Digitaaliset kaksoset älyliikennekehityksen mahdollistajana

Liikenne ja liikkuminen ovat jatkuvan muutoksen alla. 2020-luvulla vaikuttavat edelleen kaupungistuminen ja digitalisaatio, mutta myös nopeat, radikaalit muutosvoimat. Pandemian ja paikkariippumattoman työn lisääntyminen sekä globaalien kriisien vaikutus poltto- ja raaka-aineisiin hämärtävät tulevaisuudenkuvia ja aiheuttavat nopeita muutostarpeita arkipäivän liikkumiseen. Uudet teknologiat ja liikkumisen muodot kehittyvät: sähköistyvät, älykkäämmät ja lopulta autonomiset liikennevälineet tulevat katukuvaan ja esimerkiksi dronejen käyttöä tavara- ja jopa henkilökuljetuksessa tutkitaan.

Kestävämpi tulevaisuuden suunnittelu ja esimerkiksi parempi varautuminen muutoksiin koko liikkumisen arvoketjussa mahdollistetaan älykkäillä digitaalisilla ratkaisuilla.  Esimerkiksi liikennesuunnittelussa dataa paremmin hyödyntämällä voidaan liikennejärjestelmän toiminnallisuutta tarkastella tarkemmin ja perustella päättäjille myös uusien toimien tarpeellisuutta. Laadukas historiatieto puolestaan mahdollistaa luotettavan vaikutusten arvioinnin. Liikennejärjestelmästä kerättävän tiedon ajantasaisuuden parantaminen mahdollistaa reaaliaikaisen tilannekuvan muodostamisen ja liikenteenhallinnallisten toimenpiteiden toteuttamisen esimerkiksi turvallisuuden parantamiseksi tai päästöjen vähentämiseksi. Reaaliaikainen tilannekuva luo myös pohjaa entistä älykkäämmälle dynaamiselle reitittämiselle ja esimerkiksi autonomiselle liikenteelle.

Kaupunkiympäristön digitaalinen kaksonen on helposti lähestyttävä rajapinta oikean maailman ja bittiavaruuden välillä

Kaupunkiympäristön digitaalinen kaksonen tukee liikenteen älykästä kehitystä. Se tukee tiedolla johtamista tulevaisuuden skenaariotyöstä arjen älykkäämpään operointiin ja on ymmärrettävä sekä helposti lähestyttävä rajapinta oikean maailman ja bittiavaruuden välillä.

Digitaalinen kaksonen voidaan mieltää oikean elämän kohteen virtuaaliseksi kopioksi. Valmistavassa teollisuudessa digitaalisia kaksosia käytetään mallintamaan yksittäisiä tuotteita ja jopa kokonaisia tehtaita. Tuotteen tai laitoksen ominaisuuksia kehitetään ja testataan mahdollisimman pitkälle virtuaalisessa ympäristössä hyödyntäen oikean maailman dataa. Digitaalinen kaksonen ei siis ole staattinen kertaluonteinen kuva tai 3D-malli, vaan se ottaa vastaan, hyödyntää ja kehittyy datan perusteella.

Virtuaalinen testiympäristö Sodankylän testiradalta

Kaupunkiympäristön digitaalinen kaksonen on kokoelma jatkuvasti kehittyviä, monipuolisia ja muuttuvia tietovirtoja. Kaupunkiympäristössä digitaalinen kaksonen ​tukee kaupunkitilan tulevaisuuksien ymmärtämistä ja mm. kaavoituksen muutosten testaamista​. Digitaalisella kaksosella voidaan esimerkiksi suunnitella uusia valaistusratkaisuja ja testata miten sijoitettujen valaisinpylväiden valoalueet toimivat yhdessä oikean maailman kuten ympäristön rakennusten tai sään muuttuessa. Digitaalinen kaksonen tukee asiantuntijatyötä ja kommunikaatiota, mutta edistyneemmissä käyttötapauksissa digitaalista kaksosta hyödyntävät myös muut tietojärjestelmät ja esimerkiksi älykkään liikenteen ratkaisut.

Liikenteen digitaaliset kaksoset voivat tuottaa testausympäristöjä esimerkiksi autonomisen ajamisen kokeiluihin ja kehittämiseen sekä tarjota alustoja mm. autonomiseen dronelogistiikkaan tai viranomaiskäyttöön. Dronen tai robottiauton ohjaukseen ja turvallisuuteen vaikuttavia automaattisia osia voidaan kehittää toistettavasti erilaisissa olosuhteissa virtuaalisesti, korreloiden todellisen urbaanin ympäristön kanssa. Verrattuna kalliiseen ja logistisesti haastavaan perinteiseen kehitys- ja testaustyöhön digitaalinen kaksonen tuo selkeää etua nopeuttaen prosessia ja laskien kustannuksia. Testaus virtuaalimallissa ei ole riippuvainen aikatauluista tai oikean elämän sääolosuhteista. Digitaalisilla kaksosilla ei kuitenkaan ole tarkoitus korvata perinteistä tutkimus-, kehitys- tai testaustyötä, vaan lisätä todellista arvontuottoa monella sektorilla, oli kyse sitten julkisen tai yksityisen sektorin hankkeista.

Pelimoottoriteknologian hyödyntäminen luo mielenkiintoisia mahdollisuuksia

3D-ympäristössä digitaalinen kaksonen helpottaa kansalaisvuorovaikutusta tarjoamalla ymmärrettävän ympäristön kaupungin nykytilan ja tulevaisuuden tarkasteluun. Digitaalisessa kaksosessa kaupunkitilan muutosta ja esimerkiksi rakennussuunnitelmia voidaan tarkastella oikean kadulla olevan henkilön silmin. Uudet teknologiat ja esimerkiksi tehokkaat pelimoottorit mahdollistavat immersiivisen, oikeantuntuisen kokemuksen ja helpottavat muutosten ymmärtämistä.

Erityisesti pelimoottoriteknologian hyödyntäminen luo mielenkiintoisia mahdollisuuksia digitaalisten kaksosten suhteen. Pelimoottorit mahdollistavat tehokkaiden virtuaalisten maailmojen ja simulaatioiden hyödyntämisen, ja lisäksi ne sisältävät erittäin kehittyneitä työkaluja ja kehitysympäristöjä, joiden avulla on mahdollista kehittää nopeastikin digitaalisten kaksosten ratkaisuja. Kirsikkana kakun päällä on korkealuokkainen ja dynaaminen visuaalinen esitystapa, jonka pelimoottorit myöskin tarjoavat. Edellä mainituista syistä pelimoottoriteknologia on varsin potentiaalinen vaihtoehto perinteisemmille sovelluskehittämisen keinoille.


Kuka?

Sitowisellä kehitetään älykkäitä kaupunkisuunnittelun ratkaisuja laajalla rintamalla ja tätä blogikirjoitusta pohtimaan samaan (virtuaaliseen) pöytään istuivat niin älyliikenteen, tulevaisuuden teknologioiden kuin digikaksosen kehittämisen asiantuntijat.

Ville Kilpiö toimii älykkäiden liikennejärjestelmien asiantuntijatehtävissä pohtien esimerkiksi liikenteen tilannekuvatiedon hyödyntämistä sekä automaattiliikenteen roolia tulevaisuuden liikennejärjestelmissä.

Jenna-Riia Oldenburg, liiketoimintamuotoilija, projektipäällikkö. Jenna-Riialla on pitkä kokemus uusien teknologioiden hyödyntämisestä tietojärjestelmissä nopeista kokeiluista suuriin järjestelmähankkeisiin. Sitowisellä Jenna-Riia toimii projektipäällikkönä, muotoilijana ja erilaisissa myynnin tehtävissä. Työnsä ohella hän tekee väitöstutkimusta digitaalisten kaksosten arvonluonnista.

