Blogi

A young researcher’s experiences from ITS World Congress Los Angeles

The 28^th ITS World Congress was held in Los Angeles, California in September. I was lucky to be a part of this event by being a co-author in a conference paper I got to present there. Even having not visited the United States before I knew that the city planning across the pond is different compared to Finnish or European cities by being very car-centric. What I didn't realize was that the car-centricity in the United States means that even the most famous pathway in the world, the Walk of Fame, actually had four lines for car traffic and street parking on both sides of the street.

Transport engineers and researchers are struggling with the problems caused by private cars: Traffic accidents, microplastics, particle emissions, inefficient land use, etc. Solutions offered to these problems often rely on new technology, but the root problem remains unsolved. Private motoring needs to be reduced and to achieve that alternative transport options need to exist and they need to be accessible, affordable, and safe for everyone.

Goal Zero – Pure imagination or achievable objective?

Transport safety was the carrying theme of the congress. This is a problem especially in developing countries where traffic volumes rise exponentially but also in the United States where traffic deaths have increased during the past few years. Car-centric infrastructure is unsafe for pedestrians and cyclists, which is of course a global problem, but many of the experts in the USA are telling that the premises in their traffic system are unsafe. Exploiting new technologies and designing better infrastructure is making the transport system safer, but attitudes towards more vulnerable users of the transport system also need to change. Accidents between cars and pedestrians or bicyclists must not be normalized by accepting that they are something that just happens when the paths cross.

Is technology a solution to a problem or should we all make changes?

The Exhibition Hall of the congress showed the state-of-the-art technology used in the intelligent transport system. In the future, traffic and pedestrian surveillance is made by AI using machine vision. For example, unauthorized parking can be registered and ticketed automatically. Multiple technical sessions introduced systems that can forecast traffic and control traffic lights so that congestion can be reduced. Digitizing lanes and curbs enhance land use by making use of streets more dynamic. Lanes could be used for driving during rush hours, as a parking space during the day, and as a patio in the evening. Spaces assigned for loading goods to commercial premises could be used only the times they are needed.

Automated Shuttles – State-of-the-Art

The paper I was presenting at the conference session, was a literature review of the pilot projects related to automated shuttle services. Today, urban mobility development is largely concentrated on public transport and new mobility services, such as micro-mobility or demand-responsive transport, and integrating the different services to enable effective travel chains. Electrification and automation are also changing private car use but generally, the focus is on public transport. This means that a significant deal of development activities in these areas are dealing with automated shuttles.

User acceptance is important for the implementation of the solution

Many of the pilot projects reviewed agree that generally, user acceptance for these solutions exists, although it differs a lot between the user segments. Surveys made usually show that passengers are feeling safe and secure traveling by automated shuttle and they have a positive attitude towards these solutions. However, it needs to be kept in mind that piloting of the automated shuttles is made mostly in a restricted environment with a safety operator either on board or online. When the actual traffic is added to the operational environment and the human driver is removed from the bus the user acceptance might change.

Business Models behind the solutions

To be able to commercialize the automated shuttle buses clear business models are needed. Currently, business models are not sufficiently taking into account different customer segments which means that all types of users are attempted to serve simultaneously. This is a limiting factor because different users have different needs and attitudes toward automated shuttles. Most of the pilots rely on subsidization which makes the financial feasibility questionable. At some point, a decision needs to be made on whether automated shuttles are considered services that are partly funded publicly or commercial services paid completely by the customer. More advanced business model development needs to be done and the view needs to be expanded from business models to business ecosystems. This allows examining the costs and benefits of automated shuttles to other actors in urban transport as well as to society and the environment.

The implementation in the Real World raises questions and concerns

The leap to the deployment of automated shuttles into real-life transport systems is still in the distant future and many of the major challenges are not resolved or even addressed. The Digital and physical infrastructure of the urban transport system needs major changes. Standardization needs to be accelerated and minimal requirements for infrastructure need to be defined to respond to the needs of automated driving and autonomous vehicles. Extreme weather conditions and unexpected behavior of human drivers seems to be the major challenge in autonomous driving. These same issues exist in the present transport system and overcoming them is not impossible, automation might even be the solution.

The further the future of automated driving is speculated the harder the issues seem to evolve. Can autonomous vehicles operate in the same environment as human drivers or should they be kept separate? Could professional drivers operate in the same environment as autonomous vehicles? Who takes responsibility if and when an accident happens?

The conference paper – Roine, M., Jääskeläinen, J., Ahonen, V. & Leviäkangas, P. 2022. Automated Urban Transport Systems – A Project-Oriented Review of the State-of-the-Art – will be published in the conference proceedings on October.

Valtteri Ahonen
Doctoral researcher

www.oulu.fi

by Alex

ITS Finlandin verkostopäivä järjestettiin 18.8.

ITS Finlandin verkostopäivä kokosi 18.8. alan jälleen alan ammattilaiset, päättäjät ja vaikuttajat yhteen, tällä kertaa keskustelemaan liikenteen sähköistymisestä. Kirjoitimme blogikirjoituksen tiivistäen iltapäivän esityksiä ja keskusteluja. Mikäli verkostopäivä jäi tänä vuonna välistä, voit katsoa iltapäivän esitykset tapahtuman tallenteelta.

Liikenteen sähköistyminen on hypestä huolimatta vasta alussa. Erilaiset sähköiset ajoneuvot sekä niitä tukeva infrastruktuuri  kehittyvät merkittävästi tulevien vuosien ja vuosikymmenten aikana: akkujen energiatiheys, kapasiteetti ja ominaisuudet paranevat ja uusia tekniikoita tulee markkinoille olemassa olevien parantuessa jatkuvasti. Kehityksen varmistamiseksi tarvitaan uusia innovaatioita ja alalle uusia osaajia.

Kutsuimme verkostopäivään LUT yliopiston sähköisen liikenteen professori Lassi Aarniovuoren esittelemään uutta Electric transportation systems -maisterinohjelmaa, joka valmistaa opiskelijoita ymmärtämään sähköisiä kuljetusjärjestelmiä kokonaisuutena sekä soveltamaan sopivia teknologioita tulevaisuuden sähköisten liikennejärjestelmien kehittämiseen. Sähköisessä liikenteessä on potentiaalia rakentua vahvaksi alaksi Suomessa, mutta osaajien houkuttelemiseksi talkoisiin tarvitaan mukaan kaikki alan toimijat.

Sähköistyminen on Suomen uusi vientikärki

Iltapäivän paneelissa keskusteltiin sähköisen liikenteen vientimarkkinasta. Elias Pöyry Virralta, Henri Kapp ABB:ltä ja Jarkko Vesa TEMiltä toivat keskusteluun näkemyksiään sähköisen liikenteen ja akkuarvoketjun markkinan kehityksestä ja potentiaalista suomalaisille toimijoille. Hyvää keskustelua on haastavaa tiivistää yhteen kappaleeseen, joten paneeli kannattaakin ottaa kokonaisuudessaan haltuun seminaarin tallenteelta.

Dronet arkipäiväistyvät

Sähköinen on myös ilmailun tulevaisuus: dronepalvelumarkkinoiden kasvuennusteet vaihtelevat tällä hetkellä 10 – 30 % välillä, kuulimme tapahtumassa Robots Expertin Jonas Stjernbergiltä. Tällä hetkellä suurimman osan dronemarkkinasta muodostavat droneja hyödyntävät tarkastukset, ylläpito, kartoitus ja maanmittaus. Syy dronejen suosiolle löytyy näissä tapauksissa suorien kustannussäästöjen sijaan datasta ja nopeudesta: teknologia säästää aikaa ja tuottaa parempaa aineistoa mitattavasta kohteesta.

