Kohti koronan jälkeistä maailmaa

Vuoden 2020 alku on ollut meille kaikille ikimuistoinen. Pitkän elämän varrella on ollut useita tapahtumia, joista kysytään ”Missä olit, kun Elvis kuoli? Tai missä olit, kun Estonia upposi? Tai missä olit, kun WTC:n kaksoistornit sortuivat NY:ssa?”. Vaikka tapahtumat ovat ikimuistoisia, niin en osaa yhtään vastata noihin kysymyksiin. Minulla ei ole mitään mielikuvaa, missä olen tuolloin ollut. Mutta koronaviruksen osalta asiat ovat toisin. Kun minulta 30 vuoden päästä kysytään, missä olit, kun koronavirus oli pahimmillaan, niin muistan sen varmasti. Olin silloin kotona.

Itse asiassa lähes koko maailma vastaa kysymykseen samalla tavalla. Olemme keskellä suurinta ihmiskoetta, jota nykyihminen on kokenut. Uusimaa on eristetty muusta Suomesta, ravintolat on suljettu, liikenne kuihtunut lähes olemattomiin ja kaupungeissa on aavemaisen hiljaista. Samanaikaisesti Pekingissä näkyy kirkas taivas ja Venetsian kanaaleissa virtaa yhtä kirkas vesi.

Koronaviruksen vaikutukset ovat jo tähän mennessä olleet niin moninaiset ja dramaattiset, että niiden aito sisäistäminen on hyvin vaikeaa. Tähän asti mediassa on keskitytty lähinnä pohdintoihin viruksen vaikutuksista ihmisten terveyteen ja talouteen ”Rahat vai henki” -tyyliin. Terveydelliset vaikutukset näyttäisivät jäävän pahimpia skenaarioita lievemmiksi laajojen toimenpiteiden ansiosta. Sen sijaan taloudellisten vaikutusten lopullista laajuutta ja tuhoa voi vain arvailla.

ETLA arvioi pari viikkoa sitten, että Suomen talous supistuu tämän vuoden aikana 5 prosenttia eli 12 miljardia euroa ja julkisen talouden velka nousee yli 10 miljardia euroa. Jo nyt näyttää siltä, että kurimukseen joutuvat niin julkinen talous, yritysten taloudet kuin kotitaloudetkin. Nyt voi vain toivoa kaikilta päättäjiltä samanlaista vauhtia ja rohkeutta talouden elvyttämisessä kuin nähtiin viruksen taltuttamisessa. Tarvitsemme toimenpiteitä erityisesti yritystalouden tukemiseksi, sillä se ratkaisee jatkossa myös julkisen talouden ja kotitalouksien kohtalon. Jo julkistetut tukitoimet ovat tärkeitä, mutta samalla on erittäin tärkeää jatkaa jo suunniteltuja ja käynnissä olevia hankkeita. Tukitoimilta putoaa pohja, jos toisessa päässä aletaan säästää ja karsia muuttuneeseen tilanteeseen vedoten. Tässä tilanteessa julkisten hankintojen rooli kasvaa entisestään ja niitä ei pidä karsia eikä lykätä, vaan pidemminkin paisuttaa ja aikaistaa mikäli vaan mahdollista. Nyt on tärkeää pitää pyörät pyörimässä ja muistaa, että yritystalous on kansantalouden moottori. Tulevien viikkojen ja kuukausien toimenpiteillä ratkaistaan, selviämmekö tilanteesta taantumalla vai päädymmekö lamaan.

Terveys- ja talousvaikutusten rinnalla vaikutuksia näkyy kaikilla rintamilla. Digitalisaation etenemiselle koronavirus on aiheuttanut massiivisen loikan, kun muutamassa viikossa koko maailma on siirtynyt online-tilaan. Suomessa on vuosia puhuttu esim. etäopetuksen, etätyön, etäkokousten ja verkkokaupan potentiaalista ja tehty satoja pilotteja käytäntöjen uudistamiseksi. Koronaviruksen myötä nyt on siirrytty parissa viikossa piloteista käytäntöön, ja todennäköisesti ainakin osa muutoksesta on pysyvää. On ollut hienoa huomata, kuinka suomalaisten digivalmiudet eivät ole vain teoriaa vaan toimivat myös käytännössä.

