Kohti tulevaisuuden kestäviä liikenneratkaisuja
Liikenteellä on yhteiskunnallisesti merkittävä rooli talouden, työmarkkinoiden ja yhteiskunnan palveluiden mahdollistajana. Siihen kohdistuu tällä hetkellä ennen näkemättömän paljon uudistumispaineita. Liikennejärjestelmä on keskellä vihreää ja digitaalista siirtymää kohti kestävämpää liikkumista, ja samalla sen tulee pysyä saavutettavana kaikille käyttäjille. Liikennejärjestelmän ja sen toimijoiden on myös itsessään uudistuttava hyödyntämään paremmin digitalisaation mahdollisuuksia, vastaamaan muuttuvaan ilmastoon ja suojautumaan kyberuhilta.
Laajamittainen muutos edellyttää määrätietoista johtamista ja aiempaa syvempää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Yhteisen kehittämisen tueksi tarvitaan selkeämpää kehittämispolkua, jolla onnistuneiden kokeilujen oppeja saadaan vietyä osaksi päivittäistä palvelutuotantoa. Myös liikenteen rahoituksen on uudistuttava, sillä nykyinen polttoaineen verotukseen perustuva verotustapa vastaa tulevaisuudessa yhä heikommin tulevaisuuden vaatimuksiin.
Deloitte julkaisee kahden vuoden välein Liikennetrendit-raporttia, jossa nostetaan esille alan globaaleja trendejä. Vuoden 2022 raportti ” Future-ready transportation” nostaa esille tämän hetken tärkeimmät viisi liikennealan trendiä pandemian jälkeisessä ajassa.
Trendi 1: Liikenteen kestävien rahoitusmekanismien kehittäminen
Monissa maissa liikennettä on perinteisesti rahoitettu fossiilisten polttoaineiden verotuksesta saatavilla tuloilla. Liikenteen sähköinen murros rapauttaa tätä rahoituspohjaa, kun ajoneuvokanta muuntuu energiatehokkaammaksi ja yhä suurempi osa ajoneuvokannasta sähköistyy.
Ympäri maailmaa etsitäänkin nyt uudenlaisia ratkaisuja, joilla liikenteen verotusta voidaan uudistaa perustuen enemmän käyttöön. Verotusratkaisut perustuvat usein joko käyttömaksuihin tai matkustettujen kilometrien verottamiseen. Muutos ei ole pelkästään verotuksellinen kysymys: uudenlaiset ja dynaamisempaan hinnoitteluun perustuvat ratkaisut mahdollistavat liikenteen ohjauksen, jolla voidaan vaikuttaa liikenteen sujuvuuden parantamiseen, käyttäjien kannustamiseen kestäviin kulkumuotoihin sekä ruuhkien ja päästöjen vähentämiseen.
Tarvittavat digitaaliset ratkaisut ovat monin paikoin olemassa, ja merkittävin tarve on kehittää polttoaineverolle sellaisia kestäviä vaihtoehtoja, joille on löydettävissä yleinen hyväksyntä. Perinteisen teknisen osaamisen lisäksi tarvittavien kokonaisratkaisujen kehittäminen, testaaminen ja skaalaaminen edellyttävät uudenlaista osaamista viranomaisilta ja toimijoilta. Ratkaisut edellyttävät nykyistä selkeämpää käyttäjä-, sidosryhmä-, ja päättäjäviestintää hyödyistä ja muutoksen merkityksestä. Hyväksyttävyyden saamiseksi tarvitaan myös julkisen luottamuksen rakentamista kerättävän tiedon tietoturvaan ja parempaa näkyvyyttä siihen, mistä liikenneverot kerätään ja miten niitä käytetään.
Trendi 2: Sähköautot johdattavat liikenteen murrokseen
Liikenteen sähköistyminen on huomattavasti laajempi muutos kuin pelkkä polttomoottoriautojen korvaaminen sähköautoilla. Se edellyttää kokonaisvaltaista muutosta koko liikenteen ekosysteemissä ja infrastruktuurissa ja sekä teknologista että kulttuurillista transformaatiota.
Lyhyellä aikavälillä yksi keskeinen haaste on kattavan ja riittäväkapasiteettisen latausverkoston toteuttaminen, joka mahdollistaa käyttäjän näkökulmasta sujuvan ja luotettavan liikennekokemuksen. Tämä edellyttää yhteiskunnalta merkittäviä investointeja ja kokonaisuuden koordinointia. Latausverkoston ohella tulevaisuuden haasteena on riittävän työvoiman saaminen sähköautojen ja latausinfrastruktuurin ylläpitoon ja huoltoon. Perinteisen huolto-osaamisen rinnalla liikenteen sähköistyminen edellyttää kasvavaa osaamista esimerkiksi käytettävistä ohjelmistoista ja diagnostiikasta. Sähköakkujen materiaalit on tunnistettu yhdeksi mahdolliseksi kehityksen pullonkaulaksi, sillä akkujen käyttöikä on rajallinen. Tähän tarvitaan jatkossa paljon uutta osaamista, sillä tällä hetkellä ei ole olemassa konsepteja, infrastruktuuria tai liiketoimintamalleja, jotka tukisivat akkujen kattavaa uudelleenkäyttöä tai kierrätystä laajassa mittakaavassa.
Trendi 3. Liikennejärjestelmän oikeudenmukaisuus ja avoimuus
Pandemia on muuttanut ihmisten tapoja tehdä töitä ja liikkua. Osa muutoksista voi jäädä pidempiaikaisiksi etenkin paikkaan sitomattoman asiantuntijatyön kohdalla, mutta jatkossakin osa työtehtävistä edellyttää fyysistä läsnäoloa. Pandemian myötä joukkoliikenteen käyttöä kaupungeissa on korvattu ja täydennetty henkilöautoilulla ja erilaisilla mikroliikkumisen ratkaisuilla. Ratkaisut toimivat osalle väestöstä, mutta nämä liikkumisratkaisut eivät ole kaikkien väestönryhmien saavutettavissa ja hyödynnettävissä esimerkiksi korkeiden kustannusten tai liikkumisesteiden vuoksi. Monissa kaupungeissa seudullisen liikennejärjestelmän yksi tulevaisuuden fokus onkin tasapuolisen ja kaikille avoimen liikennejärjestelmän kehittämisessä. Tämä tarkoittaa liikennejärjestelmää, jossa käyttäjäkohtaisten tarpeiden mukaisesti käytössä on valikoima useampia liikkumisratkaisuja myös kaupunkien hankalammin saavutettavilla alueilla. Monipuolisen ja tasa-arvoisen liikennejärjestelmän kehittämisen on tunnistettu edellyttävän aiempaa tiiviimpää ekosysteemimäistä yhteistyötä, jossa julkisen ja yksityisen sektorin parhaita ratkaisuja on mahdollista yhdistää käyttäjälleen sopivan liikkumisvaihtoehdon saamiseksi.
Trendi 4. Liikenneverkkojen resilienssin kasvattaminen
Liikenneverkot tulevat tulevina vuosina altistumaan uudenlaisille riskeille, joista tärkeimmät ovat kyberriskit ja muuttuva ilmasto. Liikenteen automaation myötä fyysinen ja digitaalinen ympäristö sulautuvat yhä enemmän yhteen ja siten altistavat liikenneverkot kyberriskeille. Tämä korostaa kyberriskeiltä suojautumisen tärkeyttä kaikessa liikenteen kehittämisessä. Jatkossa kyberturvallisuutta ei voi pitää erillisenä lisäosana, vaan se tulee huomioida alusta alkaen olennaisena osana uusien teknologioiden ja järjestelmien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Palveluntuottajien ja järjestelmäntoimittajien määrän kasvaessa kyberturvallisuuden huomioiminen edellyttää liikenteen toimijoilta uudenlaista kokonaisuuden hallintaa sekä alihankintaketjun ratkaisujen ja toimijoiden ohjausta.
Ilmastoresilienssin osalta liikennejärjestelmä ja infrastruktuuri tarvitsevat suunnittelun ja ylläpidon innovaatioita sekä dataohjatumpaa lähestymistapaa omaisuuden hallintaan ja investointipäätösten tueksi. Eri maissa on tunnistettu alueita ja liikenneverkon osia, joilla on korkea ilmastoriski sekä arvioitu näiden riskien toteutumisen vaikutuksia liikenteeseen ja tehty varautumissuunnitelmia. Ilmastoriskien tunnistamisessa ja niihin varautumisessa hyödynnetty dataa korkeariskisten kohteiden tunnistamisessa, kerrannaisvaikutusten havainnollistamisessa ja investointien kohdentamisessa.
