ITS Finlandin lausunto taksisääntelyn toimivuutta koskevaan arviomuistioon

ITS Finlandin näkemyksen mukaan liikenne- ja viestintäministeriön arviomuistio taksisääntelyn toimivuudesta antaa hyvän kokonaiskuvan taksimatkustamisen laatuun ja taksimarkkinaan vaikuttavista osa-alueista. Arviomuistiossa on käytetty monipuolisesti ja kattavasti eri tutkimuksia taksialan turvallisuuden, saatavuuden, harmaan talouden, hinnoittelun, laadun ja välityskeskusten toiminnan nykytilasta. Myös arviomuistiossa esitetyt analyysit tutkimustuloksista ovat loogisia ja toimenpide-ehdotuksia on pohdittu monipuolisesti.

Kuten arviomuistiosta hyvin käy ilmi, tähän mennessä osa tavoitteista on toteutunut ja osan tavoitteiden saavuttaminen voi vaatia lisätoimenpiteitä. On tärkeää huomata, että taksisääntelyn muutoksessa on kyseessä merkittävä muutos ja voimaantulosta on vielä melko lyhyt aika, joten markkina ja palvelut ovat vielä kehitysvaiheessa. Markkinan ajantasainen tilanneseuranta on tässä vaiheessa erityisen tärkeää, samoin kuin tarvittavien korjaavien toimenpiteiden arviointi.

ITS Finland korostaa taksin merkitystä osana koko liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen laajempaa palveluistumista, sekä erityisesti palveluiden luotettavuuden merkitystä tässä kokonaisuudessa. Liikennepalvelulain uudistamisen keskiössä ovat olleet uudet liikkumispalvelut kokonaisuutena ja taksi on yksi tärkeä lenkki osana kokonaisuutta. Yleensä liikkumispalvelujen matkaketjut koostuvat useista erillisistä matkoista ja asiakkaan kannalta kokonaisuus on yhtä luotettava kuin sen heikoin lenkki.

Liikkumispalvelut ovat suuressa roolissa sekä Suomen hallitusohjelmassa että EU:n Green Deal -ohjelmassa, jossa odotuksena on, että liikkumispalvelujen avulla voidaan päästä lähemmäksi erittäin kunnianhimoisia liikenteen päästötavoitteita. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että samalla kun liikkumispalvelujen piiriin pyritään saamaan uusia toimijoita ja asiakkaita innovatiivisten liiketoimintamallien ja teknologioiden avulla, tuo luotettavuus liikkumispalveluihin säilyy tai jopa paranee. Liikkumispalveluiden, ml. joukkoliikenne, pitää pystyä muodostamaan sellaisia asiakaslähtöisiä kokonaisuuksia, jotka houkuttavat kuluttajia siirtymään yksityisautoiluista palveluiden piiriin erityisesti kaupunkialueilla. Lisäksi on tärkeää, että myös erityisryhmille löytyy luotettavia liikkumisen palveluita.

Lue koko lausunto täältä.


ITS Finlandin lausunto liikenteen automaatiota koskevaan arviomuistioon

Älykkään liikenteen verkosto ITS Finland antoi 17.2.2020 lausuntonsa liikenne- ja viestintäministeriön dokumenttiin: ”Liikenteen automaation toimenpide- ja lainsäädäntösuunnitelman valmistelua koskeva arviomuistio - osat tiedon hyödyntäminen ja liikenteen automaation tarvitsema digitaalinen ja fyysinen infrastruktuuri”.

ITS Finland pitää arviomuistiota hyvin laadittuna ja siihen kirjattuja linjauksia ja tavoitteita kannatettavina. On erittäin hyvä, että arviomuistiossa on käsitelty kaikkia kulkumuotoja, ja samalla pyritty tunnistamaan myös liikennejärjestelmätasolla eri kulkumuotojen automaatiokehityksen synergioita.

ITS Finland pitää arviomuistiossa esitettyjä linjauksia automatisaation edistämiseksi kannatettavina. Uutena linjauksena ITS Finland ehdottaa vastuukysymyksiin liittyvää linjausta eli on erittäin tärkeää, että vakuutusjärjestelmämme tunnistaa automaatioon liittyvät uudistustarpeet vastuukysymysten osalta ja tukee automaation kehittymistä. Erityisesti nykyinen tieliikenteen vakuutusjärjestelmä keskittyy kuljettajan vastuuseen, joka automaation yleistyessä ei voi olla enää vastuunjaon keskiössä.

Digitalisaation ja automaation rooli tulee kasvamaan kaikessa tekemisessä ja kaikissa kulkumuodoissa, joten yhdessä sovituille linjauksille tulee olemaan kysyntää. Liikenne on pitkälti kansainvälinen kenttä, ja on tärkeää, että Suomi tuottaa omia näkemyksiään kansainvälisen kehityksen tueksi ja linjaukset kuten ihmiskeskeisyys, läpinäkyvyys ja teknologianeutraalisuus ovat hyviä viestejä myös maailmalle.