Niko Moreira, digitaalisten kaksosten asiantuntija, projektipäällikkö. Nikolla on juuret paikkatiedossa, pelimoottoreissa ja digitaalisissa kaksosissa, sekä rakennetun ympäristön visualisoinnissa. Sitowisellä Niko vastaa mm. pelimoottoriteknologian hyödyntämisestä ja kehittämisestä digitaalisten kaksosten hankkeisiin, konsultoi asiantuntijana asiakkaita visualisoinnin ja digitaalisten kaksosten projekteihin, sekä työskentelee projektipäällikön tehtävissä.

Kuvalähde: Sitowise


Lisää blogeja: 

ITS Finland julkaisee liikkumisen murrosta käsittelevää blogisarjaa. Tutustu sarjan edellisiin kirjoituksiin:


Stands at ITS Europe Congress Toulouse

ITS Finland vieraili ITS Europe-kongressissa Toulousessa

ITS Eurooppa -kongressi järjestettiin parin vuoden tauon jälkeen toukokuisessa Toulousessa Ranskassa. Tänä vuonna ITS Finland ei järjestänyt kongressiin perinteistä yhteisosastoa, mutta olimme paikalla jäsenten kera kuulemassa alan esityksiä kongressisessioissa ja verkostoitumassa eurooppalaisten ITS-sisarorganisaatioidemme kanssa.

Tutkimuksellinen sisältö kannatteli kongressin ohjelmaa

ITS kongresseissa tulevaisuus on vahvasti läsnä asiantuntijasessioissa ja liiketoiminta on pääosissa näyttelyosastolla. Sessioiden esityksissä korostuivat ennen kaikkea tutkimukselliset kysymykset, mutta konkreettiset liiketoiminnan toteutukset jätettiin suosiolla näyttelyosastoille. Jatkossa olisi hienoa, jos sessioissakin liiketoiminnalla olisi isompi rooli, sillä loppujen lopuksi kaupalliset sovellukset ovat keskiössä tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa. Maaliskuisessa Intertrafficissa liiketoiminta oli keskiössä, josta voisi ottaa ehkä oppia tulevaisuuden ITS kongresseihinkin.

Autonomiseen liikenteeseen ja ennen kaikkea sen vaatimaan infrastruktuuriin suhtaudutiin kongressin sessioissa hyvin eri tavoin. Waymon kaltaiset teknologiayritykset eivät näe tarvetta erilliselle ”autonomisen ajamisen infrastruktuurille”, kun taas tutkimus- ja viranomaispiireissä on päinvastaisia näkemyksiä.Autonomisen liikenteen liiketoimintamalleihin ja näiden kautta ratkaistaviin haasteisiin (vastuut, vakuutukset yms.) ei kiinnitetä huomiota niin paljoa kuin tekniseen tutkimukseen.

Kenties mielenkiintoisin messujen anti tuli Virosta, jossa panostetaan nyt runsaasti autonomisiin ratkaisuihin. Erityisen mielenkiintoisia ratkaisuja tarjosivat niin ELMO Rent kuin Cleveron ja niiden osalta voisi olla mielenkiintoisia yhteistyömahdollisuuksia myös suomalaisten yritysten kanssa.

Kokemukset ja keskustelut ovat kongressimatkojen tärkein anti

Yhtä tärkeää, ellei tärkeämpää, kuin ohjelma, on ITS-kongresseissa verkostoituminen, keskustelut, kohtaamiset ja kokemukset. Järjestäessämme kongressimatkoja suomalaisten kesken kohtaamme vuosi toisensa jälkeen saman kysymyksen: kannattaako suomalaisten matkustaa tavatakseen toisensa ulkomailla?

Toulousen kokemus osoitti jälleen, että kyllä kannattaa. Yhden mukana olleen jäsenemme pohdintoja mukaillen:

”Jo ensimmäinen ilta keskusteluineen maksoi matkan niin vaivassa kuin rahassa”.

Jaettuja kokemuksia syntyi Toulousessa jännittäessämme yhdessä lätkän mm-ottelun lopputulosta – paikallinen Manta oli katsottu valmiiksi etukäteen - sekä kohotellessamme kollektiivisesti kulmiamme kongressin logistisille järjestelyille. Näistä puhutaan tulevina vuosina ja muistot yhdistävät mukana olleet linkillä, jollaista ei synny Teamsissa.

Seuraavat tarinat kirjoitetaan Los Angelesissa

ITS Finlandin seuraava kongressimatka suuntautuu Los Angelesin ITS World -kongressiin syyskuussa 2022. Kongressin näyttelyalueelle nousee Pohjoismaiden ja Viron ITS-yhdistysten yhteistyönä Nordic+ osasto, joka kokoaa yhteen yli 30 yritystä, julkista toimijaa ja tutkimusorganisaatiota. Paikka osastolta tulee varata nyt – tätä tilaisuutta ei kannata jättää väliin!


Megatrendit maailmassa

Liikennealan trendit olivat esillä ITS Finlandin kevätseminaarissa

Kuinka liikenteen sähköistyminen, digitalisaatio ja muuttunut turvallisuustilanne tulevat muokkaamaan tapaamme liikkua ja tuottaa liikkumisen palveluita? Onko PPP (Public-Private-Partnership) saanut vuoden 2022 myötä uuden säväyksen ja ohjaako liikenteen markkinaa jatkossa uusi PPP: Päästöt-Pandemia-Putin? Nämä kysymykset puhututtivat ITS Finlandin huhtikuussa järjestetyssä kevätseminaarissa, jossa kuulimme näkökulmia trendeistä ja muutoksesta sekä ennen kaikkea sen näiden tarjoamista mahdollisuuksista useissa esityksissä.

Lue tiivistelmä tapahtuman annista tästä blogikirjoituksesta. Tapahtuman tallenteen pääset katsomaan ITS Finlandin Youtubesta.

Kestävyystavoitteet vauhdittavat liikenteen murrosta

VTT:n Vice President Ari Aalto aloitti seminaarin laajalla katsauksella liikennealan trendeihin: muutos alalla on suurin sitten auton keksimisen. Muutoksen ajureista merkittävimpinä ovat vihreä siirtymä kaikilla liikkumisen alueilla, automaatio ja C-ITS-ratkaisujen yleistyminen, liikkumisen palveluistuminen sekä liikenteen sähköistymistä vauhdittavat teknologia- ja skateboard-alustat.

Teknologian kehittyminen ja toisaalta investoinnit kestävään liikkumiseen vauhdittavat vihreää siirtymää: olemme hinta-arvomuutoksen kynnyksellä, joka mahdollistaa liikenteen kestävien käyttövoimien murroksen. Tämä tulee näkymään paitsi sähköistyvässä henkilöliikenteessä, myös raskaassa liikenteessä, meriliikenteessä ja ilmailussa. Esimerkiksi sähkölentokoneet yleistyvät seuraavan 10 vuoden sisällä, mahdollistaen uuden tavan liikkua ennen kaikkea Suomessa ja pohjoismaissa.

Trendit ja muutokset luovat merkittäviä mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle myös maailmalla. Energiamurros, liikenteen automaatioratkaisut ja uuden sukupolven sähköiset kulkuvälineet luovat otollisen maaperän alustatalouden ratkaisuille, joissa suomalainen osaaminen on maailman kärkiluokkaa. Suomi on todellinen liikenteen palveluiden testialusta ja yhteistyöllä viemme osaamisemme kansainvälisille markkinoille.

Data ja alustat mahdollistavat kestävän ja kustannustehokkaan logistiikan

Alustatalouden merkitys sai vahvistusta myös kevätseminaarin seuraavassa esityksessä, jossa Telian IoT- ja liikenneasiantuntija Satu Orava kertoi konkreettisia esimerkkejä siitä, miten datalla tehostetaan niin henkilö- kuin tavarakuljetuksia.

