Kasvufoorum keräsi kestävän ja älykkään liikenteen päättäjät ja asiantuntijat yhteen lokakuussa

Yhteistyö, rohkeus ja ennakkoluulottomuus korostuivat työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä Liikenteen kansallisen kasvuohjelman kanssa järjestetyssä Kestävää liiketoimintaa liikenteestä – virtuaalisessa Kasvufoorumissa 21.10.2020 

Tapahtuman aikana kuultiin lukuisia haastatteluja sekä paneelikeskustelu kestävän ja älykkään liikenteen liiketoiminta-mahdollisuuksien ympäriltä. Yhteinen tahtotila kestävän liikenteen mahdollistamiseksi maalla, merellä ja ilmassa on olemassa ja yritykset ovat jo asettaneet omia 1,5 asteen tavoitteitaanKestävä liikenne ja siitä syntyvä liiketoiminta mahdollistuvat yhtälöllä, jossa teknologia, osaaminen ja asiakaskokemus yhdistyvät osiaan suuremmaksi kokonaisuudeksi.  

Ministerit peräänkuuluttavat poikkitieteellistä yhteistyötä liikenteen alalla ja sen ulkopuolella 

Työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä sekä liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka peräänkuuluttivat molemmat puheenvuoroissaan verkostoitumisen, yhteistyön ja vuoropuhelun voimaa kestävän ja älykkään liikenteen tavoitteiden saavuttamiseksi ja pitivät Liikennealan kansallista kasvuohjelmaa tärkeänä työkaluna tässä 

Koko liikenteen toimiala on keskeisessä asemassa ratkaisemassa ihmiskunnan polttavinta ongelmaa – ilmastonmuutosta. Suomessa on maailmanluokan osaamista toteuttaa liikennejärjestelmän ja -palveluiden kestävä uudistuminen teknologian sekä asiakasymmärryksen avulla. Parempi palvelutaso ja laajemmat taloudelliset hyödyt, kilpailukyky sekä kestävyys syntyvät toimialan kokonaisvaltaisella yhteistyöllä ja luotaamalla katse myös sen rajojen ulkopuolelle.  

Yrityspuheenvuoroissa korostuivat asiakaskokemuksen ja kilpailukyvyn merkitys

Tapahtuman aikana kuultiin joukko liikennealan eri osa-alueita edustavia yrityshaastatteluja, joiden teemat tiivistyivät kestävän kilpailukyvyn ja paremman asiakaskokemuksen saavuttamisen ympärille.  

Edelläkävijätoimijoiden keskuudessa kestävyys nähdään perinteistä yrityksen CSR:ää laajempana kokonaisuutena, joka kumpuaa yrityksen strategiasta hyödyttäen sekä liiketoimintaa, innovaatioita että asiakaskokemusta. Cargotecillä kestäyys on yrityksen ydinliiketoimintaa – digitalisaatio ja kestävät sekä modernit ratkaisut vaativat investointeja, mutta luovat myös tuottoja.  

Liiketoimintaekosysteemit yrityskentällä muodostuvat liiketoimintatavoitteet ja kasvu edellä. Uudet innovaatiot mahdollistetaan datan jakamisella ekosysteemissä, mistä hyvänä esimerkkinä tapahtumassa nousi muun muassa KONEen People flow -ajattelu ja sen ympärilleen synnyttämät uudet palvelut sekä rakennetun ympäristön kytkeytyminen liikenteen toimialaan.  

Osaamisen jakaminen ja kasvattaminen on keskeisessä asemassa kestävän ja älykkään liikenteen tavoitteiden saavuttamisessa. Alan osaamista voidaan laajentaa sekä paremmalla yliopistoyhteistyöllä että tuomalla osaamista toimialan ulkopuolelta. Näin tekee muun muassa Rightware, jonka ensiluokkainen teknologia perustuu pelialalta tuotuihin malleihin.  

Liikenteen data -keskustelu kulminoituu saumattoman asiakaskokemuksen mahdollistamiseen kattaen koko maan 

Digitalisaation merkitys on mittaamaton kestävämpien vaihtoehtojen edistämisessä ja logististen ketjujen tehostamisessa. Tämä edellyttää avoimia rajapintoja sekä kohtuullisia ehtoja ja yhteisiä pelisääntöjä datan hyödyntämiseksi liikennejärjestelmän tehostamisessa ja uusien palveluiden tuottamisessa.  

