ITS Finland aloittaa uuden liikkumisen murrosta arvioivan blogisarjan

Blogisarjan ensimmäisessä kirjoituksessa keskitymme koronapandemian vaikutuksiin. Koronavirus on vaikuttanut yhteiskuntaan useilla tavoin, joista suurin osa on ollut negatiivisia ja monen vaikutuksen todellinen hintalappu paljastuu vasta useiden vuosien päästä.

ITS Finland haluaa herättää keskustelua sekä ajatuksia tunnistettujen ilmiöiden vaikutuksesta ihmisten liikkumistarpeisiin ja julkaisee ilmiöitä käsittelevän blogisarjan, jossa pohditaan liikkumisen muutosta pandemian käynnistämien seurauksien näkökulmasta.

Kuka kulkee konttorille vuonna 2025?

Viime viikkoina Suomessa on keskusteltu koronan vaikutuksista etätyön suosion kasvuun. Samalla on kiinnitetty huomiota perinteisen konttoritilan tarpeen vähenemiseen. Muun muassa Yle julkaisi helmikuussa artikkelin yhä useamman työnantajan päätöksestä luopua toimistotiloista. Kun ihmiset tekevät töitä kotoa käsin, vähenee keskimääräinen tilantarve konttorilla. Ja vastaavasti ehkä kasvaa kodeissa, josta siitäkin on ensimmäisiä heikkoja signaaleita havaittavissa.

Työterveyslaitoksen mukaan vähimmäiskoko yhden hengen työtilalle tulisi olla 10–12 neliötä ja avotilassa vastaavan luvun tulisi olla 7–8 neliötä. Suomen tiheimmät toimistotilat löytyvät Helsingistä, jossa työpistettä kohden tilaa on 23 neliötä. Mitä lähemmäs ydinkeskustaa tullaan, sitä pienemmät neliömäärät työntekijää kohden ovat ja vastaavasti toimistotilojen vuokrausasteet ovat yli 90 %. Vastaavasti siirryttäessä kauemmas ydinkeskustasta neliömäärät kasvavat, tehottomassa käytössä olevan tilan määrä kasvaa ja tyhjänä seisovien toimistojen suhteellinen ja absoluuttinen määrä kasvaa.

Hyödyntämättömät neliöt käyvät kalliiksi

Tyhjillään seisovat toimistotilat ja turhat neliöt maksavat yhteiskunnalle ja yrityksille miljardeja euroja vuodessa. Samaan aikaan etätyöstä tulee uusi normaali ja ihmiset saapuvat konttoreille entistä harvemmin. Jo 2016 45 prosenttia suomalaisista työntekijöistä teki etätöitä tai monipaikkaisia töitä, ja korona on vain vauhdittanut etätöiden suosiota.

Kehityksellä on vaikutusta kiinteistömarkkinoihin; mikä on neliöiden arvo tulevaisuudessa, jos työntekijät eivät enää halua palata konttoreille aiempaan tapaan. Mutta mitä muuta toimistotalojen arvon potentiaalisen heiluttamisen lisäksi etätyön yleistyminen aiheuttaa?

Onko etätyö liikenteen uusi megatrendi?

Ihmisten liikkumistottumukset ovat menneet uusiksi ja mikäli nämä tottumukset jäävät pysyviksi, yltävät vaikutukset joukkoliikenteestä yksityisautoiluun ja kaikkeen tässä välissä ja sivussa. Uuden tavan oppimiseen menee ihmisellä keskimäärin 66 päivää. Koronarajoitukset ja etätyösuositukset ovat olleet voimassa Suomessa yli 300 päivää ja nykytilanne näyttää jatkuvan haasteellisena tulevat kuukaudet. Ihmisillä on siis ollut runsaasti aikaa muokata käyttäytymistään ja sopeutua tilanteeseen.

Liikennesektorilla tämä on tarkoittanut joukkoliikenteen käyttäjämäärien kutistumista, käytettyjen autojen kysynnän kasvua sekä kevyiden kulkuneuvojen myynnin (ja varastamisen) nousua. Mikä on muutosten pitkän aikavälin vaikutus yhteiskuntaan ja liikennemarkkinaan, jäävätkö muutokset vain lyhyen aikavälin ilmiöksi vai onko käsissämme aineksia todelliseen viidenteen liikenteen megatrendejä kuvaavaan kirjaimeen CASE lisäksi (Connectivity-Automation-Sharing-Electricity)?