Yksi asia on kiistatonta, nimittäin se, että dataa on valtavasti saatavilla kuljetuksista. Haaste ei enää ole saatavilla olevan tiedon määrä, voimme puhua jopa dataähkystä. Sekä henkilökuljetuksessa että tavarakuljetuksessa mahdollisuudet tulevat datan hyödyntämisessä: miten reittien optimointi voidaan toteuttaa reaaliaikaiseen dataan pohjautuen, kun data on siiloutunutta ja sijaitsee lukuisissa ajoneuvojen taustajärjestelmissä.

Datan hyödyntämisen potentiaali on mittava niin reittien optimoinnin kuin ajon aikaisen optimoinnin näkökulmasta: Telian esityksessä kuulimme esimerkin, jossa kuljetusyritys säästää 200 000 litraa dieseliä vuodessa, kun kuljettajan ajotapaa optimoidaan datan avulla. Säästön kustannusvaikutus on mittava ja samalla ympäristö kiittää – eikä vaatimuksena ole valtavaa investointia sähköiseen raskaaseen kalustoon.

Datan jakaminen on keskeinen onnistumisen edellytys raskaan liikenteen optimoinnille. Datan tulisikin olla jaettua yhteistyökumppaneiden ja operaattorien kesken, ei piilossa. Suomalaiset ovat alan pioneereja ja yhteistyöllä globaalit markkinat ovat ratkaisuillemme avoinna.

Suomen uusi turvallisuusympäristö

Turvallisuus on yksi liikennealaa ohjaavista megatrendeistä ja sen merkitys korostuu sekä yhä verkottuneemman liikennejärjestelmän kuin Ukrainan sodan myötä.

Kutsuimme ITS Finlandin kevätseminaariin Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolan kertomaan näkemyksiä Ukrainan sodasta ja Suomen muuttuneesta turvallisuustilanteesta. Mielenkiintoinen keskustelu kannattaa käydä katsomassa kokonaisuudessaan tapahtuman tallenteesta.

Turvallisuusteema jatkui myös Cinian Anssi Kärkkäisen esityksessä, jossa siirryimme kyberturvallisuuden maailmaan. Suojattava digi-infra monimutkaistuu ja suojaaminen vaikeutuu myös liikenteen toimialalla – hyökkääjälle on tarjolla lukematon määrä mahdollisuuksia. Keskeistä kyberhyökkäykseen varautumisessa on sen ymmärtäminen, että kohde ei välttämättä valikoidu etukäteen, vaan tuloksena laajalle levittäytyvästä kalastelusta. Siksi mikä tahansa organisaatio voi olla kiinnostava kohde hyökkääjälle.

Kyberturvallisuus ei ole ainoastaan teknistä osaamista, ja olennaista on myös varmistaa kattava ymmärrys kyberuhkien mahdollisuudesta sekä prosesseista ja vastuista. Nämä taidot eivät ole ulkoistettavissa, vaikka turvallisuuden tekniseen toteutukseen onkin tarjolla laajaa osaamista. Jokaisen organisaation kannattaakin kysyä itseltään, entä jos. Kyberturvallisuuteen panostaminen tulee viimeistään nyt nähdä investointina toiminnan jatkuvuuteen – ei kuluna pois viivan alta. Panostammehan fyysiseenkin turvallisuuteen investoimalla infraan ja osaamiseen. Tuotot seuraavat luotettavuuden perässä.

Mannerlaatat liikkuvat

Kevätseminaari päättyi keskusteluun, jossa Kaisa Saario Helsingin kaupungilta, Risto Murto Väylävirastosta ja ITS Finlandin puheenjohtaja Karri Salminen vetivät liikenteen trendejä ja murrosta yhteen ITS Finlandin toiminnanjohtaja Marko Forsblomin johtamassa keskustelussa. Mannerlaatat ovat liikkeessä ja uudella maailmanjärjestyksellä on suoria vaikutuksia liikennealan kehittymiseen ja yritysten toimintaan Suomessa. Konkreettisesti tämä näkyy vientimahdollisuuksien suuntautumisena länteen sekä lento- ja rahtireittien uudelleenjärjestymisenä, jotka asemoivat Suomen uudelleen maailman kartalla. Toisaalta kriisi voi vauhdittaa investointeja kestävän liikenteen ratkaisuihin. Osaamista meillä Suomessa on ja nyt on oikea hetki suunnata ratkaisujamme myös maailmalle, sillä emme ole murroksessa yksin.


ITS Finland Sanni ja Eemil

ITS Finland Intertrafficissa

ITS Finland osallistui Sannin ja Eemilin vahvuudella Amsterdamin Intertrafficiin. Kyseessä on eräs maailman suurimmista liikennealan kongresseista, jossa painotus on erityisesti kaupankäynnissä ja uusien tuotteiden sekä palveluiden esittelyssä. Messuille osallistui arvioiden mukaan yli 25 000 ihmistä, joka on noin 15 000 vähemmän Koronaa edeltävään aikaan nähden.  

Lähdimme tapahtumapaikalle katsomaan, miltä ITS-kentän kaupankäyntiin fokusoituneilla messuilla näyttää ja tuntuu sekä tutkimaan, mitä oppeja itse messuista voitaisiin tuoda pohjoismaihin Nordic+ yhteistyön edistämiseksi. Tapasimme myös ITS Finlandin ja sisarorganisaatioidemme jäseniä sekä uusia tuttavuuksia, jotka olivat kiinnostuneita niin suomalaisesta kuin pohjoismaisesta ITS-markkinasta.

ITS kongressit vs. Intertraffic

ITS Finland on vuosia osallistunut ja järjestänyt osastoja, tapahtumia ja verkostoitumistilaisuuksia niin ITS maailmankongressiin (ITS World) kuin Euroopan kongressiin (ITS Europe), mutta emme ole osallistuneet Intertraffic-messuille. Vierailu tapahtumassa olikin silmiä avaava, sillä tunnelma ja painotus oli varsin erilainen tuttuihin ITS-kongresseihin verrattuna. Keskiössä oli ennen kaikkea kaupankäynti esillä olevien tuotteiden ja palveluiden ympärillä, kun taas ITS-kongresseissa painottuu tulevaisuuden digitaalisuus, tutkimus ja PPP-yhteistyö. Myös Intertrafficissa äly ja digi olivat hienosti esillä, mutta nämä olivat enemmän ”raudan ja tuotteiden” ympärille rakennettuja lisäelementtejä, kun ITS-kongresseissa äly ja data palvelevat liikkumisen murrosta ja tulevaisuuden näkymiä.

Kokemustemme perustella molempia voi suositella ja nämä täydentävät toinen toisiaan. Intertrafficin eduksi on toki todettava, että järjestelyt ja tilat pelasivat kuin junan vessa, vaikka kongressiin pääsi ilmaiseksi. Jotain järjestäjät ja yritykset tekevät siis oikein.

Intertrafficin keskeisiä teemoja

ITS-kongresseilla puhutaan yleisesti tulevaisuuden muutostrendeistä tai peilataan parin vuoden aikaisten muutosajurien ja yhteistyön näkyvyyttä alalla. Intertrafficissa näkyivät ja kuuluivat tämän ja lähitulevaisuuden investoinnit sekä markkinamahdollisuudet.

Eemilin poiminnoista mielenkiintoisimpia olivat julkisten älykkäiden latausjärjestelmien ja latauspisteiden investoinnit, joita esimerkiksi Amsterdam yksin rakentaa 25 kappaletta päivässä joka päivä vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi sähköautojen akkujen kytkeminen osaksi energiajärjestelmän reservejä oli isosti esillä. Suomalaisilla yrityksillä taitaa olla teemaan annettavaa.