Kestävä ja älykäs liikennejärjestelmä syntyy julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä ja eri datalähteitä hyödyntämällä. Julkisten toimijoiden rooli on luoda puitteet yritysten toiminnalle sekä mahdollistaa uudet liiketoimintamallit asiakaslähtöisten palveluiden tuottamisessa.   

Mahdollistamalla hajautetun liikennetiedon hyödyntäminen ja markkinan syntyminen ekosysteemikehityksellä ja luomalla yhteiset toimintamallit sekä digitaaliset säännöt, yritykset voivat rakentaa datakerroksen päälle omaa ja yhteistä liiketoimintaa sekä parantaa asiakas- ja matkustajakokemusta läpi liikenteen toimialan. Yhteinen missio on laittaa asiakas keskiöön ja asettaa hyvä palvelutaso liikkumisen järjestelmälle koko maan kattavasti 

Uudistuminen vaatii yhteistyötä, rohkeutta ja etunojaa koko liikkumisen ekosysteemissä.  

Tapahtuman aikana kuullut haastattelut ja paneeli ovat katsottavissa ITS Finlandin tapahtumasivulla. Toivottavasti nämä keskustelut herättävät uusia ajatuksia ja luovat mahdollisuuden avata uusia keskusteluja kestävämmän liikenteen ja liikennealan työllisyyden ja viennin edistämiseksi.


ITS Finland ja ITS Factory hakevat jäsenistään vapaaehtoisia henkilöitä osallistumaan alan standardisointiin

ITS Finland ja ITS Factory hakevat jäsenistään 1 - 2 vapaaehtoisia henkilöitä osallistumaan ITS-alan standardisointiin ja louhimaan informaatiota koko verkostossa hyödynnettäväksi.

Osallistuva yritys hyötyy kansainvälisen standarditietouden lisääntyessä ja sen lisäksi tavoitteena on koko alaa hyödyttävä informaation jako.

Standardit on luotu helpottamaan viranomaisten, elinkeinoelämän ja kuluttajien elämää. Näillä lisätään tuotteiden yhteensopivuutta ja turvallisuutta, suojellaan kuluttajaa ja ympäristöä sekä helpotetaan kotimaista ja kansainvälistä kauppaa. Standardointiin osalistuminen tuottaa yrityksille merkittävää kilpailuetua ja on samalla hyvä keino kantaa vastuuta ympäristöstä ja kuluttajien turvallisuudesta alalla. Lisätietoa  standardisoinnista YTL:n sivuilta ja  ITS – standardisoinnista.

Haemme jäsenjoukostamme 1 - 2 kiinnostunutta henkilöä osallistumaan työhön. Osallistumisesta ei koidu maksua osallistuvalle yritykselle. Kiinnostuksesta osallistua voi olla yhteydessä Marko Forsblomiin marko.forsblom@its-finland.fi.


Kaikki keinot tarvitaan fossiilittomaan liikenteeseen siirtymiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi 27.10.2020 Fossiilittoman liikenteen tiekartta -työryhmän raportin. Työryhmätoimeksiannon mukaan tehtävänä on ollut tunnistaa yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi keinot, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja liikenne muutetaan nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessäTyöryhmän työn pohjalta ministeriössä laaditaan tiekartta, jossa on tunnistettu sekä keskeiset toimenpiteet että niiden kustannukset ja muut vaikutusarviot.   

Työryhmän suositukset jakautuvat neljään eri liikennemuotoon eli tie-, raide-, vesi- ja lentoliikenteeseen. Ne koskevat vaihtoehtoisia käyttövoimia, liikennevälineiden energiatehokkuutta, liikennejärjestelmän energiatehokkuutta sekä liikenteen hinnoittelua ja veroja. 

Tieliikenteen osalta esitetyt päästövähennyskeinot jakaantuvat neljään kokonaisuuteen: 

  1. Vaihtoehtoiset käyttövoimat – biokaasu- ja sähköautoista valtavirtaa 
  2. Liikennevälineiden energiatehokkuus – kannusteita päästöttömään teknologiaan ja polttoaineisiin 
  3. Liikennejärjestelmän tehokkuus 
  4. Liikenteen hinnoittelu ja verot 

ITS Finland pitää työryhmän raporttia ja siinä esitettyjä toimenpiteitä oikeansuuntaisina. Kunnianhimoisten päästövähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttää kaikkia käytössä olevia keinoja ja määrätietoisia toimenpiteitä, minkä lisäksi tulee varmistaa oikeudenmukainen siirtymä fossiilittomaan liikenteeseen. 

