ITS Finland Sanni ja Eemil

ITS Finland Intertrafficissa

ITS Finland osallistui Sannin ja Eemilin vahvuudella Amsterdamin Intertrafficiin. Kyseessä on eräs maailman suurimmista liikennealan kongresseista, jossa painotus on erityisesti kaupankäynnissä ja uusien tuotteiden sekä palveluiden esittelyssä. Messuille osallistui arvioiden mukaan yli 25 000 ihmistä, joka on noin 15 000 vähemmän Koronaa edeltävään aikaan nähden.  

Lähdimme tapahtumapaikalle katsomaan, miltä ITS-kentän kaupankäyntiin fokusoituneilla messuilla näyttää ja tuntuu sekä tutkimaan, mitä oppeja itse messuista voitaisiin tuoda pohjoismaihin Nordic+ yhteistyön edistämiseksi. Tapasimme myös ITS Finlandin ja sisarorganisaatioidemme jäseniä sekä uusia tuttavuuksia, jotka olivat kiinnostuneita niin suomalaisesta kuin pohjoismaisesta ITS-markkinasta.

ITS kongressit vs. Intertraffic

ITS Finland on vuosia osallistunut ja järjestänyt osastoja, tapahtumia ja verkostoitumistilaisuuksia niin ITS maailmankongressiin (ITS World) kuin Euroopan kongressiin (ITS Europe), mutta emme ole osallistuneet Intertraffic-messuille. Vierailu tapahtumassa olikin silmiä avaava, sillä tunnelma ja painotus oli varsin erilainen tuttuihin ITS-kongresseihin verrattuna. Keskiössä oli ennen kaikkea kaupankäynti esillä olevien tuotteiden ja palveluiden ympärillä, kun taas ITS-kongresseissa painottuu tulevaisuuden digitaalisuus, tutkimus ja PPP-yhteistyö. Myös Intertrafficissa äly ja digi olivat hienosti esillä, mutta nämä olivat enemmän ”raudan ja tuotteiden” ympärille rakennettuja lisäelementtejä, kun ITS-kongresseissa äly ja data palvelevat liikkumisen murrosta ja tulevaisuuden näkymiä.

Kokemustemme perustella molempia voi suositella ja nämä täydentävät toinen toisiaan. Intertrafficin eduksi on toki todettava, että järjestelyt ja tilat pelasivat kuin junan vessa, vaikka kongressiin pääsi ilmaiseksi. Jotain järjestäjät ja yritykset tekevät siis oikein.

Intertrafficin keskeisiä teemoja

ITS-kongresseilla puhutaan yleisesti tulevaisuuden muutostrendeistä tai peilataan parin vuoden aikaisten muutosajurien ja yhteistyön näkyvyyttä alalla. Intertrafficissa näkyivät ja kuuluivat tämän ja lähitulevaisuuden investoinnit sekä markkinamahdollisuudet.

Eemilin poiminnoista mielenkiintoisimpia olivat julkisten älykkäiden latausjärjestelmien ja latauspisteiden investoinnit, joita esimerkiksi Amsterdam yksin rakentaa 25 kappaletta päivässä joka päivä vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi sähköautojen akkujen kytkeminen osaksi energiajärjestelmän reservejä oli isosti esillä. Suomalaisilla yrityksillä taitaa olla teemaan annettavaa.

Kestävän kaupunkiliikenteen kehittäminen kuului Sannin osallistumissa esityksissä. Pyöräilyn mahdollistaminen nousi isäntämaan liikkumiskulttuuria mukaillen esiin useissa esityksissä – kiinnostavana näkökulmana nousivat pandemia-ajan pop-up pyörätiet, joita on perustettu ympäri maailmaa mahdollistamaan turvallinen lähiliikenne pyörällä. Positiivista oli kuulla myös useiden kaupunkien investoinneista pyöräilyinfraan Euroopassa ja maailmalla. Rotterdamin kaupunki taas oli kumppanoitunut BMW:n kanssa ratkaisemaan kaupunkikehityksen haasteita, liikenteen inklusiivisuutta, päästöjä sekä tiiviiseen asumiseen tähtäävää kaupunkikehitystä autoilusta saatavan datan avulla. Haasteet ja mahdollisuudet ovat samat kuin Suomen suurissa kaupungeissa. Pistää toki miettimään voisiko samoja aiheita ratkaista raiteilla, kuten Tampereella, ja uusilla liikkumisen palveluilla.

Missä ITS Finland näkyi ja kuului?

Intertrafficin keskittyessä enemmän tämän päivän ja lähitulevaisuuden investointeihin ja vähemmän liikenteen digitalisaation systeemitason muutokseen, oli ITS Finlandin laaja-alaisella liikennejärjestelmänäkemyksellä kysyntää. Vierailimme useilla isojen ja pienempien yritysten osastoilla keskustelemassa 2020-luvun liikennejärjestelmäinvestoinneissa ja siitä, kuinka yritysten ratkaisuja olisi parhaiten hyödynnettävissä niin Suomessa kuin Nordic+  tasolla. Iso arvo kansainvälisille yrityksille oli löytää ITS Finlandin avulla suoria kontakteja Suomesta sekä kuulla Suomen liikennejärjestelmän tulevista investoinneista.

Intertrafficista muualla: 

Lue myös Traffic Technology Todayn kooste Intertrafficin annista sekä ITS International artikkeli Intertraffic Awards -kilpailun tuloksista.

by Sanni Remonen

Raitiovaunu Helsingissä

Ajantasainen liikkumistieto on avainasemassa päästöhaasteiden ratkaisemisessa

Digitalisaation ja datan hyödyt liikenteelle ovat merkittäviä: ne lisäävät tehokkuutta, mutta mahdollistavat myös ihmisten liikkumistarpeiden ymmärtämisen ja tarvittavien askeleiden ottamisen kestävän liikkumisen saavuttamiseksi.

Suomi on asettanut tavoitteen kotimaan liikenteen päästöjen puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Kuitenkin samalla, kun monia päästölähteitä on saatu laskettua tehokkaasti, on liikenteen päästöjen aleneminen ollut hidasta, ja kasvukeskuksissa väestönkasvu luo lisähaasteita päästötavoitteiden saavuttamiseen.

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii tuekseen dataa

Pandemia-aika on tehnyt näkyväksi liikkumiskäytöksen nopeat muutokset. Rajoitukset vähensivät liikkumistamme ja laskivat päästöjä hetkellisesti. Pandemiasta palautuminen ja ihmisten liikkumisen muutos pandemian jälkeisenä aikana on keskiössä liikenteen päästöjen kehityksessä.

Liikenteen ollessa murroksessa ja liikkumiskäyttäytymisen muuttuessa nopeasti on dynaamisen tiedon hyödyntäminen oleellisempaa kuin koskaan. Ihmisten liikkumista kuvaava tieto vanhenee nopeasti nykyisessä toimintaympäristön murroksessa. Koska liikenteen päästöjä tulee saada alas tässä ja nyt, muodostuu aiempaa oleellisemmaksi se, että päästövähennystoimia suunniteltaessa ja niiden vaikutuksia arvioitaessa hyödynnetään ajantasaista tietoa. Meillä on oltava jatkuva pääsy reaaliaikaisiin tietoihin, jotta voimme tehdä asianmukaiset liikkeet oikeaan aikaan.