Trendi 5: Liikenteen digitaaliset ja teknologiset innovaatiot
Pandemia mahdollisti digiloikan monen organisaation toimintatavoissa. Vastaavanlaiselle loikalle on tarve liikenteessä, jotta älykkään infran, automaattiajoneuvojen, MaaS-palveluiden ja kutsuohjatun joukkoliikenteen ratkaisuja saataisiin yleistymään. Monet kaupungit ja maat ovat ottaneet ensimmäisiä askelia ja toteuttaneet onnistuneita pilotteja ja testbed-hankkeita. Todellinen liikenteen murros edellyttää onnistuneiden pilottien ja kokeilujen skaalaamista toimijoiden jatkuvaksi palvelutuotannoksi ja leviämistä kaupunkien välillä. Pilottien skaalaaminen jatkuvaksi toiminnaksi onkin osoittautunut monelle organisaatiolle usein haastavimmaksi vaiheeksi. On tunnistettu, että skaalaamisen onnistumiseksi tarvitaan aiempaa selkeämpää näkemystä rahoituksen, osaamisen sekä transformaatioiden johtamisesta sekä selkeä kehityksen tiekartta ja toteutussuunnitelma onnistuneiden pilottien käyttöön ottamiseksi.
Lue lisää Deloitten globaalista “Transportation Trends 2022: Future-ready transportation” -raportista täältä:
Global Transportation Trends 2022 (deloitte.com)
Olli Jokinen
Government & Public Services
Kuva: Unplash
Jos se toimii Suomessa, niin se toimii myös muualla
Otsikon mukainen tokaisu oli markkinapuhetta muutama vuosi sitten, kun Suomea markkinoitiin paikkana, johon kannattaa tulla testaamaan automaattiajamista. Hype erilaisten ajamista tukevien järjestelmien ja uuden teknologian käytöstä autonomisen ajamisen mahdollistamisesta kävi kuumimmillaan. Ilmapiiri oli sellainen, että maailma on valmis itseohjautuvien ajoneuvojen käyttöönottamiselle ja automaatio syrjäyttää perinteisen ihmiskuljettajan roolin ajotehtävissä.
Melko pian kuitenkin havaittiin, että asia ei ole niin yksinkertainen ja laajamittainen automaattiajamisen turvallinen käyttöönotto vaatii vielä kehitystä ja testaamista. Kansainvälisissä automaattiajamisen kokouksissa useat maat kertoivat olevansa edellä kävijöitä uuden teknologian testaamisessa. Todellisuus oli kuitenkin aivan jotain muuta.
Suomen mahdollistavat ratkaisut
Automaattiajamisen testilupien saaminen oli monissa maissa hidasta ja kankeaa. Vaadittiin useita kuukausia kestäviä suljettujen alueiden testejä, ei sallittu ajoneuvon kuljettamista ajoneuvon ulkopuolella tai lupaprosessi oli ylipäätänsä hidasta.
Suomessa tulkittiin kansainvälisiä tieliikennesopimuksia siten, että ajoneuvolla on oltava kuljettaja, mutta koska kuljettajan sijainnista ei säädetty mitään, sallittiin ajoneuvon kuljettaminen myös sen ulkopuolelta.
Suomessa koenumerotodistuksen käyttäminen ajoneuvojen testaamisessa on ollut vuosikymmenien ajan normaalikäytäntö. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomissa panostettiin automaattiajamisen testilupien myöntämiseen ja virastossa laadittiin asiakaslähtöinen prosessikuvaus koenumerotodistuksen hakemisesta automaattiajamisen kokeiluihin. Prosessikuvaus helpottaa hakijan tietoisuutta vaadittavista selvityksistä ja nopeuttaa hakemuksen tekemistä ja käsittelyä Traficomissa.
Traficomin ajoneuvotekniikan, kuljettajaopetuksen, kyberturvallisuuden ja rekisteröinnin asiantuntijan muodostavat ryhmän, joka arvioi hakemuksia kriittisesti ja toimii samalla hakijoiden sparraajina testien turvallisuuden varmistamiseksi.
Automaattiajamisen testaaminen Suomessa
Toistaiseksi Suomessa toteutetut automaattiajamisen testit ovat olleet tutkimushankekokeiluja, joissa on keskitytty automaattisen ajoneuvoteknologian ja sen toimivuuden kehittämiseen. Ensimmäiset automaattiajamisen testit suoritettiin tyyppihyväksymättömillä pienoisbusseilla, joissa ei ollut perinteisiä ohjauslaitteita lainkaan. Ajoneuvoja kuljetettiin ennalta määrätyillä reiteillä, ja niin sanottu turvakuljettaja puuttui ajamiseen vain poikkeustilanteissa. Tämän tyyppiset testit ovat jatkuneet ja laajentuneet pienimuotoisesti osaksi kaupunkien joukkoliikennettä.
Toinen suuntaus automaattiajamisen testaamisessa on ollut tyyppihyväksytyt henkilöautot, joihin on lisätty uuden teknologian mukaista tekniikkaa. Näissä tutkimuksissa on keskitytty ajoneuvojen ja niiden teknologian toimivuuteen Suomen talviolosuhteissa.
Kolmas suuntaus automaattiajamisen testaamisessa on ollut erilaiset moottorityökoneita muistuttavat automaattisesti liikkuvat robottiajoneuvot. Näissä tutkimuksissa on keskitytty selvittämään automaattisesti kulkevien ajoneuvojen soveltuvuutta muun muassa tavaroiden kuljettamiseen tai teiden ylläpitoon. Näissä kuljettaja ei ole ollut ajoneuvon sisällä ja kuljettaja on kävellyt ajoneuvon vierellä puuttuen ohjaamiseen vain tarvittaessa.
Lainsäädännön kehitys automaattiajamisessa
Vaikka Suomessa oli toimiva prosessi automaattiajamisen testaamisen mahdollistamiseksi ja säädöksiä tulkittiin joustavasti, ei tämä silti riittänyt. Muutoksia ajoneuvolakiin ja tieliikennelakiin tarvitaan automaattiajamisen toimijoiden oikeuksien ja velvollisuuksien varmistamiseksi. Muutosten taustalla on myös Wienin kansainväliseen tieliikennesopimukseen tehdyt muutokset, jotka mahdollistavat ajoneuvon kuljettamisen ilman ihmiskuljettajaa.
Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi (291/2022) tuonee muutoksia automaattiajamisen testaamiseen ja niin sanottujen tavarankuljetusbottien käyttöönottamiseen.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan uutta 116 a pykälää, jossa säädettäisiin automaattisella ajojärjestelmällä varustetun ajoneuvon koenumerotodistuksesta. Pykäläehdotuksessa säädettäisiin muun muassa niistä edellytyksistä, joita lupahakijan annettava saadakseen automaattiajamisen testille koenumerotodistuksen. Pykälässä säädettäisiin myös testaamisen keskeyttämisestä, jos kokeilun luonne on oleellisesti erilainen kuin hakemuksessa esitetty taikka jos kokeilun voidaan todeta aiheuttaneen vaaratilanteen liikenteessä tai haitan liikenteelle, ja sen jatkaminen sellaisenaan aiheuttaisi suurentuneen riskin muille tienkäyttäjille. Uutta olisi myös koenumerotodistuksen haltijalle asetettu velvollisuus raportoida Traficomille kokeen tuloksista kokeilun lopettamisen jälkeen.
Hallituksen esityksessä säädettäisiin myös uudesta kansallisesta ajoneuvoluokasta eli kevyestä automaattisesta tavarankuljettimesta. Muutoksella halutaan varmistaa, että myös tulevaisuudessa katukuvassa jalkakäytävillä nähdään automaattisesti liikkuvia tavarankuljetuslaitteita.
Säädösmuutoksilla halutaan mahdollistaa myös vastikkeelliset kuljetukset osana automaattiajamisen testaamista. Tällä muutoksella halutaan tutkia miten maksujen periminen osana liikkumisen palveluja, toimii automaattiajamisen testeissä.
Tulevaisuus
Vielä vähään aikaan ei lentäviä autoja nähdä Suomen ilmatilassa ja maateillä. Tulevina vuosina tullaan kuitenkin näkemään automaattiajamisen testejä ilman turvakuljettajaa testiajoneuvon sisällä. Tekniikan kehittyessä turvakuljettajat siirtyvät operaatiotiloihin ja puuttuvat ajamiseen vain poikkeustilanteissa. Tämä kehityssuunta on jo nähtävissä ja toiminnan turvallisen käyttöönoton varmistamiseksi tarvitaan lisää pohdintaa ja säädöksiä.