ITS Finland on ollut mukana työryhmän työssä ja on sitoutunut kansalliseen liikenteen päästöjen vähentämistavoitteeseenLiikenne- ja logistiikkapalvelualan toimijat ovat myös kesäkuussa 2020 julkaisseet yhteisen tiekartan liikenteen päästövähennyspolusta, jossa työssä ITS Finland on ollut mukana. Tiekartassa on esitetty laaja-alainen keinovalikoima liikenteen päästövähennyksiin pääsemiseksi. Toimialan työn tavoitteena oli tukea ministeriön tiekarttatyötä. 

Päästövähennystoimenpiteiden vaikutusten arviointeja tulee täydentää jatkotyössä 

Liikenne- ja viestintäministeriö on työryhmän työn ohessa teettänyt ja laatinut vaikutusten arviointeja osasta päästövähennystoimenpiteitä. Työryhmä ei ole ollut mukana vaikutusten arvioinnin laadinnassa. ITS Finlandin näkemyksen mukaan nyt teetetyt arviot eivät anna riittävän kokonaisvaltaista kuvaa käytettävissä olevista päästövähennyskeinoista ja niiden vaikutuksista, eivätkä ne mahdollista keinojen kokonaisvaltaista vertailua tiekartan laatimista varten.  

Tehdyissä tiekartan taustaselvityksissä laskennalliseen vaikutusten arviointiin on viety vain osa työryhmässä tunnistetuista toimenpiteistä. Monia liikennejärjestelmän ja liikennepalvelujen kehittämiseen ja digitalisaatioon liittyvien toimenpiteiden vaikutuksia ei ole arvioitu, vaikka niistä syntyy kokonaisuutena merkittäviä päästövähenemiä.  

ITS Finland jätti täydentävän lausuman työryhmän raporttiin 

Tämän vuoksi ITS Finland jätti työryhmän raporttiin täydentävän lausuman, jossa ehdotetaan, että seuraavat seikat tulisi ottaa jatkotyössä huomioon: 

  • Päästövaikutusten arviointiin tulisi nostaa laajemmin liikennejärjestelmän ja liikennepalvelujen kehittämisen ja digitalisaation toimenpiteitä.  
  • Vaikutusten arviointia tulisi laajentaa aikaisempien tutkimusten ja selvitysten tuloksiin perustuvilla aineistoilla, eikä nojautua yksinomaan tätä tiekarttaa varten tehtyihin erillistutkimuksiin, joissa käytetyt menetelmät eivät kaikilta osin sovellu tarkasteltujen keinojen arviontiin 
  • Vaikutusten arviointia tulisi laajentaa kattamaan vaikutukset monipuolisesti elinkeinoelämälle ja kansantaloudelle, mukaan lukien liikennetoimialan vienti ja kasvu. Laadullisissa arvioinneissa myös potentiaaleja tulisi tuoda esille. 
  • Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpidelinjausten ja vaikutustenarviointien tulisi ohjata Liikenne 12 -ohjelmaa ja verotusta uudistavan työryhmän työtä. 

 Päästövähennysten saavuttaminen kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisten ratkaisujen vientipotentiaalin hyödyntäminen edellyttää tiivistä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Monet liikenne- ja logistiikka-alan toimijat ovat jo asettaneet itselleen päästövähennystavoitteita. Useat sektorin toimijat myös kehittävät liiketoimintamallejaan suoraan vähäpäästöisyyden ympärille. 

Fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelu jatkuu liikenne- ja viestintäministeriössä nyt julkaistun raportin ja vaikutusarviointien pohjalta. Periaatepäätökset tieliikenteen (luonnos Fossiilittoman liikenteen tiekartaksi), lentoliikenteen sekä meri- ja sisävesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä lähtevät lausunnoille loppuvuodesta. Periaatepäätökset on tarkoitus tehdä alkuvuodesta 2021. 

Lisätiedot:

ohjelmajohtaja Laura Eiro, puh. 0400 969293 

Lue lisää:  

ITS Finlandin täydentävä lausunto

Fossiilittoman liikenteen tiekartta -työryhmän loppuraportti 27.10.2020


Liikenteen kiertotalouden yhteistyöhanke lähtee käyntiin

Liikenne aiheuttaa 20 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä maantieliikenteen vastatessa 95 %:sta kotimaan liikenteen päästöistä. Liikenne ja logistiikka tunnistettiinkin yhdeksi neljästä painopisteestä Suomen kiertotalouden tiekartan ensimmäisen versiossa vuonna 2016, jonka jälkeen Sitra, kaupungit ja viranomaiset ovat edistäneet yhteistyössä kiertotaloustavoitteiden toimeenpanoa.