Tieto todellisesta liikkumisesta mahdollistaa ihmisten käyttäytymisen syvemmän ymmärryksen

Lähes reaaliaikaiset tietolähteet muuttavat pelikenttää ja mahdollistavat askeleiden ottamisen kohti kestävää liikkumista. Siirtymä kestävään liikenteeseen helpottuu, kun päätöksenteon tukena hyödynnetään tietoa todellisesta liikkumisesta. Tällaisten tietolähteiden avulla voidaan ymmärtää ihmisten käyttäytymistä aiempaa tarkemmalla tasolla, eri vuorokaudenaikoina ja jatkuvana tietovirtana ja tunnistaa ne muutokset liikkumisessa ja liikennejärjestelmässä, joiden päästövähennyspotentiaali on merkittävin.

Ajantasainen tieto mahdollistaa nopeat, ketterät kokeilut

Data muuttaa liikennettä perustavanlaatuisesti, sillä sen avulla voidaan arvioida hankkeiden, kuten liikennejärjestelmämuutosten, vaikutuksia lähes reaaliajassa. Tehtäessä muutoksia joukkoliikenteeseen tai pyöräilyreitteihin, mahdollistaa lähes reaaliaikainen tieto sen, että voimme nähdä ihmisten liikkumisessa tapahtuvat muutokset lähes välittömästi, ja näin todentaa toimenpiteiden vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen.

Hyvä esimerkki tästä on joukkoliikenne, jolla on keskeinen rooli päästöjen vähentämisessä. Pyrittäessä tekemään joukkoliikenteestä houkuttelevampaa yksityisautoiluun nähden, korostuu sen saavutettavuus ja matkustusmukavuus.  Ymmärtämällä todellisen liikkumistarpeen sekä millä reitillä päästöt yksityisautoilusta korostuvat, voidaankin tunnistaa oikeat alueet joukkoliikenteen kehittämiselle, ja näin tukea kestävien liikkumismuotojen houkuttelevuutta.

Koronapandemian vauhdittama etätyön lisääntyminen on muokannut liikkumiskäyttäytymistä merkittävästi. Etätyön on arvioitu olevan merkittävä keino liikenteen päästöjen vähentämiseen. Ajantasainen tieto ihmisten liikkumisesta auttaa ymmärtämään hybridi- ja etätyön kehitystrendiä, sekä tunnistamaan ne alueet, joilla kannattaa panostaa etätyömahdollisuuksien lisäämiseen.  Tieto todellisesta liikkumiskäyttäytymisestä luokin edellytykset muutosten tarkastelulle sekä sille, että tarvittavat muutokset liikenneinfrastruktuurissa kohdistetaan sinne, missä niillä on suurin vaikuttavuus.

Mobiiliverkkodata kertoo todellisesta liikkumiskäyttäytymisestä

Uudenlaiset tietolähteet, kuten mobiiliverkkodata, tuovat uuden ulottuvuuden päästöjen seurantaan ja vähennystoimenpiteiden suunnitteluun. Mobiiliverkkodatasta saatava kuva kokonaisliikkumisesta paljastaa liikkumisen tarpeen ja muutokset eri alueilla. Ajantasaisen tiedon kautta voidaan tutkia liikennejärjestelmässä tehtyjen muutosten vaikutuksia liikkumiskäyttäytymiseen. Esimerkiksi Länsimetron on todettu kasvattaneen joukkoliikenteen kysyntää Helsingin ja Espoon välillä ja vähensi yksityisautoilua Länsi- ja Turunväylillä. Tämä ymmärrys mahdollistaa myös päästökehityksen tarkemman seurannan, kun laskennan pohjana on todellinen liikkumisdata.

Telia Crowd Insights analysoi ihmisjoukkojen liikkumista Telian matkapuhelinverkosta saatujen anonymisoitujen välitystietojen perusteella. Palvelun avulla saadaan selville, mistä ihmisjoukot tulevat ja mihin ne ovat menossa. Crowd Insights auttaa ymmärtämään väkijoukkojen liikkeitä ja tekemään parempia, dataan perustuvia päätöksiä ja ratkaisuja. Mobiiliverkosta luodaan dataa jatkuvasti, kellon ympäri ja läpi vuoden. Tämä data osoittaa ihmisten todellisen käyttäytymisen.

Lue lisää Telia Crowd Insightsista.

Kuka?

Kirjoittaja on Telia Finlandin Business Development Manager Suvi Valkama.

Lisää blogeja: 

ITS Finland aloittaa uuden liikkumisen murrosta arvioivan blogisarjan:

by Sanni Remonen

Sähköauton lataus

Liikenteen verotuksen vaikea yhtälö

Maailman valtiojohtajien ilmastokokouksessa Skotlannin Glasgow’ssa aiheena oli maapallon tulevaisuus ja liikenne oli vahvasti mukana keskusteluissa. Liikenteen osalta kyse oli ennen kaikkea päästöjen kääntämisestä laskuun, ja lopulta liikenteen saamisesta kokonaan päästöttömäksi.

Päästövähennykset ovat liikennealan haastavin urakka tulevina vuosikymmeninä. Liikenteen hiilidioksidipäästöistä on päästävä, eikä tälle ole mitään vaihtoehtoa. Parhaillaan on käynnissä maailmanlaajuinen murros, jossa korvataan fossiiliset polttoaineet uusiutuvalla energialla. Liikenteessä tämä tarkoittaa ensisijaisesti sähköistämistä, joka etenee vauhdilla myös Suomessa. Tämä näkyi myös viime vuoden myyntitilastossa, jossa täyssähköautot kattoivat jo kymmenesosan uusista henkilöautoista. Tämä on päästöjen näkökulmasta erinomainen asia edellyttäen, että käytettävä sähköenergia on mahdollisimman vähäpäästöistä, kuten tuuli-, aurinko- ja vesivoimaa.

Liikenteen sähköistäminen on systeeminen muutos, joka tulee vaikuttamaan meihin kaikkiin niin yrityksissä kuin kotitalouksissakin. Julkiselle sektorille haaste on erityisen suuri, sillä liikenne on valtiolle merkittävä tulonlähde. Liikenteen erillisveroilla eli auto-, ajoneuvo- ja polttoaineverotuksella kerätään vuosittain yli 7 miljardia euroa veroja, jotka ovat suuressa määrin kytköksissä liikenteen aiheuttamiin hiilidioksidipäästöihin. Eli yhtäältä päästöjä on leikattava, mutta toisaalta verotulot pitää varmistaa. Tämä tekee tulevaisuuden liikenteen verotuksesta vaikean yhtälön.

Liikenteen verotuksen uudistamista vuonna 2021 selvittäneessä työryhmässä tunnistettiin kyllä sähköistymisen vaikutus verokertymään, mutta avoimeksi jäi uudistuksen suurin kysymys: kuinka sähköistyvän liikenteen verotus toteutetaan reilusti? Kun sähköautoilija välttää sekä polttoaine- että autoverot, kasvaa verotuspaine muita autoilijoita kohtaan. Nykyinen systeemi on pitkällä tähtäyksellä kestämätön, ja lyhyellä sietämätön. Nyt olisi korkea aika toteuttaa verojen ja päästöjen irtikytkentä, sillä pitkällä tähtäimellä päästöjen vähentämistavoitteet eivät voi olla ristiriidassa valtion fiskaalisten tavoitteiden kanssa.