Lisäämmekö CASE perään etätyön T-kirjaimen (telecommuting), CASET?

Jos yritykset toden teolla alkavat optimoimaan toimistotilojensa käyttöä ja tukevat etätöitä, muuttuvat monien suomalaisten arkirutiinit. Normaalin 3–5 toimistopäivän sijaan käymmekin toimistolla enää 1–4 kertaa viikossa. Tämä tarkoittaa potentiaalisesti kymmenien prosenttien laskua arjen liikkumisessa. Jos muutama mutka vedetään suoraksi, voidaan kaupunkiseuduilla tapahtuvan ”arkiliikenteen” markkinan olettaa kutistuvan huomattavasti tulevaisuudessa. Eri asia on, ketkä muutoksesta kärsivät ja ketkä voittavat.

Väheneekö autoilu sen takia, että suhteellisesti eniten tyhjillään olevia ja suurimpia sekä samalla kauempana keskustoista sijaitsevia toimistotiloja muutetaan uusikäyttöön tai vain kaadetaan nurin? Vai laskevatko joukkoliikenteen käyttäjämäärät niin, että nykyisenkaltainen järjestelmä joutuu muutoksen kouriin?

Oman lukunsa kehitykseen tuo kiertotalouden edistämisohjelma: ”Uusi suunta - Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi, jossa ehdotetaan esimerkiksi rakentamisen ja kaavoituksen ohjauksen kehittämistä kiertotaloutta tukevaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa lainsäädännön ja kaavoituksen muuttamista siten, että rakennusten käyttötarkoituksia voitaisiin muuttaa nykyistä tehokkaammin. Tyhjillään seisovat tuhansien neliöiden toimistotilat voisivatkin saada uuden elämän* asuin tai muussa käytössä. Tällä olisi vaikutusta meidän kaikkien liikkumiseen ja resurssitehokkuuteen.

Pysy kärryillä kehityksestä ja seuraa tulevaisuuden pohdintoja ITS Finlandin uuden liikkumiseen ilmiöitä peilaavan blogin kautta.


Kuka?

Kirjoittaja on ITS Finlandin liikenteen kiertotalous -hankkeesta vastaava johtaja, CIO, Eemil Rauma.


Lähteet:

https://yle.fi/uutiset/3-11797678
https://www.ucl.ac.uk/news/2009/aug/how-long-does-it-take-form-habit
https://moottori.fi/liikenne/jutut/uusien-autojen-myynti-sakkasi-2020-kaytetyt-kelpasivat/
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/varkaat-metsastavat-nyt-sahkopyoria-varastettujen-pyorien-maara-kasvoi-viime-vuonna-roimasti-joukossa-tuhansien-eurojen-arvoisia-kulkupeleja/8066602
https://www.ttl.fi/tyoymparisto/ergonomian-tietopankki/toimisto-ja-tietotyo/
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/pk-seudulla-on-tyhjaa-toimistoa-yli-30-postitalon-verran-mutta-lisaa-rakennetaan/d533754d-a7b4-3977-ab9a-07e9a1ebd1da
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162654/VN_2021_1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/suomessa-tuhlataan-toimistotilaa-muualla-euroopassa-tyoskennellaan-paljon-pienemmissa-tyopisteissa/2201b610-8b79-33da-a54e-d91cb09ab5b8


Tasa-arvoinen älyliikenne kuuluu kaikille

Liikkuminen ja paikasta toiseen siirtyminen kuuluvat yksilön perustarpeisiin ja sen hankaloituminen vaikuttaa hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti. Esteetöntä ja saavutettavaa liikennettä voi pitää yhtenä hyvinvoivan yhteiskunnan pilareista.  

