ITS Finlandin täydentävä lausunto Fossiilittoman liikenteen tiekartta -työryhmän raporttiin

Älykkään liikenteen verkosto ITS Finland ry on sitoutunut kansalliseen liikenteen päästöjen vähentämistavoitteeseen, jonka mukaan liikenteen päästöt tulisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 nähden. Liikenne- ja logistiikkapalvelualan toimijat ovat kesäkuussa 2020 julkaisseet yhteisen tiekartan liikenteen päästövähennyspolusta, jossa työssä ITS Finland on ollut mukana. Tiekartassa on esitetty laaja-alainen keinovalikoima liikenteen päästövähennyksiin pääsemiseksi.  

Pidämme työryhmän raporttia ja siinä esitettyjä toimenpiteitä oikeansuuntaisina, mutta esitämme tässä täydentävässä lausumassa huolemme siitä, että fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelun tueksi liikenne- ja viestintäministeriön hankkeen yhteydessä tähän mennessä teettämät vaikutusten arvioinnit eivät anna riittävän kokonaisvaltaista kuvaa käytettävissä olevista päästövähennyskeinoista ja niiden vaikutuksista. Toimenpiteiden vaikutusten arviointi ei näkemyksemme mukaan tuota riittävää pohjaa esitetyille suosituksille ja tiekarttatyölleeivätkä ne mahdollista keinojen kokonaisvaltaista vertailua.  

 Ehdotamme seuraavien seikkojen huomioon ottamista jatkotyössä:  

  • Päästövaikutusten arviointiin tulisi nostaa laajemmin liikennejärjestelmän ja liikennepalvelujen kehittämisen ja digitalisaation toimenpiteitä.  
  • Vaikutusten arviointia tulisi laajentaa aikaisempien tutkimusten ja selvitysten tuloksiin perustuvilla aineistoilla, eikä nojautua yksinomaan tätä tiekarttaa varten tehtyihin erillistutkimuksiin, joissa käytetyt menetelmät eivät kaikilta osin sovellu tarkasteltujen keinojen arviontiin 
  • Vaikutusten arviointia tulisi laajentaa kattamaan vaikutukset monipuolisesti elinkeinoelämälle ja kansantaloudelle, mukaan lukien liikennetoimialan vienti ja kasvu. Laadullisissa arvioinneissa myös potentiaaleja tulisi tuoda esille. 
  • Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpidelinjausten ja vaikutustenarviointien tulisi ohjata Liikenne 12 -ohjelmaa ja verotusta uudistavan työryhmän työtä. 

Vaikutusten arviointia laajennettava kattamaan koko päästövähennyskeinojen valikoima 

Aikaisempien tutkimusten ja liikennetoimialan omien tiekarttojen perusteella päästövähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttää monia erilaisia ja eri tavoin kohdentuvia toimenpiteitä. 

Työryhmätoimeksiannon mukaan tehtävänä on ollut tunnistaa yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi keinot, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja liikenne muutetaan nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä. Työryhmän työn pohjalta ministeriössä laaditaan tiekartta, jossa on tunnistettu sekä keskeiset toimenpiteet että niiden kustannukset ja muut vaikutusarviot.  

Tehdyissä tiekartan taustaselvityksissä laskennalliseen vaikutusten arviointiin on viety vain osa työryhmässä tunnistetuista toimenpiteistä. Monia liikennejärjestelmän ja liikennepalvelujen kehittämiseen ja digitalisaatioon liittyvien toimenpiteiden vaikutuksia ei ole arvioitu, vaikka niistä syntyy kokonaisuutena merkittäviä päästövähenemiä.  

Vaikutustenarviointiin valittujen toimenpiteiden valintaa on perusteltu sillä, että vaikutusten arvioinnissa on arvioitu konkreettisten toimenpiteiden, ei tavoitteiden tai potentiaalin vaikutuksia. Osa arvioista on määrällisiä ja osa laadullisia. Liikennejärjestelmän kehittämiseen ja liikenneverkon hyvästä kunnosta huolehtimiseen liittyviä toimenpiteitä ei ole arvioitu, koska niitä käsitellään Liikenne 12 -työssä. 