Työryhmä käsitteli myös kilometriverotusta vaihtoehtona kerätä verotuloja liikenteestä, joka on yksi vaihtoehto toteuttaa liikenteen verojen ja päästöjen irtikytkentä. Yhdysvalloissa kilometriverotusta selvitetään ja kokeillaan useissa eri osavaltioissa. Motiivina on nimenomaan se, että polttoainetta vähän kuluttavien autojen yleistyminen on luonut osavaltioiden kassaan verovajetta. Iso-Britanniassa parlamentin helmikuun alussa julkaisema tuore selvitys toteaa varsin yksiselitteisesti, että liikenteen verotusjärjestelmän uudistaminen tulee aloittaa viivyttelemättä ja nostaa kilometriverotuksen uudistamisen keskiöön.

Liikenteen verotus on uudistettava. Tarvitaan ennakkoluulottomia avauksia ja eri vaihtoehtojen syvällisiä tarkasteluja. Uudistaminen pitää saada käyntiin mieluummin ennemmin kuin myöhemmin – sekä valtiontalouden tasapainon että liikenneverotuksen oikeudenmukaisuuden vuoksi.

Pekka Leviäkangas, väylä- ja liikennetekniikan professori, Oulun yliopisto

Heikki Liimatainen, liikennetekniikan professori, Tampereen yliopisto

Marko Forsblom, toiminnanjohtaja, ITS Finland ry

by Sanni Remonen

Pyörätie Helsingissä

Palveluistuminen on vähäpäästöisen liikenteen tulevaisuus

Palveluistuminen puhututtaa liikenteessä. Sen konkreettisia ilmenemiä ovat MaaS-applikaatio WHIM, jatkuvasti yleistyvät yhteiskäyttöautot, maailman suosituimmat kaupunkipyörät ja kaduilla käyttäjää odottavat sähköpotkulaudat. Mitkä ovat liikenteen palveluistumisen ajurit, voiko palveluistumisesta tehdä kannattavaa liiketoimintaa ja ennen kaikkea, miten palveluistuminen mahdollistaa vähähiilisen liikenteen?

ITS Finland ja Helsingin kaupunki järjestivät webinaarisarjan, tavoitteena synnyttää keskustelua yritysten roolista vähäpäästöisen liikenteen mahdollistajana. Webinaareissa kuulimme, kuinka Helsingin päästöistä jopa 24 % syntyy liikenteestä. Hiilineutraalien tavoitteiden edessä tarvitaan toimia ja yritysten rooli ihmisten liikkumisvalintoihin vaikuttamisessa on keskeinen. Siispä kutsuimme yritykset keskustelemaan mahdollisuuksista sähköpyöräilyn, työsuhdesähköautojen sekä viimeisimpänä liikkumisen palveluistumisen näkökulmista.

Kiertotalous luo perustan vähäpäästöiselle talousmallille

Nykyinen ylikulutukseen perustuva lineaaritalous ei mahdollista Suomelle asetettujen kestävyystavoitteiden saavuttamista. Tilalle tarvitaan uusi malli, hiilineutraali kiertotalous, jonka rooli on ratkaiseva ekologisessa jälleenrakentamisessa.

Webinaarissa Ympäristöministeriön kiertotalouden eritysasiantuntija Heikki Sorasahi kuvasi kiertotaloutta uudeksi talouden toimintatavaksi, joka tuottaa taloudellista hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa. Kiertotaloudessa materiaaleja hyödynnetään tehokkaasti ja kestävästi ja ne pysyvät kierrossa pitkään ja turvallisesti. Perinteisen kierrättämisen lisäksi tuotteita myös jaetaan ja vuokrataan – palveluistuminen on keskeinen osa kiertotaloutta.

Liikenteen kiertotalous kiteytyy kuluttajan näkökulmasta palveluistumisen ympärille. Sen rakennuspalikoita ovat uusiutuvien energiamuotojen ja kestävästi tuotettujen materiaalien lisäksi saavutettava joukkoliikenne sekä erilaiset jaetut liikkumisvälineet. Data ja digitalisaatio ovat liikenteen palveluistumisen edellytyksiä ja mahdollistavat resurssitehokkaan liikenteen kehityksen.

Onko palveluistuminen hopealuoti liikenteen päästötavoitteiden ratkaisemisessa?

Liikenteen palveluistuminen on aiheena melko uusi, mutta sen hyödyistä on tehty jo jonkin verran tutkimusta. Esimerkiksi Ramboll tuotti Valtioneuvostolle erilaisia skenaarioita liikenteen palveluistumisen vaikutuksista hiilidioksidipäästöihin. Työn tuloksena saatiin määrällinen arvio liikenteen palveluistumisen vaikutuksista päästöihin sekä suositus edistettävistä liikenteen palveluistumista tukevista toimenpiteistä.

Liikenteen palveluistumisen vaikuttavuus syntyy ennen kaikkea sen kerrannaisvaikutusten kautta. Keskiössä on mahdollistaa autoton elämäntapa massoille ja ohjata kysyntää matkoja yhdisteleviin liikkumispalveluihin. Yksittäistä hopealuotia ei ole olemassa, vaan onnistuminen vaatii liikennejärjestelmän jatkuvaa kehittämistä kokonaisuutena. Tarvitsemme laajamittaista yhteistyötä sekä eri kulkumuotojen että myös päättäjien ja yritysten välillä. Erityisen tärkeää on onnistua yhdistämään julkiset ja yksityiset palvelut yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi.

Yritykset mahdollistavat liikenteen palveluistumisen

Yritykset ovat liikenteen paleluistumisen keskiössä ennen kaikkea uusien liikkumismuotojen tarjoajina sekä matkaketjujen mahdollistajina. Jo nyt Suomessa toimii lukuisia yhteyskäyttöisten liikkumispalveluiden tarjoajia. Tunteita herättävät sähköpotkulaudat ovat hyvä esimerkki siitä, miten kaupunkilaiset ovat ottaneet uuden palvelun omakseen. Käytöstä saatavan datan avulla palvelu paranee koko ajan ja yhteiskäyttömalli mahdollistaa kulkuvälineiden nopean kierron ja mallien kehittymisen ympäristöystävällisemmiksi. Esimerkiksi TIER onnistui 3 vuodessa vähentämään palvelunsa päästöjä 60 %, kiitos jatkuvasti kerättävän ja hyödynnettävän datan.

Eri liikkumismuotoja yhdistelevää Whim-palvelua tuottava MaaS Global taas kertoo selvityksensä osoittavan, että 12 % käyttäjäkyselyyn vastanneista henkilöstä on päätynyt jättämään yksityisauton hankkimatta palvelun ansiosta. Kuluttajalle palvelupaketin arvo kiteytyy liikkumisen helppouden ohella kustannusten ennakoitavuuteen sekä kantakaupungissa pysäköimisen haasteellisuuden ratkaisemiseen.

Kestävä liikkuminen mahdollistuu kyseenalaistamalla nykyinen malli. Kyse on ennen kaikkea vaihtoehtojen tarjoamisesta, ei yksittäisten henkilöiden pakottamisesta. Pandemian muokkaama maailma tarjoaa hyvät edellytykset myös liikkumisen murrokselle ja ihmisten käyttäytymisen muutokselle.

Webinaarisarjassa opimme, että kestävän liikenteen keinovalikoima on laaja. Yksi keino palvelee yksiä ja toinen toisia, mutta siitä yritykset olivat yhtä mieltä, että vähäpäästöisyys ajattelutapana ja palvelujen kehittämisen lähtökohtana on ehdoton kilpailuvaltti.

