuodon tunnistamisessa hyödynnetään matkapuhelimen lähettämää GPS-, gyroskooppi- ja kiihtyvyysdataa. Teknologia asettaa tietyt reunaehdot. Laskuri saattaa sotkea esimerkiksi hitaan pyöräilyn kävelyyn. Käyttäjä näkee omat matkansa sekä kartalla että tietoina ja voi tarvittaessa tarkentaa tai korjata käsin tehtyä matkaa.

Matkoja saattaa jäädä tallentumatta esimerkiksi puhelimen tiukkojen virransäästöasetusten takia. Joissakin puhelinmalleissa ongelmia ilmenee enemmän kuin toisissa. Laskuria kehitetään saadun palautteen ja havaintojen perusteella.

Laskurin todellisten hyötyjen arviointiin menee vielä hetki. Yhteistyö kehittäjäyritysten kanssa on tuottanut hedelmää, vaikka vaatimusten määrittely on ollut haastavaa. Laskuria on mahdollista jatkokehittää, mikäli se nähdään hyödylliseksi ja budjetti antaa myöten.

Datan avulla parempia palveluja

Ilmastonmuutos ei odota, vaan nyt on jo kiire. Liikkumisen murros tarvitaan ennen kuin on liian myöhäistä. Jotain on tehtävä, ja Tampereen kaupunki on kokeilukulttuurin kannattaja. Lahdessa samankaltainen sovellus oli käytössä, mikä innosti meitä kehittämään jotain vastaavaa. Potentiaalia laskureissa varmasti on tietoisuuden lisääjänä ja liikkumisdatan tuottajana.

Kun liikkumisen hiilijalanjälkilaskuri saadaan riittävän moneen luuriin, kaupunki pystyy kehittämään parempia palveluja. Datasta voisi esimerkiksi tunnistaa paikkoja, joissa pyöräilyn keskinopeus sakkaa tai joissa voisi olla tarvetta paremmille joukkoliikenneyhteyksille. Sekin voi auttaa siivittämään ilmastoystävällistä liikkumista entistä suositummaksi, kun ongelmakohtiin on helpompi tarttua ja korjata niitä.

Ja muuten, laskuri on käyttöliittymää lukuun ottamatta julkaistu avoimella lähdekoodilla. Muutkin kunnat voivat ottaa sen käyttöön omissa sovelluksissaan ja jatkokehittää laskuria entistä paremmaksi.


Kuka?

Kirjoittaja on Tampereen kaupungin STARDUST-hankkeen projektikoordinaattori Anna Vilhula.


Lisää aiheesta:

ITS Finland aloittaa uuden liikkumisen murrosta arvioivan blogisarjan:


Kuvalähde: Laura Vanzo, Visit Tampere


Sanomalehdet

Liikenteen tulevaisuuden uutisointi on arvokasta, mutta haastavaa työtä

Suomessa perinteisetkin mediatalot ovat viimeisien kuukausien aikana toden teolla heränneet liikenteen päästövähennystarpeisiin, näiden keinoihin ja kustannuksiin. Tai ainakin siihen, että aihe koskettaa monia suomalaisia ja houkuttaa klikkaamaan otsikkoa.  

Sinänsä on ollut ilo nähdä, että jokaista käyttövoimaa vedystä sähköpolttoaineisiin ja biokaasusta akkuihin on käsitelty laajasti. Myös liikenteen palveluiden roolia ja mahdollisuuksia on käsitelty, ja monelle on tullut tutuksi termi ”puuhata”. Laajan käsittelyn alle on mahtunut myös hehkutusjuttuja, yhden totuuden tulkintoja sekä jopa tragikoomisia nostoja (litiumia käytetään ydinaseissa ja sen takia luonnonlitiumin laajamittaista käyttöä voidaan joutua arvioimaan uudelleen).

Päätöksenteon tueksi tarvitaan laaja-alaista ja kattavaa uutisointia."

Kilpailussa lukijoista, jota värittää netissä tarjolla oleva ilmainen uutisointi, tunnutaan nykyään turvauduttavan yhden asiantuntijatahon kuulemiseen. Useamman asiantuntijan kuuleminen on kallista ja ilmaisen median paine tuntuu alalla. Seurauksena voi olla yhden totuuden juttuja, joiden lukemisen, katsomisen tai kuuntelemisen pohjalta kansalainen voi todeta esim. seuraavaa: 

  1. Sähköautojen akkujen valmistus on ympäristön ja ihmisoikeuksien näkökulmasta globaali katastrofi. Ja vaikka ei olisikaan, niin raaka-aineita ei ole riittävästi, ainakaan nykytuotannon tahdilla. Parempi pysyä vanhassa 2004 vuosimallin Toyota Corollassa. 
  2. E-polttoaineet ratkaisevat CO2-päästöongelman 10 vuoden sisällä. Pysytään polttomoottorissa. Säästyy rahat kalliista latausinfrasta ja palveluista. Kyllä muutos tulee, kun jaksamme vaan aktiivisesti odottaa. 
  3. Vety ratkaisee sekä liikenteen että teollisuuden päästöongelmat. Plus rakentamalla merituulivoimaloita Ahvenanmaalle sekä Perämerelle ja tuottamalla edullisesta tuulisähköstä vetyä voimme tienata miljardeja viemällä vihreää vetyä Saksaan.  