Tulevaisuus on robottikuljettajien - vai onko?
Reijo Jälkö
johtava asiantuntija
Liikenne ja viestintävirasto Traficom
Autoilijan palvelut osaamisalue
By Women in ITS tuo lisää ääniä älyliikenteen keskusteluihin
ITS Finland järjesti ensimmäisen by Women in ITS -tilaisuuden marraskuussa 2022. Space in ITS by Women in ITS keräsi älyliikenteen verkoston kuulemaan ja keskustelemaan erittäin ajankohtaisesta avaruusteemasta Helsinki Partnersin tiloissa. Iltapäivän tapahtuman puhujat Minna Palmroth, professori, kestävän avaruustieteen ja –tekniikan huippuyksikön johtaja, Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos, sekä Heidi Kuusniemi, professori, johtaja, Digital Economy, Vaasan yliopisto, avasivat avaruuden monia mahdollisuuksia avaruussään sekä paikkatiedon näkökulmista.
Lämminhenkisen tilaisuuden avasi ja juonsi ITS Finlandin varapuheenjohtaja Leila Lehtinen, joka puheenvuorossaan avasi by Women in ITS -tapahtuman tarkoitusta: lisätä diversiteettiä älyliikenteen keskusteluissa ja tuoda esiin inspiroivia uratarinoita älyliikenteen eri saroilta. Nimestään huolimatta by Women in ITS on avoin kaikille älyliikenteen parissa työskenteleville ja haluamme kehittää tapahtumaa matalan kynnyksen keskustelufoorumina jatkossa myös muuta kuin suomea puhuvalle älyliikenteen yleisölle.
Inspiroivien esitysten ja keskustelun lisäksi tapahtumassa verkostoiduttiin osallistujabingon lomassa salaattibuffetista ja skumpasta nauttien. Vuorovaikutteisuuden ja tutustumisen lisäämiseksi jokainen osallistuja sai esitellä itsensä tapahtuman yleisölle ja puhujille.
Avaruus on megatrendi
Tapahtuman ensimmäinen puhuja Minna Palmroth tiivisti esityksessään avaruuden mahdollisuuksia, käytön muutosta ja käyttökohteita. Vaikuttavien Helsingin yliopiston professorin ja ilmatieteenlaitoksen johtajan rooliensa lomassa Minnan työnkuvaan kuuluu yhteiskunnallinen vuorovaikutus, puheiden sekä esitysten pitäminen avaruudesta ja suurteholaskennasta.
Minnan esitys ”Avaruus on uusi musta” käsitteli avaruusteemaa useista näkökulmista: miksi mennä avaruuteen, millaisia käyttökohteita avaruudella on sekä mikä on avaruuden yhteiskunnallinen merkitys. Mieleenpainuvin osuus oli valtava avaruusromun määrä, joka pieninäkin osina valtavilla nopeuksilla liikkuessaan saa aikaan merkittävää tuhoa mahdollisissa törmäyksissä. Nyt romun seassa maapalloa kiertää kymmeniätuhansia satelliitteja, joita Suomellakin on noin parikymmentä. Haasteen edessä kotimaiset asiantuntijamme tutkivat kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikössä avaruuden olosuhteita ja kehittävät kustannustehokasta radaltapoistoteknologiaa sekä olosuhdekestäviä satelliitteja tavoitteena parantaa rataturvallisuutta merkittävästi.
Suomi on maailman kärkimaita avaruussäätutkimuksessa ja inspiroivasti meillä on mahdollisuus olla kokoamme suurempi avaruustoimija. Ala on kasvava ja tarjoaa mahdollisuuksia kestävän avaruustalouden kehittämiselle.
Satelliitit älyliikenteessä
Tapahtuman toinen puhuja Heidi Kuusiniemi lähestyi avaruusteemaa satelliittien ja niiden tuottaman datan näkökulmasta aiheena Satelliitit älyliikenteessä. Vaasan yliopiston johtajan ja professorin positioidensa lisäksi Heidi toimii muun muassa Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen Navigoinnin ja paikannuksen osaston satelliittipaikannuksen osa-aikainen tutkimusprofessorina.
Ajankohtainen esitys kävi alusta pitäen käsiksi satelliiteista saatavan dataan, jota ovat satelliittipaikannusdata, satelliittikaukokartoitusdata ja satelliittitietoliikennedata.
Kuulimme Heidin esityksessä laajan katsauksen EU:n satelliittiohjelmiin kuten Galileo- ja EGNOS-järjestelmiin.
Älyliikenteen näkökulmasta satelliittidatan merkitys on valtaisa. Datalle löytyy sovelluskohteita niin meri- raide- kuin tieliikenteessä ja uudet teknologiat kehittyvät vauhdilla. Uudet teknologiat moninkertaistavat saatavilla olevan datan määrän ja tulevaisuuden visio on huikea: vuoteen 2031 mennessä yli 10 miljardia GNSS-laitetta on käytössä kaikkialla maailmassa paikannusta ja tarkkaa aikaa kertomassa.
Ura avaruudesta
Tapahtuman viimeisessä osuudessa Sitowisen johtaja Milla Lötjönen nappasi tilan haltuunsa ja johdatti Minnan sekä Heidin keskustelamaan urasta avaruudessa.
Keskustelussa nousi esiin tarve naisten väliselle verkostoitumiselle ja ITS Finlandin tapaisten toimijoiden järjestämälle tilaisuudelle, jossa pääsee saman henkisten ja älyliikenteestä kiinnostuneiden ammattilaisten kanssa juttusille. Kysyntää on, mutta aktiivisia liikenne genressä viihtyvä naisia on saatava mukaan enemmän verkostoitumaan ja puhumaan päivän polttavista älyliikenneratkaisuista. Erilaisia roolimalleja kaivataan ja siinä tämän tapahtuman kaltaiset aloitteet ovat tärkeitä.
Nöyrä kiitos tapahtuman puhujille ja yleisölle, oli mahtavaa nauttia kosmisesta tunnelmasta alan ammattilaisten seurassa!
Sanni Remonen
ITS Finland
Terveiset ITS Finlandin hallituksen strategiapäiviltä
Syksyistä satoa strategiapäiviltä
Jo perinteeksi muodostuneet ITS Finlandin hallituksen strategiapäivät pidettiin Tuusulan Krapihovissa 27.– 28.10.2022. Paikkana Krapihovi ympäristöineen toi raikkaan syksyisen tuulahduksen Tuusulanjärveltä, jossa oli aistittavissa Suomalaisen kulttuurin historian havinaa. Kiven heiton päässä oli Ahola, Ainola, Erkkola, Haloseniemi sekä Aleksis Kiven kuolinmökki ja pihapiirissä oli Krapin teatteri. Eli tiivistäen erinomainen ympäristö luovaan ajatteluun ja työskentelyyn sekä kaikenlaiseen keskinäiseen sparraamiseen.
Itselleni strategiapäivät olivat kuukauden työskentelyrupeaman jälkeen ensimmäinen varsinainen tutustuminen yhdistyksen hallitukseen ja hallitustyöhön. Paikan päällä Krapihovissa meitä oli peräti 23 henkeä ja etänä Teamsin päässä vaihtelevasti 7-10 henkeä, joten hallitus oli hyvin edustettuna.
Strategiapäivät aloitettiin hallituksen kokouksella, jossa pääpaino oli syyskokoukseen vietävissä sääntömääräisissä asioissa eli ensi vuoden toimintasuunnitelmassa ja talousarviossa. Toimintasuunnitelman perusteella ensi vuodesta on tulossa varsin työntäyteinen, tekemistä tulee riittämään kaikilla toiminta-alueilla:
• vaikuttamisessa isoin teema tulee olemaan älykkään ja kestävän liikenteen teemojen saaminen seuraavaan hallitusohjelmaan,
• verkottamisessa omien perinteisten tapahtumien lisäksi ohjelmassa on runsaasti yhteistyötä Nordic+ verkostolla, kuten ITS Estonian vierailu helmikuussa, Smart Maritime -seminaari huhtikuussa, ITS Europe Lissabonissa ja ITS World Suzhoussa muutamia mainitakseni,
• viestinnässä omien jo tuttujen kanavien lisäksi näkyvyyden lisääminen Future Mobility Finland ja ITS Nordic+ sivustoilla ja
• vienninedistämisessä yhteistyö liikennealan kestävän kasvun ohjelman ja Team Finland -verkoston kanssa uusien kansainvälisten markkinoiden kartoittamisessa ja käytännön vienninedistämistoimissa.