Kaikissa kulkumuodoissa yhteistä on datan laadun, datan analysoinnin ja tiedonsiirron suuri merkitys. On erittäin tärkeä luoda kokonaisnäkemys liikkujien, kulkuneuvojen ja infrastruktuurin tuottaman tiedon rooleista ja yhteentoimivuudesta. Tiedonjakoekosysteemissä tulee ottaa huomioon mm. tiedon standardisointiin, käyttöoikeuksiin, omistajuuteen, hinnoitteluun, luotettavuuteen, yksityisyyteen jne. liittyvät kysymykset. Tiedonjakoekosysteemin osalta oleellista on löytää eri toimijoille riittävä motivaatio osallistua aidosti ekosysteemin kehittämiseen ja sen operointiin.

Lisäksi ITS Finland kiinnittää huomioita mm. toimenpiteiden resursointiin. Kun kyse on globaalissa kontekstissa käytävästä kilpailusta, resurssien pitää niiden olla suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihin.

Lisäksi tulee varmistaa, että liikenteen automaation ja digitaalisen infrastruktuurin teemat ovat mukana, kun tehdään ensimmäistä valtakunnallista 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelmaa.

ITS Finlandin lausunnon kokonaisuudessaan löydät täältä.


ITS Finlandin lausunto valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman vaikutustenarviointiin

ITS Finland antoi 24.1.2020 lausuntonsa liikenne- ja viestintäministeriölle koskien valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman vaikutustenarviointiohjelmaa.

ITS Finland suhtautuu erittäin myönteisesti 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun tekemiseen. Se tuo kaivattua pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän kehittämiseen ja kokoaa monimuotoisen liikennejärjestelmän yhdeksi kokonaisuudeksi.

Lausunnossa kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin aiheisiin:

  • Meneillään oleva liikennealan murros asettaa liikennejärjestelmäsuunnittelulle omat erityiset haasteensa, jonka pitäisi näkyä myös vaikutusarvioinnin ohjeistuksessa ja toteutuksessa. Näitä tekijöitä ovat mm. sähköistyminen, digitaalisten ratkaisujen ja automaation lisääntyminen kaikissa kulkumuodoissa sekä liikkujien ja ajoneuvojen kytkeytyminen tietoverkkoihin. Samalla tulisi myös huomioida murroksen aiheuttamat mahdollisuudet esimerkiksi toimialan kestävien ratkaisujen vienti- ja työllistämispotentiaalissa sekä erilaiset työhön, lääkäripalveluihin, opetukseen, kauppaan jne. liittyvät sähköisen asioinnin palvelut, jotka tulevat vaikuttamaan liikenteen kysyntään.
  • Valtakunnalliseen liikennejärjestelmään tulisi saada mukaan kansallinen visio tulevaisuuden liikennejärjestelmästä. Kansallinen visio edesauttaisi rakentamaan sellaista tulevaisuuden liikennejärjestelmää, joka ottaisi huomioon muuttuvan toimintaympäristön niin teknologisen kehityksen, uusien liiketoimintamallien kuin muuttuvan kuluttajakäyttäytymisen osalta.
  • Yritysten näkökulmat ja osaaminen tulisi saada kiinteämmin mukaan toimialan tulevaisuutta voimakkaasti suuntaavaan strategiseen suunnitelmaan. Viestinnässä ja vuorovaikutuksessa olla mukana myös vahva yhteisen vision näkökulma. Vuorovaikutuksessa tulisi kuulla asiantuntijoita laajasti sekä akatemian että yritysmaailman osalta.
  • Liikennejärjestelmäsuunnitelman arvioinnissa tulisi ottaa alalla pitkään vallinnutta käytäntöä laajempi näkökulma liikennejärjestelmän arviointiin. Jatkotyössä olisi tarpeen entisestään korostaa liikennejärjestelmän päästöttömyyttä, liikkumisen ennakoitavuutta ja ajantasaista tilannekuvaa, joka mahdollistaa toimivat matka- ja kuljetusketjut ja arvioida uudelleen, miten eri tekijöitä arvotetaan kokonaisarviossa.
  • Perinteisen yhteiskuntataloudellisen tarkastelun lisäksi arviointityössä olisi mielenkiintoista käyttää myös nykyaikaisia tietojohtamisen ja simuloinnin mahdollisuuksia.
  • Välilliset vaikutukset ovat tällä hetkellä melko pienellä painoarvolla, vaikka ne voivat vaikutuksina olla hyvinkin merkittäviä. Tällaisia välillisiä vaikutuksia voivat olla esimerkiksi kevyen liikenteen terveysvaikutukset sekä vaikutukset matkailualan ja kaupanalan kehitykseen ja työllisyyteen tai liikennealan osaamisen vientiin.
  • Liikennejärjestelmäsuunnitelmissa ei yleensä ole arvioitu esim. markkinoiden toimivuutta tai lainsäädännön kehitystarpeita. Valtakunnallisessa suunnitelmassa nämäkin näkökulmat olisi hyvä ottaa arvioinnin kohteeksi, sillä niillä on huomattavia vaikutuksia esimerkiksi kuluttajien valintoihin.
  • Käynnissä on valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelmatyön lisäksi useita liikenteen tulevaisuutta ohjaavia hankekokonaisuuksia, kuten fossiilittoman liikenteen työryhmä ja liikenteen verotusta tarkasteleva työryhmä. Näiden välinen yhteistyö sekä vision ja tavoitteiden yhdensuuntaisuus on erittäin tärkeää.

Lausunnon kokonaisuudessaan löydät täältä.