Dronelogistiikkapalvelut ovat vasta syntymässä, mutta palveluiden tulevaisuudelle ladataan jo mittavia odotuksia. Ensimmäiset käyttökohteet ovat löytyneet terveydenhuollosta, mutta kasvua on odotettavissa erilaisista käyttökohteista, kuten kuluttajien pakettitoimituksissa: Oulun kaupungille tehdyn selvityksen mukaan vuonna 2029 Oulun alueella voitaisiin kuljettaa 2000 dronepakettia päivässä. Kasvu vaatii vielä kehitettävääkin: dronepalvelut tulee ottaa huomioon kaupunkien kaavoituksessa ja teknologian kehittyminen mahdollistaa tulevaisuudessa turvallisempia ja hiljaisempia droneja. Se kävi kuitenkin selväksi, että dronet eivät ole enää vain pienen porukan hypeä, vaan tulevat arkipäiväistymään ihmisten ja teollisuuden arjessa.

Liikenne on tulevaisuudessa osa energiajärjestelmää

Liikenteen sähköistymisen seuraavia askeleita tarkasteltiin myös kaupungin energiayhtiön näkökulmasta. Helenin Markus Logren näkee, että sähköistyminen yksin ei ratkaise liikenteeseen liittyvää kestävyysongelmaa, ja siksi tarvitaan yhteiskäyttöisiä liikenteen palveluita, joiden tukemisessa Helen on mukana.

Sähköistyminen ei ole myöskään kuluttajalle ongelmatonta, sillä sähkön hinta on poikkeuksillisissa lukemissa. Latausten optimoinnilla on kuitenkin mahdollista päästä jopa 0-hintaiselle sähkölle, esimerkiksi hyödyntämällä Fingridin tulevan sähkönhinnan kertovaa applikaatiota. Alan yritykset ovat myös syksyn mittaan tuomassa kuluttajille palveluita, joilla latauksen voi helposti optimoida edullisen sähkön aikaan.

Helenin visiossa sähköinen liikenne on osa energiajärjestelmää. Kaikki eivät voi tulevaisuudessakaan ladata samaan aikaan täydellä teholla, mutta älykkään latauksen ja V2G (vehicle-to-grid) -teknologioiden avulla on mahdollista tasapainottaa järjestelmää ja tarjota kaikille latausta. Teknologioita on jo testattu ja niillä on jo lähitulevaisuudessa potentiaalia sähkön jakamisessa tasaisesti ja taloudellisesti.

Mitä sähköauto maksaa kuluttajalle?

Sähköautojen kustannukset ovat puhuttaneet mediassa loppukesän ajan. Mielipide aiheeseen löytyy lähes jokaiselta, mutta kuinka usein se perustuu dataan? Kuluttajan näkökulmasta auton kustannuksia on ollut haastavaa hahmottaa tähänkin asti. Nyt sähkön ja polttoaineen kallistuminen tekevät kustannusten arvioinnista vieläkin hankalampaa.

Pitkäjänteisimmät ovat pitäneet omistamansa auton kuluista kirjaa vuosia Excelissä, mutta mitä tehdä, jos kulujen arvioimiseen ei ole vuosien ajan itse kerrytettyä tietoa?

Raimo Tengvall esitteli verkostopäivässä uuden Autocost-yrityksensä sekä ajatuksensa siitä, mitä jos autojen hintoja vertailtaisiin jatkossa kuukausikustannuksena ostohinnan sijaan. Käsin kerätyn datan avulla pystyy todentamaan, että uuden auton kustannus on vain 1,1 - 1,4 kertainen käytettyyn saman kokoluokan ajoneuvoon verrattuna. Datalla voi tehdä ennakkoluulottomia havaintoja ja herättää keskustelua kuluttajan todellisista kustannuksista. Seuraava askel voi olla start-upin perustaminen, konsultointia tai kansanliike – mikä vain auttaa kuluttajia valitsemaan kestävämmän vaihtoehdon jatkossa.

Global Transportation Trends – mitkä teemat puhuttavat maailmanlaajuisesti?

Iltapäivän seminaariohjelman kruunasi keynote-puheenvuoro Deloitten Olli Jokiselta, joka antoi seminaariosallistujille katsauksen vielä julkaisemattomaan Deloitten Transportation Trends 2022 -raporttiin.

Ensimmäisenä trendinä raportti nostaa liikenteen rahoituspohjan: liikenteen viranomaiset ovat merkittävän haasteen edessä nykyisen fossiilisiin polttoaineisiin ja päästöihin perustuvan verotuksen kanssa sähköisen liikenteen yleistyessä jatkuvasti. Keskeinen haaste ei ole teknologisessa kyvykkyydessä toteuttaa erilaisia malleja, vaan dataan hallintaan ja käsittelyyn liittyvät kysymykset.

Liikenteen inklusiivisuus ja yhdenvertaisuus on toinen raportin nostamista trendeistä. On nähtävissä, että yhteiskunnat panostavat luotettavan ja korkealaatuisen liikenteen saavutettavuutta kansalaisille nostaakseen julkisen liikenteen osuutta liikkumisesta pandemiaa edeltävälle tasolle.

Kolmantena trendinä raportti tarkastelee verkostopäivän teemaa, sähköistyvää liikennettä. Tulevaisuus näyttää, miten koko sähköisen liikenteen ekosysteemi ja arvoketjut akuista kuluttajien palveluihin rakentuvat. Kuluttajien kiinnostusta sähköautoihin vauhdittavat erityisesti halu säästää polttoainekustannuksissa sekä huoli ilmastosta. Tärkeimpinä esteinä sähköautoon vaihtamiselle tutkimus listaa huolen käyttöetäisyydestä sekä latausverkon riittämättömyydestä.

Neljäntenä trendinä tutkimuksessa nostetaan esille digitaaliset palvelut ja asiakaskokemuksen. Pandemia on vauhdittanut digitaalisten palveluiden omaksumista kuluttajien keskuudessa. Toisaalta palveluntarjoajilla on kasvanut tarve tehostaa toimintaansa, mihin data tarjoaa ratkaisuja. Jatkossa liikenteen palvelut ja joukkoliikenne tulevat perustumaan yhä enemmän taustalla tapahtumaan datan analysointiin ja laskentaan. Tiedämme tarkalleen, missä ihmiset liikkuvat ja missä ja millaisia liikkumisen palveluita kullakin alueella tarvitaan.

Viidentenä trendinä raportti nostaa turvallisen ja mukautuvan liikenneinfran. Fyysinen infra on monilta osin kunnossa, mutta liikenteen kyberturvallisuus tulee olemaan keskeinen kehityskohde tulevaisuudessa.