Liikenteen murroksen suuressa kokonaiskuvassa kuitenkin osakokonaisuuksien tarkastelu ilman laajempaa kontekstin ymmärrystä voi pahimmillaan ohjata julkista keskustelua harhaan. Lisäksi jokaiseen väittämistä löytyy laajoja ja perusteltuja vastaväitteitä. Tulevaisuuden kestävistä käyttövoimista, olkoot ne mitä tahansa, on hyvä puhua ja keskustella avoimesti, samalla tunnustaen näitten jokaisen omat haasteensa ja erityisetunsa. Tiivistetysti voi todeta, että kaikki ne systeemiset haasteet, joiden ratkaiseminen on helppoa, on jo ratkaistu. Jäljellä on vain isoja haasteita, joita kukaan tai mikään ei voi ratkaista yksin. 

Hukkuuko digitalisaation merkitys klikkiaiheiden taakse?

Liikenteen käyttövoimakeskustelun sijaan digitalisaation roolia päästöjen vähentämisen saralla on median valtavirrassa käsitelty yllättävän vähän. Tiedä sitten, johtuuko tämä digitalisaation epäseksikkyydestä, isännättömyydestä vai mistä? Potentiaalia digitalisaatiolla ainakin on ja tämän tuo mainiosti esiin perinteistä kuljetusalaa edustavan Ahola Transportin konsernijohtaja Hans Ahola LVM:n Impulssi-blogisarjassaAholan mukaan jopa 75 prosenttia Ahola Transportin päästövähennyksistä (Vuoden 2020 lopussa -63 % vertailuvuoteen 2005 nähden) on saavutettu digitalisaation avulla. Toisin sanoen uudet digitaaliset palvelut ja ratkaisut ovat vähentäneet turhaa ajamista ja tehostaneet kuljetuksia tuoden yhtiölle kilpailuetua. Eli digitalisaatiolla on saatu nousuun sekä täyttö- että käyttöasteet. Montako vastaavaa olemassa olevaa esimerkkiä onkaan olemassa? 

Miksi ITS Finland nostaa tulevaisuuden liikkumista käsittelevässä blogissa esiin median roolia? Sen takia, että liikenteeseen liittyvät ilmastonmuutoksen ratkaisut koskettavat meitä kaikkia ja vaikuttavat meidän jokaisen arkeemme. Jotta kuluttajat ja päättäjät voivat tehdä mahdollisimman rationaalisia päätöksiä, tarvitaan päätöksenteon tueksi laaja-alaista ja kattavaa uutisointia. Tässä suomalaisella laatujournalistiikalla on tärkeä rooli, sillä kattavalle, eri näkökulmia huomioivalle ja turhaa hypetystä välttävälle uutisoinnille on nyt tarvetta enemmän kuin koskaan. Ja onhan se kiva lukea myös hienoista suomalaisista menestystarinoista 

Ps. Jos laaja-alainen ja eri näkökulmia sähköpolttoaineista esiin tuova katsaus kiinnostaa, niin suosittelemme katsastamaan läpi Vantaan energian tiiviin artikkelin aiheesta. 


Kuka?

Kirjoittaja on ITS Finlandin liikenteen kiertotalous -hankkeesta vastaava johtaja, CIO, Eemil Rauma.


Lisää aiheesta:

ITS Finland aloittaa uuden liikkumisen murrosta arvioivan blogisarjan:


Lähteet:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tassako-polttomoottorin-pelastus-saksalainen-synteettinen-polttoaine-voi-leikata-paastot-lahelle-nollaa/86573eda-840a-44d9-8453-6fc69cccae7b  

https://www.hs.fi/talous/art-2000007932120.html  

https://www.transportenvironment.org/press/e-fuel-would-be-wasted-cars-while-it%E2%80%99s-badly-needed-decarbonise-planes-and-ships-%E2%80%93-study  

https://theicct.org/sites/default/files/Electrofuels_Fact_Sheet_20181005.pdf ==> 

https://www.vantaanenergia.fi/ilmaista-polttoainetta-ilmasta/  

https://www.hs.fi/talous/art-2000007973169.html  

https://impulssilvm.fi/2021/04/16/digitalisaatio-on-avain-kuljetusten-paastojen-vahentamiseen/  

https://www.hs.fi/visio/art-2000007982414.html  

https://yle.fi/uutiset/3-11929342  

https://www.hs.fi/talous/art-2000007715588.html  

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/04/15/autojen-keventaminen-puupohjaisilla-hiilikuiduilla-pudottaisi-paastot-suomi-voi 

https://www.hs.fi/talous/art-2000007916275.html  


Liikkumistili

Digitalisaatio syö hiilidioksidia

Suomella on alle 10 vuotta aikaa saavuttaa kunnianhimoiset liikenteen päästövähennystavoitteensa. Vuoden 2005 lukemasta 12,5 Mt CO2 tulee nipistää pois yli 6 Mt hiilidioksidia. Suurin osa näistä vähennyksistä on tarkoitus saavuttaa ajoneuvokannan ja käyttövoimien uudistamisilla, ja onhan päästöjä jo onnistuttu vähentämään yli 1,5 Mt arvosta. Nykyisellä kehityskululla jäämme kuitenkin tavoitteesta ja kaikille lienee tullut selväksi, että yksityisautoilun rajoittaminen tai lisärahastaminen ei ole aito vaihtoehto. Tämän takia tarvitsemme kipeästi uusia toimenpiteitä.