Liikenteen kiertotaloudella rakennetaan kestävää tulevaisuutta

Webinaarisarja on osa ITS Finlandin koordinoimaa Liikenteen kiertotalouden yhteistyöhanketta. Hankkeessa Oulu, Tampere, Turku, Lahti, Vantaa, Helsinki ja Sitra jakavat parhaita käytäntöjä keskenään ja tekevät yhteistyötä edistääkseen kiertotalouden oppeja liikenteen saralla. Keskitymme liikenteen palveluistumisen tukemiseen sekä kiertotalouden ratkaisujen konkretisointiin kuluttajien näkökulmasta – tutustu hankkeeseen ja liikenteen kiertotalouden teemoihin tarkemmin ITS Finlandin sivuilla!

Kuvalähde: Helsingin kaupungin aineistopankki, Jussi Hellsten

by Sanni Remonen

Pyörätie Helsingissä

Sähköautot ovat valmiita työsuhdeautoiksi

Jopa 25 % Helsingin ilmastopäästöistä muodostuu liikenteestä. Tästä määrästä leijonanosa syntyy yksityisautoilun sivutuotteena. Henkilöliikenteen hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi on useita keinoja, sähköautoiluun kannustaminen yksi näistä. Sähköauton hankkimista tuetaan jo hankintatuella, mutta myös yritysten on mahdollista vaikuttaa työntekijöidensä autovalintaan ottamalla sähköautot osaksi työntekijöiden autoetua.

Työsuhdeautojen rooli liikenteen sähköistymisessä on keskeinen. Ensirekisteröidyistä autoista tälläkin hetkellä noin kolmasosa on yrityksen omistamia. Se, mitä tehdään yritysten autopolitiikassa nyt, näkyy muutaman vuoden sisällä käytettyjen autojen markkinoilla ja siten yritysten valinnat työsuhdeautoiksi kertautuvat ajoneuvon elinkaaren aikana.

Yritykset mahdollistavat vähäpäästöisen liikenteen

Kaupungin näkökulmasta ajoneuvon käyttövoimalla on laajempaa merkitystä. Hiilidioksidipäästöjen lisäksi henkilöautoliikenne vaikuttaa merkittävästi ilmanlaatuun ja on keskeinen melusaasteen lähde kaupungeissa. Henkilöautoliikenteen sähköistyminen vaikuttaa positiivisesti siis ilmastopäästöihin, ilmanlaatuun ja liikenteen meluhaittaan. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on tavoitteissaan kunnianhimoinen ja sähköistyminen on lähtökohtana liikenteen strategioissa: sähköautojen ja ladattavien hybridien osuus tulisi olla 30 % Helsingin autokannasta vuoteen 2035 mennessä. Muutoksessa onnistutaan vain yritysten avulla.

Yritykset vähäpäästöisen liikenteen edistäjinä on Helsingin kaupungin ja ITS Finlandin järjestämä webinaarisarja, jossa nostamme keinoja vähäpäästöisemmän liikenteen saavuttamiseksi ja haastamme yritykset mukaan talkoisiin. Joulukuussa 2021 järjestetyssä Sähköautot ovat valmiita työsuhdeautoiksi -webinaarissa kuulimme sähkötyösuhdeautojen mahdollisuuksista Helsingin kaupungin, Motivan, ITS Finlandin, Helenin ja CGI:n kertomana.

Sähköautomarkkina kehittyy kiihtyvällä tahdilla

Uskoa muutokseen luo myös yleinen markkinakehitys, sillä sähköautomarkkina tulee kasvamaan seuraavana kahtena vuonna enemmän, kuin edellisen kuuden vuoden aikana. Vuonna 2020 kaikista ensirekisteröidyistä autoista 18 % oli ladattavia ja luku tuplaantui jo vuonna 2021. Työsuhdeautoissa osuus kasvaa vielä nopeammalla tahdilla.

Sähköautojen suosiota työsuhdeautoina avittavat myös valintaan kohdistuvat kannustimet. Esimerkiksi auton latauslaite katsotaan ajoneuvon lisävarusteeksi autoedun verotusarvoa laskiessa, mikä mahdollistaa latauslaitteen asennuttamisen työntekijän kotiin. Vapaassa autoedussa täyssähköautolla on kannustimien ansiosta jopa lähes 300 euron kuukausittainen etu verrattuna polttomoottoriautoihin.

Uusia sähköautomalleja julkaistaan jatkuvasti ja vuoteen 2024 mennessä sähköauton hankkiva saa valita mieleisensä yli 100 uuden mallin joukosta, nykyisten lisäksi. Akkutuotannon kustannusten pienentyessä myös sähköautojen hankintakustannukset pienenevät. Elinkaarikustannukset ovat niin ikään sähköautoissa pienemmät ja tyypillisesti 10 000 euroa polttomoottoriverrokkiaan kalliimpi sähköauto maksaa itsensä takaisin viidessä vuodessa.

Lähtökohtana henkilöstön hyvinvointi

Sähköautoilun suosimiseen on mahdollista kannustaa myös muilla keinoin. Kokemusperusteisesti tiedetään, että latauspisteiden tuominen työpaikalle lisää ladattavien autojen määrää työntekijöillä. Työsuhdesähköautoilun helpottamiseksi konkreettinen esimerkki palvelusta taas on Helenin Latauskortti, joka avaa työntekijöille laajan julkisen latausverkoston.

Sähköautoilu voi olla myös osa yrityksen työhyvinvointia. Webinaarissa kuulimme CGI:n kokemuksia yhteiskäyttö-Teslasta, joka on henkilöstön lainattavissa Helsingin pääkonttorilla asiakastapaamisiin työpäivän aikana sekä vuokrattavissa iltaisin ja viikonloppuisin omaan käyttöön. Vuokrauksesta saatavat varat yritys ohjaa täysimääräisesti erilaisiin yritysvastuukohteisiin, esimerkiksi kilometrikisaan tai joulujuoksuun, johon henkilöstö voi halutessaan ottaa osaa.

Liikenteen kiertotaloudella rakennetaan kestävää tulevaisuutta

Webinaarisarja on osa ITS Finlandin koordinoimaa Liikenteen kiertotalouden yhteistyöhanketta. Hankkeessa Oulu, Tampere, Turku, Lahti, Vantaa, Helsinki ja Sitra jakavat parhaita käytäntöjä keskenään ja tekevät yhteistyötä edistääkseen kiertotalouden oppeja liikenteen saralla. Keskitymme liikenteen palveluistumisen tukemiseen sekä kiertotalouden ratkaisujen konkretisointiin kuluttajien näkökulmasta – tutustu hankkeeseen ja liikenteen kiertotalouden teemoihin tarkemmin ITS Finlandin sivuilla!

Kuvalähde: Helsingin kaupungin aineistopankki, Jussi Hellsten

by Sanni Remonen

Person driving e-scooter

MaaS on olennainen osa tulevaisuuden kestävää kaupunkiliikkumista

Kaupungeissa ihastuttavat ja vihastuttavat sähköpotkulaudat ovat keskeinen osa kestävän liikenteen murrosta. Uudet liikkumismuodot, liikkumispalvelut ja eri kulkuvälineitä yhdistelevät matkaketjut ovat olennainen osa puhtaan liikenteen tulevaisuutta kaupunkialueilla. Mutta mikä on sähköpotkulautojen rooli tässä kaikessa?

Sähköpotkulaudat todistetusti voivat vähentää yksityisautoilun tarvetta sekä lisätä julkisen liikenteen käyttöä. TIER:n tutkimuksen mukaan neljäsosa sähköpotkulautojen asiakkaista käyttää sähköpotkulautaa säännöllisesti täydentämään julkista liikennettä esimerkiksi kulkeakseen pysäkiltä määränpäähänsä ja jopa puolet asiakkaista tekee näin satunnaisesti. Näin ollen myös sähköpotkulautojen rooli yksityisautolla ajettujen matkojen korvaamisessa on merkittävä. Pelkästään TIER:n sähköpotkulaudoilla on Suomessa korvattu yli miljoona automatkaa tähän mennessä. Hieman alle viidesosa sähköpotkulaudalla ajetuista matkoista korvaa yksityisautolla ajon ja kun matkoja on miljoonia, puhutaan jo merkittävistä vaikutuksista.