Kuinka elämä jatkuu koronan jälkeen? Maapallon tulevaisuuden suurin teema eli ilmastonmuutos palaa varmasti työpöydille. Koronavirusta vastaan taistelu osoitti, että päästövähentäminen on mahdollista, kun hätä on tarpeeksi suuri. Ilmaston lämpeneminen on vaikutuksiltaan paljon suurempi kuin koronavirus, mutta se ei etene yhtä nopeasti. Mutta toisaalta sitä ei myöskään voi pysäyttää yhtä nopeasti. Myös liikennejärjestelmän digitalisoituminen jatkuu ja saa varmasti lisää konkretiaa nyt tapahtuneen digitalisaatioloikan myötä. Toivottavasti joku on osannut dokumentoida suomalaisten sujuvan siirtymisen virtuaaliyhteiskuntaan ja saamme siitä uuden kasvu- ja vientialan. Liikennealan kasvuohjelman päivitys kestävän kasvun ohjelmaksi saa lisää vauhtia taakseen, kestävyyden ja kasvun teemoille ei ole koskaan ollut niin huutavaa tarvetta kuin nyt. Nyt olisi myös aika koota kansallisesti parhaat osaajat EU:n Green Deal -ohjelman hyödyntämiseksi. Seuraavan 10 vuoden aikana EU:n tavoitteena on saada liikkeelle yli 1.000.000.000.000 euron panostukset älykkäille ja kestäville ratkaisuille.

Nyt on aika ottaa keynesiläisen talousopin parhaat opit käyttöön ja kantaa yritykset ja kotitaloudet taantuman yli. Käytetään tämä murrosvaihe hyväksi ja suunnataan toimet kestäviin ja älykkäisiin uutta osaamista ja uusia työpaikkoja tuottaviin ratkaisuihin.

Marko Forsblom


Kuluerästä kestävän kasvun alaksi

Liikennesektori on merkittävä päästöjen aiheuttaja ja sille sekä kansallisesti että kansainvälisesti asetetut päästövähennystavoitteet ovat kunnianhimoiset. Samaan aikaan liikenne ja logistiikka-ala on merkittävä työllistäjä ja vientipotentiaalin ala. Kartoitettaessa niitä aloja, joilla Suomeen saadaan uusia kasvuyrityksiä ja uusia työpaikkoja,liikenteen digitalisaatio on tunnistettu yhdeksi potentiaalisimmista aloista.

Tilastokeskuksen yritystilastojen mukaan liikennealalla toimi vuonna 2018 yhteensä 30 854 yritystä, jotka tekivät 68 miljardin euron liikevaihdon ja työllistivät 175 634 henkilötyövuotta. Liikennealan viennin arvo oli noin 10 miljardia euroa eli noin 15 prosenttia liikevaihdosta. Näissä luvuissa eivät kuitenkaan ole mukana vielä esimerkiksi liikenteen uudet palvelut ja ohjelmistotoimialan liikenteeseen suuntautuva liiketoiminta.

Kehitystä kuvaavaa on, että Deloitten Technology Fast 50 -ohjelman listaaman 50 nopeimmin kasvaneen teknologiayrityksen listalla Suomessa on älyliikenteen saralta kärkijoukossa Unikie sijalta 3 ja MaaS Global sijalta 4. Ernst&Youngin vuoden 2019 lopulla julkaistun selvityksen mukaan Suomi oli jälleen kerran suosituin suorien ulkomaisten investointien kohdemaa Pohjoismaissa. Vuonna 2018 Suomi keräsi enemmän ulkomaisia investointeja kuin muut Pohjoismaat yhteensä. Toimialoista houkuttelevimmat sijoituskohteet olivat ohjelmistoala, sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen sekä yritys- ja asiantuntijapalvelut, jotka yhdessä vastasivat liki puolta kaikista tehdyistä sijoituksista. Pohja on siis varsin otollinen!