Jotta uudenlaiset toimenpiteet osataan kohdentaa oikein, tulee näiden vaikuttavuudesta saada tietoa. Osana fossiilittoman liikenteen tiekarttaa arvioidaan paraikaa mahdollisten lisäkeinojen vaikutuksia ja LVM:n alaisuudessa laaditaan tälläkin hetkellä selvitystä liikenteen palveluistumisen päästövaikutuksista. Myös Aalto-yliopiston LIIKE-PALO -tutkimus valottaa liikenteen palvelumarkkinan kehitystä.

Päästöttömyys kääntyy yritysten kilpailukyvyksi

Digitalisaatiolla ja palveluilla on runsaasti annettavaa päästöjen vähentämisen saralla. Digitalisaation mahdollisuuksia päästöjen vähentämisessä kuvattiin erittäin hyvin Impulssi-blogissa otsikolla ”Digitalisaatio on avain kuljetusten päästöjen vähentämiseen”. Blogitekstissään konsernijohtaja Hans Ahola toteaakin, että laskelmat osoittivat, että jopa 75 prosenttia päästövähennyksistä on saavutettu digitalisaation avulla. Ilmeistä on myöskin päästöjen ja säästöjen, ja sitä kautta kilpailukyvyn selvä yhteys. Päästönäkökulman lisäksi huomiota tulisikin kiinnittää myös digitalisoituvien prosessien ja palveluiden tuottavuus- ja työllisyysvaikutuksiin sekä vientipotentiaaliin. Suomessa osataan liikenteen palveluiden ja älyratkaisujen vienti, kysykää vaikka viime viikolla 30 miljoonan investoinnit saaneelta Virralta. Tai kevätseminaarissamme omat vientiesimerkkinsä esitelleiltä Solitalta tai Siemensiltä tai Kempowerilta tai lukuisilta muilta innovatiivisilta yrityksiltä, jotka kehittävät ratkaisuja Suomessa ja vievät niitä globaaleille markkinoille.

Ratkaisuvaihtoehtojen laajuus on onnistumisen keskiössä

Liikenteen palveluistumista on käsitelty näyttävästi valtamedioissa viime viikkoina ja esillä ollut ehdotus liikkumistilistä on saanut sekä kiitosta että kritiikkiä. ITS Finland pitää liikkumistiliä hyvänä aloitteena, sillä A) älykkäitä digialustoja ja dataa hyödyntävät ja B) kestäviä liikkumismuotoja tarjoavat C) eri tarpeisiin eri ratkaisuja tuottavat (yhdistelmä)palvelut ovat tulevaisuuden älykkään ja päästöttömän liikenteen peruspilareita. Eivät ainoa ratkaisu missään nimessä, mutta hyvä osa perustaa. Liikkumistili ei välttämättä sovi kaikkialle ja kaikille, mutta sama logiikka pätee sähköautoihin, biopolttoaineisiin ja muihin osaratkaisuihin. Yhtä hopealuotia päästöjen vähentämiseen ei ole, vaan tarvitsemme kaikkia olemassa olevia ja kehittyviä ratkaisuja.

Liikkumistili tukee ympäristöystävällisten liikkumismuotojen markkinan kasvua, antaa työntekijöille uusia vaihtoehtoja liikkumisen saralla, yksinkertaistaa työnantajien hallintoa liikkumisetujen saralla sekä luo edellytykset suomalaista hiilikädenjälkeä kasvattaville liikkumisen vientivetoisille palvelukonsepteille.

Liikkumistili on hyvä avaus ympäristöystävällisten älykkäiden liikenteen ”ovelta ovelle” -palveluiden edistämiseen ja se ansaitsee mahdollisuutensa. Malli ei ole täydellinen ja mahdollisia valuvikoja tulee voida korjata kokemusten myötä. Ilman rohkeutta kokeiluun menetämme kuitenkin arvokkaan mahdollisuuden, johon ollaan paraikaa tarttumassa niin Ranskassa, Englannissa kuin Belgiassa.


Kuka?

Kirjoittaja on ITS Finlandin liikenteen kiertotalous -hankkeesta vastaava johtaja, CIO, Eemil Rauma.


Lisää aiheesta:

ITS Finland aloittaa uuden liikkumisen murrosta arvioivan blogisarjan:


Sähköautot mahdollistavat resurssitehokkaan ja puhtaan liikenteen

Liikenteen sähköistyminen on kovassa vauhdissa ympäri maailmaa. Autovalmistajat ilmoittavat kilpaa aikomuksistaan siirtyä osittain tai kokonaan sähköiseen mallistoon. Tämä on erittäin toivottu uutinen liikenteen päästövähennysten kanssa kipuilevalle Suomelle. Päästövähennykset on helpompi toteuttaa, kun autokaupassa on tarjolla vain vähäpäästöisiä vaihtoehtoja.

Sähköautot eivät kuitenkaan ratkaise kaikkia tieliikenteen haasteita. Jatkuvasti kasvavien kaupunkien kaduille ei mahdu autoja yhtään enempää, vaikka ne olisivat sähköisiä. Siinä missä kävely, pyöräily ja joukkoliikenne ovat monestakin syystä parhaita valintoja, ei niistä ole läheskään joka tarpeeseen. Henkilöautolle ei aina ole realistista vaihtoehtoa.