Hallituksen kokouksen jälkeen keskityimme strategiapäivien pääteemaan eli ITS Finlandin hallitusohjelmatavoitteiden kirkastamiseen. Tavoitteiden kirkastamisessa selkänojana toimi yhdistyksen viime vuonna päivitetyt säännöt tavoitteineen ja valtioneuvoston tuore tulevaisuuskatsaus sekä tietysti jäsenistön omat näkemykset maailman nykymenosta ja tavoitteet tulevalle.
Kaikilla osallistujilla oli etukäteen valmistelutehtävänä vähintään yhden keskeisen tavoitteen ja sen toteuttamisen konkreettinen linjaaminen. Työtapa oli interaktiivinen, sillä kaikki pääsivät esittämään oman kotitehtävänsä ja kommentoimaan ristiin toistensa näkemyksiä. Kotitehtävien lisäksi keskityimme erityisesti valtioneuvoston tulevaisuuskatsauksen teemoihin ja siinä esitettyihin ratkaisuihin. Työstettävä materiaali oli jaettuna pilvipalvelimella kaikille ja oli hienoa seurata reaaliajassa, kuinka uusia teemoja ja konkreettisia ehdotuksia ilmestyi ruudulle. Ensimmäisen päivän työskentely päätettiin alkuillasta, jonka jälkeen keskustelu jatkui ulkoilupolulla ja savusaunassa. Kuusiasteinen Tuusulanjärvi tosin sai porukan hetkeksi hiljenemään, mutta keskustelu jatkui senkin edestä Krapihovin illallisella, jossa tarjolla oli erinomaisen hyvää lähiruokaa eri muodoissaan.
Perjantaiaamusta työ jatkui pyöreän pöydän keskusteluin tiivistäen edellisen päivän kotitehtävien ja keskustelujen antia yksityiskohtaisemmalle tasolle.
Omat suosikkini TOP aiheiksi ovat
1. Osaamisen kehittäminen ja osaajien houkuttelu alalle – ITS professuurin perustaminen
2. Kestävä ja älykäs kasvu, jossa keskiössä tehokkuutta ja tuottavuutta lisäävät investoinnit.
3. Hiilineutraalisti optimoitu liikennejärjestelmä - Vihreän ja digitaalisen siirtymän konkretisointi liikennealan teknologiatiekartan avulla
4. Fiksut ja turvalliset digitaaliset ratkaisut – kyberturvallisuudesta ja OmaDatasta kilpailuetua epävarmassa maailmassa
5. EU -osaamisen ja aktiivisuuden lisääminen – Suomalaisilla täydet mahdollisuudet toimia digitaalisten yhteyksien ja kestävän liikenteen suunnannäyttäjänä
Korostan että poiminnat ovat omia suosikkejani ja kuka tietää pääseekö niistä yksikään varsinaiseen esitykseen.
Seuraavan kerran hallitus käy teemojen kimppuun vuoden viimeisessä kokouksessaan joulukuussa, jonne on tarkoitus valmistella ensimmäinen versio ITS Finlandin tulevaisuuskatsauksesta ja -tavoitteista.
Kokonaisuudessaan tapahtuma oli mielestäni onnistunut, ITS Finland ry on erittäin kiitollinen ja otettu kaikkien osallistuneiden aktiivisesta ja asiantuntevasta panoksesta toimialan kehittämiseksi.
Kiitos ja kumarrus!
Alex Gyllenbögel, ITS Finland
Viestintäkoordinaatori
Tekoälyn kyydissä keskellä suurkaupunkia
Syyskuussa älyliikenteen maailmankongressin yhteydessä pääsimme muutaman Suomen delegaation edustajan kanssa kokeilemaan General Motorsin omistaman Cruisen esituotannossa olevaa kyytipalvelua San Franciscon keskustassa. Cruisen kyytipalvelu eroaa muista siinä, että kyydittäjänä toimii täysin automaattinen ajoneuvo, jossa ei ole ihmiskuljettajaa eikä erillistä turvakuljettajaa. Koska kyse on vielä esituotantovaiheesta, kyytipalvelun autot ottivat syyskuussa matkustajia vain iltakymmenen ja aamuviiden välisenä aikana. Tällöin liikenne on pääosin rauhallisempaa ja ajoneuvon toimintaympäristö siis yksinkertaisempi. Samanaikaisesti Cruisella on ollut robottiautoja liikenteessä enimmillään noin 50-60 kappaletta.
Itse pääsin reissaamaan robottitaksilla yhteensä viisi kertaa matkan aikana. Kaikki ajot sujuivat varsin sujuvasti. Omia havaintoja olivat ajoneuvon säntillinen pysähtyminen STOP-risteyksissä sekä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tunnollinen väistäminen ja muille tienkäyttäjille tilan antaminen. Katso Eetun video >>
Robottitaksin koeajo syksyisessä San Franciscossa
Koeajot onnistuivat senkin takia, että sää oli meille ja autoille suotuisa. Jos olisi ollut sumua (kuten San Franciscossa usein on) tai jos olisi satanut, autot eivät olisi olleet liikenteessä. Tämä kertoo vielä teknologian ja sen toimintaympäristön (niin sanottu ODD eli Operational Design Domain) rajoitteista. Cruisen edustajatkin totesivat, että tällä hetkellä kehityksen painopiste on saada ajoneuvot toimimaan hyvässä kelissä. Kaduilla näkyi pariin otteeseen myös Cruisen autoja hätävilkut päällä osoittaen, että jotkin tilanteet ovat autolle ja sen softalle ja antureille vielä haastavia. Tämä näkyi myös julkisessa keskustelussa, jossa kaupungin joukkoliikenteen järjestäjä oli huolissaan äimistelevien robottitaksien aiheuttamista häiriöistä kaupungin liikenteelle.
Cruisen lisäksi Waymo on pyörittänyt vastaavaa asiakkaiden käytettävissä olevaa robottitaksipalvelua jo vajaat pari vuotta Phoenixin esikaupunkialueella. Arizonan osavaltion sää on tasaisen lämmintä ja sateetonta ympäri vuoden, ja tämän vuoksi siellä pystyykin kehittämään hyvän sään ratkaisua tehokkasti läpi vuoden. Myös Cruise on juuri aloittanut ajoneuvojensa operoinnin samalla alueella.
Miltä tietokoneen kyyditettävänä oleminen tuntui?
Varsin tavanomaiselta ja jopa tylsältä, vaikka toki itsestään kääntyilevää rattia lumoutuneena matkan aikana seurasikin. Jos kyydissä olisi ollut silmät kiinni, ei välttämättä olisi huomannut mitään erityistä, paitsi ehkä korostetun rauhallisuuden liikkeissä. Monissa automaattiajoneuvojen kokeiluissa onkin havaittu, että kun ajoneuvoa pääsee itse kokeilemaan, epäilykset ja pelot vähenevät selvästi.
Suomen delegaation kokemusten pohjalta tulevaisuus näyttää ainakin näiltä osin taas asteen valoisammalta ja turvallisemmalta - eikä lainkaan pelottavalta!
Pidempi koostevideo robottitaksin ja ITS Finlandin delegaation ekskursiosta.
Eetu Pilli-Sihvola, Päällikkö, Traficom
A young researcher’s experiences from ITS World Congress Los Angeles
The 28th ITS World Congress was held in Los Angeles, California in September. I was lucky to be a part of this event by being a co-author in a conference paper I got to present there. Even having not visited the United States before I knew that the city planning across the pond is different compared to Finnish or European cities by being very car-centric. What I didn't realize was that the car-centricity in the United States means that even the most famous pathway in the world, the Walk of Fame, actually had four lines for car traffic and street parking on both sides of the street.
Transport engineers and researchers are struggling with the problems caused by private cars: Traffic accidents, microplastics, particle emissions, inefficient land use, etc. Solutions offered to these problems often rely on new technology, but the root problem remains unsolved. Private motoring needs to be reduced and to achieve that alternative transport options need to exist and they need to be accessible, affordable, and safe for everyone.
Goal Zero – Pure imagination or achievable objective?