Kestävän kaupunkiliikenteen kehittäminen kuului Sannin osallistumissa esityksissä. Pyöräilyn mahdollistaminen nousi isäntämaan liikkumiskulttuuria mukaillen esiin useissa esityksissä – kiinnostavana näkökulmana nousivat pandemia-ajan pop-up pyörätiet, joita on perustettu ympäri maailmaa mahdollistamaan turvallinen lähiliikenne pyörällä. Positiivista oli kuulla myös useiden kaupunkien investoinneista pyöräilyinfraan Euroopassa ja maailmalla. Rotterdamin kaupunki taas oli kumppanoitunut BMW:n kanssa ratkaisemaan kaupunkikehityksen haasteita, liikenteen inklusiivisuutta, päästöjä sekä tiiviiseen asumiseen tähtäävää kaupunkikehitystä autoilusta saatavan datan avulla. Haasteet ja mahdollisuudet ovat samat kuin Suomen suurissa kaupungeissa. Pistää toki miettimään voisiko samoja aiheita ratkaista raiteilla, kuten Tampereella, ja uusilla liikkumisen palveluilla.

Missä ITS Finland näkyi ja kuului?

Intertrafficin keskittyessä enemmän tämän päivän ja lähitulevaisuuden investointeihin ja vähemmän liikenteen digitalisaation systeemitason muutokseen, oli ITS Finlandin laaja-alaisella liikennejärjestelmänäkemyksellä kysyntää. Vierailimme useilla isojen ja pienempien yritysten osastoilla keskustelemassa 2020-luvun liikennejärjestelmäinvestoinneissa ja siitä, kuinka yritysten ratkaisuja olisi parhaiten hyödynnettävissä niin Suomessa kuin Nordic+  tasolla. Iso arvo kansainvälisille yrityksille oli löytää ITS Finlandin avulla suoria kontakteja Suomesta sekä kuulla Suomen liikennejärjestelmän tulevista investoinneista.


Intertrafficista muualla: 

Lue myös Traffic Technology Todayn kooste Intertrafficin annista sekä ITS International artikkeli Intertraffic Awards -kilpailun tuloksista.


Raitiovaunu Helsingissä

Ajantasainen liikkumistieto on avainasemassa päästöhaasteiden ratkaisemisessa

Digitalisaation ja datan hyödyt liikenteelle ovat merkittäviä: ne lisäävät tehokkuutta, mutta mahdollistavat myös ihmisten liikkumistarpeiden ymmärtämisen ja tarvittavien askeleiden ottamisen kestävän liikkumisen saavuttamiseksi.

Suomi on asettanut tavoitteen kotimaan liikenteen päästöjen puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Kuitenkin samalla, kun monia päästölähteitä on saatu laskettua tehokkaasti, on liikenteen päästöjen aleneminen ollut hidasta, ja kasvukeskuksissa väestönkasvu luo lisähaasteita päästötavoitteiden saavuttamiseen.

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii tuekseen dataa

Pandemia-aika on tehnyt näkyväksi liikkumiskäytöksen nopeat muutokset. Rajoitukset vähensivät liikkumistamme ja laskivat päästöjä hetkellisesti. Pandemiasta palautuminen ja ihmisten liikkumisen muutos pandemian jälkeisenä aikana on keskiössä liikenteen päästöjen kehityksessä.

Liikenteen ollessa murroksessa ja liikkumiskäyttäytymisen muuttuessa nopeasti on dynaamisen tiedon hyödyntäminen oleellisempaa kuin koskaan. Ihmisten liikkumista kuvaava tieto vanhenee nopeasti nykyisessä toimintaympäristön murroksessa. Koska liikenteen päästöjä tulee saada alas tässä ja nyt, muodostuu aiempaa oleellisemmaksi se, että päästövähennystoimia suunniteltaessa ja niiden vaikutuksia arvioitaessa hyödynnetään ajantasaista tietoa. Meillä on oltava jatkuva pääsy reaaliaikaisiin tietoihin, jotta voimme tehdä asianmukaiset liikkeet oikeaan aikaan.

Tieto todellisesta liikkumisesta mahdollistaa ihmisten käyttäytymisen syvemmän ymmärryksen

Lähes reaaliaikaiset tietolähteet muuttavat pelikenttää ja mahdollistavat askeleiden ottamisen kohti kestävää liikkumista. Siirtymä kestävään liikenteeseen helpottuu, kun päätöksenteon tukena hyödynnetään tietoa todellisesta liikkumisesta. Tällaisten tietolähteiden avulla voidaan ymmärtää ihmisten käyttäytymistä aiempaa tarkemmalla tasolla, eri vuorokaudenaikoina ja jatkuvana tietovirtana ja tunnistaa ne muutokset liikkumisessa ja liikennejärjestelmässä, joiden päästövähennyspotentiaali on merkittävin.

Ajantasainen tieto mahdollistaa nopeat, ketterät kokeilut

Data muuttaa liikennettä perustavanlaatuisesti, sillä sen avulla voidaan arvioida hankkeiden, kuten liikennejärjestelmämuutosten, vaikutuksia lähes reaaliajassa. Tehtäessä muutoksia joukkoliikenteeseen tai pyöräilyreitteihin, mahdollistaa lähes reaaliaikainen tieto sen, että voimme nähdä ihmisten liikkumisessa tapahtuvat muutokset lähes välittömästi, ja näin todentaa toimenpiteiden vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen.

Hyvä esimerkki tästä on joukkoliikenne, jolla on keskeinen rooli päästöjen vähentämisessä. Pyrittäessä tekemään joukkoliikenteestä houkuttelevampaa yksityisautoiluun nähden, korostuu sen saavutettavuus ja matkustusmukavuus.  Ymmärtämällä todellisen liikkumistarpeen sekä millä reitillä päästöt yksityisautoilusta korostuvat, voidaankin tunnistaa oikeat alueet joukkoliikenteen kehittämiselle, ja näin tukea kestävien liikkumismuotojen houkuttelevuutta.

Koronapandemian vauhdittama etätyön lisääntyminen on muokannut liikkumiskäyttäytymistä merkittävästi. Etätyön on arvioitu olevan merkittävä keino liikenteen päästöjen vähentämiseen. Ajantasainen tieto ihmisten liikkumisesta auttaa ymmärtämään hybridi- ja etätyön kehitystrendiä, sekä tunnistamaan ne alueet, joilla kannattaa panostaa etätyömahdollisuuksien lisäämiseen.  Tieto todellisesta liikkumiskäyttäytymisestä luokin edellytykset muutosten tarkastelulle sekä sille, että tarvittavat muutokset liikenneinfrastruktuurissa kohdistetaan sinne, missä niillä on suurin vaikuttavuus.

Mobiiliverkkodata kertoo todellisesta liikkumiskäyttäytymisestä

Uudenlaiset tietolähteet, kuten mobiiliverkkodata, tuovat uuden ulottuvuuden päästöjen seurantaan ja vähennystoimenpiteiden suunnitteluun. Mobiiliverkkodatasta saatava kuva kokonaisliikkumisesta paljastaa liikkumisen tarpeen ja muutokset eri alueilla. Ajantasaisen tiedon kautta voidaan tutkia liikennejärjestelmässä tehtyjen muutosten vaikutuksia liikkumiskäyttäytymiseen. Esimerkiksi Länsimetron on todettu kasvattaneen joukkoliikenteen kysyntää Helsingin ja Espoon välillä ja vähensi yksityisautoilua Länsi- ja Turunväylillä. Tämä ymmärrys mahdollistaa myös päästökehityksen tarkemman seurannan, kun laskennan pohjana on todellinen liikkumisdata.