Parempi palvelu käyttäjille, tarjoajille ja ympäristölle

Sähköpotkulautojen ympäristöystävällisyys kehittyy koko ajan paremmaksi. Nopeaa teknologista kehitystä voi verrata vaikkapa matkapuhelinmarkkinan murrokseen. Yksi kiistattomista nopean kehityksen mahdollistajista on liikennevälineen tarjoaminen käyttäjille palveluna. Palvelumalli mahdollistaa uuden sukupolven kulkuvälinemallien tuomisen markkinoille tahdilla, joka jäisi saavuttamatta, mikäli laitteet olisivat kuluttajien yksityisomistuksessa. Tämä mahdollistaa laitteiden kehittämisen datan pohjalta käyttäjäystävällisempään suuntaan sekä optimoimaan mallia paremmaksi niin taloudellisesti kuin ympäristön näkökulmasta. Hyvä esimerkki TIER:n sähköpotkulautojen nopeasta kehityksestä nähdään uusimman sukupolven laudassa, jossa akku on irrotettava. Tämä tehostaa toki operatiivista toimintaa, sillä lautoja ei tarvitse kerätä varastoon latautumaan, ja samalla irrotettavat akut mahdollistavat asiakkaiden käyttöön suunnitellun latausverkoston käytön.

Uusimmat sähköpotkulautamallit tuottavat yli 70 % vähemmän päästöjä yksityisautoihin verrattuna ja ovat lähes yhtä vähäpäästöinen vaihtoehto kuin julkinen liikenne. Samalla sähköpotkulautojen käytön hinta on pysynyt kuluttajalle samana tai jopa laskenut. Uuden teknologian ansiosta lautojen elinkaari on nykyisin reilut viisi vuotta, minkä ansiosta päästöjä on pystytty laskemaan yli 60 % kahdessa vuodessa.

Kaupunkiliikenteen murros mahdollistuu datan avulla

Suomi tavoittelee liikenteen päästöjen puolittamista vuoteen 2030 mennessä ja yksityisautoilun vähentämisellä on keskeinen osa tämän tavoitteen saavuttamisessa, sillä henkilöautoliikenne aiheuttaa nyt yli puolet tieliikenteen päästöistä. Jotta päästötavoitteisiin päästään, täytyy kaikki hyväksi todetut keinot ottaa viivyttelemättä käyttöön. Kaupunkiliikenteen harppaus kohti parempaa onnistuu, kun kaupunkilaisille on tarjolla vaihtoehtoja, jotka ovat yksityisautoilua houkuttelevampia.

Liikkumispalveluista saatavan laadukkaan ja luotettavan matkustusdatan avulla saadaan arvokasta tietoa kaupunkilaisten liikkumistottumuksista ja tietojen pohjalta voidaan kehittää kaupunkien liikennejärjestelmiä ja matkaketjuja niin, että ne palvelevat ekosysteemin tarpeita mahdollisimman hyvin.

Kun MaaS-palvelut mahdollistavat vaivattoman, nopean ja edullisen tavan liikkua paikasta toiseen asiakkaan omien aikataulujen mukaisesti, ei ruuhkassa istumisen, parkkipaikan etsimisen, parkkimaksujen ja saasteiden tarvitse enää olla osa tulevaisuuden kaupunkiliikkumisen kulttuuria. Tässä uudessa kulttuurissa TIER haluaa olla vahvasti mukana.

TIER on mikroliikkumisen palveluita tarjoava yhtiö, jota ohjaa halu muuttaa kaupunkiliikkumista paremmaksi ja puhtaammaksi. “Uskomme, että liikkumispalvelut (Mobility as a Service, MaaS) ovat avainasemassa vähentämässä kaupunkien ruuhkia ja päästöjä ja korvaamassa yksityisautoilua.”

Kuka?

Kirjoittaja on TIER Mobility Finlandin maajohtaja Katja Ojala.

Lisää blogeja:

ITS Finland aloittaa uuden liikkumisen murrosta arvioivan blogisarjan:

by Sanni Remonen

Pyörätie Helsingissä

Sähköpyörät mullistavat työmatkaliikkumisen

Suomalaiset liikkuvat työmatkansa pääosin yksityisautolla – tarkemmin sanottuna 70 % työmatkoistamme taittuu henkilöautolla. Puolet näistä matkoista ovat alle kahden kilometrin mittaisia. Miksi valitsemme henkilöauton kerta toisensa jälkeen lyhyimmillekin matkoille ja olisiko parempia keinoja työmatkan kulkemiseen?

Sillä on merkitystä, minkä kulkuvälineen ihmiset valitsevat työmatkalleen. Yksin Helsingissä 24 % koko kaupungin hiilidioksidipäästöistä tulee liikenteestä, josta suurinta osaa edustaa yksityisautoilu. Konkreettisesti vaikutus on havaittavissa esimerkiksi ilmanlaadussa, jonka näkökulmasta liikenne on ylivoimainen heikentäjä.

Toisaalta vaikutukset ulottuvat myös kokonaisvaltaisemmin hyvinvointiin ja jokainen autolla kuljettu lyhyt matka on hukattu mahdollisuus aktiivisemman arjen saavuttamisessa. Liikkumattomuus on kallista yhteiskunnalle, mutta myös yrityksille: yhden sairauspoissaolopäivän keskimääräinen kustannus työnantajalle on 350 euroa. Asiantuntijaorganisaatioissa hinta voi olla jopa kolminkertainen. Liikkumissuositukset täyttävällä henkilöllä on 6 – 15 kertaa vähemmän sairauspoissaoloja kuin tätä vähemmän liikkuvalla.

Yksityisautoilla kuljettujen työmatkojen kustannukset näkyvät yrityksissä myös muina epäsuorina kustannuksina, joita syntyy muun muassa maksuttoman pysäköinnin tarjoamisesta, kilometrikorvauksista ja parkkimaksuista.

Sähköpyörät mahdollistavat kestävän työmatkaliikkumisen

Työsuhdepyörät tarjoavat työnantajalle uudenlaisen mahdollisuuden tukea työntekijöidensä kestävää liikkumista sekä ympäristön että hyvinvoinnin näkökulmasta. Lähes puolet kaikista suomalaisten työmatkoista on alle 7 kilometrin mittaisia. Tutkimukset osoittavat, että pyöräily on kaupungeissa nopein tapa liikkua tämän pituiset matkat.

Sähköpyörät tekevät liikkumisesta entistä vaivattomampaa. Helsingin kaupungin ja ITS Finlandin yhdessä järjestämässä Sähköpyörät mullistavat työmatkaliikkumisen -webinaarissa 24.11. kuulimme sähköpyörien mahdollisuuksista eri näkökulmista Helsingin kaupungilta, Liikkuva aikuinen -ohjelmalta sekä työsuhdepyöriä tarjoavalta Vapaudelta ja työsuhdepyörät käyttöön ottaneelta Veripalvelulta.