Esitys päättyy yleisölle esitettyyn olennaiseen kysymykseen: olemmeko valmiita hyödyntämään trendejä ja sähköistymistä osana suomalaista liikennekokonaisuutta? Päivän keskustelujen ja esitysten jälkeen jäi kokemus, että meillä on hyvät edellytykset liikenteen sähköistymiselle ja suuntamme on oikea.

by Sanni Remonen

Digitaaliset kaksoset älyliikennekehityksen mahdollistajana

Liikenne ja liikkuminen ovat jatkuvan muutoksen alla. 2020-luvulla vaikuttavat edelleen kaupungistuminen ja digitalisaatio, mutta myös nopeat, radikaalit muutosvoimat. Pandemian ja paikkariippumattoman työn lisääntyminen sekä globaalien kriisien vaikutus poltto- ja raaka-aineisiin hämärtävät tulevaisuudenkuvia ja aiheuttavat nopeita muutostarpeita arkipäivän liikkumiseen. Uudet teknologiat ja liikkumisen muodot kehittyvät: sähköistyvät, älykkäämmät ja lopulta autonomiset liikennevälineet tulevat katukuvaan ja esimerkiksi dronejen käyttöä tavara- ja jopa henkilökuljetuksessa tutkitaan.

Kestävämpi tulevaisuuden suunnittelu ja esimerkiksi parempi varautuminen muutoksiin koko liikkumisen arvoketjussa mahdollistetaan älykkäillä digitaalisilla ratkaisuilla.  Esimerkiksi liikennesuunnittelussa dataa paremmin hyödyntämällä voidaan liikennejärjestelmän toiminnallisuutta tarkastella tarkemmin ja perustella päättäjille myös uusien toimien tarpeellisuutta. Laadukas historiatieto puolestaan mahdollistaa luotettavan vaikutusten arvioinnin. Liikennejärjestelmästä kerättävän tiedon ajantasaisuuden parantaminen mahdollistaa reaaliaikaisen tilannekuvan muodostamisen ja liikenteenhallinnallisten toimenpiteiden toteuttamisen esimerkiksi turvallisuuden parantamiseksi tai päästöjen vähentämiseksi. Reaaliaikainen tilannekuva luo myös pohjaa entistä älykkäämmälle dynaamiselle reitittämiselle ja esimerkiksi autonomiselle liikenteelle.

Kaupunkiympäristön digitaalinen kaksonen on helposti lähestyttävä rajapinta oikean maailman ja bittiavaruuden välillä

Kaupunkiympäristön digitaalinen kaksonen tukee liikenteen älykästä kehitystä. Se tukee tiedolla johtamista tulevaisuuden skenaariotyöstä arjen älykkäämpään operointiin ja on ymmärrettävä sekä helposti lähestyttävä rajapinta oikean maailman ja bittiavaruuden välillä.

Digitaalinen kaksonen voidaan mieltää oikean elämän kohteen virtuaaliseksi kopioksi. Valmistavassa teollisuudessa digitaalisia kaksosia käytetään mallintamaan yksittäisiä tuotteita ja jopa kokonaisia tehtaita. Tuotteen tai laitoksen ominaisuuksia kehitetään ja testataan mahdollisimman pitkälle virtuaalisessa ympäristössä hyödyntäen oikean maailman dataa. Digitaalinen kaksonen ei siis ole staattinen kertaluonteinen kuva tai 3D-malli, vaan se ottaa vastaan, hyödyntää ja kehittyy datan perusteella.

Kaupunkiympäristön digitaalinen kaksonen on kokoelma jatkuvasti kehittyviä, monipuolisia ja muuttuvia tietovirtoja. Kaupunkiympäristössä digitaalinen kaksonen ​tukee kaupunkitilan tulevaisuuksien ymmärtämistä ja mm. kaavoituksen muutosten testaamista​. Digitaalisella kaksosella voidaan esimerkiksi suunnitella uusia valaistusratkaisuja ja testata miten sijoitettujen valaisinpylväiden valoalueet toimivat yhdessä oikean maailman kuten ympäristön rakennusten tai sään muuttuessa. Digitaalinen kaksonen tukee asiantuntijatyötä ja kommunikaatiota, mutta edistyneemmissä käyttötapauksissa digitaalista kaksosta hyödyntävät myös muut tietojärjestelmät ja esimerkiksi älykkään liikenteen ratkaisut.

Liikenteen digitaaliset kaksoset voivat tuottaa testausympäristöjä esimerkiksi autonomisen ajamisen kokeiluihin ja kehittämiseen sekä tarjota alustoja mm. autonomiseen dronelogistiikkaan tai viranomaiskäyttöön. Dronen tai robottiauton ohjaukseen ja turvallisuuteen vaikuttavia automaattisia osia voidaan kehittää toistettavasti erilaisissa olosuhteissa virtuaalisesti, korreloiden todellisen urbaanin ympäristön kanssa. Verrattuna kalliiseen ja logistisesti haastavaan perinteiseen kehitys- ja testaustyöhön digitaalinen kaksonen tuo selkeää etua nopeuttaen prosessia ja laskien kustannuksia. Testaus virtuaalimallissa ei ole riippuvainen aikatauluista tai oikean elämän sääolosuhteista. Digitaalisilla kaksosilla ei kuitenkaan ole tarkoitus korvata perinteistä tutkimus-, kehitys- tai testaustyötä, vaan lisätä todellista arvontuottoa monella sektorilla, oli kyse sitten julkisen tai yksityisen sektorin hankkeista.

Pelimoottoriteknologian hyödyntäminen luo mielenkiintoisia mahdollisuuksia

3D-ympäristössä digitaalinen kaksonen helpottaa kansalaisvuorovaikutusta tarjoamalla ymmärrettävän ympäristön kaupungin nykytilan ja tulevaisuuden tarkasteluun. Digitaalisessa kaksosessa kaupunkitilan muutosta ja esimerkiksi rakennussuunnitelmia voidaan tarkastella oikean kadulla olevan henkilön silmin. Uudet teknologiat ja esimerkiksi tehokkaat pelimoottorit mahdollistavat immersiivisen, oikeantuntuisen kokemuksen ja helpottavat muutosten ymmärtämistä.

Erityisesti pelimoottoriteknologian hyödyntäminen luo mielenkiintoisia mahdollisuuksia digitaalisten kaksosten suhteen. Pelimoottorit mahdollistavat tehokkaiden virtuaalisten maailmojen ja simulaatioiden hyödyntämisen, ja lisäksi ne sisältävät erittäin kehittyneitä työkaluja ja kehitysympäristöjä, joiden avulla on mahdollista kehittää nopeastikin digitaalisten kaksosten ratkaisuja. Kirsikkana kakun päällä on korkealuokkainen ja dynaaminen visuaalinen esitystapa, jonka pelimoottorit myöskin tarjoavat. Edellä mainituista syistä pelimoottoriteknologia on varsin potentiaalinen vaihtoehto perinteisemmille sovelluskehittämisen keinoille.

Kuka?

Sitowisellä kehitetään älykkäitä kaupunkisuunnittelun ratkaisuja laajalla rintamalla ja tätä blogikirjoitusta pohtimaan samaan (virtuaaliseen) pöytään istuivat niin älyliikenteen, tulevaisuuden teknologioiden kuin digikaksosen kehittämisen asiantuntijat.

Ville Kilpiö toimii älykkäiden liikennejärjestelmien asiantuntijatehtävissä pohtien esimerkiksi liikenteen tilannekuvatiedon hyödyntämistä sekä automaattiliikenteen roolia tulevaisuuden liikennejärjestelmissä.

Jenna-Riia Oldenburg, liiketoimintamuotoilija, projektipäällikkö. Jenna-Riialla on pitkä kokemus uusien teknologioiden hyödyntämisestä tietojärjestelmissä nopeista kokeiluista suuriin järjestelmähankkeisiin. Sitowisellä Jenna-Riia toimii projektipäällikkönä, muotoilijana ja erilaisissa myynnin tehtävissä. Työnsä ohella hän tekee väitöstutkimusta digitaalisten kaksosten arvonluonnista.