Telia Crowd Insights analysoi ihmisjoukkojen liikkumista Telian matkapuhelinverkosta saatujen anonymisoitujen välitystietojen perusteella. Palvelun avulla saadaan selville, mistä ihmisjoukot tulevat ja mihin ne ovat menossa. Crowd Insights auttaa ymmärtämään väkijoukkojen liikkeitä ja tekemään parempia, dataan perustuvia päätöksiä ja ratkaisuja. Mobiiliverkosta luodaan dataa jatkuvasti, kellon ympäri ja läpi vuoden. Tämä data osoittaa ihmisten todellisen käyttäytymisen.

Lue lisää Telia Crowd Insightsista.


Kuka?

Kirjoittaja on Telia Finlandin Business Development Manager Suvi Valkama.


Lisää blogeja: 

ITS Finland aloittaa uuden liikkumisen murrosta arvioivan blogisarjan:


Sähköauton lataus

Liikenteen verotuksen vaikea yhtälö

Maailman valtiojohtajien ilmastokokouksessa Skotlannin Glasgow’ssa aiheena oli maapallon tulevaisuus ja liikenne oli vahvasti mukana keskusteluissa. Liikenteen osalta kyse oli ennen kaikkea päästöjen kääntämisestä laskuun, ja lopulta liikenteen saamisesta kokonaan päästöttömäksi.

Päästövähennykset ovat liikennealan haastavin urakka tulevina vuosikymmeninä. Liikenteen hiilidioksidipäästöistä on päästävä, eikä tälle ole mitään vaihtoehtoa. Parhaillaan on käynnissä maailmanlaajuinen murros, jossa korvataan fossiiliset polttoaineet uusiutuvalla energialla. Liikenteessä tämä tarkoittaa ensisijaisesti sähköistämistä, joka etenee vauhdilla myös Suomessa. Tämä näkyi myös viime vuoden myyntitilastossa, jossa täyssähköautot kattoivat jo kymmenesosan uusista henkilöautoista. Tämä on päästöjen näkökulmasta erinomainen asia edellyttäen, että käytettävä sähköenergia on mahdollisimman vähäpäästöistä, kuten tuuli-, aurinko- ja vesivoimaa.

Liikenteen sähköistäminen on systeeminen muutos, joka tulee vaikuttamaan meihin kaikkiin niin yrityksissä kuin kotitalouksissakin. Julkiselle sektorille haaste on erityisen suuri, sillä liikenne on valtiolle merkittävä tulonlähde. Liikenteen erillisveroilla eli auto-, ajoneuvo- ja polttoaineverotuksella kerätään vuosittain yli 7 miljardia euroa veroja, jotka ovat suuressa määrin kytköksissä liikenteen aiheuttamiin hiilidioksidipäästöihin. Eli yhtäältä päästöjä on leikattava, mutta toisaalta verotulot pitää varmistaa. Tämä tekee tulevaisuuden liikenteen verotuksesta vaikean yhtälön.

Liikenteen verotuksen uudistamista vuonna 2021 selvittäneessä työryhmässä tunnistettiin kyllä sähköistymisen vaikutus verokertymään, mutta avoimeksi jäi uudistuksen suurin kysymys: kuinka sähköistyvän liikenteen verotus toteutetaan reilusti? Kun sähköautoilija välttää sekä polttoaine- että autoverot, kasvaa verotuspaine muita autoilijoita kohtaan. Nykyinen systeemi on pitkällä tähtäyksellä kestämätön, ja lyhyellä sietämätön. Nyt olisi korkea aika toteuttaa verojen ja päästöjen irtikytkentä, sillä pitkällä tähtäimellä päästöjen vähentämistavoitteet eivät voi olla ristiriidassa valtion fiskaalisten tavoitteiden kanssa.

Työryhmä käsitteli myös kilometriverotusta vaihtoehtona kerätä verotuloja liikenteestä, joka on yksi vaihtoehto toteuttaa liikenteen verojen ja päästöjen irtikytkentä. Yhdysvalloissa kilometriverotusta selvitetään ja kokeillaan useissa eri osavaltioissa. Motiivina on nimenomaan se, että polttoainetta vähän kuluttavien autojen yleistyminen on luonut osavaltioiden kassaan verovajetta. Iso-Britanniassa parlamentin helmikuun alussa julkaisema tuore selvitys toteaa varsin yksiselitteisesti, että liikenteen verotusjärjestelmän uudistaminen tulee aloittaa viivyttelemättä ja nostaa kilometriverotuksen uudistamisen keskiöön.

Liikenteen verotus on uudistettava. Tarvitaan ennakkoluulottomia avauksia ja eri vaihtoehtojen syvällisiä tarkasteluja. Uudistaminen pitää saada käyntiin mieluummin ennemmin kuin myöhemmin – sekä valtiontalouden tasapainon että liikenneverotuksen oikeudenmukaisuuden vuoksi.

Pekka Leviäkangas, väylä- ja liikennetekniikan professori, Oulun yliopisto

Heikki Liimatainen, liikennetekniikan professori, Tampereen yliopisto

Marko Forsblom, toiminnanjohtaja, ITS Finland ry


Pyörätie Helsingissä

Palveluistuminen on vähäpäästöisen liikenteen tulevaisuus

Palveluistuminen puhututtaa liikenteessä. Sen konkreettisia ilmenemiä ovat MaaS-applikaatio WHIM, jatkuvasti yleistyvät yhteiskäyttöautot, maailman suosituimmat kaupunkipyörät ja kaduilla käyttäjää odottavat sähköpotkulaudat. Mitkä ovat liikenteen palveluistumisen ajurit, voiko palveluistumisesta tehdä kannattavaa liiketoimintaa ja ennen kaikkea, miten palveluistuminen mahdollistaa vähähiilisen liikenteen?

ITS Finland ja Helsingin kaupunki järjestivät webinaarisarjan, tavoitteena synnyttää keskustelua yritysten roolista vähäpäästöisen liikenteen mahdollistajana. Webinaareissa kuulimme, kuinka Helsingin päästöistä jopa 24 % syntyy liikenteestä. Hiilineutraalien tavoitteiden edessä tarvitaan toimia ja yritysten rooli ihmisten liikkumisvalintoihin vaikuttamisessa on keskeinen. Siispä kutsuimme yritykset keskustelemaan mahdollisuuksista sähköpyöräilyn, työsuhdesähköautojen sekä viimeisimpänä liikkumisen palveluistumisen näkökulmista.

Kiertotalous luo perustan vähäpäästöiselle talousmallille

Nykyinen ylikulutukseen perustuva lineaaritalous ei mahdollista Suomelle asetettujen kestävyystavoitteiden saavuttamista. Tilalle tarvitaan uusi malli, hiilineutraali kiertotalous, jonka rooli on ratkaiseva ekologisessa jälleenrakentamisessa.

Webinaarissa Ympäristöministeriön kiertotalouden eritysasiantuntija Heikki Sorasahi kuvasi kiertotaloutta uudeksi talouden toimintatavaksi, joka tuottaa taloudellista hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa. Kiertotaloudessa materiaaleja hyödynnetään tehokkaasti ja kestävästi ja ne pysyvät kierrossa pitkään ja turvallisesti. Perinteisen kierrättämisen lisäksi tuotteita myös jaetaan ja vuokrataan – palveluistuminen on keskeinen osa kiertotaloutta.

Liikenteen kiertotalous kiteytyy kuluttajan näkökulmasta palveluistumisen ympärille. Sen rakennuspalikoita ovat uusiutuvien energiamuotojen ja kestävästi tuotettujen materiaalien lisäksi saavutettava joukkoliikenne sekä erilaiset jaetut liikkumisvälineet. Data ja digitalisaatio ovat liikenteen palveluistumisen edellytyksiä ja mahdollistavat resurssitehokkaan liikenteen kehityksen.