Työsuhdepyöräetu mahdollistaa jo nyt useille matalan kynnyksen mahdollisuuden laadukkaan pyörän hankintaan ja kestävään liikkumiseen. Vapaus kertoo tutkimuksensa osoittavan, että työsuhdepyörän käyttöönsä hankkineista 92 % pyöräilee enemmän kuin aiemmin ja 56 % on päätynyt käyttämään aiempaa vähemmän autoa. 57 % Vapauden kautta hankituista työsuhdepyöristä on sähköavusteisia.

Kokonaisuus on keskiössä kestävän työmatkaliikkumisen tukemisessa

Webinaarissa kuulimme työsuhdepyörät osaksi työsuhde-etuja ottaneen Veripalvelun kokemuksista. Työsuhdepyörän on ottanut käyttöönsä noin 10 % Veripalvelun henkilöstöstä, mikä vastaa mediaania edun käyttöönotossa myös Vapauden mukaan.

Uuden edun käyttöönotossa on tärkeintä tiivis keskustelu ja vuorovaikutus henkilöstön kanssa. Itse edun lisäksi kokonaisuudessa tulee huomioida muitakin seikkoja, joilla henkilöstön alkuinnostus pidetään yllä ja työmatkapyöräilystä tulee kokeilun sijaan tapa.

Pyörän säilytys: Työsuhdepyöräksi hankitaan keskimäärin arvokkaampia pyöriä, oli kyseessä sähköavusteinen pyörä tai ei. Turvallisen säilytyksen mahdollistaminen työpaikalla lämmityksineen sekä latausmahdollisuuksineen on tärkeää.

Sosiaalitilat: Mahdollisuus peseytyä ja vaihtaa vaatteet on tärkeää työmatkansa pyörällä taittaville. Tämän lisäksi työpaikan on mahdollisuus kannustaa pyöräilyyn tarjoamalla tilat pyörien huoltoon sekä pesuun.

Muut kannustimet: Työsuhdepyörä on hieno mahdollisuus kohti kestäviä vaihtoehtoja, mutta ympärille on mahdollisuus rakentaa tätäkin laajempi kestävään liikkumiseen kannustava kokonaisuus. Esimerkiksi työpaikan asiointipyörät ovat hyvä vaihtoehto lyhyille matkoille työpäivän sisällä, jotka muuten taittuisivat omalla autolla, julkisilla tai taksilla. Lisäksi palvelu hyvä vaihtoehto tutustuttaa henkilöstöä sähköpyöriin. Kilometrikisat ja vastaavat kilpailut auttavat tietoisuuden lisäämisessä ja henkilöstön kannustamisessa. Kannustin voi olla myös palkan lisä – esimerkiksi Veripalvelu tarjoaa pyörällä tai muuten liikkumalla työpaikalle saapuville kilometriperusteisen kuukausittaisen kannustinrahan.

Yritykset vähäpäästöisen liikenteen mahdollistajina

Kestävien liikkumisvaihtoehtojen tarjoamiseksi on hyviä vaihtoehtoja, joita yritykset voivat tarjota matalalla kynnyksellä henkilöstölleen. Muutoksen mahdollistaminen vaatii systemaattista työtä ja valintoja sekä niiden ottamista yritysten vastuullisuusstrategioihin.

Helsingin kaupunki haastoi yritykset mukaan talkoisiin ITS Finlandin kanssa yhdessä järjestetyssä webinaarissa. Webinaari oli ensimmäinen kolmen webinaarin ”Yritykset vähäpäästöisen liikenteen mahdollistajina”- sarjasta, joka valottaa yritysten roolia vähäpäästöisen liikenteen edistämisessä ja esittelee yrityksille konkreettisia päästövähennystoimia liikenteen murroksessa. Seuraavassa webinaarissa keskustelemme sähköautoista työsuhdeautoina – klikkaa tapahtumasivulle ja varaa paikkasi!

Liikenteen kiertotaloudella rakennetaan kestävää tulevaisuutta

Webinaarisarja on osa ITS Finlandin koordinoimaa Liikenteen kiertotalouden yhteistyöhanketta. Hankkeessa Oulu, Tampere, Turku, Lahti, Vantaa, Helsinki, Sitra ja Smart & Clean -säätiö (lopettanut toimintansa 6/2021) jakavat parhaita käytäntöjä keskenään ja tekevät yhteistyötä edistääkseen kiertotalouden oppeja liikenteen saralla. Keskitymme liikenteen palveluistumisen tukemiseen sekä kiertotalouden ratkaisujen konkretisointiin kuluttajien näkökulmasta – tutustu hankkeeseen ja liikenteen kiertotalouden teemoihin tarkemmin ITS Finlandin sivuilla!

Kuvalähde: Helsingin kaupungin aineistopankki, Jussi Hellsten

by Sanni Remonen

Kaksi miestä Scouterin kyydissä

Autottoman elämäntavan puuttuva pala

Viimeisten vuosien nopea kevyiden ajoneuvojen yleistyminen yhdessä julkisen liikenteen kanssa ovat raivanneet tietä autottoman elämäntavan yleistymiselle kaupungeissa. Julkisilla kulkee mukavasti kaupunginosien välit ja skuuteilla tai polkupyörällä pyrähdetään ”viimeinen maili” ydinkeskustassa. Entä kun pitäisi käydä kaupassa muutaman kilometrin päässä ja ostaa ruokaa koko viikonlopuksi? Tai hakea lapsi hoidosta työpäivän jälkeen ja poiketa samalla matkalla kaupassa? Usealle keskustan ulkopuolella asuvalle auto on ainoa ratkaisu näihin tilanteisiin helpottamaan arkea. Kuitenkin auto, vaikka olisi pienempikin sähköauto, on koko elinkaarensa aikana ympäristölle suuri kuormitus. Mahdollisuus käyttää kevyitä ajoneuvoja myös edellä kuvatuissa tilanteissa olisi kaikkien etu ja monen harras toive.

Scouter autottomuuden mahdollistajana

Pienten kevyiden kulkuneuvojen ja auton väliin jää tilaa liikkumisratkaisulle, joka mahdollistaa yksilöllisen lähiliikkumisen yhdessä matkustajan ja tavaroiden kanssa. Uudentyyppisiä kevyitä ajoneuvoja tullaan näkemään katukuvassa tulevina vuosina. Suomalainen Scouter Mobility Oy tuo oman ratkaisunsa – Scouterin – mahdollistamaan autotonta elämäntapaa laajemmalle kuluttajakunnalle myös keskusta-alueiden ulkopuolelle. Suurella tavaratilalla varustettu, kaksipaikkainen ja nelipyöräinen Scouter on tavarapyörän kokoluokkaa.  Se on alusta asti suomalainen innovaatio ja sen valmistus tulee myös olemaan Suomessa.

Scouterilla tehdyt lukuisat kokeilut ja testit osoittavat, että ratkaisu on haluttu ja sopiva suomalaiseen liikenteeseen niin ammatti- kuin yksityiskäytössäkin. Kotitaloudet ovat hoitaneet Scouterilla päivittäisiä arjen ajoja, työmatkaliikkumisesta kauppareissuihin. Eräässä pidempiaikaisessa kokeilussa perhe laittoi omistusautonsa seisontaan, kun Scouterilla hoidettiin kaikki tarvittava liikkuminen. Monet seniorit ja liikuntarajoitteiset ovat puolestaan todenneet, että Scouter mahdollistaa itsenäisen asioiden hoitamisen sekä yhdessä puolison kanssa kulkemisen.