Useista muistakin kuin nyt vaikutustenarviointitarkasteluun valituista työryhmän toimenpide-ehdotuksista olisi kuitenkin saatavissa saman tasoista tai verrattavissa olevaa lähtöaineistoa kuin nyt käytetyt aineistot. Lisäksi on huomioitava, että meneillään olevassa liikennejärjestelmän sähköistymiseen ja digitalisoitumiseen perustuvassa systeemisessä muutoksessa, jota myös laajalti kuvataan työryhmän loppuraportissa ja jonka liikenne- ja viestintäministeriö on jo vuosia toiminnassaan huomioinut, ei voida arvioida tarvittavia toimenpiteitä pelkästään menneen, jopa vuosia vanhan, datan perusteella. Historian oppeja ei voida soveltaa tulevaisuuden arvioinnissa aiempaan tapaan. 

Monien nyt valittavaksi arvioitujen toimenpiteiden päästövähennyspotentiaali vaikuttaisi alittavan muiden selvitysten perusteella liikennepalveluilla ja digitalisaatiolla saatavat hyödyt. Lisäksi laskennallisten arvioiden ulkopuolelle on rajattu infrastruktuurin kehittämiseen liittyvät toimenpiteet, joita käsitellään osana Liikenne 12 -suunnitelmaa. Näihin konkreettisiin toimenpiteisiin sisältyy suuri päästövähennyspotentiaali, sillä toimiin lukeutuvat mm. raideliikenneinvestoinnit, tieverkon kehittämistoimet sekä tieverkon kunnossapito ja sujuvuuden parantaminen, ml. älykäs ennakoiva kunnossapito ja liikenteenhallinta. Näkemyksemme mukaan fossiilittoman liikenteen tiekartan vaikutusten arviointien perusteella tulisi linjata Liikenne 12 -suunnitelmaa näiden toimenpiteiden suuntaamiseksi ja toimenpiteiden vaikutuksia päästöihin tulisi arvioida alustavasti jo tiekartassa.  

Liikenne 12 -suunnitelmaversiossa 4.9.2020 todetaan seuraavaa: ”Liikenteen päästövähennyskeinojen osalta valtakunnallisessa liikennejärjestelmässä käsitellään liikennejärjestelmän energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä. Fossiilittoman liikenteen tiekarttatyö ja valtakunnallisen liikennejärjestelmän valmistelu sovitetaan yhteen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että fossiilittoman liikenteen tiekarttatyöstä mahdollisesti aiheutuvat määrärahatarpeet liikenteen hallinnonalalla on tarpeen huomioida valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman jatkovalmistelussa. Kyseisiä aihepiirejä on tässä vaiheessa tunnistettu toimenpideohjelmassa, ja niitä tarkennetaan fossiilittoman liikenteen tiekarttatyön valmistelun edetessä.” Edelleen suunnitelmaversiossa 4.9.2020 todetaan: ” Henkilöliikenteen palveluiden osalta tarkastellaan erityisesti joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittämistä, johon sisältyy myös muiden liikkumisen palveluiden kehittäminen. Kestävien liikkumismuotojen osuuden kasvattaminen edellyttää lisäksi, että kysyntää ohjataan kestäviin liikkumismuotoihin myös henkilöautoilua hillitsevin toimenpitein. Näitä tarkastellaan erityisesti VM:n liikenteen verotusta ja maksuja käsittelevässä työryhmässä sekä fossiilittoman liikenteen tiekarttatyössä.” Ottaen huomioon se, että nyt tehdyissä fossiilittoman liikenteen tiekartan taustaselvityksissä puolestaan joko on jätetty osa toimenpiteistä arvioimatta tai viitataan Liikenne 12-suunnitelman yhteydessä tehtäviin arviointeihin, jää epäselväksi, millä tavalla lopullisessa tiekartassa voidaan esittää tietopohjaiset tarpeet Liikenne 12-suunnitelmassa huomioitavaksi. Epäselväksi jää myös, miten näiden Liikenne 12-suunnitelmassa päätettävien toimien päästövähennysvaikutukset kytketään aiemmin valmistuvan fossiilittoman liikenteen tiekartan lopullisiin toimenpiteisiin ja vaikutusten arviointeihin. 