Liikkumisen esteettömyyttä ja saavutettavuutta lähestytään usein esimerkiksi liikuntarajoitteisten vähemmistöjen tarpeiden kautta. Kuitenkin kuka tahansa voi olla toimintaesteinen jossakin vaiheessa elämää: esimerkiksi loukkaantumisen vuoksi, vanhempi lastenvaunujen tai vanhus rollaattorin kanssa liikkuessaan. Numeroina tämä tarkoittaa, että väestöstämme lähes 20 % on jollakin tavalla toimintaesteisiä liikenteessä koko ajan – kaikkiaan siis 1,2 miljoonaa suomalaista tälläkin hetkellä 

Tästä syystä saavutettavuus ja esteettömyys eivät ole vain erityisryhmien huomioimista, vaan inklusiivinen liikenne on kaikkien oikeus ja olennainen näkökulma koko liikennejärjestelmän kehittämisessä 

Digitaalisuus, esteettömyys ja saavutettavuus mahdollistavat tasa-arvoiset liikkumispalvelut kaikille käyttäjäryhmille 

Esteettömyyttä ja saavutettavuutta voi tarkastella kahdesta näkökulmasta: fyysisestä ja digitaalisesta. Molemmilla on tärkeä osansa esteettömyyden ja saavutettavuuden rakentumisessa ja omat erityispiirteensä liittyen esimerkiksi väylien tasoeroihin ja kynnyksiin tai nettisivun värien kontrasteihin – älyliikenteessä nämä kaksi maailmaa yhdistyvät ja tukevat saumattomasti toisiaan. 

Liikenteen tasa-arvoisuus kaikille käyttäjäryhmille saavutetaan sekä digitaalisten ratkaisuiden että fyysisen esteettömyyden ja saavutettavuuden toteutuessa yhtä aikaa. Liikenneväline itsessään voi esimerkiksi olla fyysisesti esteetön, mutta vasta älyratkaisuiden avulla matkustuskokemus on kaikille käyttäjäryhmille tasa-arvoinen: ääniohjaus ja puhelimen reittipalvelut ohjaavat jäämään oikealla pysäkillä oli kyse liikunta- tai näkörajoitteisesta henkilöstä tai yksin liikkumista harjoittelevasta lapsesta. Samalla palvelu on parempi myös ilman rajoitteita kulkevalle matkustajalle.  

Tasa-arvoisuus toteutuu myös käyttäjäryhmien erityispiirteitä tunnistamalla. Esimerkiksi aikuisille muotoillut liikkumisen sovellukset voivat lapsen näkökulmasta vaikuttaa monimutkaiselta ja hankalilta käyttää. Siten tarve voisi olla myös informaatiosta karsituille sovelluksille, joiden käytön yksinkertaisuus palvelee myös muita digipalveluihin tottumattomia käyttäjäryhmiä. 

Älyliikenne kuuluu kaikille 2.0 kokosi liikkumisen eri käyttäjäryhmät yhteiseen keskusteluun

Tammikuussa järjestetyssä Älyliikenne kuuluu kaikille 2.0 -webinaarissa ja työpajassa kuultiin useita näkökulmia tasa-arvoisen liikenteen mahdollistamiseksi.   

Tilaisuuden järjesti Forum Virium Helsingin ja Metropolia Ammattikorkeakoulun hanke Mobility Launchpad, yhdessä Jätkäsaari Mobility Labin, Vähähiilisyyttä tukevat dronepalveluratkaisut Etelä-Suomessa -hankkeen sekä Älykkään liikenteen verkosto - ITS Finland ry:n kanssa. Juontajina ja työpajan vetäjinä olivat Kirsi Kostia ja Niko Herlin Great Minds Oy:stä. 

Tapahtumassa kokemusasiantuntijat ja inklusiivisuuden eri näkökulmia edustavat puhujat toivat esiin laajan kattauksen keinoja sekä syitä esteettömyyden ja saavutettavuuden rakentamiseksi. Viesti oli kaikilta yhteinen: kun lähtökohtana on tasa-arvoisuus, palvelu ja kokemus ovat parhaat mahdolliset kaikille kohderyhmille eri elämäntilanteissa.   

Tapahtuman työpajaosuudessa osallistujat tunnistivat erilaisten käyttäjäryhmien erityistarpeita liikenteeseen ja liikkumiseen liittyen. Pienryhmät pohtivat, mitä uusia tai uudella tavalla muotoiluja palveluja erilaiset käyttäjäryhmät tarvitsevatmillaisia uusia palveluita digitaalisuus ja uuden älyratkaisut mahdollistavat sekä mitä ideoita tulisi viedä kokeiltavaksi käytännössä. 