Niko Moreira, digitaalisten kaksosten asiantuntija, projektipäällikkö. Nikolla on juuret paikkatiedossa, pelimoottoreissa ja digitaalisissa kaksosissa, sekä rakennetun ympäristön visualisoinnissa. Sitowisellä Niko vastaa mm. pelimoottoriteknologian hyödyntämisestä ja kehittämisestä digitaalisten kaksosten hankkeisiin, konsultoi asiantuntijana asiakkaita visualisoinnin ja digitaalisten kaksosten projekteihin, sekä työskentelee projektipäällikön tehtävissä.

Kuvalähde: Sitowise

Lisää blogeja: 

ITS Finland julkaisee liikkumisen murrosta käsittelevää blogisarjaa. Tutustu sarjan edellisiin kirjoituksiin:

• ITS Finlandin CIO Eemil Rauman blogi etätyön vaikutuksista liikenteeseen
• Helsingin Seudun Liikenteen asiakkuus- ja myyntijohtaja Mari Flinkin blogi: HSL:n pitäisi kuljettaa ihmisiä kauppoihin helpommin, nopeammin ja edullisemmin kuin oma auto
• TIER Mobility Finlandin maajohtaja Katja Ojalan blogi: MaaS on olennainen osa tulevaisuuden kestävää kaupunkiliikkumista
• Telia Finlandin Business Development Manager Suvi Valkaman blogi: Ajantasainen liikkumistieto on avainasemassa päästöhaasteiden ratkaisemisessa

by Sanni Remonen

ITS Finland vieraili ITS Europe-kongressissa Toulousessa

ITS Eurooppa -kongressi järjestettiin parin vuoden tauon jälkeen toukokuisessa Toulousessa Ranskassa. Tänä vuonna ITS Finland ei järjestänyt kongressiin perinteistä yhteisosastoa, mutta olimme paikalla jäsenten kera kuulemassa alan esityksiä kongressisessioissa ja verkostoitumassa eurooppalaisten ITS-sisarorganisaatioidemme kanssa.

Tutkimuksellinen sisältö kannatteli kongressin ohjelmaa

ITS kongresseissa tulevaisuus on vahvasti läsnä asiantuntijasessioissa ja liiketoiminta on pääosissa näyttelyosastolla. Sessioiden esityksissä korostuivat ennen kaikkea tutkimukselliset kysymykset, mutta konkreettiset liiketoiminnan toteutukset jätettiin suosiolla näyttelyosastoille. Jatkossa olisi hienoa, jos sessioissakin liiketoiminnalla olisi isompi rooli, sillä loppujen lopuksi kaupalliset sovellukset ovat keskiössä tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa. Maaliskuisessa Intertrafficissa liiketoiminta oli keskiössä, josta voisi ottaa ehkä oppia tulevaisuuden ITS kongresseihinkin.

Autonomiseen liikenteeseen ja ennen kaikkea sen vaatimaan infrastruktuuriin suhtaudutiin kongressin sessioissa hyvin eri tavoin. Waymon kaltaiset teknologiayritykset eivät näe tarvetta erilliselle ”autonomisen ajamisen infrastruktuurille”, kun taas tutkimus- ja viranomaispiireissä on päinvastaisia näkemyksiä.Autonomisen liikenteen liiketoimintamalleihin ja näiden kautta ratkaistaviin haasteisiin (vastuut, vakuutukset yms.) ei kiinnitetä huomiota niin paljoa kuin tekniseen tutkimukseen.

Kenties mielenkiintoisin messujen anti tuli Virosta, jossa panostetaan nyt runsaasti autonomisiin ratkaisuihin. Erityisen mielenkiintoisia ratkaisuja tarjosivat niin ELMO Rent kuin Cleveron ja niiden osalta voisi olla mielenkiintoisia yhteistyömahdollisuuksia myös suomalaisten yritysten kanssa.

Kokemukset ja keskustelut ovat kongressimatkojen tärkein anti

Yhtä tärkeää, ellei tärkeämpää, kuin ohjelma, on ITS-kongresseissa verkostoituminen, keskustelut, kohtaamiset ja kokemukset. Järjestäessämme kongressimatkoja suomalaisten kesken kohtaamme vuosi toisensa jälkeen saman kysymyksen: kannattaako suomalaisten matkustaa tavatakseen toisensa ulkomailla?

Toulousen kokemus osoitti jälleen, että kyllä kannattaa. Yhden mukana olleen jäsenemme pohdintoja mukaillen:

”Jo ensimmäinen ilta keskusteluineen maksoi matkan niin vaivassa kuin rahassa”.

Jaettuja kokemuksia syntyi Toulousessa jännittäessämme yhdessä lätkän mm-ottelun lopputulosta – paikallinen Manta oli katsottu valmiiksi etukäteen - sekä kohotellessamme kollektiivisesti kulmiamme kongressin logistisille järjestelyille. Näistä puhutaan tulevina vuosina ja muistot yhdistävät mukana olleet linkillä, jollaista ei synny Teamsissa.

Seuraavat tarinat kirjoitetaan Los Angelesissa

ITS Finlandin seuraava kongressimatka suuntautuu Los Angelesin ITS World -kongressiin syyskuussa 2022. Kongressin näyttelyalueelle nousee Pohjoismaiden ja Viron ITS-yhdistysten yhteistyönä Nordic+ osasto, joka kokoaa yhteen yli 30 yritystä, julkista toimijaa ja tutkimusorganisaatiota. Paikka osastolta tulee varata nyt – tätä tilaisuutta ei kannata jättää väliin!

by Sanni Remonen

Liikennealan trendit olivat esillä ITS Finlandin kevätseminaarissa

Kuinka liikenteen sähköistyminen, digitalisaatio ja muuttunut turvallisuustilanne tulevat muokkaamaan tapaamme liikkua ja tuottaa liikkumisen palveluita? Onko PPP (Public-Private-Partnership) saanut vuoden 2022 myötä uuden säväyksen ja ohjaako liikenteen markkinaa jatkossa uusi PPP: Päästöt-Pandemia-Putin? Nämä kysymykset puhututtivat ITS Finlandin huhtikuussa järjestetyssä kevätseminaarissa, jossa kuulimme näkökulmia trendeistä ja muutoksesta sekä ennen kaikkea sen näiden tarjoamista mahdollisuuksista useissa esityksissä.

Lue tiivistelmä tapahtuman annista tästä blogikirjoituksesta. Tapahtuman tallenteen pääset katsomaan ITS Finlandin Youtubesta.

Kestävyystavoitteet vauhdittavat liikenteen murrosta

VTT:n Vice President Ari Aalto aloitti seminaarin laajalla katsauksella liikennealan trendeihin: muutos alalla on suurin sitten auton keksimisen. Muutoksen ajureista merkittävimpinä ovat vihreä siirtymä kaikilla liikkumisen alueilla, automaatio ja C-ITS-ratkaisujen yleistyminen, liikkumisen palveluistuminen sekä liikenteen sähköistymistä vauhdittavat teknologia- ja skateboard-alustat.

Teknologian kehittyminen ja toisaalta investoinnit kestävään liikkumiseen vauhdittavat vihreää siirtymää: olemme hinta-arvomuutoksen kynnyksellä, joka mahdollistaa liikenteen kestävien käyttövoimien murroksen. Tämä tulee näkymään paitsi sähköistyvässä henkilöliikenteessä, myös raskaassa liikenteessä, meriliikenteessä ja ilmailussa. Esimerkiksi sähkölentokoneet yleistyvät seuraavan 10 vuoden sisällä, mahdollistaen uuden tavan liikkua ennen kaikkea Suomessa ja pohjoismaissa.