Erillisselvitykset eivät anna riittävää tietopohjaa lopulliselle tiekartalle 

Tiekartassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia on pääosin arvioitu erillistutkimuksina. Myyntilupajärjestelmää vaikutusten arvioinnista on vastannut Aalto-yliopisto ja liikennejärjestelmän ja verotuksen toimenpiteiden vaikutusten arvioinnista Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Lisäksi vaikutustenarviointeja ja taustamuistioita on tuotettu liikenne- ja viestintäministeriössä ja liikenne- ja viestintävirasto Traficomissa. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan vaikutusten arviointeja hyödynnetään fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelussa ja sitä koskevassa tietopohjaisessa päätöksenteossa. 

Näkemyksemme mukaan tiekartan taustatyönä toteutettu vaikutusten arviointi ei sellaisenaan anna riittävää pohjaa esitetyille toimenpidesuosituksille ja lopullisen tiekartan valmistelulle. Työryhmällä ei ole ollut mahdollista osallistua vaikutusten arvioinnin suunnitteluun, vaikka näillä on merkittävä vaikutus siihen, mitä toimia työryhmän raportissa suositellaan. Vaikutusten arvioinnissa käytetyt menetelmät ja tulokset on esitelty työryhmälle 6.10.2020 pidetyssä mediatilaisuudessa. Työryhmälle on annettu aikaa tutustua tuloksiin vain noin vuorokauden ajan ennen suositusten kommentointiajan päättymistä. Työryhmälle olisi pitänyt antaa mahdollisuus tutustua menetelmiin ja tuloksiin jo ennalta. Tulosten kommentoinnille olisi tullut varata pidempi aika vaikutusten arvioinnin tulosten julkaisemisen jälkeen. Erinomaista olisi ollut, jos työryhmää olisi hyödynnetty jo etukäteen vaikutusarviointien sisältökeskustelussa. 

Polttoaineiden myyntilupajärjestelmää koskeva tutkimusraportti julkaistaan kokonaisuudessaan vasta 19.10.2020. Tutkimuksesta on julkaistu 6.10.2020 tiivis tuloskooste, jonka perusteella ei ole mahdollista muodostaa käsitystä myyntilupajärjestelmän kokonaisvaikutuksista.  

Kirjallisuusselvitysten perusteella auto- ja ajoneuvovero vaikuttavat selvästi autokannan kiertoon ja autokantaan valikoituvien autojen ominaisuuksiin. Verotuksen ja hankintatukien vaikutuksia on selvitetty VTT:ssä laaditulla systeemidynaamisella mallilla. Käytettyä menetelmää ei ole dokumentoitu tutkimusraporttina, joten menetelmän soveltuvuutta on haastavaa arvioida. Systeemidynaaminen malli toimii hyvin tilanteissa, joissa tarkastellaan rajatussa ympäristössä tapahtuvia vuorovaikutteisia muutoksia, esimerkiksi teollisen tuotantoprosessin mallinnuksessa. Autokannan ja liikkumistarpeiden tarkastelussa systeemidynaamiseen malliin on jouduttu tekemään paljon yksinkertaistuksia. Muun muassa ensirekisteröintien määrä, autokannan poistuma, kotitalouksien autollisuus, autojen ajosuoritteet ja käytettynä maahantuotujen autojen määrä on mallissa vakioitu. Lisäksi malli ei ota huomioon sitä, että autoveron poistumisen myötä käytettyjen autojen maastavienti kasvaisi. Vakioimalla tärkeimmät autokannan dynamiikkaan vaikuttavat muuttujat mallista on samalla poistettu kaikki ne mekanismit, jotka vaikuttavat autokannan kehitykseen ja päästöihin. Systeemidynaaminen malli ei näin käytettynä anna luotettavaa kuvaa veromuutosten vaikutuksista. 