Liikenteen kiertotaloudelle ei löydy vakiintunutta määritelmää. Kyse on kuitenkin siitä, että minimoidaan liikennejärjestelmän energiankäyttö kokonaisvaltaisesti. Tämä voi tapahtua sekä tehostamalla järjestelmän sisäisiä toimintoja että muuttamalla järjestelmää ulkopuolelta entistä energiatehokkaammaksi. Tämä tarkoittaa liikennejärjestelmää, jossa tuotanto ja käyttö perustuvat pääosin uusiutuvaan energiaan (mm. uusiutuva sähkö, biokaasu ja -etanoli), kestäviin materiaaleihin (uusiutuvat tai kierrätetyt), palveluihin (mm. liikkuminen palveluna oman auton sijaan), jaettuihin resursseihin (mm. yhteiskäyttöautot ja -pyörät) sekä pitkäkestoisiin ja korjattaviin tuotteisiin (esim. uudelleenvalmistetut ja -kunnostetut osat). Lisäksi liikenteen tarpeeseen vähentävästi vaikuttavat etäteknologiat osaltaan vaikuttavat energiatehokkuuteen. Kiertotaloudessa materiaalit ja arvo kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä älykkyydellä.

Yhteistyö on liikenteen kiertotaloudessa onnistumisen ytimessä

Kokonaisvaltaisen kiertotalouteen perustuvan liikennejärjestelmän luomiseksi tarvitaan yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin sekä tutkimusorganisaatioiden kesken. Yhteistyön avulla luodaan uusia palveluita ja tuotteita, joiden avulla vähennetään kotimaan päästöjä, rakennetaan kasvua yrityksille ja varmistetaan suomalaisten kestävä ja oikeudenmukainen liikkuminen. Skaalautuvilla ratkaisuilla luodaan vientiä ja kasvatetaan Suomen hiilikädenjälkeä.

Tehokkaamman yhteistyön rakentamiseksi Sitra, Smart & Clean, Helsinki, Lahti, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa aloittivat ITS Finlandin johtaman kaksivuotisen yhteistyöhankkeen liikenteen kiertotaloustoimien edistämiseksi.

Hankkeen tavoitteena on edistää liikennealan toimia, jotka edesauttavat päästöjen vähentämistä ja kokonaisvaltaista kiertotalouden huomiointia.

Liikenteen kiertotalous edistyy kannattavien liiketoimintamallien kautta

Keskeisiksi toimiksi on tunnistettu pohjoismaisella tasolla tapahtuva yhteistyö vähähiilisen ja reilun liikennejärjestelmän edistämiseksi, julkisen sektorin, tutkimusalan ja yritysten yhteistyön tehostaminen kestävien liikkumispalveluiden tuottamiseksi sekä liiketoimintaekosysteemien kehityksen tukeminen erityisesti Liikennealan kansallisen kasvuohjelman kautta. Kiertotalous etenee parhaiten kytkemällä alusta asti mukaan kannattavien liiketoimintamallien kehittäminen.

Tavoitteita edistetään valituilla konkreettisilla toimenpiteillä, joista on välitöntä hyötyä hankekumppaneille ja yhteiskunnalle tätä kautta. Hankkeen alussa on tunnistettu kumppaneiden kannalta arvokkaita toimenpiteitä, joista esimerkkeinä ovat mm. pohjoismaisen tason selvitystyö liikenteen palveluiden vaikutuksista CO2-päästöihin ja taloudelliseen ohjaukseen, CitiCAP -hankkeen oppien skaalaaminen sekä sähköisen liikenteen ekosysteemityö. Toimenpiteitä kartoitetaan ennen kaikkea vuoden 2020 lopun aikana ja toteutetaan vuosina 2021–2022.

Toteutus tapahtuu pitkälti kaupunkien oman toiminnan puitteissa ITS Finlandin, Sitran, Smart & Cleanin ja sidosryhmien tuodessa tarvittavia verkostoja, työkaluja ja asiantuntijatukea kaupunkien tueksi. Työssä hyödynnetään myös kansainvälisiä kaupunkiyhteistyöverkostoja.