Onko palveluistuminen hopealuoti liikenteen päästötavoitteiden ratkaisemisessa?

Liikenteen palveluistuminen on aiheena melko uusi, mutta sen hyödyistä on tehty jo jonkin verran tutkimusta. Esimerkiksi Ramboll tuotti Valtioneuvostolle erilaisia skenaarioita liikenteen palveluistumisen vaikutuksista hiilidioksidipäästöihin. Työn tuloksena saatiin määrällinen arvio liikenteen palveluistumisen vaikutuksista päästöihin sekä suositus edistettävistä liikenteen palveluistumista tukevista toimenpiteistä.

Liikenteen palveluistumisen vaikuttavuus syntyy ennen kaikkea sen kerrannaisvaikutusten kautta. Keskiössä on mahdollistaa autoton elämäntapa massoille ja ohjata kysyntää matkoja yhdisteleviin liikkumispalveluihin. Yksittäistä hopealuotia ei ole olemassa, vaan onnistuminen vaatii liikennejärjestelmän jatkuvaa kehittämistä kokonaisuutena. Tarvitsemme laajamittaista yhteistyötä sekä eri kulkumuotojen että myös päättäjien ja yritysten välillä. Erityisen tärkeää on onnistua yhdistämään julkiset ja yksityiset palvelut yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi.

Yritykset mahdollistavat liikenteen palveluistumisen

Yritykset ovat liikenteen paleluistumisen keskiössä ennen kaikkea uusien liikkumismuotojen tarjoajina sekä matkaketjujen mahdollistajina. Jo nyt Suomessa toimii lukuisia yhteyskäyttöisten liikkumispalveluiden tarjoajia. Tunteita herättävät sähköpotkulaudat ovat hyvä esimerkki siitä, miten kaupunkilaiset ovat ottaneet uuden palvelun omakseen. Käytöstä saatavan datan avulla palvelu paranee koko ajan ja yhteiskäyttömalli mahdollistaa kulkuvälineiden nopean kierron ja mallien kehittymisen ympäristöystävällisemmiksi. Esimerkiksi TIER onnistui 3 vuodessa vähentämään palvelunsa päästöjä 60 %, kiitos jatkuvasti kerättävän ja hyödynnettävän datan.

Eri liikkumismuotoja yhdistelevää Whim-palvelua tuottava MaaS Global taas kertoo selvityksensä osoittavan, että 12 % käyttäjäkyselyyn vastanneista henkilöstä on päätynyt jättämään yksityisauton hankkimatta palvelun ansiosta. Kuluttajalle palvelupaketin arvo kiteytyy liikkumisen helppouden ohella kustannusten ennakoitavuuteen sekä kantakaupungissa pysäköimisen haasteellisuuden ratkaisemiseen.

Kestävä liikkuminen mahdollistuu kyseenalaistamalla nykyinen malli. Kyse on ennen kaikkea vaihtoehtojen tarjoamisesta, ei yksittäisten henkilöiden pakottamisesta. Pandemian muokkaama maailma tarjoaa hyvät edellytykset myös liikkumisen murrokselle ja ihmisten käyttäytymisen muutokselle.

Webinaarisarjassa opimme, että kestävän liikenteen keinovalikoima on laaja. Yksi keino palvelee yksiä ja toinen toisia, mutta siitä yritykset olivat yhtä mieltä, että vähäpäästöisyys ajattelutapana ja palvelujen kehittämisen lähtökohtana on ehdoton kilpailuvaltti.

Liikenteen kiertotaloudella rakennetaan kestävää tulevaisuutta

Webinaarisarja on osa ITS Finlandin koordinoimaa Liikenteen kiertotalouden yhteistyöhanketta. Hankkeessa Oulu, Tampere, Turku, Lahti, Vantaa, Helsinki ja Sitra jakavat parhaita käytäntöjä keskenään ja tekevät yhteistyötä edistääkseen kiertotalouden oppeja liikenteen saralla. Keskitymme liikenteen palveluistumisen tukemiseen sekä kiertotalouden ratkaisujen konkretisointiin kuluttajien näkökulmasta – tutustu hankkeeseen ja liikenteen kiertotalouden teemoihin tarkemmin ITS Finlandin sivuilla!


Kuvalähde: Helsingin kaupungin aineistopankki, Jussi Hellsten


Pyörätie Helsingissä

Sähköautot ovat valmiita työsuhdeautoiksi

Jopa 25 % Helsingin ilmastopäästöistä muodostuu liikenteestä. Tästä määrästä leijonanosa syntyy yksityisautoilun sivutuotteena. Henkilöliikenteen hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi on useita keinoja, sähköautoiluun kannustaminen yksi näistä. Sähköauton hankkimista tuetaan jo hankintatuella, mutta myös yritysten on mahdollista vaikuttaa työntekijöidensä autovalintaan ottamalla sähköautot osaksi työntekijöiden autoetua.

Työsuhdeautojen rooli liikenteen sähköistymisessä on keskeinen. Ensirekisteröidyistä autoista tälläkin hetkellä noin kolmasosa on yrityksen omistamia. Se, mitä tehdään yritysten autopolitiikassa nyt, näkyy muutaman vuoden sisällä käytettyjen autojen markkinoilla ja siten yritysten valinnat työsuhdeautoiksi kertautuvat ajoneuvon elinkaaren aikana.

Yritykset mahdollistavat vähäpäästöisen liikenteen

Kaupungin näkökulmasta ajoneuvon käyttövoimalla on laajempaa merkitystä. Hiilidioksidipäästöjen lisäksi henkilöautoliikenne vaikuttaa merkittävästi ilmanlaatuun ja on keskeinen melusaasteen lähde kaupungeissa. Henkilöautoliikenteen sähköistyminen vaikuttaa positiivisesti siis ilmastopäästöihin, ilmanlaatuun ja liikenteen meluhaittaan. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on tavoitteissaan kunnianhimoinen ja sähköistyminen on lähtökohtana liikenteen strategioissa: sähköautojen ja ladattavien hybridien osuus tulisi olla 30 % Helsingin autokannasta vuoteen 2035 mennessä. Muutoksessa onnistutaan vain yritysten avulla.

Yritykset vähäpäästöisen liikenteen edistäjinä on Helsingin kaupungin ja ITS Finlandin järjestämä webinaarisarja, jossa nostamme keinoja vähäpäästöisemmän liikenteen saavuttamiseksi ja haastamme yritykset mukaan talkoisiin. Joulukuussa 2021 järjestetyssä Sähköautot ovat valmiita työsuhdeautoiksi -webinaarissa kuulimme sähkötyösuhdeautojen mahdollisuuksista Helsingin kaupungin, Motivan, ITS Finlandin, Helenin ja CGI:n kertomana.

Sähköautomarkkina kehittyy kiihtyvällä tahdilla

Uskoa muutokseen luo myös yleinen markkinakehitys, sillä sähköautomarkkina tulee kasvamaan seuraavana kahtena vuonna enemmän, kuin edellisen kuuden vuoden aikana. Vuonna 2020 kaikista ensirekisteröidyistä autoista 18 % oli ladattavia ja luku tuplaantui jo vuonna 2021. Työsuhdeautoissa osuus kasvaa vielä nopeammalla tahdilla.

Sähköautojen suosiota työsuhdeautoina avittavat myös valintaan kohdistuvat kannustimet. Esimerkiksi auton latauslaite katsotaan ajoneuvon lisävarusteeksi autoedun verotusarvoa laskiessa, mikä mahdollistaa latauslaitteen asennuttamisen työntekijän kotiin. Vapaassa autoedussa täyssähköautolla on kannustimien ansiosta jopa lähes 300 euron kuukausittainen etu verrattuna polttomoottoriautoihin.