Transport safety was the carrying theme of the congress. This is a problem especially in developing countries where traffic volumes rise exponentially but also in the United States where traffic deaths have increased during the past few years. Car-centric infrastructure is unsafe for pedestrians and cyclists, which is of course a global problem, but many of the experts in the USA are telling that the premises in their traffic system are unsafe. Exploiting new technologies and designing better infrastructure is making the transport system safer, but attitudes towards more vulnerable users of the transport system also need to change. Accidents between cars and pedestrians or bicyclists must not be normalized by accepting that they are something that just happens when the paths cross.
Is technology a solution to a problem or should we all make changes?
The Exhibition Hall of the congress showed the state-of-the-art technology used in the intelligent transport system. In the future, traffic and pedestrian surveillance is made by AI using machine vision. For example, unauthorized parking can be registered and ticketed automatically. Multiple technical sessions introduced systems that can forecast traffic and control traffic lights so that congestion can be reduced. Digitizing lanes and curbs enhance land use by making use of streets more dynamic. Lanes could be used for driving during rush hours, as a parking space during the day, and as a patio in the evening. Spaces assigned for loading goods to commercial premises could be used only the times they are needed.
Automated Shuttles – State-of-the-Art
The paper I was presenting at the conference session, was a literature review of the pilot projects related to automated shuttle services. Today, urban mobility development is largely concentrated on public transport and new mobility services, such as micro-mobility or demand-responsive transport, and integrating the different services to enable effective travel chains. Electrification and automation are also changing private car use but generally, the focus is on public transport. This means that a significant deal of development activities in these areas are dealing with automated shuttles.
User acceptance is important for the implementation of the solution
Many of the pilot projects reviewed agree that generally, user acceptance for these solutions exists, although it differs a lot between the user segments. Surveys made usually show that passengers are feeling safe and secure traveling by automated shuttle and they have a positive attitude towards these solutions. However, it needs to be kept in mind that piloting of the automated shuttles is made mostly in a restricted environment with a safety operator either on board or online. When the actual traffic is added to the operational environment and the human driver is removed from the bus the user acceptance might change.
Business Models behind the solutions
To be able to commercialize the automated shuttle buses clear business models are needed. Currently, business models are not sufficiently taking into account different customer segments which means that all types of users are attempted to serve simultaneously. This is a limiting factor because different users have different needs and attitudes toward automated shuttles. Most of the pilots rely on subsidization which makes the financial feasibility questionable. At some point, a decision needs to be made on whether automated shuttles are considered services that are partly funded publicly or commercial services paid completely by the customer. More advanced business model development needs to be done and the view needs to be expanded from business models to business ecosystems. This allows examining the costs and benefits of automated shuttles to other actors in urban transport as well as to society and the environment.
The implementation in the Real World raises questions and concerns
The leap to the deployment of automated shuttles into real-life transport systems is still in the distant future and many of the major challenges are not resolved or even addressed. The Digital and physical infrastructure of the urban transport system needs major changes. Standardization needs to be accelerated and minimal requirements for infrastructure need to be defined to respond to the needs of automated driving and autonomous vehicles. Extreme weather conditions and unexpected behavior of human drivers seems to be the major challenge in autonomous driving. These same issues exist in the present transport system and overcoming them is not impossible, automation might even be the solution.
The further the future of automated driving is speculated the harder the issues seem to evolve. Can autonomous vehicles operate in the same environment as human drivers or should they be kept separate? Could professional drivers operate in the same environment as autonomous vehicles? Who takes responsibility if and when an accident happens?
The conference paper – Roine, M., Jääskeläinen, J., Ahonen, V. & Leviäkangas, P. 2022. Automated Urban Transport Systems – A Project-Oriented Review of the State-of-the-Art – will be published in the conference proceedings on October.
Valtteri Ahonen
Doctoral researcher
ITS Finlandin verkostopäivä järjestettiin 18.8.
ITS Finlandin verkostopäivä kokosi 18.8. alan jälleen alan ammattilaiset, päättäjät ja vaikuttajat yhteen, tällä kertaa keskustelemaan liikenteen sähköistymisestä. Kirjoitimme blogikirjoituksen tiivistäen iltapäivän esityksiä ja keskusteluja. Mikäli verkostopäivä jäi tänä vuonna välistä, voit katsoa iltapäivän esitykset tapahtuman tallenteelta.
Liikenteen sähköistyminen on hypestä huolimatta vasta alussa. Erilaiset sähköiset ajoneuvot sekä niitä tukeva infrastruktuuri kehittyvät merkittävästi tulevien vuosien ja vuosikymmenten aikana: akkujen energiatiheys, kapasiteetti ja ominaisuudet paranevat ja uusia tekniikoita tulee markkinoille olemassa olevien parantuessa jatkuvasti. Kehityksen varmistamiseksi tarvitaan uusia innovaatioita ja alalle uusia osaajia.
Kutsuimme verkostopäivään LUT yliopiston sähköisen liikenteen professori Lassi Aarniovuoren esittelemään uutta Electric transportation systems -maisterinohjelmaa, joka valmistaa opiskelijoita ymmärtämään sähköisiä kuljetusjärjestelmiä kokonaisuutena sekä soveltamaan sopivia teknologioita tulevaisuuden sähköisten liikennejärjestelmien kehittämiseen. Sähköisessä liikenteessä on potentiaalia rakentua vahvaksi alaksi Suomessa, mutta osaajien houkuttelemiseksi talkoisiin tarvitaan mukaan kaikki alan toimijat.
Sähköistyminen on Suomen uusi vientikärki
Iltapäivän paneelissa keskusteltiin sähköisen liikenteen vientimarkkinasta. Elias Pöyry Virralta, Henri Kapp ABB:ltä ja Jarkko Vesa TEMiltä toivat keskusteluun näkemyksiään sähköisen liikenteen ja akkuarvoketjun markkinan kehityksestä ja potentiaalista suomalaisille toimijoille. Hyvää keskustelua on haastavaa tiivistää yhteen kappaleeseen, joten paneeli kannattaakin ottaa kokonaisuudessaan haltuun seminaarin tallenteelta.
Dronet arkipäiväistyvät
Sähköinen on myös ilmailun tulevaisuus: dronepalvelumarkkinoiden kasvuennusteet vaihtelevat tällä hetkellä 10 – 30 % välillä, kuulimme tapahtumassa Robots Expertin Jonas Stjernbergiltä. Tällä hetkellä suurimman osan dronemarkkinasta muodostavat droneja hyödyntävät tarkastukset, ylläpito, kartoitus ja maanmittaus. Syy dronejen suosiolle löytyy näissä tapauksissa suorien kustannussäästöjen sijaan datasta ja nopeudesta: teknologia säästää aikaa ja tuottaa parempaa aineistoa mitattavasta kohteesta.
Dronelogistiikkapalvelut ovat vasta syntymässä, mutta palveluiden tulevaisuudelle ladataan jo mittavia odotuksia. Ensimmäiset käyttökohteet ovat löytyneet terveydenhuollosta, mutta kasvua on odotettavissa erilaisista käyttökohteista, kuten kuluttajien pakettitoimituksissa: Oulun kaupungille tehdyn selvityksen mukaan vuonna 2029 Oulun alueella voitaisiin kuljettaa 2000 dronepakettia päivässä. Kasvu vaatii vielä kehitettävääkin: dronepalvelut tulee ottaa huomioon kaupunkien kaavoituksessa ja teknologian kehittyminen mahdollistaa tulevaisuudessa turvallisempia ja hiljaisempia droneja. Se kävi kuitenkin selväksi, että dronet eivät ole enää vain pienen porukan hypeä, vaan tulevat arkipäiväistymään ihmisten ja teollisuuden arjessa.
Liikenne on tulevaisuudessa osa energiajärjestelmää
Liikenteen sähköistymisen seuraavia askeleita tarkasteltiin myös kaupungin energiayhtiön näkökulmasta. Helenin Markus Logren näkee, että sähköistyminen yksin ei ratkaise liikenteeseen liittyvää kestävyysongelmaa, ja siksi tarvitaan yhteiskäyttöisiä liikenteen palveluita, joiden tukemisessa Helen on mukana.
Sähköistyminen ei ole myöskään kuluttajalle ongelmatonta, sillä sähkön hinta on poikkeuksillisissa lukemissa. Latausten optimoinnilla on kuitenkin mahdollista päästä jopa 0-hintaiselle sähkölle, esimerkiksi hyödyntämällä Fingridin tulevan sähkönhinnan kertovaa applikaatiota. Alan yritykset ovat myös syksyn mittaan tuomassa kuluttajille palveluita, joilla latauksen voi helposti optimoida edullisen sähkön aikaan.