Liikenteen verotusta koskevia toimenpiteitä tulisi tarkastella kokonaisuutena, sillä liikenteen kustannukset ja vero-ohjaus kohdentuvat eri tavoin eri käyttäjäryhmiin ja muutoksilla on olennaisen suuri merkitys elinkeinoelämän kilpailukyvylle. Liikenteen kokonaisverorasitusta voidaan arvioida ainoastaan tarkastelemalla erilaisten päästöjä vähentävien hinnoittelutoimenpiteiden yhteisvaikutuksia.  

Koska kaikkien toimenpiteiden vaikutuksia ei ole arvioitu ja ottaen huomioon edellä sanottu, pelkästään nyt tehtyjä vaikutustenarviointeja ei voida pitää riittävinä tiekarttatyön pohjaksi. Mikäli vaikutusten arviointiin olisi sisällytetty liikennejärjestelmän kehittämisen toimenpiteet sekä digitalisaation ja liikennepalvelujen kehittämistoimenpiteet sekä käytetty arviointiin paremmin sopivia malleja, muilla keinoilla kuin esitetyllä päästökaupalla saavutettava päästövähenemä olisi huomattavasti esitettyä suurempi. 

Valittavia ratkaisuja tulee pystyä arvioimaan vertailukelpoisten vaikutusarviointien pohjalta ja niiden tulee olla kustannustehokkaita, ottaen huomioon oikeudenmukainen siirtymä sekä kestävien ratkaisujen liiketoimintavaikutukset ja -mahdollisuudet. 

Liikennejärjestelmän muuttaminen päästöttömäksi on liikennesektorin suurin haaste ja toimintamallien muuttaja, mutta samalla myös suuri mahdollisuus. Se koskettaa kaikkia liikennejärjestelmän osapuolia ja tulee vaikuttamaan paitsi liikenteeseen, myös mitä suuremmissa määrin maailman talousjärjestelmään. Liikennejärjestelmän sähköistyminen mm. avaa täysin uusia liiketoimintamahdollisuuksia osaamiselle, jota Suomessa löytyy mm. sähköajoneuvoissa, sähkömoottoreissa, sähkölatauksessa, akkuteknologiassa ja akkumineraaleissa. Henkilö- ja tavaraliikenteen tehostaminen puolestaan edellyttää digitaalisia palveluita. Suomi on liikenteen digitalisaation ja palveluistumisen kärkimaita ja näiden vaikutuksia sekä verotukseen että päästöihin tulisi selvittää nykyistä kattavamminTiekartan toimenpiteiden vaikutusarvioinneissa nämä mahdollisuudet tulisi tunnistaa osana kokonaisvaikutuksia


ITS Finlandin lausunto romutuspalkkiolaista

ITS Finland ehdottaa 19.10.2020 antamassaan lausunnossa, että laissa määräaikaisesta henkilöautojen romutuspalkkiosta huomioidaan myös liikkumispalvelupaketit ja että niiden hankkimiseen voisi joukkoliikennelippuun ja sähköavusteiseen polkupyörään rinnastettavasti käyttää enintään 1 000 euroa.

Lausunnon voit lukea täältä.


ITS Finlandin lausunto liikenteen työsuhde-etujen verotukseen

ITS Finland antoi lausuntonsa valtiovarainministeriölle koskien liikenteen työsuhde-etujen verotusta. ITS Finland peräänkuuluttaa kunnianhimon tason nostoa erityisesti liikkumispalvelupakettien ja muiden kestävien liikkumisen muotojen käytön edistämiseksi. Lausunto löytyy täältä.