Kiinnostuitko liikenteen kiertotaloustyöstä?
Ota yhteyttä Eemiliin: 
eemil.rauma@its-finland.fi


ITS Finland jäsenkyselyn tulokset

Syyskuussa 2020 kysyimme palautetta jäseniltämme ITS Finlandin toiminnasta; halusimme tiedustella jäsenorganisaatioidemme mielipidettä siitä, mitä yhdistyksen toiminnassa toivotaan kehitettävän ja missä olemme onnistuneet. Vastauksia kyselyyn saatiin 51 organisaatiosta. Edellinen kysely on tässä muodossa tehty syksyllä 2017.

Kokonaisuutena palaute oli oikein positiivista, jäsenet ovat kokeneet toiminnan vaikuttavaksi ja saaneet verkostosta sisältöä omaan tekemiseensä. Yhdistys on palautteen onnistunut hyvin kaikilla kolmella sekä viestinnässä, vaikuttamisessa että toimijoiden verkostoitumisessa. Kehittämisideoitakin saatiin, joiden avulla tavoitteena on nostaa toiminnan yleisarvosana nykyisestä 8,45 tasolta lähemmäksi kiitettävää.

Uuden tiedon jakaminen ja verkostojen luominen tärkeintä lisäarvoa jäsenille

ITS Finlandin keskeisimmäksi hyödyksi jäsenorganisaatioille nousi uuden tiedon jakaminen älyliikenteen alueelta, älyliikenteen teemojen yleinen edistäminen sekä uusien yhteistyökumppanuuksien ja verkostojen luominen nähtiin keskeisinä hyötyinä yhdistyksen toiminnassa.

Kyselyyn vastanneet olivat varsin tyytyväisiä ITS Finlandin toimintaan kokonaisuutena. Parhaiten olimme onnistuneet liikennealan kansallisen kasvuohjelman, liikenteen digitalisaation sekä kestävän liikenteen teemojen edistämisessä. Näiden teemojen myötä tekemisen vaikutuspiiri oli laajentunut yli perinteisten sektorirajojen, jota pidettiin sekä erittäin hyvänä että tärkeänä avoimissa palautteissa.

Tapahtumilla tärkeä rooli verkostojen muodostumisessa

Tapahtumat nähdään yhtenä tärkeimpänä konkreettisena tapana muodostaa verkostoja alalla. Niissä ITS Finland on kyselyn mukaan onnistunut hyvin. Nykyisiä kansainvälisiä tapahtumia ja ITS Finlandin järjestämiä seminaareja pidetään onnistuneena, mutta monimuotoisuutta tapahtumiin kaivattiin.

Jatkossa ITS Finlandilta toivottiin uusia aloitteita sekä fasilitointia räätälöidympiin ja tarkemmin aiheiltaan ja osallistujiltaan rajattuihin tapahtumiin, jotka edistävät verkostojen luomista jäsenyritysten, organisaatioiden ja julkisten toimijoiden välillä.  Myös kansainvälisen toiminnan nostamista tapahtumissa toivottiin nykyistä enemmän ja ajan hengen mukaan uudet innovatiiviset formaatit tapahtumille nähdään tärkeinä kehityskohteina.

Viestintä tukee liikenteen digitalisaation kokonaiskuvan hahmottamista koko toimialalla

Tieto alan innovaatioista, lainsäädännöstä sekä ajankohtaisista hankkeista on usein sirpaloitunutta. ITS Finlandin rooli nähdään tärkeänä tiedon kokoamisessa jäsenorganisaatioiden käyttöön. Kyselyyn vastanneiden mukaan tietoa ITS Finlandin toiminnasta ja tapahtumista saadaan hyvin, samoin tietoa älyliikennetoiminnan kehityksestä ja ajankohtaisista uutisista. Lisäpanostuksia toivotaan älyliikenteen kokonaiskuvan kokoamisessa ja erityisesti sen viestimisessä myös jäsenyritysten ulkopuolelle.

Yhdistyksen toiminnan näkyvyys ja vaikuttavuus nousivat kyselyssä kehityskohteeksi. Viestinnän kanavista ITS Finlandin uutiskirjeeseen ja nettisivuihin oltiin varsin tyytyväisiä. Eniten kehityspotentiaalia vastaajat näkivät yhdistyksen läsnäolossa sosiaalisessa mediassa, jonka kautta toivotaan lisää viestintää ja tiedon jakamista.