Trendit ja muutokset luovat merkittäviä mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle myös maailmalla. Energiamurros, liikenteen automaatioratkaisut ja uuden sukupolven sähköiset kulkuvälineet luovat otollisen maaperän alustatalouden ratkaisuille, joissa suomalainen osaaminen on maailman kärkiluokkaa. Suomi on todellinen liikenteen palveluiden testialusta ja yhteistyöllä viemme osaamisemme kansainvälisille markkinoille.

Data ja alustat mahdollistavat kestävän ja kustannustehokkaan logistiikan

Alustatalouden merkitys sai vahvistusta myös kevätseminaarin seuraavassa esityksessä, jossa Telian IoT- ja liikenneasiantuntija Satu Orava kertoi konkreettisia esimerkkejä siitä, miten datalla tehostetaan niin henkilö- kuin tavarakuljetuksia.

Yksi asia on kiistatonta, nimittäin se, että dataa on valtavasti saatavilla kuljetuksista. Haaste ei enää ole saatavilla olevan tiedon määrä, voimme puhua jopa dataähkystä. Sekä henkilökuljetuksessa että tavarakuljetuksessa mahdollisuudet tulevat datan hyödyntämisessä: miten reittien optimointi voidaan toteuttaa reaaliaikaiseen dataan pohjautuen, kun data on siiloutunutta ja sijaitsee lukuisissa ajoneuvojen taustajärjestelmissä.

Datan hyödyntämisen potentiaali on mittava niin reittien optimoinnin kuin ajon aikaisen optimoinnin näkökulmasta: Telian esityksessä kuulimme esimerkin, jossa kuljetusyritys säästää 200 000 litraa dieseliä vuodessa, kun kuljettajan ajotapaa optimoidaan datan avulla. Säästön kustannusvaikutus on mittava ja samalla ympäristö kiittää – eikä vaatimuksena ole valtavaa investointia sähköiseen raskaaseen kalustoon.

Datan jakaminen on keskeinen onnistumisen edellytys raskaan liikenteen optimoinnille. Datan tulisikin olla jaettua yhteistyökumppaneiden ja operaattorien kesken, ei piilossa. Suomalaiset ovat alan pioneereja ja yhteistyöllä globaalit markkinat ovat ratkaisuillemme avoinna.

Suomen uusi turvallisuusympäristö

Turvallisuus on yksi liikennealaa ohjaavista megatrendeistä ja sen merkitys korostuu sekä yhä verkottuneemman liikennejärjestelmän kuin Ukrainan sodan myötä.

Kutsuimme ITS Finlandin kevätseminaariin Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolan kertomaan näkemyksiä Ukrainan sodasta ja Suomen muuttuneesta turvallisuustilanteesta. Mielenkiintoinen keskustelu kannattaa käydä katsomassa kokonaisuudessaan tapahtuman tallenteesta.

Turvallisuusteema jatkui myös Cinian Anssi Kärkkäisen esityksessä, jossa siirryimme kyberturvallisuuden maailmaan. Suojattava digi-infra monimutkaistuu ja suojaaminen vaikeutuu myös liikenteen toimialalla – hyökkääjälle on tarjolla lukematon määrä mahdollisuuksia. Keskeistä kyberhyökkäykseen varautumisessa on sen ymmärtäminen, että kohde ei välttämättä valikoidu etukäteen, vaan tuloksena laajalle levittäytyvästä kalastelusta. Siksi mikä tahansa organisaatio voi olla kiinnostava kohde hyökkääjälle.

Kyberturvallisuus ei ole ainoastaan teknistä osaamista, ja olennaista on myös varmistaa kattava ymmärrys kyberuhkien mahdollisuudesta sekä prosesseista ja vastuista. Nämä taidot eivät ole ulkoistettavissa, vaikka turvallisuuden tekniseen toteutukseen onkin tarjolla laajaa osaamista. Jokaisen organisaation kannattaakin kysyä itseltään, entä jos. Kyberturvallisuuteen panostaminen tulee viimeistään nyt nähdä investointina toiminnan jatkuvuuteen – ei kuluna pois viivan alta. Panostammehan fyysiseenkin turvallisuuteen investoimalla infraan ja osaamiseen. Tuotot seuraavat luotettavuuden perässä.

Mannerlaatat liikkuvat

Kevätseminaari päättyi keskusteluun, jossa Kaisa Saario Helsingin kaupungilta, Risto Murto Väylävirastosta ja ITS Finlandin puheenjohtaja Karri Salminen vetivät liikenteen trendejä ja murrosta yhteen ITS Finlandin toiminnanjohtaja Marko Forsblomin johtamassa keskustelussa. Mannerlaatat ovat liikkeessä ja uudella maailmanjärjestyksellä on suoria vaikutuksia liikennealan kehittymiseen ja yritysten toimintaan Suomessa. Konkreettisesti tämä näkyy vientimahdollisuuksien suuntautumisena länteen sekä lento- ja rahtireittien uudelleenjärjestymisenä, jotka asemoivat Suomen uudelleen maailman kartalla. Toisaalta kriisi voi vauhdittaa investointeja kestävän liikenteen ratkaisuihin. Osaamista meillä Suomessa on ja nyt on oikea hetki suunnata ratkaisujamme myös maailmalle, sillä emme ole murroksessa yksin.

by Sanni Remonen

ITS Finland Intertrafficissa

ITS Finland osallistui Sannin ja Eemilin vahvuudella Amsterdamin Intertrafficiin. Kyseessä on eräs maailman suurimmista liikennealan kongresseista, jossa painotus on erityisesti kaupankäynnissä ja uusien tuotteiden sekä palveluiden esittelyssä. Messuille osallistui arvioiden mukaan yli 25 000 ihmistä, joka on noin 15 000 vähemmän Koronaa edeltävään aikaan nähden.  

Lähdimme tapahtumapaikalle katsomaan, miltä ITS-kentän kaupankäyntiin fokusoituneilla messuilla näyttää ja tuntuu sekä tutkimaan, mitä oppeja itse messuista voitaisiin tuoda pohjoismaihin Nordic+ yhteistyön edistämiseksi. Tapasimme myös ITS Finlandin ja sisarorganisaatioidemme jäseniä sekä uusia tuttavuuksia, jotka olivat kiinnostuneita niin suomalaisesta kuin pohjoismaisesta ITS-markkinasta.

ITS kongressit vs. Intertraffic

ITS Finland on vuosia osallistunut ja järjestänyt osastoja, tapahtumia ja verkostoitumistilaisuuksia niin ITS maailmankongressiin (ITS World) kuin Euroopan kongressiin (ITS Europe), mutta emme ole osallistuneet Intertraffic-messuille. Vierailu tapahtumassa olikin silmiä avaava, sillä tunnelma ja painotus oli varsin erilainen tuttuihin ITS-kongresseihin verrattuna. Keskiössä oli ennen kaikkea kaupankäynti esillä olevien tuotteiden ja palveluiden ympärillä, kun taas ITS-kongresseissa painottuu tulevaisuuden digitaalisuus, tutkimus ja PPP-yhteistyö. Myös Intertrafficissa äly ja digi olivat hienosti esillä, mutta nämä olivat enemmän ”raudan ja tuotteiden” ympärille rakennettuja lisäelementtejä, kun ITS-kongresseissa äly ja data palvelevat liikkumisen murrosta ja tulevaisuuden näkymiä.