 


ITS Finlandin lausunto logistiikan digitalisaatiostrategiaan

ITS Finlandin lausunnon liikenne- ja viestintäministeriölle logistiikan digitalisaatiostrategian luonnoksesta löydät täältä.


ITS Finlandin lausunto taksisääntelyn korjauksia koskeviin lainsäädäntömuutosehdotuksiin

ITS Finlandin lausunto taksisääntelyn korjauksia koskeviin lainsäädäntömuutosehdotuksiin löytyy täältä.


ITS Finlandin lausunto Digitaaliset keinot koronaviruskriisin jälkihoidossa -työryhmän väliraporttiin

ITS Finlandin lausunto Digitaaliset keinot koronaviruskriisin jälkihoidossa -työryhmän väliraporttiin löytyy täältä.


ITS Finlandin lausunto liikenteen verotukseen

ITS Finlandin lausunto liikenteen verotusta koskevan työryhmän työhön löytyy täältä.


ITS Finlandin lausunto taksisääntelyn toimivuutta koskevaan arviomuistioon

ITS Finlandin näkemyksen mukaan liikenne- ja viestintäministeriön arviomuistio taksisääntelyn toimivuudesta antaa hyvän kokonaiskuvan taksimatkustamisen laatuun ja taksimarkkinaan vaikuttavista osa-alueista. Arviomuistiossa on käytetty monipuolisesti ja kattavasti eri tutkimuksia taksialan turvallisuuden, saatavuuden, harmaan talouden, hinnoittelun, laadun ja välityskeskusten toiminnan nykytilasta. Myös arviomuistiossa esitetyt analyysit tutkimustuloksista ovat loogisia ja toimenpide-ehdotuksia on pohdittu monipuolisesti.

Kuten arviomuistiosta hyvin käy ilmi, tähän mennessä osa tavoitteista on toteutunut ja osan tavoitteiden saavuttaminen voi vaatia lisätoimenpiteitä. On tärkeää huomata, että taksisääntelyn muutoksessa on kyseessä merkittävä muutos ja voimaantulosta on vielä melko lyhyt aika, joten markkina ja palvelut ovat vielä kehitysvaiheessa. Markkinan ajantasainen tilanneseuranta on tässä vaiheessa erityisen tärkeää, samoin kuin tarvittavien korjaavien toimenpiteiden arviointi.

ITS Finland korostaa taksin merkitystä osana koko liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen laajempaa palveluistumista, sekä erityisesti palveluiden luotettavuuden merkitystä tässä kokonaisuudessa. Liikennepalvelulain uudistamisen keskiössä ovat olleet uudet liikkumispalvelut kokonaisuutena ja taksi on yksi tärkeä lenkki osana kokonaisuutta. Yleensä liikkumispalvelujen matkaketjut koostuvat useista erillisistä matkoista ja asiakkaan kannalta kokonaisuus on yhtä luotettava kuin sen heikoin lenkki.

Liikkumispalvelut ovat suuressa roolissa sekä Suomen hallitusohjelmassa että EU:n Green Deal -ohjelmassa, jossa odotuksena on, että liikkumispalvelujen avulla voidaan päästä lähemmäksi erittäin kunnianhimoisia liikenteen päästötavoitteita. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että samalla kun liikkumispalvelujen piiriin pyritään saamaan uusia toimijoita ja asiakkaita innovatiivisten liiketoimintamallien ja teknologioiden avulla, tuo luotettavuus liikkumispalveluihin säilyy tai jopa paranee. Liikkumispalveluiden, ml. joukkoliikenne, pitää pystyä muodostamaan sellaisia asiakaslähtöisiä kokonaisuuksia, jotka houkuttavat kuluttajia siirtymään yksityisautoiluista palveluiden piiriin erityisesti kaupunkialueilla. Lisäksi on tärkeää, että myös erityisryhmille löytyy luotettavia liikkumisen palveluita.