Helenin visiossa sähköinen liikenne on osa energiajärjestelmää. Kaikki eivät voi tulevaisuudessakaan ladata samaan aikaan täydellä teholla, mutta älykkään latauksen ja V2G (vehicle-to-grid) -teknologioiden avulla on mahdollista tasapainottaa järjestelmää ja tarjota kaikille latausta. Teknologioita on jo testattu ja niillä on jo lähitulevaisuudessa potentiaalia sähkön jakamisessa tasaisesti ja taloudellisesti.
Mitä sähköauto maksaa kuluttajalle?
Sähköautojen kustannukset ovat puhuttaneet mediassa loppukesän ajan. Mielipide aiheeseen löytyy lähes jokaiselta, mutta kuinka usein se perustuu dataan? Kuluttajan näkökulmasta auton kustannuksia on ollut haastavaa hahmottaa tähänkin asti. Nyt sähkön ja polttoaineen kallistuminen tekevät kustannusten arvioinnista vieläkin hankalampaa.
Pitkäjänteisimmät ovat pitäneet omistamansa auton kuluista kirjaa vuosia Excelissä, mutta mitä tehdä, jos kulujen arvioimiseen ei ole vuosien ajan itse kerrytettyä tietoa?
Raimo Tengvall esitteli verkostopäivässä uuden Autocost-yrityksensä sekä ajatuksensa siitä, mitä jos autojen hintoja vertailtaisiin jatkossa kuukausikustannuksena ostohinnan sijaan. Käsin kerätyn datan avulla pystyy todentamaan, että uuden auton kustannus on vain 1,1 - 1,4 kertainen käytettyyn saman kokoluokan ajoneuvoon verrattuna. Datalla voi tehdä ennakkoluulottomia havaintoja ja herättää keskustelua kuluttajan todellisista kustannuksista. Seuraava askel voi olla start-upin perustaminen, konsultointia tai kansanliike – mikä vain auttaa kuluttajia valitsemaan kestävämmän vaihtoehdon jatkossa.
Global Transportation Trends – mitkä teemat puhuttavat maailmanlaajuisesti?
Iltapäivän seminaariohjelman kruunasi keynote-puheenvuoro Deloitten Olli Jokiselta, joka antoi seminaariosallistujille katsauksen vielä julkaisemattomaan Deloitten Transportation Trends 2022 -raporttiin.
Ensimmäisenä trendinä raportti nostaa liikenteen rahoituspohjan: liikenteen viranomaiset ovat merkittävän haasteen edessä nykyisen fossiilisiin polttoaineisiin ja päästöihin perustuvan verotuksen kanssa sähköisen liikenteen yleistyessä jatkuvasti. Keskeinen haaste ei ole teknologisessa kyvykkyydessä toteuttaa erilaisia malleja, vaan dataan hallintaan ja käsittelyyn liittyvät kysymykset.
Liikenteen inklusiivisuus ja yhdenvertaisuus on toinen raportin nostamista trendeistä. On nähtävissä, että yhteiskunnat panostavat luotettavan ja korkealaatuisen liikenteen saavutettavuutta kansalaisille nostaakseen julkisen liikenteen osuutta liikkumisesta pandemiaa edeltävälle tasolle.
Kolmantena trendinä raportti tarkastelee verkostopäivän teemaa, sähköistyvää liikennettä. Tulevaisuus näyttää, miten koko sähköisen liikenteen ekosysteemi ja arvoketjut akuista kuluttajien palveluihin rakentuvat. Kuluttajien kiinnostusta sähköautoihin vauhdittavat erityisesti halu säästää polttoainekustannuksissa sekä huoli ilmastosta. Tärkeimpinä esteinä sähköautoon vaihtamiselle tutkimus listaa huolen käyttöetäisyydestä sekä latausverkon riittämättömyydestä.
Neljäntenä trendinä tutkimuksessa nostetaan esille digitaaliset palvelut ja asiakaskokemuksen. Pandemia on vauhdittanut digitaalisten palveluiden omaksumista kuluttajien keskuudessa. Toisaalta palveluntarjoajilla on kasvanut tarve tehostaa toimintaansa, mihin data tarjoaa ratkaisuja. Jatkossa liikenteen palvelut ja joukkoliikenne tulevat perustumaan yhä enemmän taustalla tapahtumaan datan analysointiin ja laskentaan. Tiedämme tarkalleen, missä ihmiset liikkuvat ja missä ja millaisia liikkumisen palveluita kullakin alueella tarvitaan.
Viidentenä trendinä raportti nostaa turvallisen ja mukautuvan liikenneinfran. Fyysinen infra on monilta osin kunnossa, mutta liikenteen kyberturvallisuus tulee olemaan keskeinen kehityskohde tulevaisuudessa.
Esitys päättyy yleisölle esitettyyn olennaiseen kysymykseen: olemmeko valmiita hyödyntämään trendejä ja sähköistymistä osana suomalaista liikennekokonaisuutta? Päivän keskustelujen ja esitysten jälkeen jäi kokemus, että meillä on hyvät edellytykset liikenteen sähköistymiselle ja suuntamme on oikea.
Digitaaliset kaksoset älyliikennekehityksen mahdollistajana
Liikenne ja liikkuminen ovat jatkuvan muutoksen alla. 2020-luvulla vaikuttavat edelleen kaupungistuminen ja digitalisaatio, mutta myös nopeat, radikaalit muutosvoimat. Pandemian ja paikkariippumattoman työn lisääntyminen sekä globaalien kriisien vaikutus poltto- ja raaka-aineisiin hämärtävät tulevaisuudenkuvia ja aiheuttavat nopeita muutostarpeita arkipäivän liikkumiseen. Uudet teknologiat ja liikkumisen muodot kehittyvät: sähköistyvät, älykkäämmät ja lopulta autonomiset liikennevälineet tulevat katukuvaan ja esimerkiksi dronejen käyttöä tavara- ja jopa henkilökuljetuksessa tutkitaan.
Kestävämpi tulevaisuuden suunnittelu ja esimerkiksi parempi varautuminen muutoksiin koko liikkumisen arvoketjussa mahdollistetaan älykkäillä digitaalisilla ratkaisuilla. Esimerkiksi liikennesuunnittelussa dataa paremmin hyödyntämällä voidaan liikennejärjestelmän toiminnallisuutta tarkastella tarkemmin ja perustella päättäjille myös uusien toimien tarpeellisuutta. Laadukas historiatieto puolestaan mahdollistaa luotettavan vaikutusten arvioinnin. Liikennejärjestelmästä kerättävän tiedon ajantasaisuuden parantaminen mahdollistaa reaaliaikaisen tilannekuvan muodostamisen ja liikenteenhallinnallisten toimenpiteiden toteuttamisen esimerkiksi turvallisuuden parantamiseksi tai päästöjen vähentämiseksi. Reaaliaikainen tilannekuva luo myös pohjaa entistä älykkäämmälle dynaamiselle reitittämiselle ja esimerkiksi autonomiselle liikenteelle.
Kaupunkiympäristön digitaalinen kaksonen on helposti lähestyttävä rajapinta oikean maailman ja bittiavaruuden välillä
Kaupunkiympäristön digitaalinen kaksonen tukee liikenteen älykästä kehitystä. Se tukee tiedolla johtamista tulevaisuuden skenaariotyöstä arjen älykkäämpään operointiin ja on ymmärrettävä sekä helposti lähestyttävä rajapinta oikean maailman ja bittiavaruuden välillä.
Digitaalinen kaksonen voidaan mieltää oikean elämän kohteen virtuaaliseksi kopioksi. Valmistavassa teollisuudessa digitaalisia kaksosia käytetään mallintamaan yksittäisiä tuotteita ja jopa kokonaisia tehtaita. Tuotteen tai laitoksen ominaisuuksia kehitetään ja testataan mahdollisimman pitkälle virtuaalisessa ympäristössä hyödyntäen oikean maailman dataa. Digitaalinen kaksonen ei siis ole staattinen kertaluonteinen kuva tai 3D-malli, vaan se ottaa vastaan, hyödyntää ja kehittyy datan perusteella.
Kaupunkiympäristön digitaalinen kaksonen on kokoelma jatkuvasti kehittyviä, monipuolisia ja muuttuvia tietovirtoja. Kaupunkiympäristössä digitaalinen kaksonen tukee kaupunkitilan tulevaisuuksien ymmärtämistä ja mm. kaavoituksen muutosten testaamista. Digitaalisella kaksosella voidaan esimerkiksi suunnitella uusia valaistusratkaisuja ja testata miten sijoitettujen valaisinpylväiden valoalueet toimivat yhdessä oikean maailman kuten ympäristön rakennusten tai sään muuttuessa. Digitaalinen kaksonen tukee asiantuntijatyötä ja kommunikaatiota, mutta edistyneemmissä käyttötapauksissa digitaalista kaksosta hyödyntävät myös muut tietojärjestelmät ja esimerkiksi älykkään liikenteen ratkaisut.