Kokemustemme perustella molempia voi suositella ja nämä täydentävät toinen toisiaan. Intertrafficin eduksi on toki todettava, että järjestelyt ja tilat pelasivat kuin junan vessa, vaikka kongressiin pääsi ilmaiseksi. Jotain järjestäjät ja yritykset tekevät siis oikein.

Intertrafficin keskeisiä teemoja

ITS-kongresseilla puhutaan yleisesti tulevaisuuden muutostrendeistä tai peilataan parin vuoden aikaisten muutosajurien ja yhteistyön näkyvyyttä alalla. Intertrafficissa näkyivät ja kuuluivat tämän ja lähitulevaisuuden investoinnit sekä markkinamahdollisuudet.

Eemilin poiminnoista mielenkiintoisimpia olivat julkisten älykkäiden latausjärjestelmien ja latauspisteiden investoinnit, joita esimerkiksi Amsterdam yksin rakentaa 25 kappaletta päivässä joka päivä vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi sähköautojen akkujen kytkeminen osaksi energiajärjestelmän reservejä oli isosti esillä. Suomalaisilla yrityksillä taitaa olla teemaan annettavaa.

Kestävän kaupunkiliikenteen kehittäminen kuului Sannin osallistumissa esityksissä. Pyöräilyn mahdollistaminen nousi isäntämaan liikkumiskulttuuria mukaillen esiin useissa esityksissä – kiinnostavana näkökulmana nousivat pandemia-ajan pop-up pyörätiet, joita on perustettu ympäri maailmaa mahdollistamaan turvallinen lähiliikenne pyörällä. Positiivista oli kuulla myös useiden kaupunkien investoinneista pyöräilyinfraan Euroopassa ja maailmalla. Rotterdamin kaupunki taas oli kumppanoitunut BMW:n kanssa ratkaisemaan kaupunkikehityksen haasteita, liikenteen inklusiivisuutta, päästöjä sekä tiiviiseen asumiseen tähtäävää kaupunkikehitystä autoilusta saatavan datan avulla. Haasteet ja mahdollisuudet ovat samat kuin Suomen suurissa kaupungeissa. Pistää toki miettimään voisiko samoja aiheita ratkaista raiteilla, kuten Tampereella, ja uusilla liikkumisen palveluilla.

Missä ITS Finland näkyi ja kuului?

Intertrafficin keskittyessä enemmän tämän päivän ja lähitulevaisuuden investointeihin ja vähemmän liikenteen digitalisaation systeemitason muutokseen, oli ITS Finlandin laaja-alaisella liikennejärjestelmänäkemyksellä kysyntää. Vierailimme useilla isojen ja pienempien yritysten osastoilla keskustelemassa 2020-luvun liikennejärjestelmäinvestoinneissa ja siitä, kuinka yritysten ratkaisuja olisi parhaiten hyödynnettävissä niin Suomessa kuin Nordic+  tasolla. Iso arvo kansainvälisille yrityksille oli löytää ITS Finlandin avulla suoria kontakteja Suomesta sekä kuulla Suomen liikennejärjestelmän tulevista investoinneista.

Intertrafficista muualla: 

Lue myös Traffic Technology Todayn kooste Intertrafficin annista sekä ITS International artikkeli Intertraffic Awards -kilpailun tuloksista.

by Sanni Remonen

Ajantasainen liikkumistieto on avainasemassa päästöhaasteiden ratkaisemisessa

Digitalisaation ja datan hyödyt liikenteelle ovat merkittäviä: ne lisäävät tehokkuutta, mutta mahdollistavat myös ihmisten liikkumistarpeiden ymmärtämisen ja tarvittavien askeleiden ottamisen kestävän liikkumisen saavuttamiseksi.

Suomi on asettanut tavoitteen kotimaan liikenteen päästöjen puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Kuitenkin samalla, kun monia päästölähteitä on saatu laskettua tehokkaasti, on liikenteen päästöjen aleneminen ollut hidasta, ja kasvukeskuksissa väestönkasvu luo lisähaasteita päästötavoitteiden saavuttamiseen.

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii tuekseen dataa

Pandemia-aika on tehnyt näkyväksi liikkumiskäytöksen nopeat muutokset. Rajoitukset vähensivät liikkumistamme ja laskivat päästöjä hetkellisesti. Pandemiasta palautuminen ja ihmisten liikkumisen muutos pandemian jälkeisenä aikana on keskiössä liikenteen päästöjen kehityksessä.

Liikenteen ollessa murroksessa ja liikkumiskäyttäytymisen muuttuessa nopeasti on dynaamisen tiedon hyödyntäminen oleellisempaa kuin koskaan. Ihmisten liikkumista kuvaava tieto vanhenee nopeasti nykyisessä toimintaympäristön murroksessa. Koska liikenteen päästöjä tulee saada alas tässä ja nyt, muodostuu aiempaa oleellisemmaksi se, että päästövähennystoimia suunniteltaessa ja niiden vaikutuksia arvioitaessa hyödynnetään ajantasaista tietoa. Meillä on oltava jatkuva pääsy reaaliaikaisiin tietoihin, jotta voimme tehdä asianmukaiset liikkeet oikeaan aikaan.

Tieto todellisesta liikkumisesta mahdollistaa ihmisten käyttäytymisen syvemmän ymmärryksen

Lähes reaaliaikaiset tietolähteet muuttavat pelikenttää ja mahdollistavat askeleiden ottamisen kohti kestävää liikkumista. Siirtymä kestävään liikenteeseen helpottuu, kun päätöksenteon tukena hyödynnetään tietoa todellisesta liikkumisesta. Tällaisten tietolähteiden avulla voidaan ymmärtää ihmisten käyttäytymistä aiempaa tarkemmalla tasolla, eri vuorokaudenaikoina ja jatkuvana tietovirtana ja tunnistaa ne muutokset liikkumisessa ja liikennejärjestelmässä, joiden päästövähennyspotentiaali on merkittävin.

Ajantasainen tieto mahdollistaa nopeat, ketterät kokeilut

Data muuttaa liikennettä perustavanlaatuisesti, sillä sen avulla voidaan arvioida hankkeiden, kuten liikennejärjestelmämuutosten, vaikutuksia lähes reaaliajassa. Tehtäessä muutoksia joukkoliikenteeseen tai pyöräilyreitteihin, mahdollistaa lähes reaaliaikainen tieto sen, että voimme nähdä ihmisten liikkumisessa tapahtuvat muutokset lähes välittömästi, ja näin todentaa toimenpiteiden vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen.

Hyvä esimerkki tästä on joukkoliikenne, jolla on keskeinen rooli päästöjen vähentämisessä. Pyrittäessä tekemään joukkoliikenteestä houkuttelevampaa yksityisautoiluun nähden, korostuu sen saavutettavuus ja matkustusmukavuus.  Ymmärtämällä todellisen liikkumistarpeen sekä millä reitillä päästöt yksityisautoilusta korostuvat, voidaankin tunnistaa oikeat alueet joukkoliikenteen kehittämiselle, ja näin tukea kestävien liikkumismuotojen houkuttelevuutta.