Liikenne- ja logistiikkasektori on varsin laaja ja heterogeeninen. Voidaksemme täysimääräisesti hyödyntää liikennesektorin päästövähennys-, työllistämis- ja vientipotentiaalin, meillä tulee olla selkeä kansallinen visio liikennejärjestelmän kehittämissuunnasta sekä erittäin monipuolinen keinovalikoima osana toimeenpanosuunnitelmaa. Ja erityisesti tarvitsemme laajaa yhteistyötä PPPP-hengessä.

Vireillä onkin useita eri hankkeita, jotka tulevat määrittämään liikennealan tulevaisuuden suuntaa.  Käynnissä on ensimmäinen 12-vuotinen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelmatyön sekä fossiilittoman liikenteen työryhmä ja liikenteen verotusta tarkasteleva työryhmä. Lisäksi valmisteilla on poikkihallinnollinen kiertotalousstrategia sekä kasvun ja kansainvälistymisen ohjelma. Näiden kaikkien välinen yhteistyö sekä vision ja tavoitteiden yhdensuuntaisuus on erittäin tärkeää. Merkittävä rooli kehityksen suuntaamiseen on myös mm. julkisilla hankinnoilla, kokeiluilla, TKI-toiminnalla ja kaupunkien omilla ratkaisuilla.

Liikenne- ja logistiikkatoimialan tahtotila ja toimien etupainotteisuus on avainasemassa kestävien ratkaisujen nopeassa syntymisessä. Liikenne- ja logistiikkapalveluiden toimialat ovat sitoutuneet tekemään osansa tavoitteen saavuttamiseksi ja etsivät yhdessä toimialojen tehokkaimpia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi.

Käynnissä olevan Liikennealan kansallisen kasvuohjelman päätavoitteena on toimialan yritysvetoisen kestävän kasvun edistäminen tutkimusalan, julkisen sektorin ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Ohjelman puitteissa pyritään hyödyntämään vähähiilisten ratkaisujen tuoma työllistämis- ja vientipotentiaali. Parhaillaan olemme laatimassa kasvuohjelmalle mittaristoa sekä pohjaa liikenteen toimialakatsaukselle, jotta voimme jatkossa paremmin seurata toimialan kehitystä.

Parin seuraavan vuoden aikana asetamme askelmerkit liikenteen ja liikkumisen tulevaisuudelle sekä koko toimialan kehitykselle.

Laura Eiro


Vuosi 2019 - kasvua ja kansainvälistymistä

Vuosi 2019 on ollut varsin vilkas älyliikenteen kentällä ja yhdistyksen toiminnassa.

Paljon työtä on tehty Liikennealan kansallisen kasvuohjelman toimeenpanon edistämisessä.  Fokuksessa on ollut erityisesti liikennesektorin ekosysteemikehityksen tukeminen useilla eri toimilla sekä toimijoiden keskinäinen verkottaminen. Kasvuohjelman puitteissa järjestettiin myös huhtikuussa ensimmäinen ”Liiketoimintaa liikenteestä” -kasvufoorumi, joka keräsi 150 henkeä Säätytalolle alan kasvunäkymien pariin.

Yhdistys järjesti vuoden aikana kolme laajaa seminaaria joissa käsiteltiin liikenteen digitalisoitumisen markkinaa eri kulmista – viimeisimpänä ilmastoratkaisut sekä työllisyys ja kilpailukyky – ja uudet jäsenet pääsivät esittäytymään. Uusia jäseniä liittyikin vuoden aikana 13 edustaen laajalti eri älykkään liikenteen tulokulmia: Source Oy, TMFG Oy, YTL - Yhteinen Toimialaliitto ry, HPP Asianajotoimisto Oy, Askel Partners O, K-Auto Oy, Vapaus.io, CaaS ry, Deal Comp Oy, Amazon Web Services Finland Oy, Fortum Oyj, Bitfactor Oy ja Unikie Oy.