Kohti tasa-arvoista liikennejärjestelmää 

Tasa-arvoisen ja inklusiivisen liikenteen saavuttamisessa keskiöön nousevat datan reaaliaikaisuus ja tiedon saavutettavuus. Oikea-aikainen tilannekuva auttaa tunnistamaan esteettömät matkaketjumahdollistamalla esteettömien reittien tilan reaaliaikaisen tarkistamisen ja toisaalta yksittäisen kulkuvälineen esteettömyyden tarkistamisen.  

Tiedon reaaliaikaisuus on tärkeää pyörätuolilla liikkuessa kuten myös tilanteessa, jossa matkustaja haluaa välttää ihmisruuhkat tai koskemasta hissin nappeja käsin metroasemalla. Kun saavutettavia ja esteettömiä palveluita pidetään suunnittelun lähtökohtana, palvelevat ne tasa-arvoista liikennettä kaikille käyttäjille kaikissa elämäntilanteissa.  

Lue lisää Älyliikenne kuuluu kaikille 2.0 -tapahtuman tiedotteesta Forum Viriumin sivuilta.


Kohti koronan jälkeistä maailmaa

Vuoden 2020 alku on ollut meille kaikille ikimuistoinen. Pitkän elämän varrella on ollut useita tapahtumia, joista kysytään ”Missä olit, kun Elvis kuoli? Tai missä olit, kun Estonia upposi? Tai missä olit, kun WTC:n kaksoistornit sortuivat NY:ssa?”. Vaikka tapahtumat ovat ikimuistoisia, niin en osaa yhtään vastata noihin kysymyksiin. Minulla ei ole mitään mielikuvaa, missä olen tuolloin ollut. Mutta koronaviruksen osalta asiat ovat toisin. Kun minulta 30 vuoden päästä kysytään, missä olit, kun koronavirus oli pahimmillaan, niin muistan sen varmasti. Olin silloin kotona.

Itse asiassa lähes koko maailma vastaa kysymykseen samalla tavalla. Olemme keskellä suurinta ihmiskoetta, jota nykyihminen on kokenut. Uusimaa on eristetty muusta Suomesta, ravintolat on suljettu, liikenne kuihtunut lähes olemattomiin ja kaupungeissa on aavemaisen hiljaista. Samanaikaisesti Pekingissä näkyy kirkas taivas ja Venetsian kanaaleissa virtaa yhtä kirkas vesi.

Koronaviruksen vaikutukset ovat jo tähän mennessä olleet niin moninaiset ja dramaattiset, että niiden aito sisäistäminen on hyvin vaikeaa. Tähän asti mediassa on keskitytty lähinnä pohdintoihin viruksen vaikutuksista ihmisten terveyteen ja talouteen ”Rahat vai henki” -tyyliin. Terveydelliset vaikutukset näyttäisivät jäävän pahimpia skenaarioita lievemmiksi laajojen toimenpiteiden ansiosta. Sen sijaan taloudellisten vaikutusten lopullista laajuutta ja tuhoa voi vain arvailla.

ETLA arvioi pari viikkoa sitten, että Suomen talous supistuu tämän vuoden aikana 5 prosenttia eli 12 miljardia euroa ja julkisen talouden velka nousee yli 10 miljardia euroa. Jo nyt näyttää siltä, että kurimukseen joutuvat niin julkinen talous, yritysten taloudet kuin kotitaloudetkin. Nyt voi vain toivoa kaikilta päättäjiltä samanlaista vauhtia ja rohkeutta talouden elvyttämisessä kuin nähtiin viruksen taltuttamisessa. Tarvitsemme toimenpiteitä erityisesti yritystalouden tukemiseksi, sillä se ratkaisee jatkossa myös julkisen talouden ja kotitalouksien kohtalon. Jo julkistetut tukitoimet ovat tärkeitä, mutta samalla on erittäin tärkeää jatkaa jo suunniteltuja ja käynnissä olevia hankkeita. Tukitoimilta putoaa pohja, jos toisessa päässä aletaan säästää ja karsia muuttuneeseen tilanteeseen vedoten. Tässä tilanteessa julkisten hankintojen rooli kasvaa entisestään ja niitä ei pidä karsia eikä lykätä, vaan pidemminkin paisuttaa ja aikaistaa mikäli vaan mahdollista. Nyt on tärkeää pitää pyörät pyörimässä ja muistaa, että yritystalous on kansantalouden moottori. Tulevien viikkojen ja kuukausien toimenpiteillä ratkaistaan, selviämmekö tilanteesta taantumalla vai päädymmekö lamaan.