Uusia sähköautomalleja julkaistaan jatkuvasti ja vuoteen 2024 mennessä sähköauton hankkiva saa valita mieleisensä yli 100 uuden mallin joukosta, nykyisten lisäksi. Akkutuotannon kustannusten pienentyessä myös sähköautojen hankintakustannukset pienenevät. Elinkaarikustannukset ovat niin ikään sähköautoissa pienemmät ja tyypillisesti 10 000 euroa polttomoottoriverrokkiaan kalliimpi sähköauto maksaa itsensä takaisin viidessä vuodessa.

Lähtökohtana henkilöstön hyvinvointi

Sähköautoilun suosimiseen on mahdollista kannustaa myös muilla keinoin. Kokemusperusteisesti tiedetään, että latauspisteiden tuominen työpaikalle lisää ladattavien autojen määrää työntekijöillä. Työsuhdesähköautoilun helpottamiseksi konkreettinen esimerkki palvelusta taas on Helenin Latauskortti, joka avaa työntekijöille laajan julkisen latausverkoston.

Sähköautoilu voi olla myös osa yrityksen työhyvinvointia. Webinaarissa kuulimme CGI:n kokemuksia yhteiskäyttö-Teslasta, joka on henkilöstön lainattavissa Helsingin pääkonttorilla asiakastapaamisiin työpäivän aikana sekä vuokrattavissa iltaisin ja viikonloppuisin omaan käyttöön. Vuokrauksesta saatavat varat yritys ohjaa täysimääräisesti erilaisiin yritysvastuukohteisiin, esimerkiksi kilometrikisaan tai joulujuoksuun, johon henkilöstö voi halutessaan ottaa osaa.

Liikenteen kiertotaloudella rakennetaan kestävää tulevaisuutta

Webinaarisarja on osa ITS Finlandin koordinoimaa Liikenteen kiertotalouden yhteistyöhanketta. Hankkeessa Oulu, Tampere, Turku, Lahti, Vantaa, Helsinki ja Sitra jakavat parhaita käytäntöjä keskenään ja tekevät yhteistyötä edistääkseen kiertotalouden oppeja liikenteen saralla. Keskitymme liikenteen palveluistumisen tukemiseen sekä kiertotalouden ratkaisujen konkretisointiin kuluttajien näkökulmasta – tutustu hankkeeseen ja liikenteen kiertotalouden teemoihin tarkemmin ITS Finlandin sivuilla!


Kuvalähde: Helsingin kaupungin aineistopankki, Jussi Hellsten


Person driving e-scooter

MaaS on olennainen osa tulevaisuuden kestävää kaupunkiliikkumista

Kaupungeissa ihastuttavat ja vihastuttavat sähköpotkulaudat ovat keskeinen osa kestävän liikenteen murrosta. Uudet liikkumismuodot, liikkumispalvelut ja eri kulkuvälineitä yhdistelevät matkaketjut ovat olennainen osa puhtaan liikenteen tulevaisuutta kaupunkialueilla. Mutta mikä on sähköpotkulautojen rooli tässä kaikessa?

Sähköpotkulaudat todistetusti voivat vähentää yksityisautoilun tarvetta sekä lisätä julkisen liikenteen käyttöä. TIER:n tutkimuksen mukaan neljäsosa sähköpotkulautojen asiakkaista käyttää sähköpotkulautaa säännöllisesti täydentämään julkista liikennettä esimerkiksi kulkeakseen pysäkiltä määränpäähänsä ja jopa puolet asiakkaista tekee näin satunnaisesti. Näin ollen myös sähköpotkulautojen rooli yksityisautolla ajettujen matkojen korvaamisessa on merkittävä. Pelkästään TIER:n sähköpotkulaudoilla on Suomessa korvattu yli miljoona automatkaa tähän mennessä. Hieman alle viidesosa sähköpotkulaudalla ajetuista matkoista korvaa yksityisautolla ajon ja kun matkoja on miljoonia, puhutaan jo merkittävistä vaikutuksista.

Parempi palvelu käyttäjille, tarjoajille ja ympäristölle

Sähköpotkulautojen ympäristöystävällisyys kehittyy koko ajan paremmaksi. Nopeaa teknologista kehitystä voi verrata vaikkapa matkapuhelinmarkkinan murrokseen. Yksi kiistattomista nopean kehityksen mahdollistajista on liikennevälineen tarjoaminen käyttäjille palveluna. Palvelumalli mahdollistaa uuden sukupolven kulkuvälinemallien tuomisen markkinoille tahdilla, joka jäisi saavuttamatta, mikäli laitteet olisivat kuluttajien yksityisomistuksessa. Tämä mahdollistaa laitteiden kehittämisen datan pohjalta käyttäjäystävällisempään suuntaan sekä optimoimaan mallia paremmaksi niin taloudellisesti kuin ympäristön näkökulmasta. Hyvä esimerkki TIER:n sähköpotkulautojen nopeasta kehityksestä nähdään uusimman sukupolven laudassa, jossa akku on irrotettava. Tämä tehostaa toki operatiivista toimintaa, sillä lautoja ei tarvitse kerätä varastoon latautumaan, ja samalla irrotettavat akut mahdollistavat asiakkaiden käyttöön suunnitellun latausverkoston käytön.

Uusimmat sähköpotkulautamallit tuottavat yli 70 % vähemmän päästöjä yksityisautoihin verrattuna ja ovat lähes yhtä vähäpäästöinen vaihtoehto kuin julkinen liikenne. Samalla sähköpotkulautojen käytön hinta on pysynyt kuluttajalle samana tai jopa laskenut. Uuden teknologian ansiosta lautojen elinkaari on nykyisin reilut viisi vuotta, minkä ansiosta päästöjä on pystytty laskemaan yli 60 % kahdessa vuodessa.

Kaupunkiliikenteen murros mahdollistuu datan avulla

Suomi tavoittelee liikenteen päästöjen puolittamista vuoteen 2030 mennessä ja yksityisautoilun vähentämisellä on keskeinen osa tämän tavoitteen saavuttamisessa, sillä henkilöautoliikenne aiheuttaa nyt yli puolet tieliikenteen päästöistä. Jotta päästötavoitteisiin päästään, täytyy kaikki hyväksi todetut keinot ottaa viivyttelemättä käyttöön. Kaupunkiliikenteen harppaus kohti parempaa onnistuu, kun kaupunkilaisille on tarjolla vaihtoehtoja, jotka ovat yksityisautoilua houkuttelevampia.

Liikkumispalveluista saatavan laadukkaan ja luotettavan matkustusdatan avulla saadaan arvokasta tietoa kaupunkilaisten liikkumistottumuksista ja tietojen pohjalta voidaan kehittää kaupunkien liikennejärjestelmiä ja matkaketjuja niin, että ne palvelevat ekosysteemin tarpeita mahdollisimman hyvin.

Kun MaaS-palvelut mahdollistavat vaivattoman, nopean ja edullisen tavan liikkua paikasta toiseen asiakkaan omien aikataulujen mukaisesti, ei ruuhkassa istumisen, parkkipaikan etsimisen, parkkimaksujen ja saasteiden tarvitse enää olla osa tulevaisuuden kaupunkiliikkumisen kulttuuria. Tässä uudessa kulttuurissa TIER haluaa olla vahvasti mukana.

TIER on mikroliikkumisen palveluita tarjoava yhtiö, jota ohjaa halu muuttaa kaupunkiliikkumista paremmaksi ja puhtaammaksi. “Uskomme, että liikkumispalvelut (Mobility as a Service, MaaS) ovat avainasemassa vähentämässä kaupunkien ruuhkia ja päästöjä ja korvaamassa yksityisautoilua.”


Kuka?

Kirjoittaja on TIER Mobility Finlandin maajohtaja Katja Ojala.