Lue koko lausunto täältä.


ITS Finlandin lausunto liikenteen automaatiota koskevaan arviomuistioon

Älykkään liikenteen verkosto ITS Finland antoi 17.2.2020 lausuntonsa liikenne- ja viestintäministeriön dokumenttiin: ”Liikenteen automaation toimenpide- ja lainsäädäntösuunnitelman valmistelua koskeva arviomuistio - osat tiedon hyödyntäminen ja liikenteen automaation tarvitsema digitaalinen ja fyysinen infrastruktuuri”.

ITS Finland pitää arviomuistiota hyvin laadittuna ja siihen kirjattuja linjauksia ja tavoitteita kannatettavina. On erittäin hyvä, että arviomuistiossa on käsitelty kaikkia kulkumuotoja, ja samalla pyritty tunnistamaan myös liikennejärjestelmätasolla eri kulkumuotojen automaatiokehityksen synergioita.

ITS Finland pitää arviomuistiossa esitettyjä linjauksia automatisaation edistämiseksi kannatettavina. Uutena linjauksena ITS Finland ehdottaa vastuukysymyksiin liittyvää linjausta eli on erittäin tärkeää, että vakuutusjärjestelmämme tunnistaa automaatioon liittyvät uudistustarpeet vastuukysymysten osalta ja tukee automaation kehittymistä. Erityisesti nykyinen tieliikenteen vakuutusjärjestelmä keskittyy kuljettajan vastuuseen, joka automaation yleistyessä ei voi olla enää vastuunjaon keskiössä.

Digitalisaation ja automaation rooli tulee kasvamaan kaikessa tekemisessä ja kaikissa kulkumuodoissa, joten yhdessä sovituille linjauksille tulee olemaan kysyntää. Liikenne on pitkälti kansainvälinen kenttä, ja on tärkeää, että Suomi tuottaa omia näkemyksiään kansainvälisen kehityksen tueksi ja linjaukset kuten ihmiskeskeisyys, läpinäkyvyys ja teknologianeutraalisuus ovat hyviä viestejä myös maailmalle.

Kaikissa kulkumuodoissa yhteistä on datan laadun, datan analysoinnin ja tiedonsiirron suuri merkitys. On erittäin tärkeä luoda kokonaisnäkemys liikkujien, kulkuneuvojen ja infrastruktuurin tuottaman tiedon rooleista ja yhteentoimivuudesta. Tiedonjakoekosysteemissä tulee ottaa huomioon mm. tiedon standardisointiin, käyttöoikeuksiin, omistajuuteen, hinnoitteluun, luotettavuuteen, yksityisyyteen jne. liittyvät kysymykset. Tiedonjakoekosysteemin osalta oleellista on löytää eri toimijoille riittävä motivaatio osallistua aidosti ekosysteemin kehittämiseen ja sen operointiin.

Lisäksi ITS Finland kiinnittää huomioita mm. toimenpiteiden resursointiin. Kun kyse on globaalissa kontekstissa käytävästä kilpailusta, resurssien pitää niiden olla suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihin.

Lisäksi tulee varmistaa, että liikenteen automaation ja digitaalisen infrastruktuurin teemat ovat mukana, kun tehdään ensimmäistä valtakunnallista 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelmaa.

ITS Finlandin lausunnon kokonaisuudessaan löydät täältä.


ITS Finlandin lausunto valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman vaikutustenarviointiin

ITS Finland antoi 24.1.2020 lausuntonsa liikenne- ja viestintäministeriölle koskien valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman vaikutustenarviointiohjelmaa.

ITS Finland suhtautuu erittäin myönteisesti 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun tekemiseen. Se tuo kaivattua pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän kehittämiseen ja kokoaa monimuotoisen liikennejärjestelmän yhdeksi kokonaisuudeksi.