Koronapandemian vauhdittama etätyön lisääntyminen on muokannut liikkumiskäyttäytymistä merkittävästi. Etätyön on arvioitu olevan merkittävä keino liikenteen päästöjen vähentämiseen. Ajantasainen tieto ihmisten liikkumisesta auttaa ymmärtämään hybridi- ja etätyön kehitystrendiä, sekä tunnistamaan ne alueet, joilla kannattaa panostaa etätyömahdollisuuksien lisäämiseen.  Tieto todellisesta liikkumiskäyttäytymisestä luokin edellytykset muutosten tarkastelulle sekä sille, että tarvittavat muutokset liikenneinfrastruktuurissa kohdistetaan sinne, missä niillä on suurin vaikuttavuus.

Mobiiliverkkodata kertoo todellisesta liikkumiskäyttäytymisestä

Uudenlaiset tietolähteet, kuten mobiiliverkkodata, tuovat uuden ulottuvuuden päästöjen seurantaan ja vähennystoimenpiteiden suunnitteluun. Mobiiliverkkodatasta saatava kuva kokonaisliikkumisesta paljastaa liikkumisen tarpeen ja muutokset eri alueilla. Ajantasaisen tiedon kautta voidaan tutkia liikennejärjestelmässä tehtyjen muutosten vaikutuksia liikkumiskäyttäytymiseen. Esimerkiksi Länsimetron on todettu kasvattaneen joukkoliikenteen kysyntää Helsingin ja Espoon välillä ja vähensi yksityisautoilua Länsi- ja Turunväylillä. Tämä ymmärrys mahdollistaa myös päästökehityksen tarkemman seurannan, kun laskennan pohjana on todellinen liikkumisdata.

Telia Crowd Insights analysoi ihmisjoukkojen liikkumista Telian matkapuhelinverkosta saatujen anonymisoitujen välitystietojen perusteella. Palvelun avulla saadaan selville, mistä ihmisjoukot tulevat ja mihin ne ovat menossa. Crowd Insights auttaa ymmärtämään väkijoukkojen liikkeitä ja tekemään parempia, dataan perustuvia päätöksiä ja ratkaisuja. Mobiiliverkosta luodaan dataa jatkuvasti, kellon ympäri ja läpi vuoden. Tämä data osoittaa ihmisten todellisen käyttäytymisen.

Lue lisää Telia Crowd Insightsista.

Kuka?

Kirjoittaja on Telia Finlandin Business Development Manager Suvi Valkama.

Lisää blogeja: 

ITS Finland aloittaa uuden liikkumisen murrosta arvioivan blogisarjan:

• ITS Finlandin CIO Eemil Rauman blogi etätyön vaikutuksista liikenteeseen
• Keskuskauppakamarin johtavan liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Woodin blogi: Liikenteen digitalisaatiosta vahvistusta Suomen viennille
• Energiateollisuus ry:n energiaverkkojen asiantuntija Tuukka Heikkilän blogi: Sähköautot mahdollistavat resurssitehokkaan ja puhtaan liikenteen
• ITS Finlandin CIO Eemil Rauman blogi: Liikenteen tulevaisuuden uutisointi on arvokasta, mutta haastavaa työtä
• Tampereen kaupungin STARDUST-hankkeen projektikoordinaattori Anna Vilhulan blogi: Ihmisten liikkumiskäyttäytymistä voi muuttaa datan avulla
• Helsingin Seudun Liikenteen asiakkuus- ja myyntijohtaja Mari Flinkin blogi: HSL:n pitäisi kuljettaa ihmisiä kauppoihin helpommin, nopeammin ja edullisemmin kuin oma auto
• Scouter Mobilityn hallituksen puheenjohtaja Jaakko Lehikoisen blogi: Autottoman liikenteen puuttuva pala
• TIER Mobility Finlandin maajohtaja Katja Ojalan blogi: MaaS on olennainen osa tulevaisuuden kestävää kaupunkiliikkumista

by Sanni Remonen

Liikenteen verotuksen vaikea yhtälö

Maailman valtiojohtajien ilmastokokouksessa Skotlannin Glasgow’ssa aiheena oli maapallon tulevaisuus ja liikenne oli vahvasti mukana keskusteluissa. Liikenteen osalta kyse oli ennen kaikkea päästöjen kääntämisestä laskuun, ja lopulta liikenteen saamisesta kokonaan päästöttömäksi.

Päästövähennykset ovat liikennealan haastavin urakka tulevina vuosikymmeninä. Liikenteen hiilidioksidipäästöistä on päästävä, eikä tälle ole mitään vaihtoehtoa. Parhaillaan on käynnissä maailmanlaajuinen murros, jossa korvataan fossiiliset polttoaineet uusiutuvalla energialla. Liikenteessä tämä tarkoittaa ensisijaisesti sähköistämistä, joka etenee vauhdilla myös Suomessa. Tämä näkyi myös viime vuoden myyntitilastossa, jossa täyssähköautot kattoivat jo kymmenesosan uusista henkilöautoista. Tämä on päästöjen näkökulmasta erinomainen asia edellyttäen, että käytettävä sähköenergia on mahdollisimman vähäpäästöistä, kuten tuuli-, aurinko- ja vesivoimaa.

Liikenteen sähköistäminen on systeeminen muutos, joka tulee vaikuttamaan meihin kaikkiin niin yrityksissä kuin kotitalouksissakin. Julkiselle sektorille haaste on erityisen suuri, sillä liikenne on valtiolle merkittävä tulonlähde. Liikenteen erillisveroilla eli auto-, ajoneuvo- ja polttoaineverotuksella kerätään vuosittain yli 7 miljardia euroa veroja, jotka ovat suuressa määrin kytköksissä liikenteen aiheuttamiin hiilidioksidipäästöihin. Eli yhtäältä päästöjä on leikattava, mutta toisaalta verotulot pitää varmistaa. Tämä tekee tulevaisuuden liikenteen verotuksesta vaikean yhtälön.

Liikenteen verotuksen uudistamista vuonna 2021 selvittäneessä työryhmässä tunnistettiin kyllä sähköistymisen vaikutus verokertymään, mutta avoimeksi jäi uudistuksen suurin kysymys: kuinka sähköistyvän liikenteen verotus toteutetaan reilusti? Kun sähköautoilija välttää sekä polttoaine- että autoverot, kasvaa verotuspaine muita autoilijoita kohtaan. Nykyinen systeemi on pitkällä tähtäyksellä kestämätön, ja lyhyellä sietämätön. Nyt olisi korkea aika toteuttaa verojen ja päästöjen irtikytkentä, sillä pitkällä tähtäimellä päästöjen vähentämistavoitteet eivät voi olla ristiriidassa valtion fiskaalisten tavoitteiden kanssa.

Työryhmä käsitteli myös kilometriverotusta vaihtoehtona kerätä verotuloja liikenteestä, joka on yksi vaihtoehto toteuttaa liikenteen verojen ja päästöjen irtikytkentä. Yhdysvalloissa kilometriverotusta selvitetään ja kokeillaan useissa eri osavaltioissa. Motiivina on nimenomaan se, että polttoainetta vähän kuluttavien autojen yleistyminen on luonut osavaltioiden kassaan verovajetta. Iso-Britanniassa parlamentin helmikuun alussa julkaisema tuore selvitys toteaa varsin yksiselitteisesti, että liikenteen verotusjärjestelmän uudistaminen tulee aloittaa viivyttelemättä ja nostaa kilometriverotuksen uudistamisen keskiöön.