Lisää blogeja:

ITS Finland aloittaa uuden liikkumisen murrosta arvioivan blogisarjan:


Pyörätie Helsingissä

Sähköpyörät mullistavat työmatkaliikkumisen

Suomalaiset liikkuvat työmatkansa pääosin yksityisautolla – tarkemmin sanottuna 70 % työmatkoistamme taittuu henkilöautolla. Puolet näistä matkoista ovat alle kahden kilometrin mittaisia. Miksi valitsemme henkilöauton kerta toisensa jälkeen lyhyimmillekin matkoille ja olisiko parempia keinoja työmatkan kulkemiseen?

Sillä on merkitystä, minkä kulkuvälineen ihmiset valitsevat työmatkalleen. Yksin Helsingissä 24 % koko kaupungin hiilidioksidipäästöistä tulee liikenteestä, josta suurinta osaa edustaa yksityisautoilu. Konkreettisesti vaikutus on havaittavissa esimerkiksi ilmanlaadussa, jonka näkökulmasta liikenne on ylivoimainen heikentäjä.

Toisaalta vaikutukset ulottuvat myös kokonaisvaltaisemmin hyvinvointiin ja jokainen autolla kuljettu lyhyt matka on hukattu mahdollisuus aktiivisemman arjen saavuttamisessa. Liikkumattomuus on kallista yhteiskunnalle, mutta myös yrityksille: yhden sairauspoissaolopäivän keskimääräinen kustannus työnantajalle on 350 euroa. Asiantuntijaorganisaatioissa hinta voi olla jopa kolminkertainen. Liikkumissuositukset täyttävällä henkilöllä on 6 – 15 kertaa vähemmän sairauspoissaoloja kuin tätä vähemmän liikkuvalla.

Yksityisautoilla kuljettujen työmatkojen kustannukset näkyvät yrityksissä myös muina epäsuorina kustannuksina, joita syntyy muun muassa maksuttoman pysäköinnin tarjoamisesta, kilometrikorvauksista ja parkkimaksuista.

Sähköpyörät mahdollistavat kestävän työmatkaliikkumisen

Työsuhdepyörät tarjoavat työnantajalle uudenlaisen mahdollisuuden tukea työntekijöidensä kestävää liikkumista sekä ympäristön että hyvinvoinnin näkökulmasta. Lähes puolet kaikista suomalaisten työmatkoista on alle 7 kilometrin mittaisia. Tutkimukset osoittavat, että pyöräily on kaupungeissa nopein tapa liikkua tämän pituiset matkat.

Sähköpyörät tekevät liikkumisesta entistä vaivattomampaa. Helsingin kaupungin ja ITS Finlandin yhdessä järjestämässä Sähköpyörät mullistavat työmatkaliikkumisen -webinaarissa 24.11. kuulimme sähköpyörien mahdollisuuksista eri näkökulmista Helsingin kaupungilta, Liikkuva aikuinen -ohjelmalta sekä työsuhdepyöriä tarjoavalta Vapaudelta ja työsuhdepyörät käyttöön ottaneelta Veripalvelulta.

Työsuhdepyöräetu mahdollistaa jo nyt useille matalan kynnyksen mahdollisuuden laadukkaan pyörän hankintaan ja kestävään liikkumiseen. Vapaus kertoo tutkimuksensa osoittavan, että työsuhdepyörän käyttöönsä hankkineista 92 % pyöräilee enemmän kuin aiemmin ja 56 % on päätynyt käyttämään aiempaa vähemmän autoa. 57 % Vapauden kautta hankituista työsuhdepyöristä on sähköavusteisia.

Kokonaisuus on keskiössä kestävän työmatkaliikkumisen tukemisessa

Webinaarissa kuulimme työsuhdepyörät osaksi työsuhde-etuja ottaneen Veripalvelun kokemuksista. Työsuhdepyörän on ottanut käyttöönsä noin 10 % Veripalvelun henkilöstöstä, mikä vastaa mediaania edun käyttöönotossa myös Vapauden mukaan.

Uuden edun käyttöönotossa on tärkeintä tiivis keskustelu ja vuorovaikutus henkilöstön kanssa. Itse edun lisäksi kokonaisuudessa tulee huomioida muitakin seikkoja, joilla henkilöstön alkuinnostus pidetään yllä ja työmatkapyöräilystä tulee kokeilun sijaan tapa.

Pyörän säilytys: Työsuhdepyöräksi hankitaan keskimäärin arvokkaampia pyöriä, oli kyseessä sähköavusteinen pyörä tai ei. Turvallisen säilytyksen mahdollistaminen työpaikalla lämmityksineen sekä latausmahdollisuuksineen on tärkeää.

Sosiaalitilat: Mahdollisuus peseytyä ja vaihtaa vaatteet on tärkeää työmatkansa pyörällä taittaville. Tämän lisäksi työpaikan on mahdollisuus kannustaa pyöräilyyn tarjoamalla tilat pyörien huoltoon sekä pesuun.

Muut kannustimet: Työsuhdepyörä on hieno mahdollisuus kohti kestäviä vaihtoehtoja, mutta ympärille on mahdollisuus rakentaa tätäkin laajempi kestävään liikkumiseen kannustava kokonaisuus. Esimerkiksi työpaikan asiointipyörät ovat hyvä vaihtoehto lyhyille matkoille työpäivän sisällä, jotka muuten taittuisivat omalla autolla, julkisilla tai taksilla. Lisäksi palvelu hyvä vaihtoehto tutustuttaa henkilöstöä sähköpyöriin. Kilometrikisat ja vastaavat kilpailut auttavat tietoisuuden lisäämisessä ja henkilöstön kannustamisessa. Kannustin voi olla myös palkan lisä – esimerkiksi Veripalvelu tarjoaa pyörällä tai muuten liikkumalla työpaikalle saapuville kilometriperusteisen kuukausittaisen kannustinrahan.

Yritykset vähäpäästöisen liikenteen mahdollistajina

Kestävien liikkumisvaihtoehtojen tarjoamiseksi on hyviä vaihtoehtoja, joita yritykset voivat tarjota matalalla kynnyksellä henkilöstölleen. Muutoksen mahdollistaminen vaatii systemaattista työtä ja valintoja sekä niiden ottamista yritysten vastuullisuusstrategioihin.

Helsingin kaupunki haastoi yritykset mukaan talkoisiin ITS Finlandin kanssa yhdessä järjestetyssä webinaarissa. Webinaari oli ensimmäinen kolmen webinaarin ”Yritykset vähäpäästöisen liikenteen mahdollistajina”- sarjasta, joka valottaa yritysten roolia vähäpäästöisen liikenteen edistämisessä ja esittelee yrityksille konkreettisia päästövähennystoimia liikenteen murroksessa. Seuraavassa webinaarissa keskustelemme sähköautoista työsuhdeautoina – klikkaa tapahtumasivulle ja varaa paikkasi!

Liikenteen kiertotaloudella rakennetaan kestävää tulevaisuutta

Webinaarisarja on osa ITS Finlandin koordinoimaa Liikenteen kiertotalouden yhteistyöhanketta. Hankkeessa Oulu, Tampere, Turku, Lahti, Vantaa, Helsinki, Sitra ja Smart & Clean -säätiö (lopettanut toimintansa 6/2021) jakavat parhaita käytäntöjä keskenään ja tekevät yhteistyötä edistääkseen kiertotalouden oppeja liikenteen saralla. Keskitymme liikenteen palveluistumisen tukemiseen sekä kiertotalouden ratkaisujen konkretisointiin kuluttajien näkökulmasta – tutustu hankkeeseen ja liikenteen kiertotalouden teemoihin tarkemmin ITS Finlandin sivuilla!


Kuvalähde: Helsingin kaupungin aineistopankki, Jussi Hellsten