Omien tilaisuuksien lisäksi osallistuimme useiden tilaisuuksien järjestämiseen yhdessä jäsenien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Alan näkyvyyttä ja yrityksiä tuotiin esille mm. osallistumalla KasvuOpen -ohjelman ”Liikenteen kasvupolku” -osion toteuttamiseen sekä Best Mobile Service in Finland 2019 -kilpailun toteuttamiseen, jonka palkinnot jaettiin Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen liittyvän Digital Transport Daysin yhteydessä.

Työtä on tehty myös useiden alan projektien ohjausryhmissä, mm. ALPIO, MaaS Digiboksi, Jätkäsaari Smart Mobility, ja CitiCAP -hankkeissa. Olemme myös aktiivisesti osallistuneet liikennemarkkinoista käytävään keskusteluun sekä älykkään liikenteen näkökulmien esiintuontiin eri foorumeilla ja kuulemistilaisuuksissa. Loppuvuodesta alkoi työ fossiilittoman liikenteen työryhmässä, joka tulee olemaan aktiivisimmillaan tulevan vuoden kevätpuoliskolla.

Älykkään liikenteen mahdollisuuksia ja kehitysnäkymiä sekä alan roolia ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä toimme vuoden aikana esille kotimaassa useissa eri tilaisuuksissa sekä haastatteluissa ja kirjoituksissa. Näkökulmia myös viestittiin laajalti hallitusohjelmaa silmällä pitäen. Hallitusohjelma monelta osin antaakin hyvän pohjan toimialan kehittämiselle.

Myös kansainvälistä toimintaa lisättiin ja yhdistyksen edustusta nähtiin puhujina mm. Israelin, Japanin, Turkin ja Kiinan ITS-yhdistysten konferensseissa sekä muutamissa kansainvälisissä tilaisuuksissa. Olimme jälleen aktiivisia älykkään liikenteen kongresseissa, kesäkuussa ITS Europe -kongressissa Brainportissa Suomi ja Viro olivat näkyvästi esillä yhteisosastolla ja lokakuussa Singaporessa paljon huomiota sai Pohjoismaiden ja Viron yhteinen Nordic -paviljonki sekä oheisohjelma, jota Suomen Singaporen suurlähetystö sekä Nordic Innovation House ansiokkaasti järjestivät. Pohjoismaista toimintaa on aktivoitu myös yhteisellä Nordic Innovationin rahoittamalla Nordic Mobility Innovation Platform -projektilla.

Olemme myös vastaanottaneet runsain määrin ulkomaalaisia älykkäästä liikenteestä kiinnostuneita delegaatioita sekä yrityksiä, jotka ovat Suomesta kiinnostuneita.

Yhdistys kuuluu Erticon yhteydessä toimivaan verkostoon Network of the National ITS Associations (NITS) ja vuoden aikana saimme edustajan NITS:in Coordination Committeen jäseneksi. Jatkossa pääsemme vaikuttamaan voimakkaammin eurooppalaisen verkoston ja sitä kautta maailmanlaajuisen verkoston työhön.

Aikaa vievä työ oli myös yhdistyksen nettisivujen ja uutiskirjeen uusiminen ja näitä pääsemme nyt entistä paremmin hyödyntämään tiedon levittämisessä.

Paljon valmistelua on tehty myös ensi vuotta varten, erityisesti liittyen liikenteen ympäristökysymyksiin ja kiertotalouteen liittyen sekä koko liikennetoimialan kansainvälistä esiintuomista varten perustettavan Future Mobility Finland -sivuston valmisteluissa. Näihin palaamme heti alkuvuodesta.

Kiitokset kaikille jäsenille ja yhteistyökumppaneille yhteistyöstä vuoden aikana!