Scouteria on käytetty työpaikan yhteiskäyttöpyöränä työpäivien aikana monenlaisissa yhteyksissä. Esimerkiksi kodinhoitajien käytössä Scouter sai ylistystä kotikäyntien sujuvasta hoitamisesta. Ajaminen pyöräteillä turvallisesti kaikkien tarvittavien tavaroiden kera ja pysäköiminen aivan kohteen läheisyyteen olivat kodinhoitajien mielestä merkittäviä parannuksia suhteessa auton käyttämiseen kulkuvälineenä.

Matkailukohteissa Scouterin ominaisuudet tulevat myös hyvin esiin. Hiljaista ja päästötöntä ajoneuvoa käyttäen matkailijat voivat tutustua yhdessä kohteen nähtävyyksiin ja palveluihin turvallisesti ja ympäristöä kunnioittaen.

Kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia ja Scouter on osoittautunut soveltuvan hyvin moniin käyttötarkoituksiin. Etenkin ajamisen turvallisuutta ja helppoutta sekä suurta tavaratilaa on arvostettu korkealle.

Autottomuus Suomessa ja Euroopassa

Suomessa keskustelu liikenneratkaisuista käy aika ajoin kuumana. Suomalaisten päättäjien usko sähköautoihin näyttäytyy erikoisena katsottaessa keinoja vähentää liikenteen tuottamaa ympäristökuormaa. Keski-Euroopassa keskustelu autottomuudesta ja ”micro-mobilitysta” ovat valovuoden suomalaista keskustelua edellä. Esimerkiksi Hampurin kaupunki investoi kiihtyvällä tahdilla erilaisiin ratkaisuihin, jotka edistävät autoilun vähentämistä. Kaivattuja potkulaudan ja auton väliin osuvia liikkumisratkaisuja on niukasti tarjolla, vaikka tarve sellaisille on jo todennettu. Scouterin tähtäin onkin hypätä reippaasti liikkuvaan eurooppalaiseen micro-mobility kelkkaan mukaan ja tuoda näin oma panoksensa autottoman elämäntavan levittämiseen.

Kuka?

Kirjoittaja on Scouter Mobilityn hallituksen puheenjohtaja Jaakko Lehikoinen.

Lisää blogeja:

ITS Finland aloittaa uuden liikkumisen murrosta arvioivan blogisarjan:

Kuvalähde: Souter, Scouter on ensimmäinen eurooppalaisen tyyppihyväksynnän saanut L1e-A luokan ajoneuvo.

by Sanni Remonen

Mari Flink HSL

HSL:n pitäisi kuljettaa ihmisiä kauppoihin helpommin, nopeammin ja edullisemmin kuin oma auto

HSL istui viime kesänä yhdessä ITS Finlandin sekä yli kymmenen muun toimijan kanssa alas miettimään, mitä kestävän liikkumisen edistämiseksi pitäisi tehdä. Mukana oli monia toimijoita yhteiskunnan eri aloilta: Autoalan tiedotuskeskus, Veho, MaaS Global, Allianssi, CGI, Aalto yliopisto, Fintraffic, Greenpeace, Helsingin kaupunki ja Vapaus. Mukana oli myös yksi vähittäiskaupan toimija. Totesimme, että HSL:n tavoitteleman liikenteen päästöttömyyden saavuttamiseksi vuoteen 2040 mennessä pitäisi vähentää autojen päästöjä, mutta myös itse autoilua kaupunkiympäristössä. Kasvava autoilu ei ole pelkästään päästökysymys, vaan se huonontaa myös hengitysilman laatua sekä vaikuttaa heikentävästi myös kaupunkien tilankäyttöön, laatuun ja viihtyisyyteen sekä kaupunkilaisten hyvinvointiin.

Löysimme yhdessä viisi väittämää ja suositusta, joiden avulla voisimme uudistaa piintyneitä liikkumisen tapojamme. Ohessa nämä tiiviisti kuvattuna.

Väite 1: Autoton ei ole onneton.

Lähielämä, jossa työ, koulu, palvelut ja vapaa-ajan toiminnot löytyvät läheltä, lisää kaupunkilaisten hyvinvointia. Ihmiset ovat valmiita valitsemaan kestäviä liikkumisen välineitä, kunhan niitä on helposti tarjolla. Suositus 1: Yksityisautoilun roolia liikenteessä ja kaupunkilaisten elämässä tulee arvioida nykyistä useammasta näkökulmasta. Koko liikkumisen järjestelmässä tulee pyrkiä mahdollisimman suureen käyttöasteeseen mahdollisimman pienillä resursseilla.

Väite 2: Kestävä liikkuminen luo hyvinvointia myös yrityksille.

Ihmisille hyvä kaupunki on hyvä myös elinkeinoelämälle. Kestävä liikkuminen ja kaupunkirakenne tukevat elinvoimaisten kaupunkien kehitystä. Suositus 2: Luodaan pysyvä yhteistyöfoorumi vähittäiskaupan asiakkaiden liikkumisratkaisujen ja kestävää liikkumista kannustavien palvelujen sekä ratkaisujen kehittämiseksi. Foorumiin tulisivat mukaan muun muassa kaupunkien, vähittäiskaupan, kiinteistö- ja rakennusalan sekä liikkumisen toimijat.

Väite 3: Tiivis ja vihreä ympäristö saa ihmiset liikkeelle.

Kaupunkikehityksellä voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen, miten ihmiset elävät, liikkuvat ja kuluttavat. Toisenlainen kaupunkiympäristö muuttaa ihmisten toimintatapoja ja sen myötä myös asenteita. Vihreämmät väylät houkuttelevat kestävään liikkumiseen. Suositus 3: Kaupunkirakennetta tulee tiivistää ja kävely- sekä pyöräväylien turvallisuutta, sujuvuutta ja viihtyisyyttä lisätä.

Väite 4: Vähä-älyisestä hiililiikenteestä vähähiiliseen älyliikenteeseen siirtyminen vaatii yhteisiä pelisääntöjä.

Dataa tulee jakaa liikenteen toimijoiden ja muiden sektorien välillä ja liikennettä pitää kehittää tiedon pohjalta. Matkaketjut helpottuvat, kun datan jakamiselle on olemassa selvät pelisäännöt. Suositus 4: Liikennealalla tulee ottaa käyttöön reilun datatalouden pelisäännöt ja kaiken liikenteestä tuotettavan tiedon tulee olla digitaalisessa, koneluettavassa muodossa.

Väite 5: Sääntelyä suuntaamalla parannetaan kestävyyttä.

Sääntelyllä tulee varmistaa, että päästöjä vähentävät vaihtoehdot ovat aina kannattavampia kuin päästöjä lisäävät.  Suositus 5: Viranomaisten tulee määrätietoisesti tavoitella kestävien kulkumuotojen osuuksien radikaalia lisäämistä kaupunkiliikenteessä.

Työpajan metodina oli Difficult Conversations -menetelmä, jolla voidaan keskustella vaikeista ja ristiriitaisista asioista, ilman että pakotetaan kaikki ajattelemaan samalla tavalla. Ensin ajattelin, että emme päässeet niihin vaikeisiin ja hankaliin teemoihin käsiksi, koska kaikki toimijat olivat kovin yksimielisiä tärkeistä asioista.

Kesän jälkeen selvisi, että vähittäiskauppa ei halunnut olla mukana yhteisessä julkilausumassa. Tämä sai minut miettimään, että keskusteluissa taisi sittenkin olla yksi vaikea kipupiste (hienoa, metodi siis toimi!) mutta että me osallistujat emme ehkä tunnistaneet sitä emmekä osanneet tarttua siihen riittävällä huomiolla. Kipupiste on kestävän liikkumisen ratkaisujen ja elinkeinoelämän, erityisesti palvelualan ja vähittäiskaupan yhteinen dialogi, tavoitteet ja yhteinen palvelukehitys. Mitäpä jos todella perustaisimme tuon foorumin ja keskustelun lisäksi alkaisimme ihan tosissaan tekemään töitä ja yhteissuunnittelua kaupallisten palveluiden kanssa? Olisiko HSL sellainen toimija, että meidät haluttaisiin ottaa mukaan niihin pöytiin, joissa kaupungin palveluverkkoa suunnitellaan.