Liikenteen verotus on uudistettava. Tarvitaan ennakkoluulottomia avauksia ja eri vaihtoehtojen syvällisiä tarkasteluja. Uudistaminen pitää saada käyntiin mieluummin ennemmin kuin myöhemmin – sekä valtiontalouden tasapainon että liikenneverotuksen oikeudenmukaisuuden vuoksi.

Pekka Leviäkangas, väylä- ja liikennetekniikan professori, Oulun yliopisto

Heikki Liimatainen, liikennetekniikan professori, Tampereen yliopisto

Marko Forsblom, toiminnanjohtaja, ITS Finland ry

by Sanni Remonen

Palveluistuminen on vähäpäästöisen liikenteen tulevaisuus

Palveluistuminen puhututtaa liikenteessä. Sen konkreettisia ilmenemiä ovat MaaS-applikaatio WHIM, jatkuvasti yleistyvät yhteiskäyttöautot, maailman suosituimmat kaupunkipyörät ja kaduilla käyttäjää odottavat sähköpotkulaudat. Mitkä ovat liikenteen palveluistumisen ajurit, voiko palveluistumisesta tehdä kannattavaa liiketoimintaa ja ennen kaikkea, miten palveluistuminen mahdollistaa vähähiilisen liikenteen?

ITS Finland ja Helsingin kaupunki järjestivät webinaarisarjan, tavoitteena synnyttää keskustelua yritysten roolista vähäpäästöisen liikenteen mahdollistajana. Webinaareissa kuulimme, kuinka Helsingin päästöistä jopa 24 % syntyy liikenteestä. Hiilineutraalien tavoitteiden edessä tarvitaan toimia ja yritysten rooli ihmisten liikkumisvalintoihin vaikuttamisessa on keskeinen. Siispä kutsuimme yritykset keskustelemaan mahdollisuuksista sähköpyöräilyn, työsuhdesähköautojen sekä viimeisimpänä liikkumisen palveluistumisen näkökulmista.

Kiertotalous luo perustan vähäpäästöiselle talousmallille

Nykyinen ylikulutukseen perustuva lineaaritalous ei mahdollista Suomelle asetettujen kestävyystavoitteiden saavuttamista. Tilalle tarvitaan uusi malli, hiilineutraali kiertotalous, jonka rooli on ratkaiseva ekologisessa jälleenrakentamisessa.

Webinaarissa Ympäristöministeriön kiertotalouden eritysasiantuntija Heikki Sorasahi kuvasi kiertotaloutta uudeksi talouden toimintatavaksi, joka tuottaa taloudellista hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa. Kiertotaloudessa materiaaleja hyödynnetään tehokkaasti ja kestävästi ja ne pysyvät kierrossa pitkään ja turvallisesti. Perinteisen kierrättämisen lisäksi tuotteita myös jaetaan ja vuokrataan – palveluistuminen on keskeinen osa kiertotaloutta.

Liikenteen kiertotalous kiteytyy kuluttajan näkökulmasta palveluistumisen ympärille. Sen rakennuspalikoita ovat uusiutuvien energiamuotojen ja kestävästi tuotettujen materiaalien lisäksi saavutettava joukkoliikenne sekä erilaiset jaetut liikkumisvälineet. Data ja digitalisaatio ovat liikenteen palveluistumisen edellytyksiä ja mahdollistavat resurssitehokkaan liikenteen kehityksen.

Onko palveluistuminen hopealuoti liikenteen päästötavoitteiden ratkaisemisessa?

Liikenteen palveluistuminen on aiheena melko uusi, mutta sen hyödyistä on tehty jo jonkin verran tutkimusta. Esimerkiksi Ramboll tuotti Valtioneuvostolle erilaisia skenaarioita liikenteen palveluistumisen vaikutuksista hiilidioksidipäästöihin. Työn tuloksena saatiin määrällinen arvio liikenteen palveluistumisen vaikutuksista päästöihin sekä suositus edistettävistä liikenteen palveluistumista tukevista toimenpiteistä.

Liikenteen palveluistumisen vaikuttavuus syntyy ennen kaikkea sen kerrannaisvaikutusten kautta. Keskiössä on mahdollistaa autoton elämäntapa massoille ja ohjata kysyntää matkoja yhdisteleviin liikkumispalveluihin. Yksittäistä hopealuotia ei ole olemassa, vaan onnistuminen vaatii liikennejärjestelmän jatkuvaa kehittämistä kokonaisuutena. Tarvitsemme laajamittaista yhteistyötä sekä eri kulkumuotojen että myös päättäjien ja yritysten välillä. Erityisen tärkeää on onnistua yhdistämään julkiset ja yksityiset palvelut yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi.

Yritykset mahdollistavat liikenteen palveluistumisen

Yritykset ovat liikenteen paleluistumisen keskiössä ennen kaikkea uusien liikkumismuotojen tarjoajina sekä matkaketjujen mahdollistajina. Jo nyt Suomessa toimii lukuisia yhteyskäyttöisten liikkumispalveluiden tarjoajia. Tunteita herättävät sähköpotkulaudat ovat hyvä esimerkki siitä, miten kaupunkilaiset ovat ottaneet uuden palvelun omakseen. Käytöstä saatavan datan avulla palvelu paranee koko ajan ja yhteiskäyttömalli mahdollistaa kulkuvälineiden nopean kierron ja mallien kehittymisen ympäristöystävällisemmiksi. Esimerkiksi TIER onnistui 3 vuodessa vähentämään palvelunsa päästöjä 60 %, kiitos jatkuvasti kerättävän ja hyödynnettävän datan.

Eri liikkumismuotoja yhdistelevää Whim-palvelua tuottava MaaS Global taas kertoo selvityksensä osoittavan, että 12 % käyttäjäkyselyyn vastanneista henkilöstä on päätynyt jättämään yksityisauton hankkimatta palvelun ansiosta. Kuluttajalle palvelupaketin arvo kiteytyy liikkumisen helppouden ohella kustannusten ennakoitavuuteen sekä kantakaupungissa pysäköimisen haasteellisuuden ratkaisemiseen.

Kestävä liikkuminen mahdollistuu kyseenalaistamalla nykyinen malli. Kyse on ennen kaikkea vaihtoehtojen tarjoamisesta, ei yksittäisten henkilöiden pakottamisesta. Pandemian muokkaama maailma tarjoaa hyvät edellytykset myös liikkumisen murrokselle ja ihmisten käyttäytymisen muutokselle.

Webinaarisarjassa opimme, että kestävän liikenteen keinovalikoima on laaja. Yksi keino palvelee yksiä ja toinen toisia, mutta siitä yritykset olivat yhtä mieltä, että vähäpäästöisyys ajattelutapana ja palvelujen kehittämisen lähtökohtana on ehdoton kilpailuvaltti.

Liikenteen kiertotaloudella rakennetaan kestävää tulevaisuutta

Webinaarisarja on osa ITS Finlandin koordinoimaa Liikenteen kiertotalouden yhteistyöhanketta. Hankkeessa Oulu, Tampere, Turku, Lahti, Vantaa, Helsinki ja Sitra jakavat parhaita käytäntöjä keskenään ja tekevät yhteistyötä edistääkseen kiertotalouden oppeja liikenteen saralla. Keskitymme liikenteen palveluistumisen tukemiseen sekä kiertotalouden ratkaisujen konkretisointiin kuluttajien näkökulmasta – tutustu hankkeeseen ja liikenteen kiertotalouden teemoihin tarkemmin ITS Finlandin sivuilla!

Kuvalähde: Helsingin kaupungin aineistopankki, Jussi Hellsten

by Sanni Remonen