Terveys- ja talousvaikutusten rinnalla vaikutuksia näkyy kaikilla rintamilla. Digitalisaation etenemiselle koronavirus on aiheuttanut massiivisen loikan, kun muutamassa viikossa koko maailma on siirtynyt online-tilaan. Suomessa on vuosia puhuttu esim. etäopetuksen, etätyön, etäkokousten ja verkkokaupan potentiaalista ja tehty satoja pilotteja käytäntöjen uudistamiseksi. Koronaviruksen myötä nyt on siirrytty parissa viikossa piloteista käytäntöön, ja todennäköisesti ainakin osa muutoksesta on pysyvää. On ollut hienoa huomata, kuinka suomalaisten digivalmiudet eivät ole vain teoriaa vaan toimivat myös käytännössä.

Kuinka elämä jatkuu koronan jälkeen? Maapallon tulevaisuuden suurin teema eli ilmastonmuutos palaa varmasti työpöydille. Koronavirusta vastaan taistelu osoitti, että päästövähentäminen on mahdollista, kun hätä on tarpeeksi suuri. Ilmaston lämpeneminen on vaikutuksiltaan paljon suurempi kuin koronavirus, mutta se ei etene yhtä nopeasti. Mutta toisaalta sitä ei myöskään voi pysäyttää yhtä nopeasti. Myös liikennejärjestelmän digitalisoituminen jatkuu ja saa varmasti lisää konkretiaa nyt tapahtuneen digitalisaatioloikan myötä. Toivottavasti joku on osannut dokumentoida suomalaisten sujuvan siirtymisen virtuaaliyhteiskuntaan ja saamme siitä uuden kasvu- ja vientialan. Liikennealan kasvuohjelman päivitys kestävän kasvun ohjelmaksi saa lisää vauhtia taakseen, kestävyyden ja kasvun teemoille ei ole koskaan ollut niin huutavaa tarvetta kuin nyt. Nyt olisi myös aika koota kansallisesti parhaat osaajat EU:n Green Deal -ohjelman hyödyntämiseksi. Seuraavan 10 vuoden aikana EU:n tavoitteena on saada liikkeelle yli 1.000.000.000.000 euron panostukset älykkäille ja kestäville ratkaisuille.

Nyt on aika ottaa keynesiläisen talousopin parhaat opit käyttöön ja kantaa yritykset ja kotitaloudet taantuman yli. Käytetään tämä murrosvaihe hyväksi ja suunnataan toimet kestäviin ja älykkäisiin uutta osaamista ja uusia työpaikkoja tuottaviin ratkaisuihin.

Marko Forsblom


Kuluerästä kestävän kasvun alaksi

Liikennesektori on merkittävä päästöjen aiheuttaja ja sille sekä kansallisesti että kansainvälisesti asetetut päästövähennystavoitteet ovat kunnianhimoiset. Samaan aikaan liikenne ja logistiikka-ala on merkittävä työllistäjä ja vientipotentiaalin ala. Kartoitettaessa niitä aloja, joilla Suomeen saadaan uusia kasvuyrityksiä ja uusia työpaikkoja,liikenteen digitalisaatio on tunnistettu yhdeksi potentiaalisimmista aloista.

Tilastokeskuksen yritystilastojen mukaan liikennealalla toimi vuonna 2018 yhteensä 30 854 yritystä, jotka tekivät 68 miljardin euron liikevaihdon ja työllistivät 175 634 henkilötyövuotta. Liikennealan viennin arvo oli noin 10 miljardia euroa eli noin 15 prosenttia liikevaihdosta. Näissä luvuissa eivät kuitenkaan ole mukana vielä esimerkiksi liikenteen uudet palvelut ja ohjelmistotoimialan liikenteeseen suuntautuva liiketoiminta.