Marko ja Laura


Liikenne on mahdollisuuksien toimiala –  riittääkö Suomen kellotaajuus

Liikenneala on keskellä rajua muutosvaihetta. Kytkeytyvä, automaattinen, sähköistyvä ja palveluistuva liikennejärjestelmä muuttaa tavat liikkua ja kuljettaa. Liikennealasta on tulossa datatalouden merkittä kehitysala ajoneuvojen kytkeytyessä osaksi tieto- ja energiaverkkoja. Globaalisti alalle syntyy jatkuvasti uusia palveluita ja niihin investoidaan merkittävästi. Liikennealan murros tarjoaa suomalaisille yrityksille valtavat mahdollisuudet. Liikennemarkkinan globaali koko on arvioitu 6 400 miljoonaksi euroksi.

Suomen mahdollisuuksia digitaalisessa liikenteessä tukee Suomen viime vuosikymmeninä rakentunut vahva osaamispohja erityisesti mobiili- ja verkkopalveluissa sekä uusia palveluita ja automatisaatiota mahdollistava lainsäädäntö.  Hyödyntämällä Suomen osaaminen digitalisoituvan liikenteen ratkaisuissa saavutetaan liikenteen tiukat päästövähennystavoitteet, varmistetaan kaupunkien kehittyminen ja maaseudun elinvoimaisuus sekä lisätään työpaikkoja ja vientiä.

Logistiikan digitalisaatiolla on merkittäviä hyötyjä yritysten kilpailukyvylle. Suomalainen teollisuus hyötyy liikenteen digimurroksesta tehostumisen ja logistiikkakustannusten pienenemisen myötä. Tehostamispotentiaaliksi on arvioitu 10 – 30 %. Tämä lisää kilpailukykyä ja työllisyyttä. Logistiikan digitalisaation eteneminen edellyttää sekä tiedon hyödyntämistä että automatisaatiota. Digilogistiikka on myös erittäin suuri ja kasvava globaali toimiala.

Liikkuminen on asumisen jälkeen toiseksi suurin kuluerä suomalaisille kotitalouksille - kotitaloudet käyttävät keskimäärin lähes 500 euroa kuukaudessa liikkumiseen . Kotitalouksien kulutus liikenteen on noin 19 mrd euroa, josta henkilöautoiluun 15,1 mrd ja muuhun liikenteeseen (ml. joukkoliikenne) 3,9 mrd euroa. Uudet innovaatiot tekevät liikkumisesta kestävämpää, turvallisempaa, mukavampaa ja taloudellisempaa. Toimivat ja kilpaillut markkinat edistävät uusien asiakaslähtöisten palveluiden syntymistä.

Suomi voi toimia liikenteen päästövähennystoimien edelläkävijänä ja kääntää edelläkävijyyden hyödykseen. Päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vaatii laaja-alaista uudistumista, mikään yksittäinen ratkaisu ei riitä. Suomessa tarvitaan panostuksia tehokkuutta, kestävyyttä ja käytettävyyttä edistäviin äly- ja energiaratkaisuihin. Liikennejärjestelmien kehittäminen ja ylläpito tullaan suuntaamaan tulevassa 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Rahoituksen suuntaaminen viitoittaa koko liikennejärjestelmän tulevaisuutta ja siirtymää älykkäisiin ja päästöttömiin ratkaisuihin.

Suomalaiset yritykset ovat jo aktiivisesti mukana kansainvälisillä markkinoilla ja alan startup -yritykset on noteerattu kansainvälisten investoijien keskuudessa. Suomen potentiaalin taustalla ovat vahva teknologinen ja digitaalinen huippuosaaminen sekä toimiva ekosysteemi.

Nämä mahdollisuudet tulisi nyt hyödyntää, mutta riittääkö meillä yhteistä tahtoa, näkemystä ja ennen kaikkea rohkeutta soveltaa mahdollistavaa lainsäädäntöä ja teknologista osaamistamme – niin ja riittävän nopeasti.

Karri Salminen