Sähköä saa kaikkialle

Sähköautot ovat kaupungeissa parhaimmillaan, erityisesti niiden pakokaasuttomuuden ja ketteryyden vuoksi. Mutta sähköautoilla on myös etu, josta harvemmin puhutaan.

Minkä tahansa polttoaineen tankkaus kaupungin keskustassa on usein hankalaa tai ruuhka-aikaan jopa lähes mahdotonta. Polttoaineen jakeluasemissa on myös omat riskinsä, joiden vuoksi niitä ei kovin mielellään sallita lähelle asutusta. Jakeluaseman varaamalle tontillekin olisi varmasti parempaa käyttöä.

Tähän sähköautot tuovat ratkaisun. Latauspisteet ovat pienimmillään lämmitystolpan kokoluokkaa, eivätkä siten vie yhtään nykyistä enempää tilaa taloyhtiöiden pihalta tai pysäköintilaitoksista. Latauspisteen lisätilan tarve on siis nolla. Lisäksi sähköautoiluun siirtyneet usein ihastelevat, miten mukavaa on ajaa suoraan kotiin, käymättä erikseen tankkaamassa. Oman pysäköintiruudun latauspiste on vain omassa käytössä, joten jonotuksen pelkoa ei ole.

Ja siinä missä polttoainetta pitää kuljettaa jatkuvasti jakeluasemille, sähkö siirtyy latauspisteelle johtoa pitkin. Tuskin monikaan kaupunkilainen jää kaipaamaan polttoainekuljetuksia elinympäristössään. Pakokaasuista puhumattakaan.

Sähköauto soveltuu yhteiskäyttöön

Taloyhtiöiden pysäköintiruudut ovat kaikkialla niukkuusresurssi, mutta toisaalta monilla ei ole autolle päivittäistä käyttöä. Ei vaadi syvällistä pohdintaa huomatakseen, että auton yhteiskäyttö ratkaisee molemmat ongelmat. Monien taloyhtiöiden yhteisöllisyys on myös niin korkealla tasolla, että yhteisestä autostakin odotettavasti huolehditaan hyvin.

Sähköauton tapauksessa ei myöskään tarvitse huolehtia tankkauksesta, sillä akku latautuu aina käyttökertojen välissä. Tämä on auton ja pysäköintiruudun lisäksi myös latauspisteen tehokkaampaa käyttöä. Monia sähköautoja tarvitsee lisäksi huoltaa polttomoottoriautoa harvemmin, eikä öljyvaihtoja (tai -vuotoja) ole.

Yhteiskäyttöisestä autosta ei tietty ole ratkaisuksi päivittäin autoa tarvitsevalle. Mutta satunnaiselle autoilijalle hyödyt ovat selvät. Sähköautojen yhteiskäytön yleistyminen tuo lukuisia hyötyjä niin päästöjen, maankäytön kuin yleisen resurssitehokkuudenkin suhteen. Ja omasta autosta luopuvien lompakkokin kiittää.


Kuka?

Kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n energiaverkkojen asiantuntija Tuukka Heikkilä.


Lisää aiheesta:

ITS Finland aloittaa uuden liikkumisen murrosta arvioivan blogisarjan:


Päivi Wood Keskuskauppakamari

Liikenteen digitalisaatiosta vahvistusta Suomen viennille

Liikenneala on suuren murroksen edessä. Yksi suurimmista muutoksen ajureista on tarve vähentää liikenteestä aiheutuvia päästöjä. Samaan aikaan kun kamppaillaan siitä, mistä ja missä aikataulussa päästöjä leikataan, on katse myös suunnattava liikenteen digitalisaation tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin. 

Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood kirjoittaa ITS Finlandin blogissa liikenteen digitalisaatiosta Suomen viennin vahvistajana:

Liikenneala on jo nyt merkittävä toimiala, joka työllistää Suomessa arviolta 175 000 henkilöä yli 31 000 alan yrityksessä. Mielikuvaa liikenteen toimialasta on laajennettava pelkistä liikennevälineistä ja infrasta laajaan kokonaisuuteen, johon kuuluu niin metalliteollisuus kuin ohjelmisto- ja teknologiateollisuus. Suomessa on myös vahvaa osaamista digitalisaation hyödyntämisestä ja dataosaamisesta.

Mielikuvaa liikenteen toimialasta on laajennettava pelkistä liikennevälineistä ja infrasta laajaan kokonaisuuteen, johon kuuluu niin metalliteollisuus kuin ohjelmisto- ja teknologiateollisuus.

Meillä on useita asemansa jo vakiinnuttaneita sekä hyvässä kasvuvauhdissa olevia kestävän ja vihreän liikenteen ratkaisuja kehittäviä yrityksiä. Näiden yritysten menestyksellä on merkittävä vaikutus liikenteen ilmastoratkaisuihin, mutta myös Suomen kasvuun ja vientiin. Kasvumahdollisuudet löytyvät ratkaisuista globaaleihin haasteisiin.