Kehitystä kuvaavaa on, että Deloitten Technology Fast 50 -ohjelman listaaman 50 nopeimmin kasvaneen teknologiayrityksen listalla Suomessa on älyliikenteen saralta kärkijoukossa Unikie sijalta 3 ja MaaS Global sijalta 4. Ernst&Youngin vuoden 2019 lopulla julkaistun selvityksen mukaan Suomi oli jälleen kerran suosituin suorien ulkomaisten investointien kohdemaa Pohjoismaissa. Vuonna 2018 Suomi keräsi enemmän ulkomaisia investointeja kuin muut Pohjoismaat yhteensä. Toimialoista houkuttelevimmat sijoituskohteet olivat ohjelmistoala, sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen sekä yritys- ja asiantuntijapalvelut, jotka yhdessä vastasivat liki puolta kaikista tehdyistä sijoituksista. Pohja on siis varsin otollinen!

Liikenne- ja logistiikkasektori on varsin laaja ja heterogeeninen. Voidaksemme täysimääräisesti hyödyntää liikennesektorin päästövähennys-, työllistämis- ja vientipotentiaalin, meillä tulee olla selkeä kansallinen visio liikennejärjestelmän kehittämissuunnasta sekä erittäin monipuolinen keinovalikoima osana toimeenpanosuunnitelmaa. Ja erityisesti tarvitsemme laajaa yhteistyötä PPPP-hengessä.

Vireillä onkin useita eri hankkeita, jotka tulevat määrittämään liikennealan tulevaisuuden suuntaa.  Käynnissä on ensimmäinen 12-vuotinen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelmatyön sekä fossiilittoman liikenteen työryhmä ja liikenteen verotusta tarkasteleva työryhmä. Lisäksi valmisteilla on poikkihallinnollinen kiertotalousstrategia sekä kasvun ja kansainvälistymisen ohjelma. Näiden kaikkien välinen yhteistyö sekä vision ja tavoitteiden yhdensuuntaisuus on erittäin tärkeää. Merkittävä rooli kehityksen suuntaamiseen on myös mm. julkisilla hankinnoilla, kokeiluilla, TKI-toiminnalla ja kaupunkien omilla ratkaisuilla.

Liikenne- ja logistiikkatoimialan tahtotila ja toimien etupainotteisuus on avainasemassa kestävien ratkaisujen nopeassa syntymisessä. Liikenne- ja logistiikkapalveluiden toimialat ovat sitoutuneet tekemään osansa tavoitteen saavuttamiseksi ja etsivät yhdessä toimialojen tehokkaimpia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi.

Käynnissä olevan Liikennealan kansallisen kasvuohjelman päätavoitteena on toimialan yritysvetoisen kestävän kasvun edistäminen tutkimusalan, julkisen sektorin ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Ohjelman puitteissa pyritään hyödyntämään vähähiilisten ratkaisujen tuoma työllistämis- ja vientipotentiaali. Parhaillaan olemme laatimassa kasvuohjelmalle mittaristoa sekä pohjaa liikenteen toimialakatsaukselle, jotta voimme jatkossa paremmin seurata toimialan kehitystä.

Parin seuraavan vuoden aikana asetamme askelmerkit liikenteen ja liikkumisen tulevaisuudelle sekä koko toimialan kehitykselle.

Laura Eiro


Vuosi 2019 - kasvua ja kansainvälistymistä

Vuosi 2019 on ollut varsin vilkas älyliikenteen kentällä ja yhdistyksen toiminnassa.

Paljon työtä on tehty Liikennealan kansallisen kasvuohjelman toimeenpanon edistämisessä.  Fokuksessa on ollut erityisesti liikennesektorin ekosysteemikehityksen tukeminen useilla eri toimilla sekä toimijoiden keskinäinen verkottaminen. Kasvuohjelman puitteissa järjestettiin myös huhtikuussa ensimmäinen ”Liiketoimintaa liikenteestä” -kasvufoorumi, joka keräsi 150 henkeä Säätytalolle alan kasvunäkymien pariin.