Liikenteen digitaaliset kaksoset voivat tuottaa testausympäristöjä esimerkiksi autonomisen ajamisen kokeiluihin ja kehittämiseen sekä tarjota alustoja mm. autonomiseen dronelogistiikkaan tai viranomaiskäyttöön. Dronen tai robottiauton ohjaukseen ja turvallisuuteen vaikuttavia automaattisia osia voidaan kehittää toistettavasti erilaisissa olosuhteissa virtuaalisesti, korreloiden todellisen urbaanin ympäristön kanssa. Verrattuna kalliiseen ja logistisesti haastavaan perinteiseen kehitys- ja testaustyöhön digitaalinen kaksonen tuo selkeää etua nopeuttaen prosessia ja laskien kustannuksia. Testaus virtuaalimallissa ei ole riippuvainen aikatauluista tai oikean elämän sääolosuhteista. Digitaalisilla kaksosilla ei kuitenkaan ole tarkoitus korvata perinteistä tutkimus-, kehitys- tai testaustyötä, vaan lisätä todellista arvontuottoa monella sektorilla, oli kyse sitten julkisen tai yksityisen sektorin hankkeista.
Pelimoottoriteknologian hyödyntäminen luo mielenkiintoisia mahdollisuuksia
3D-ympäristössä digitaalinen kaksonen helpottaa kansalaisvuorovaikutusta tarjoamalla ymmärrettävän ympäristön kaupungin nykytilan ja tulevaisuuden tarkasteluun. Digitaalisessa kaksosessa kaupunkitilan muutosta ja esimerkiksi rakennussuunnitelmia voidaan tarkastella oikean kadulla olevan henkilön silmin. Uudet teknologiat ja esimerkiksi tehokkaat pelimoottorit mahdollistavat immersiivisen, oikeantuntuisen kokemuksen ja helpottavat muutosten ymmärtämistä.
Erityisesti pelimoottoriteknologian hyödyntäminen luo mielenkiintoisia mahdollisuuksia digitaalisten kaksosten suhteen. Pelimoottorit mahdollistavat tehokkaiden virtuaalisten maailmojen ja simulaatioiden hyödyntämisen, ja lisäksi ne sisältävät erittäin kehittyneitä työkaluja ja kehitysympäristöjä, joiden avulla on mahdollista kehittää nopeastikin digitaalisten kaksosten ratkaisuja. Kirsikkana kakun päällä on korkealuokkainen ja dynaaminen visuaalinen esitystapa, jonka pelimoottorit myöskin tarjoavat. Edellä mainituista syistä pelimoottoriteknologia on varsin potentiaalinen vaihtoehto perinteisemmille sovelluskehittämisen keinoille.
Kuka?
Sitowisellä kehitetään älykkäitä kaupunkisuunnittelun ratkaisuja laajalla rintamalla ja tätä blogikirjoitusta pohtimaan samaan (virtuaaliseen) pöytään istuivat niin älyliikenteen, tulevaisuuden teknologioiden kuin digikaksosen kehittämisen asiantuntijat.
Ville Kilpiö toimii älykkäiden liikennejärjestelmien asiantuntijatehtävissä pohtien esimerkiksi liikenteen tilannekuvatiedon hyödyntämistä sekä automaattiliikenteen roolia tulevaisuuden liikennejärjestelmissä.
Jenna-Riia Oldenburg, liiketoimintamuotoilija, projektipäällikkö. Jenna-Riialla on pitkä kokemus uusien teknologioiden hyödyntämisestä tietojärjestelmissä nopeista kokeiluista suuriin järjestelmähankkeisiin. Sitowisellä Jenna-Riia toimii projektipäällikkönä, muotoilijana ja erilaisissa myynnin tehtävissä. Työnsä ohella hän tekee väitöstutkimusta digitaalisten kaksosten arvonluonnista.
Niko Moreira, digitaalisten kaksosten asiantuntija, projektipäällikkö. Nikolla on juuret paikkatiedossa, pelimoottoreissa ja digitaalisissa kaksosissa, sekä rakennetun ympäristön visualisoinnissa. Sitowisellä Niko vastaa mm. pelimoottoriteknologian hyödyntämisestä ja kehittämisestä digitaalisten kaksosten hankkeisiin, konsultoi asiantuntijana asiakkaita visualisoinnin ja digitaalisten kaksosten projekteihin, sekä työskentelee projektipäällikön tehtävissä.
Kuvalähde: Sitowise
Lisää blogeja:
ITS Finland julkaisee liikkumisen murrosta käsittelevää blogisarjaa. Tutustu sarjan edellisiin kirjoituksiin:
- ITS Finlandin CIO Eemil Rauman blogi etätyön vaikutuksista liikenteeseen
- Helsingin Seudun Liikenteen asiakkuus- ja myyntijohtaja Mari Flinkin blogi: HSL:n pitäisi kuljettaa ihmisiä kauppoihin helpommin, nopeammin ja edullisemmin kuin oma auto
- TIER Mobility Finlandin maajohtaja Katja Ojalan blogi: MaaS on olennainen osa tulevaisuuden kestävää kaupunkiliikkumista
- Telia Finlandin Business Development Manager Suvi Valkaman blogi: Ajantasainen liikkumistieto on avainasemassa päästöhaasteiden ratkaisemisessa
ITS Finland vieraili ITS Europe-kongressissa Toulousessa
ITS Eurooppa -kongressi järjestettiin parin vuoden tauon jälkeen toukokuisessa Toulousessa Ranskassa. Tänä vuonna ITS Finland ei järjestänyt kongressiin perinteistä yhteisosastoa, mutta olimme paikalla jäsenten kera kuulemassa alan esityksiä kongressisessioissa ja verkostoitumassa eurooppalaisten ITS-sisarorganisaatioidemme kanssa.
Tutkimuksellinen sisältö kannatteli kongressin ohjelmaa
ITS kongresseissa tulevaisuus on vahvasti läsnä asiantuntijasessioissa ja liiketoiminta on pääosissa näyttelyosastolla. Sessioiden esityksissä korostuivat ennen kaikkea tutkimukselliset kysymykset, mutta konkreettiset liiketoiminnan toteutukset jätettiin suosiolla näyttelyosastoille. Jatkossa olisi hienoa, jos sessioissakin liiketoiminnalla olisi isompi rooli, sillä loppujen lopuksi kaupalliset sovellukset ovat keskiössä tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa. Maaliskuisessa Intertrafficissa liiketoiminta oli keskiössä, josta voisi ottaa ehkä oppia tulevaisuuden ITS kongresseihinkin.
Autonomiseen liikenteeseen ja ennen kaikkea sen vaatimaan infrastruktuuriin suhtaudutiin kongressin sessioissa hyvin eri tavoin. Waymon kaltaiset teknologiayritykset eivät näe tarvetta erilliselle ”autonomisen ajamisen infrastruktuurille”, kun taas tutkimus- ja viranomaispiireissä on päinvastaisia näkemyksiä.Autonomisen liikenteen liiketoimintamalleihin ja näiden kautta ratkaistaviin haasteisiin (vastuut, vakuutukset yms.) ei kiinnitetä huomiota niin paljoa kuin tekniseen tutkimukseen.
Kenties mielenkiintoisin messujen anti tuli Virosta, jossa panostetaan nyt runsaasti autonomisiin ratkaisuihin. Erityisen mielenkiintoisia ratkaisuja tarjosivat niin ELMO Rent kuin Cleveron ja niiden osalta voisi olla mielenkiintoisia yhteistyömahdollisuuksia myös suomalaisten yritysten kanssa.
Kokemukset ja keskustelut ovat kongressimatkojen tärkein anti
Yhtä tärkeää, ellei tärkeämpää, kuin ohjelma, on ITS-kongresseissa verkostoituminen, keskustelut, kohtaamiset ja kokemukset. Järjestäessämme kongressimatkoja suomalaisten kesken kohtaamme vuosi toisensa jälkeen saman kysymyksen: kannattaako suomalaisten matkustaa tavatakseen toisensa ulkomailla?