Euroopan komissio julkaisi viime vuoden joulukuussa älykkään ja kestävän liikenteen strategian, joka viitoittaa tietä hiilineutraaliin unioniin vuoteen 2050 mennessä. Strategian toteuttamiseksi on laadittu toimenpidesuunnitelma, joka sisältää yli 80 lainsäädäntöaloitetta liikennesektorille. Näillä lainsäädäntöaloitteilla myös luodaan puitteita markkinoille ja uudenlaisille palveluille ja ratkaisuille. Kansallisesti tärkeiden ja vihreää vientiä edistävien lainsäädäntöaloitteiden tunnistaminen ja niihin vaikuttaminen edellyttää aktiivista vuoropuhelua julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä.

Suomen ja suomalaisten yritysten ei tule ainoastaan sopeutua muutokseen. Niiden tulee myös suunnata katseet niihin mahdollisuuksiin, joita vihreä digiliikenne tuo mukanaan. Muun muassa hiilineutraalius, energiamurros ja digitaaliset palvelut sysäävät liikenteen murrosta vauhdilla eteenpäin ja tuovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia yritysten kasvulle ja viennille.

 


Kuka?

Kirjoittaja on Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood.


Lisää aiheesta:

ITS Finland aloittaa uuden liikkumisen murrosta arvioivan blogisarjan: lue Eemil Rauman ensimmäinen blogikirjoitus etätyön vaikutuksista liikenteeseen.


Lähteet:

Artikkelikuvan kuvalähde: Liisa Takala


ITS Finland aloittaa uuden liikkumisen murrosta arvioivan blogisarjan

Blogisarjan ensimmäisessä kirjoituksessa keskitymme koronapandemian vaikutuksiin. Koronavirus on vaikuttanut yhteiskuntaan useilla tavoin, joista suurin osa on ollut negatiivisia ja monen vaikutuksen todellinen hintalappu paljastuu vasta useiden vuosien päästä.

ITS Finland haluaa herättää keskustelua sekä ajatuksia tunnistettujen ilmiöiden vaikutuksesta ihmisten liikkumistarpeisiin ja julkaisee ilmiöitä käsittelevän blogisarjan, jossa pohditaan liikkumisen muutosta pandemian käynnistämien seurauksien näkökulmasta.

Kuka kulkee konttorille vuonna 2025?

Viime viikkoina Suomessa on keskusteltu koronan vaikutuksista etätyön suosion kasvuun. Samalla on kiinnitetty huomiota perinteisen konttoritilan tarpeen vähenemiseen. Muun muassa Yle julkaisi helmikuussa artikkelin yhä useamman työnantajan päätöksestä luopua toimistotiloista. Kun ihmiset tekevät töitä kotoa käsin, vähenee keskimääräinen tilantarve konttorilla. Ja vastaavasti ehkä kasvaa kodeissa, josta siitäkin on ensimmäisiä heikkoja signaaleita havaittavissa.

Työterveyslaitoksen mukaan vähimmäiskoko yhden hengen työtilalle tulisi olla 10–12 neliötä ja avotilassa vastaavan luvun tulisi olla 7–8 neliötä. Suomen tiheimmät toimistotilat löytyvät Helsingistä, jossa työpistettä kohden tilaa on 23 neliötä. Mitä lähemmäs ydinkeskustaa tullaan, sitä pienemmät neliömäärät työntekijää kohden ovat ja vastaavasti toimistotilojen vuokrausasteet ovat yli 90 %. Vastaavasti siirryttäessä kauemmas ydinkeskustasta neliömäärät kasvavat, tehottomassa käytössä olevan tilan määrä kasvaa ja tyhjänä seisovien toimistojen suhteellinen ja absoluuttinen määrä kasvaa.

Hyödyntämättömät neliöt käyvät kalliiksi

Tyhjillään seisovat toimistotilat ja turhat neliöt maksavat yhteiskunnalle ja yrityksille miljardeja euroja vuodessa. Samaan aikaan etätyöstä tulee uusi normaali ja ihmiset saapuvat konttoreille entistä harvemmin. Jo 2016 45 prosenttia suomalaisista työntekijöistä teki etätöitä tai monipaikkaisia töitä, ja korona on vain vauhdittanut etätöiden suosiota.

Kehityksellä on vaikutusta kiinteistömarkkinoihin; mikä on neliöiden arvo tulevaisuudessa, jos työntekijät eivät enää halua palata konttoreille aiempaan tapaan. Mutta mitä muuta toimistotalojen arvon potentiaalisen heiluttamisen lisäksi etätyön yleistyminen aiheuttaa?

Onko etätyö liikenteen uusi megatrendi?

Ihmisten liikkumistottumukset ovat menneet uusiksi ja mikäli nämä tottumukset jäävät pysyviksi, yltävät vaikutukset joukkoliikenteestä yksityisautoiluun ja kaikkeen tässä välissä ja sivussa. Uuden tavan oppimiseen menee ihmisellä keskimäärin 66 päivää. Koronarajoitukset ja etätyösuositukset ovat olleet voimassa Suomessa yli 300 päivää ja nykytilanne näyttää jatkuvan haasteellisena tulevat kuukaudet. Ihmisillä on siis ollut runsaasti aikaa muokata käyttäytymistään ja sopeutua tilanteeseen.