Yhdistys järjesti vuoden aikana kolme laajaa seminaaria joissa käsiteltiin liikenteen digitalisoitumisen markkinaa eri kulmista – viimeisimpänä ilmastoratkaisut sekä työllisyys ja kilpailukyky – ja uudet jäsenet pääsivät esittäytymään. Uusia jäseniä liittyikin vuoden aikana 13 edustaen laajalti eri älykkään liikenteen tulokulmia: Source Oy, TMFG Oy, YTL - Yhteinen Toimialaliitto ry, HPP Asianajotoimisto Oy, Askel Partners O, K-Auto Oy, Vapaus.io, CaaS ry, Deal Comp Oy, Amazon Web Services Finland Oy, Fortum Oyj, Bitfactor Oy ja Unikie Oy.

Omien tilaisuuksien lisäksi osallistuimme useiden tilaisuuksien järjestämiseen yhdessä jäsenien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Alan näkyvyyttä ja yrityksiä tuotiin esille mm. osallistumalla KasvuOpen -ohjelman ”Liikenteen kasvupolku” -osion toteuttamiseen sekä Best Mobile Service in Finland 2019 -kilpailun toteuttamiseen, jonka palkinnot jaettiin Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen liittyvän Digital Transport Daysin yhteydessä.

Työtä on tehty myös useiden alan projektien ohjausryhmissä, mm. ALPIO, MaaS Digiboksi, Jätkäsaari Smart Mobility, ja CitiCAP -hankkeissa. Olemme myös aktiivisesti osallistuneet liikennemarkkinoista käytävään keskusteluun sekä älykkään liikenteen näkökulmien esiintuontiin eri foorumeilla ja kuulemistilaisuuksissa. Loppuvuodesta alkoi työ fossiilittoman liikenteen työryhmässä, joka tulee olemaan aktiivisimmillaan tulevan vuoden kevätpuoliskolla.

Älykkään liikenteen mahdollisuuksia ja kehitysnäkymiä sekä alan roolia ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä toimme vuoden aikana esille kotimaassa useissa eri tilaisuuksissa sekä haastatteluissa ja kirjoituksissa. Näkökulmia myös viestittiin laajalti hallitusohjelmaa silmällä pitäen. Hallitusohjelma monelta osin antaakin hyvän pohjan toimialan kehittämiselle.

Myös kansainvälistä toimintaa lisättiin ja yhdistyksen edustusta nähtiin puhujina mm. Israelin, Japanin, Turkin ja Kiinan ITS-yhdistysten konferensseissa sekä muutamissa kansainvälisissä tilaisuuksissa. Olimme jälleen aktiivisia älykkään liikenteen kongresseissa, kesäkuussa ITS Europe -kongressissa Brainportissa Suomi ja Viro olivat näkyvästi esillä yhteisosastolla ja lokakuussa Singaporessa paljon huomiota sai Pohjoismaiden ja Viron yhteinen Nordic -paviljonki sekä oheisohjelma, jota Suomen Singaporen suurlähetystö sekä Nordic Innovation House ansiokkaasti järjestivät. Pohjoismaista toimintaa on aktivoitu myös yhteisellä Nordic Innovationin rahoittamalla Nordic Mobility Innovation Platform -projektilla.

Olemme myös vastaanottaneet runsain määrin ulkomaalaisia älykkäästä liikenteestä kiinnostuneita delegaatioita sekä yrityksiä, jotka ovat Suomesta kiinnostuneita.

Yhdistys kuuluu Erticon yhteydessä toimivaan verkostoon Network of the National ITS Associations (NITS) ja vuoden aikana saimme edustajan NITS:in Coordination Committeen jäseneksi. Jatkossa pääsemme vaikuttamaan voimakkaammin eurooppalaisen verkoston ja sitä kautta maailmanlaajuisen verkoston työhön.

Aikaa vievä työ oli myös yhdistyksen nettisivujen ja uutiskirjeen uusiminen ja näitä pääsemme nyt entistä paremmin hyödyntämään tiedon levittämisessä.

Paljon valmistelua on tehty myös ensi vuotta varten, erityisesti liittyen liikenteen ympäristökysymyksiin ja kiertotalouteen liittyen sekä koko liikennetoimialan kansainvälistä esiintuomista varten perustettavan Future Mobility Finland -sivuston valmisteluissa. Näihin palaamme heti alkuvuodesta.