Lausunnossa kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin aiheisiin:

  • Meneillään oleva liikennealan murros asettaa liikennejärjestelmäsuunnittelulle omat erityiset haasteensa, jonka pitäisi näkyä myös vaikutusarvioinnin ohjeistuksessa ja toteutuksessa. Näitä tekijöitä ovat mm. sähköistyminen, digitaalisten ratkaisujen ja automaation lisääntyminen kaikissa kulkumuodoissa sekä liikkujien ja ajoneuvojen kytkeytyminen tietoverkkoihin. Samalla tulisi myös huomioida murroksen aiheuttamat mahdollisuudet esimerkiksi toimialan kestävien ratkaisujen vienti- ja työllistämispotentiaalissa sekä erilaiset työhön, lääkäripalveluihin, opetukseen, kauppaan jne. liittyvät sähköisen asioinnin palvelut, jotka tulevat vaikuttamaan liikenteen kysyntään.
  • Valtakunnalliseen liikennejärjestelmään tulisi saada mukaan kansallinen visio tulevaisuuden liikennejärjestelmästä. Kansallinen visio edesauttaisi rakentamaan sellaista tulevaisuuden liikennejärjestelmää, joka ottaisi huomioon muuttuvan toimintaympäristön niin teknologisen kehityksen, uusien liiketoimintamallien kuin muuttuvan kuluttajakäyttäytymisen osalta.
  • Yritysten näkökulmat ja osaaminen tulisi saada kiinteämmin mukaan toimialan tulevaisuutta voimakkaasti suuntaavaan strategiseen suunnitelmaan. Viestinnässä ja vuorovaikutuksessa olla mukana myös vahva yhteisen vision näkökulma. Vuorovaikutuksessa tulisi kuulla asiantuntijoita laajasti sekä akatemian että yritysmaailman osalta.
  • Liikennejärjestelmäsuunnitelman arvioinnissa tulisi ottaa alalla pitkään vallinnutta käytäntöä laajempi näkökulma liikennejärjestelmän arviointiin. Jatkotyössä olisi tarpeen entisestään korostaa liikennejärjestelmän päästöttömyyttä, liikkumisen ennakoitavuutta ja ajantasaista tilannekuvaa, joka mahdollistaa toimivat matka- ja kuljetusketjut ja arvioida uudelleen, miten eri tekijöitä arvotetaan kokonaisarviossa.
  • Perinteisen yhteiskuntataloudellisen tarkastelun lisäksi arviointityössä olisi mielenkiintoista käyttää myös nykyaikaisia tietojohtamisen ja simuloinnin mahdollisuuksia.
  • Välilliset vaikutukset ovat tällä hetkellä melko pienellä painoarvolla, vaikka ne voivat vaikutuksina olla hyvinkin merkittäviä. Tällaisia välillisiä vaikutuksia voivat olla esimerkiksi kevyen liikenteen terveysvaikutukset sekä vaikutukset matkailualan ja kaupanalan kehitykseen ja työllisyyteen tai liikennealan osaamisen vientiin.
  • Liikennejärjestelmäsuunnitelmissa ei yleensä ole arvioitu esim. markkinoiden toimivuutta tai lainsäädännön kehitystarpeita. Valtakunnallisessa suunnitelmassa nämäkin näkökulmat olisi hyvä ottaa arvioinnin kohteeksi, sillä niillä on huomattavia vaikutuksia esimerkiksi kuluttajien valintoihin.
  • Käynnissä on valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelmatyön lisäksi useita liikenteen tulevaisuutta ohjaavia hankekokonaisuuksia, kuten fossiilittoman liikenteen työryhmä ja liikenteen verotusta tarkasteleva työryhmä. Näiden välinen yhteistyö sekä vision ja tavoitteiden yhdensuuntaisuus on erittäin tärkeää.

Lausunnon kokonaisuudessaan löydät täältä.