Liikennesektorilla tämä on tarkoittanut joukkoliikenteen käyttäjämäärien kutistumista, käytettyjen autojen kysynnän kasvua sekä kevyiden kulkuneuvojen myynnin (ja varastamisen) nousua. Mikä on muutosten pitkän aikavälin vaikutus yhteiskuntaan ja liikennemarkkinaan, jäävätkö muutokset vain lyhyen aikavälin ilmiöksi vai onko käsissämme aineksia todelliseen viidenteen liikenteen megatrendejä kuvaavaan kirjaimeen CASE lisäksi (Connectivity-Automation-Sharing-Electricity)?

Lisäämmekö CASE perään etätyön T-kirjaimen (telecommuting), CASET?

Jos yritykset toden teolla alkavat optimoimaan toimistotilojensa käyttöä ja tukevat etätöitä, muuttuvat monien suomalaisten arkirutiinit. Normaalin 3–5 toimistopäivän sijaan käymmekin toimistolla enää 1–4 kertaa viikossa. Tämä tarkoittaa potentiaalisesti kymmenien prosenttien laskua arjen liikkumisessa. Jos muutama mutka vedetään suoraksi, voidaan kaupunkiseuduilla tapahtuvan ”arkiliikenteen” markkinan olettaa kutistuvan huomattavasti tulevaisuudessa. Eri asia on, ketkä muutoksesta kärsivät ja ketkä voittavat.

Väheneekö autoilu sen takia, että suhteellisesti eniten tyhjillään olevia ja suurimpia sekä samalla kauempana keskustoista sijaitsevia toimistotiloja muutetaan uusikäyttöön tai vain kaadetaan nurin? Vai laskevatko joukkoliikenteen käyttäjämäärät niin, että nykyisenkaltainen järjestelmä joutuu muutoksen kouriin?

Oman lukunsa kehitykseen tuo kiertotalouden edistämisohjelma: ”Uusi suunta - Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi, jossa ehdotetaan esimerkiksi rakentamisen ja kaavoituksen ohjauksen kehittämistä kiertotaloutta tukevaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa lainsäädännön ja kaavoituksen muuttamista siten, että rakennusten käyttötarkoituksia voitaisiin muuttaa nykyistä tehokkaammin. Tyhjillään seisovat tuhansien neliöiden toimistotilat voisivatkin saada uuden elämän* asuin tai muussa käytössä. Tällä olisi vaikutusta meidän kaikkien liikkumiseen ja resurssitehokkuuteen.

Pysy kärryillä kehityksestä ja seuraa tulevaisuuden pohdintoja ITS Finlandin uuden liikkumiseen ilmiöitä peilaavan blogin kautta.


Kuka?

Kirjoittaja on ITS Finlandin liikenteen kiertotalous -hankkeesta vastaava johtaja, CIO, Eemil Rauma.


Lähteet:

https://yle.fi/uutiset/3-11797678
https://www.ucl.ac.uk/news/2009/aug/how-long-does-it-take-form-habit
https://moottori.fi/liikenne/jutut/uusien-autojen-myynti-sakkasi-2020-kaytetyt-kelpasivat/
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/varkaat-metsastavat-nyt-sahkopyoria-varastettujen-pyorien-maara-kasvoi-viime-vuonna-roimasti-joukossa-tuhansien-eurojen-arvoisia-kulkupeleja/8066602
https://www.ttl.fi/tyoymparisto/ergonomian-tietopankki/toimisto-ja-tietotyo/
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/pk-seudulla-on-tyhjaa-toimistoa-yli-30-postitalon-verran-mutta-lisaa-rakennetaan/d533754d-a7b4-3977-ab9a-07e9a1ebd1da
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162654/VN_2021_1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/suomessa-tuhlataan-toimistotilaa-muualla-euroopassa-tyoskennellaan-paljon-pienemmissa-tyopisteissa/2201b610-8b79-33da-a54e-d91cb09ab5b8


Tasa-arvoinen älyliikenne kuuluu kaikille

Liikkuminen ja paikasta toiseen siirtyminen kuuluvat yksilön perustarpeisiin ja sen hankaloituminen vaikuttaa hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti. Esteetöntä ja saavutettavaa liikennettä voi pitää yhtenä hyvinvoivan yhteiskunnan pilareista.  

Liikkumisen esteettömyyttä ja saavutettavuutta lähestytään usein esimerkiksi liikuntarajoitteisten vähemmistöjen tarpeiden kautta. Kuitenkin kuka tahansa voi olla toimintaesteinen jossakin vaiheessa elämää: esimerkiksi loukkaantumisen vuoksi, vanhempi lastenvaunujen tai vanhus rollaattorin kanssa liikkuessaan. Numeroina tämä tarkoittaa, että väestöstämme lähes 20 % on jollakin tavalla toimintaesteisiä liikenteessä koko ajan – kaikkiaan siis 1,2 miljoonaa suomalaista tälläkin hetkellä 

Tästä syystä saavutettavuus ja esteettömyys eivät ole vain erityisryhmien huomioimista, vaan inklusiivinen liikenne on kaikkien oikeus ja olennainen näkökulma koko liikennejärjestelmän kehittämisessä 

Digitaalisuus, esteettömyys ja saavutettavuus mahdollistavat tasa-arvoiset liikkumispalvelut kaikille käyttäjäryhmille 

Esteettömyyttä ja saavutettavuutta voi tarkastella kahdesta näkökulmasta: fyysisestä ja digitaalisesta. Molemmilla on tärkeä osansa esteettömyyden ja saavutettavuuden rakentumisessa ja omat erityispiirteensä liittyen esimerkiksi väylien tasoeroihin ja kynnyksiin tai nettisivun värien kontrasteihin – älyliikenteessä nämä kaksi maailmaa yhdistyvät ja tukevat saumattomasti toisiaan. 