Toulousen kokemus osoitti jälleen, että kyllä kannattaa. Yhden mukana olleen jäsenemme pohdintoja mukaillen:
”Jo ensimmäinen ilta keskusteluineen maksoi matkan niin vaivassa kuin rahassa”.
Jaettuja kokemuksia syntyi Toulousessa jännittäessämme yhdessä lätkän mm-ottelun lopputulosta – paikallinen Manta oli katsottu valmiiksi etukäteen - sekä kohotellessamme kollektiivisesti kulmiamme kongressin logistisille järjestelyille. Näistä puhutaan tulevina vuosina ja muistot yhdistävät mukana olleet linkillä, jollaista ei synny Teamsissa.
Seuraavat tarinat kirjoitetaan Los Angelesissa
ITS Finlandin seuraava kongressimatka suuntautuu Los Angelesin ITS World -kongressiin syyskuussa 2022. Kongressin näyttelyalueelle nousee Pohjoismaiden ja Viron ITS-yhdistysten yhteistyönä Nordic+ osasto, joka kokoaa yhteen yli 30 yritystä, julkista toimijaa ja tutkimusorganisaatiota. Paikka osastolta tulee varata nyt – tätä tilaisuutta ei kannata jättää väliin!
Liikennealan trendit olivat esillä ITS Finlandin kevätseminaarissa
Kuinka liikenteen sähköistyminen, digitalisaatio ja muuttunut turvallisuustilanne tulevat muokkaamaan tapaamme liikkua ja tuottaa liikkumisen palveluita? Onko PPP (Public-Private-Partnership) saanut vuoden 2022 myötä uuden säväyksen ja ohjaako liikenteen markkinaa jatkossa uusi PPP: Päästöt-Pandemia-Putin? Nämä kysymykset puhututtivat ITS Finlandin huhtikuussa järjestetyssä kevätseminaarissa, jossa kuulimme näkökulmia trendeistä ja muutoksesta sekä ennen kaikkea sen näiden tarjoamista mahdollisuuksista useissa esityksissä.
Lue tiivistelmä tapahtuman annista tästä blogikirjoituksesta. Tapahtuman tallenteen pääset katsomaan ITS Finlandin Youtubesta.
Kestävyystavoitteet vauhdittavat liikenteen murrosta
VTT:n Vice President Ari Aalto aloitti seminaarin laajalla katsauksella liikennealan trendeihin: muutos alalla on suurin sitten auton keksimisen. Muutoksen ajureista merkittävimpinä ovat vihreä siirtymä kaikilla liikkumisen alueilla, automaatio ja C-ITS-ratkaisujen yleistyminen, liikkumisen palveluistuminen sekä liikenteen sähköistymistä vauhdittavat teknologia- ja skateboard-alustat.
Teknologian kehittyminen ja toisaalta investoinnit kestävään liikkumiseen vauhdittavat vihreää siirtymää: olemme hinta-arvomuutoksen kynnyksellä, joka mahdollistaa liikenteen kestävien käyttövoimien murroksen. Tämä tulee näkymään paitsi sähköistyvässä henkilöliikenteessä, myös raskaassa liikenteessä, meriliikenteessä ja ilmailussa. Esimerkiksi sähkölentokoneet yleistyvät seuraavan 10 vuoden sisällä, mahdollistaen uuden tavan liikkua ennen kaikkea Suomessa ja pohjoismaissa.
Trendit ja muutokset luovat merkittäviä mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle myös maailmalla. Energiamurros, liikenteen automaatioratkaisut ja uuden sukupolven sähköiset kulkuvälineet luovat otollisen maaperän alustatalouden ratkaisuille, joissa suomalainen osaaminen on maailman kärkiluokkaa. Suomi on todellinen liikenteen palveluiden testialusta ja yhteistyöllä viemme osaamisemme kansainvälisille markkinoille.
Data ja alustat mahdollistavat kestävän ja kustannustehokkaan logistiikan
Alustatalouden merkitys sai vahvistusta myös kevätseminaarin seuraavassa esityksessä, jossa Telian IoT- ja liikenneasiantuntija Satu Orava kertoi konkreettisia esimerkkejä siitä, miten datalla tehostetaan niin henkilö- kuin tavarakuljetuksia.
Yksi asia on kiistatonta, nimittäin se, että dataa on valtavasti saatavilla kuljetuksista. Haaste ei enää ole saatavilla olevan tiedon määrä, voimme puhua jopa dataähkystä. Sekä henkilökuljetuksessa että tavarakuljetuksessa mahdollisuudet tulevat datan hyödyntämisessä: miten reittien optimointi voidaan toteuttaa reaaliaikaiseen dataan pohjautuen, kun data on siiloutunutta ja sijaitsee lukuisissa ajoneuvojen taustajärjestelmissä.
Datan hyödyntämisen potentiaali on mittava niin reittien optimoinnin kuin ajon aikaisen optimoinnin näkökulmasta: Telian esityksessä kuulimme esimerkin, jossa kuljetusyritys säästää 200 000 litraa dieseliä vuodessa, kun kuljettajan ajotapaa optimoidaan datan avulla. Säästön kustannusvaikutus on mittava ja samalla ympäristö kiittää – eikä vaatimuksena ole valtavaa investointia sähköiseen raskaaseen kalustoon.
Datan jakaminen on keskeinen onnistumisen edellytys raskaan liikenteen optimoinnille. Datan tulisikin olla jaettua yhteistyökumppaneiden ja operaattorien kesken, ei piilossa. Suomalaiset ovat alan pioneereja ja yhteistyöllä globaalit markkinat ovat ratkaisuillemme avoinna.
Suomen uusi turvallisuusympäristö
Turvallisuus on yksi liikennealaa ohjaavista megatrendeistä ja sen merkitys korostuu sekä yhä verkottuneemman liikennejärjestelmän kuin Ukrainan sodan myötä.
Kutsuimme ITS Finlandin kevätseminaariin Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolan kertomaan näkemyksiä Ukrainan sodasta ja Suomen muuttuneesta turvallisuustilanteesta. Mielenkiintoinen keskustelu kannattaa käydä katsomassa kokonaisuudessaan tapahtuman tallenteesta.
Turvallisuusteema jatkui myös Cinian Anssi Kärkkäisen esityksessä, jossa siirryimme kyberturvallisuuden maailmaan. Suojattava digi-infra monimutkaistuu ja suojaaminen vaikeutuu myös liikenteen toimialalla – hyökkääjälle on tarjolla lukematon määrä mahdollisuuksia. Keskeistä kyberhyökkäykseen varautumisessa on sen ymmärtäminen, että kohde ei välttämättä valikoidu etukäteen, vaan tuloksena laajalle levittäytyvästä kalastelusta. Siksi mikä tahansa organisaatio voi olla kiinnostava kohde hyökkääjälle.
Kyberturvallisuus ei ole ainoastaan teknistä osaamista, ja olennaista on myös varmistaa kattava ymmärrys kyberuhkien mahdollisuudesta sekä prosesseista ja vastuista. Nämä taidot eivät ole ulkoistettavissa, vaikka turvallisuuden tekniseen toteutukseen onkin tarjolla laajaa osaamista. Jokaisen organisaation kannattaakin kysyä itseltään, entä jos. Kyberturvallisuuteen panostaminen tulee viimeistään nyt nähdä investointina toiminnan jatkuvuuteen – ei kuluna pois viivan alta. Panostammehan fyysiseenkin turvallisuuteen investoimalla infraan ja osaamiseen. Tuotot seuraavat luotettavuuden perässä.
Mannerlaatat liikkuvat
Kevätseminaari päättyi keskusteluun, jossa Kaisa Saario Helsingin kaupungilta, Risto Murto Väylävirastosta ja ITS Finlandin puheenjohtaja Karri Salminen vetivät liikenteen trendejä ja murrosta yhteen ITS Finlandin toiminnanjohtaja Marko Forsblomin johtamassa keskustelussa. Mannerlaatat ovat liikkeessä ja uudella maailmanjärjestyksellä on suoria vaikutuksia liikennealan kehittymiseen ja yritysten toimintaan Suomessa. Konkreettisesti tämä näkyy vientimahdollisuuksien suuntautumisena länteen sekä lento- ja rahtireittien uudelleenjärjestymisenä, jotka asemoivat Suomen uudelleen maailman kartalla. Toisaalta kriisi voi vauhdittaa investointeja kestävän liikenteen ratkaisuihin. Osaamista meillä Suomessa on ja nyt on oikea hetki suunnata ratkaisujamme myös maailmalle, sillä emme ole murroksessa yksin.