Kiitokset kaikille jäsenille ja yhteistyökumppaneille yhteistyöstä vuoden aikana!

Marko ja Laura


Liikenne on mahdollisuuksien toimiala –  riittääkö Suomen kellotaajuus

Liikenneala on keskellä rajua muutosvaihetta. Kytkeytyvä, automaattinen, sähköistyvä ja palveluistuva liikennejärjestelmä muuttaa tavat liikkua ja kuljettaa. Liikennealasta on tulossa datatalouden merkittä kehitysala ajoneuvojen kytkeytyessä osaksi tieto- ja energiaverkkoja. Globaalisti alalle syntyy jatkuvasti uusia palveluita ja niihin investoidaan merkittävästi. Liikennealan murros tarjoaa suomalaisille yrityksille valtavat mahdollisuudet. Liikennemarkkinan globaali koko on arvioitu 6 400 miljoonaksi euroksi.

Suomen mahdollisuuksia digitaalisessa liikenteessä tukee Suomen viime vuosikymmeninä rakentunut vahva osaamispohja erityisesti mobiili- ja verkkopalveluissa sekä uusia palveluita ja automatisaatiota mahdollistava lainsäädäntö.  Hyödyntämällä Suomen osaaminen digitalisoituvan liikenteen ratkaisuissa saavutetaan liikenteen tiukat päästövähennystavoitteet, varmistetaan kaupunkien kehittyminen ja maaseudun elinvoimaisuus sekä lisätään työpaikkoja ja vientiä.

Logistiikan digitalisaatiolla on merkittäviä hyötyjä yritysten kilpailukyvylle. Suomalainen teollisuus hyötyy liikenteen digimurroksesta tehostumisen ja logistiikkakustannusten pienenemisen myötä. Tehostamispotentiaaliksi on arvioitu 10 – 30 %. Tämä lisää kilpailukykyä ja työllisyyttä. Logistiikan digitalisaation eteneminen edellyttää sekä tiedon hyödyntämistä että automatisaatiota. Digilogistiikka on myös erittäin suuri ja kasvava globaali toimiala.

Liikkuminen on asumisen jälkeen toiseksi suurin kuluerä suomalaisille kotitalouksille - kotitaloudet käyttävät keskimäärin lähes 500 euroa kuukaudessa liikkumiseen . Kotitalouksien kulutus liikenteen on noin 19 mrd euroa, josta henkilöautoiluun 15,1 mrd ja muuhun liikenteeseen (ml. joukkoliikenne) 3,9 mrd euroa. Uudet innovaatiot tekevät liikkumisesta kestävämpää, turvallisempaa, mukavampaa ja taloudellisempaa. Toimivat ja kilpaillut markkinat edistävät uusien asiakaslähtöisten palveluiden syntymistä.

Suomi voi toimia liikenteen päästövähennystoimien edelläkävijänä ja kääntää edelläkävijyyden hyödykseen. Päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vaatii laaja-alaista uudistumista, mikään yksittäinen ratkaisu ei riitä. Suomessa tarvitaan panostuksia tehokkuutta, kestävyyttä ja käytettävyyttä edistäviin äly- ja energiaratkaisuihin. Liikennejärjestelmien kehittäminen ja ylläpito tullaan suuntaamaan tulevassa 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Rahoituksen suuntaaminen viitoittaa koko liikennejärjestelmän tulevaisuutta ja siirtymää älykkäisiin ja päästöttömiin ratkaisuihin.

Suomalaiset yritykset ovat jo aktiivisesti mukana kansainvälisillä markkinoilla ja alan startup -yritykset on noteerattu kansainvälisten investoijien keskuudessa. Suomen potentiaalin taustalla ovat vahva teknologinen ja digitaalinen huippuosaaminen sekä toimiva ekosysteemi.

Nämä mahdollisuudet tulisi nyt hyödyntää, mutta riittääkö meillä yhteistä tahtoa, näkemystä ja ennen kaikkea rohkeutta soveltaa mahdollistavaa lainsäädäntöä ja teknologista osaamistamme – niin ja riittävän nopeasti.

Karri Salminen