Liikenteen tasa-arvoisuus kaikille käyttäjäryhmille saavutetaan sekä digitaalisten ratkaisuiden että fyysisen esteettömyyden ja saavutettavuuden toteutuessa yhtä aikaa. Liikenneväline itsessään voi esimerkiksi olla fyysisesti esteetön, mutta vasta älyratkaisuiden avulla matkustuskokemus on kaikille käyttäjäryhmille tasa-arvoinen: ääniohjaus ja puhelimen reittipalvelut ohjaavat jäämään oikealla pysäkillä oli kyse liikunta- tai näkörajoitteisesta henkilöstä tai yksin liikkumista harjoittelevasta lapsesta. Samalla palvelu on parempi myös ilman rajoitteita kulkevalle matkustajalle.  

Tasa-arvoisuus toteutuu myös käyttäjäryhmien erityispiirteitä tunnistamalla. Esimerkiksi aikuisille muotoillut liikkumisen sovellukset voivat lapsen näkökulmasta vaikuttaa monimutkaiselta ja hankalilta käyttää. Siten tarve voisi olla myös informaatiosta karsituille sovelluksille, joiden käytön yksinkertaisuus palvelee myös muita digipalveluihin tottumattomia käyttäjäryhmiä. 

Älyliikenne kuuluu kaikille 2.0 kokosi liikkumisen eri käyttäjäryhmät yhteiseen keskusteluun

Tammikuussa järjestetyssä Älyliikenne kuuluu kaikille 2.0 -webinaarissa ja työpajassa kuultiin useita näkökulmia tasa-arvoisen liikenteen mahdollistamiseksi.   

Tilaisuuden järjesti Forum Virium Helsingin ja Metropolia Ammattikorkeakoulun hanke Mobility Launchpad, yhdessä Jätkäsaari Mobility Labin, Vähähiilisyyttä tukevat dronepalveluratkaisut Etelä-Suomessa -hankkeen sekä Älykkään liikenteen verkosto - ITS Finland ry:n kanssa. Juontajina ja työpajan vetäjinä olivat Kirsi Kostia ja Niko Herlin Great Minds Oy:stä. 

Tapahtumassa kokemusasiantuntijat ja inklusiivisuuden eri näkökulmia edustavat puhujat toivat esiin laajan kattauksen keinoja sekä syitä esteettömyyden ja saavutettavuuden rakentamiseksi. Viesti oli kaikilta yhteinen: kun lähtökohtana on tasa-arvoisuus, palvelu ja kokemus ovat parhaat mahdolliset kaikille kohderyhmille eri elämäntilanteissa.   

Tapahtuman työpajaosuudessa osallistujat tunnistivat erilaisten käyttäjäryhmien erityistarpeita liikenteeseen ja liikkumiseen liittyen. Pienryhmät pohtivat, mitä uusia tai uudella tavalla muotoiluja palveluja erilaiset käyttäjäryhmät tarvitsevatmillaisia uusia palveluita digitaalisuus ja uuden älyratkaisut mahdollistavat sekä mitä ideoita tulisi viedä kokeiltavaksi käytännössä. 

Kohti tasa-arvoista liikennejärjestelmää 

Tasa-arvoisen ja inklusiivisen liikenteen saavuttamisessa keskiöön nousevat datan reaaliaikaisuus ja tiedon saavutettavuus. Oikea-aikainen tilannekuva auttaa tunnistamaan esteettömät matkaketjumahdollistamalla esteettömien reittien tilan reaaliaikaisen tarkistamisen ja toisaalta yksittäisen kulkuvälineen esteettömyyden tarkistamisen.  

Tiedon reaaliaikaisuus on tärkeää pyörätuolilla liikkuessa kuten myös tilanteessa, jossa matkustaja haluaa välttää ihmisruuhkat tai koskemasta hissin nappeja käsin metroasemalla. Kun saavutettavia ja esteettömiä palveluita pidetään suunnittelun lähtökohtana, palvelevat ne tasa-arvoista liikennettä kaikille käyttäjille kaikissa elämäntilanteissa.  

Lue lisää Älyliikenne kuuluu kaikille 2.0 -tapahtuman tiedotteesta Forum Viriumin sivuilta.


Kohti koronan jälkeistä maailmaa

Vuoden 2020 alku on ollut meille kaikille ikimuistoinen. Pitkän elämän varrella on ollut useita tapahtumia, joista kysytään ”Missä olit, kun Elvis kuoli? Tai missä olit, kun Estonia upposi? Tai missä olit, kun WTC:n kaksoistornit sortuivat NY:ssa?”. Vaikka tapahtumat ovat ikimuistoisia, niin en osaa yhtään vastata noihin kysymyksiin. Minulla ei ole mitään mielikuvaa, missä olen tuolloin ollut. Mutta koronaviruksen osalta asiat ovat toisin. Kun minulta 30 vuoden päästä kysytään, missä olit, kun koronavirus oli pahimmillaan, niin muistan sen varmasti. Olin silloin kotona.