Mistä vähittäiskaupan ja palvelualan liikkumistarpeissa on kyse? Ei sen pienemmästä asiasta kuin suurimmasta liikenteen lähteestä Helsingin seudulla. Ostos- ja asiointimatkojen määrä oli jo ennen koronaa suurempi kuin työmatkaliikenne. Etätyö on entisestään kasvattanut ostos- ja asiointimatkojen painoa liikkumisen kokonaisuudessa. Vuoden 2018 liikkumistutkimus kertoo selvästi sen, että joukkoliikenne on heikoimmillaan kotoa tehtävissä ostos- ja asiointimatkoissa. Näissä matkoissa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus tipahtaa työmatkojen 36 prosentista 16 prosenttiin.

Myös Helsingin kaupungin vuotuinen liikkumisselvitys kertoo samaa tarinaa; ostosmatkojen määrä on korona-aikana kasvanut merkittävästi ja työmatkojen määrä supistunut. Joukkoliikenne on säilyttänyt roolinsa työmatkojen ykkösvaihtoehtona, mutta ostosmatkoissa Helsingissä ykkösenä on kävely. Tässä suhteessa Helsinki eroaa positiivisesti muista metropolialueen kaupungeista.

Jotta Helsingin seudulla on hyvä elää monipuolista elämää ilman autoa ja samalla elinkeinoelämä, palvelut ja kilpailukyky kukoistavat, kuluttajien ja kaupan liikkumistarpeet pitää pystyä ratkomaan huomattavasti nykyistä paremmin yhteistyössä joukkoliikenteen ja muiden kestävien liikkumispalveluiden avulla. Tässä on yhteinen tekemisen paikka HSL:lle, ITS Finlandille, kaupalle ja muille liikkumistoimijoille.

Kuka?

Kirjoittaja on Helsingin Seudun Liikenteen asiakkuus- ja myyntijohtaja Mari Flink.

Lisää blogeja:

ITS Finland aloittaa uuden liikkumisen murrosta arvioivan blogisarjan:

Kuvalähde: HSL

by Sanni Remonen

Tampereen hiilijalanjälkilaskuri

Ihmisten liikkumiskäyttäytymistä voi muuttaa datan avulla

Tietoa ei maailmasta puutu. Toisaalta oman liikkumisen vaikutuksia vaikkapa kotikaupungin liikenteen ilmastopäästöihin voi olla vaikea hahmottaa. Voiko teknologia tuoda siihen avun?

Tampereen kaupunki kokeilee uudenlaista tapaa vaikuttaa asukkaiden liikkumistapoihin. Liikkumisen hiilijalanjälkilaskuri seuraa käyttäjän matkoja ja tunnistaa kulkumuodon automaattisesti. Laskurista näkee kuljettujen kilometrien perusteella yleisimmän kulkuneuvon sekä oman liikkumisen hiilijalanjäljen.

Hiilijalanjälkilaskurin tavoitteena on ensinnäkin antaa käyttäjälle tietoa oman liikkumisen ilmastovaikutuksista suhteessa kaupungin ilmastotavoitteeseen ja kannustaa häntä muuttamaan liikkumistapojaan kestävämmäksi. Toiseksi tavoitteena on kerätä samalla arvokasta dataa kaupunkilaisten liikkumistavoista. Laskurin betaversio julkaistiin kaupungin omassa Tampere.Finland-sovelluksessa kesäkuussa, ja käyttäjiä on ollut enimmillään noin 1000.

Pelillisyyttä ja porkkanaa

Laskurista näkee, monentena käyttäjä on muihin käyttäjiin verrattuna hiilipäästöjen näkökulmasta. Omaa sijoitustaan voi siis verrata vaikkapa puolison sijoitukseen. Vertailu muihin saattaa innostaa ihmistä parantamaan tapojaan, etenkin kun tarjolla on myös yhteistyökumppaniyritysten tarjoamia etuja.

Joka kuussa käyttäjä voi tavoitella pääsyä kulta-, hopea- tai pronssitasolle. Etuja ei saa lainkaan, jos ei yllä tamperelaisen keskiarvohiilipäästötasolle. Taso on siis melko korkealla, mutta toisaalta laskuri tuo myös näkyväksi sitä, millaista hiilineutraaliustavoitteen mukainen eli kultatason liikkuminen voisi olla.

Haasteet on tehty voitettaviksi

Matkustusmuodon tunnistamisessa hyödynnetään matkapuhelimen lähettämää GPS-, gyroskooppi- ja kiihtyvyysdataa. Teknologia asettaa tietyt reunaehdot. Laskuri saattaa sotkea esimerkiksi hitaan pyöräilyn kävelyyn. Käyttäjä näkee omat matkansa sekä kartalla että tietoina ja voi tarvittaessa tarkentaa tai korjata käsin tehtyä matkaa.

Matkoja saattaa jäädä tallentumatta esimerkiksi puhelimen tiukkojen virransäästöasetusten takia. Joissakin puhelinmalleissa ongelmia ilmenee enemmän kuin toisissa. Laskuria kehitetään saadun palautteen ja havaintojen perusteella.

Laskurin todellisten hyötyjen arviointiin menee vielä hetki. Yhteistyö kehittäjäyritysten kanssa on tuottanut hedelmää, vaikka vaatimusten määrittely on ollut haastavaa. Laskuria on mahdollista jatkokehittää, mikäli se nähdään hyödylliseksi ja budjetti antaa myöten.

Datan avulla parempia palveluja

Ilmastonmuutos ei odota, vaan nyt on jo kiire. Liikkumisen murros tarvitaan ennen kuin on liian myöhäistä. Jotain on tehtävä, ja Tampereen kaupunki on kokeilukulttuurin kannattaja. Lahdessa samankaltainen sovellus oli käytössä, mikä innosti meitä kehittämään jotain vastaavaa. Potentiaalia laskureissa varmasti on tietoisuuden lisääjänä ja liikkumisdatan tuottajana.

Kun liikkumisen hiilijalanjälkilaskuri saadaan riittävän moneen luuriin, kaupunki pystyy kehittämään parempia palveluja. Datasta voisi esimerkiksi tunnistaa paikkoja, joissa pyöräilyn keskinopeus sakkaa tai joissa voisi olla tarvetta paremmille joukkoliikenneyhteyksille. Sekin voi auttaa siivittämään ilmastoystävällistä liikkumista entistä suositummaksi, kun ongelmakohtiin on helpompi tarttua ja korjata niitä.

Ja muuten, laskuri on käyttöliittymää lukuun ottamatta julkaistu avoimella lähdekoodilla. Muutkin kunnat voivat ottaa sen käyttöön omissa sovelluksissaan ja jatkokehittää laskuria entistä paremmaksi.

Kuka?

Kirjoittaja on Tampereen kaupungin STARDUST-hankkeen projektikoordinaattori Anna Vilhula.

Lisää aiheesta:

ITS Finland aloittaa uuden liikkumisen murrosta arvioivan blogisarjan:

Kuvalähde: Laura Vanzo, Visit Tampere

by Sanni Remonen