Itse asiassa lähes koko maailma vastaa kysymykseen samalla tavalla. Olemme keskellä suurinta ihmiskoetta, jota nykyihminen on kokenut. Uusimaa on eristetty muusta Suomesta, ravintolat on suljettu, liikenne kuihtunut lähes olemattomiin ja kaupungeissa on aavemaisen hiljaista. Samanaikaisesti Pekingissä näkyy kirkas taivas ja Venetsian kanaaleissa virtaa yhtä kirkas vesi.

Koronaviruksen vaikutukset ovat jo tähän mennessä olleet niin moninaiset ja dramaattiset, että niiden aito sisäistäminen on hyvin vaikeaa. Tähän asti mediassa on keskitytty lähinnä pohdintoihin viruksen vaikutuksista ihmisten terveyteen ja talouteen ”Rahat vai henki” -tyyliin. Terveydelliset vaikutukset näyttäisivät jäävän pahimpia skenaarioita lievemmiksi laajojen toimenpiteiden ansiosta. Sen sijaan taloudellisten vaikutusten lopullista laajuutta ja tuhoa voi vain arvailla.

ETLA arvioi pari viikkoa sitten, että Suomen talous supistuu tämän vuoden aikana 5 prosenttia eli 12 miljardia euroa ja julkisen talouden velka nousee yli 10 miljardia euroa. Jo nyt näyttää siltä, että kurimukseen joutuvat niin julkinen talous, yritysten taloudet kuin kotitaloudetkin. Nyt voi vain toivoa kaikilta päättäjiltä samanlaista vauhtia ja rohkeutta talouden elvyttämisessä kuin nähtiin viruksen taltuttamisessa. Tarvitsemme toimenpiteitä erityisesti yritystalouden tukemiseksi, sillä se ratkaisee jatkossa myös julkisen talouden ja kotitalouksien kohtalon. Jo julkistetut tukitoimet ovat tärkeitä, mutta samalla on erittäin tärkeää jatkaa jo suunniteltuja ja käynnissä olevia hankkeita. Tukitoimilta putoaa pohja, jos toisessa päässä aletaan säästää ja karsia muuttuneeseen tilanteeseen vedoten. Tässä tilanteessa julkisten hankintojen rooli kasvaa entisestään ja niitä ei pidä karsia eikä lykätä, vaan pidemminkin paisuttaa ja aikaistaa mikäli vaan mahdollista. Nyt on tärkeää pitää pyörät pyörimässä ja muistaa, että yritystalous on kansantalouden moottori. Tulevien viikkojen ja kuukausien toimenpiteillä ratkaistaan, selviämmekö tilanteesta taantumalla vai päädymmekö lamaan.

Terveys- ja talousvaikutusten rinnalla vaikutuksia näkyy kaikilla rintamilla. Digitalisaation etenemiselle koronavirus on aiheuttanut massiivisen loikan, kun muutamassa viikossa koko maailma on siirtynyt online-tilaan. Suomessa on vuosia puhuttu esim. etäopetuksen, etätyön, etäkokousten ja verkkokaupan potentiaalista ja tehty satoja pilotteja käytäntöjen uudistamiseksi. Koronaviruksen myötä nyt on siirrytty parissa viikossa piloteista käytäntöön, ja todennäköisesti ainakin osa muutoksesta on pysyvää. On ollut hienoa huomata, kuinka suomalaisten digivalmiudet eivät ole vain teoriaa vaan toimivat myös käytännössä.

Kuinka elämä jatkuu koronan jälkeen? Maapallon tulevaisuuden suurin teema eli ilmastonmuutos palaa varmasti työpöydille. Koronavirusta vastaan taistelu osoitti, että päästövähentäminen on mahdollista, kun hätä on tarpeeksi suuri. Ilmaston lämpeneminen on vaikutuksiltaan paljon suurempi kuin koronavirus, mutta se ei etene yhtä nopeasti. Mutta toisaalta sitä ei myöskään voi pysäyttää yhtä nopeasti. Myös liikennejärjestelmän digitalisoituminen jatkuu ja saa varmasti lisää konkretiaa nyt tapahtuneen digitalisaatioloikan myötä. Toivottavasti joku on osannut dokumentoida suomalaisten sujuvan siirtymisen virtuaaliyhteiskuntaan ja saamme siitä uuden kasvu- ja vientialan. Liikennealan kasvuohjelman päivitys kestävän kasvun ohjelmaksi saa lisää vauhtia taakseen, kestävyyden ja kasvun teemoille ei ole koskaan ollut niin huutavaa tarvetta kuin nyt. Nyt olisi myös aika koota kansallisesti parhaat osaajat EU:n Green Deal -ohjelman hyödyntämiseksi. Seuraavan 10 vuoden aikana EU:n tavoitteena on saada liikkeelle yli 1.000.000.000.000 euron panostukset älykkäille ja kestäville ratkaisuille.

Nyt on aika ottaa keynesiläisen talousopin parhaat opit käyttöön ja kantaa yritykset ja kotitaloudet taantuman yli. Käytetään tämä murrosvaihe hyväksi ja suunnataan toimet kestäviin ja älykkäisiin uutta osaamista ja uusia työpaikkoja tuottaviin ratkaisuihin.

Marko Forsblom