Fokuksena kansainvälinen yhteistyö, yhteistyöverkostojen fasilitointi ja näkyvyyden lisääminen

Palautteen myötä tulemme panostamaan enemmän kansainvälisen ITS -yhdistysten verkoston hyödyntämiseen, pääpaino Nordic+ ja EU-tasolla, mutta myös laajempi yhteistyö jäsenten kysynnän mukaan. Kestävän kasvun ohjelma ja Liikenteen kiertotaloushanke tarjoavat hyviä resursseja alan kansainvälistymisessäkin.

Tapahtumien laatu halutaan pitää korkeana jatkossa ja uusia tapoja verkostojen mahdollistamiselle tullaan tarkastelemaan kyselyn vastausten perusteella. Viestintää ja eri kanavia tullaan kehittämään keskittyen erityisesti älyliikenteen kokonaiskuvaan sekä kansainväliseen näkökulmaan tiedonjaossa.

Jatkamme tekemistä toimistolla ja eri foorumeilla hyödyntäen verkoston laajaa asiantuntemusta. Ja pidämme mielessä avoimissa kommenteissa esitetyn toiveen: ”Jatkakaa samalla positiivisella ja jäsenistöä PPPP-hengessä osallistavalla linjalla!!”. Näin teemme.

Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille ajatuksista ja näkemyksistä ITS Finlandin toiminnan kehittämiseksi!

Tiivistelmä jäsenkyselyn vastauksista löytyy täältä.


Sanni Remonen markkinointiviestinnän tehtäviin

Sanni Remonen liittyy ITS Finlandin tiimiin 1.10.2020 alkaen ja tulee vastaamaan yhdistyksen markkinointiviestinnästä sekä jäsenviestinnästä.

Sannilla on kuuden vuoden kokemus markkinointiviestinnän eri tehtävistä IT-alalta useilta toimialoilta ja uusimpien teknologioiden parista. Viimeisimpinä vuosina Sanni on toiminut markkinointipäällikkönä keskittyen markkinointiviestinnän ja liiketoiminnan kehittämiseen CGI:n liikenteen ja kaupan toimialoilla.

– Liikkumisen murros ja uudet palvelut ovat tempaisseet minut mukaansa jo aiemmin kiinnostavuudellaan ja vallitseva maailmantilanne vain kiihdyttää toimialan muutosta. Olen innoissani tilaisuudesta päästä olemaan entistä tiiviimmin osana toimialan ja liikenteen verkoston kehitystä ITS Finlandilla ja odotan yhteistyötä verkoston jäsenien kanssa, mahtavia uusia työkavereita unohtamatta, Sanni tiivistää.

Sannille tärkeintä on hyvä fiilis ja yhdessä tekeminen. Sanni on tiimin sparraaja - kuuntelee, auttaa kiteyttämään ja tuo oman näkemyksensä esiin. Aktiivinen peluri ei pelkää haasteita, eikä huonoa huumoria.

Aamut, sisustus ja Helsinki ovat lähellä Sannin sydäntä ja kalenterissa on aina aikaa aamupalatapaamiselle tai brunssille. Ruokaharrastusta Sanni tasapainottaa crossfit-harrastuksen parissa. Töölöläisenä tuleva työmatka taittuu kätevästi sporalla tai aurinkoisena päivänä toimistolle kävellen.


Kunnianhimon tasoa kestävän liikkumisen työsuhde-eduissa tulee nostaa

Valtionvarainministeriön keskiviikkona julkaisema ehdotus vuoden 2021 talousarvioksi sisältää useita kestävään liikkumiseen kannustavia työsuhde-etujen uudistuksia, ja ovat hyvin linjassa ITS Finlandin ehdotusten kanssa. Suunta on hyvä, mutta kunnianhimon tasoa tulee nostaa.

”Talousarvio sisältää oikeansuuntaisia ja tervetulleita elementtejä liikenteen sähköistymisen ja palveluiden edistämiseksi, mutta kannusteiden tasoa tulee nostaa ehdotetusta, mikäli toimilla halutaan merkittävästi edistää kestävämpää liikkumista”, toteaa ITS Finlandin hallituksen puheenjohtaja Karri Salminen.

Erityisen positiivisena ITS Finland pitää työsuhdematkalipun verovapauden rajan nostoa 3 400 euroon asti ja samalla järjestelmän selkiyttämistä nykyisestä. Uudistus tekee työsuhdematkalipusta aidosti houkuttelevan niin työntekijöille kuin työnantajillekin.

Ehdotus siitä, että joukkoliikenteen osuus työsuhde-etuna tarjottavasta liikkumispalvelupaketista rinnastettaisiin verovapaaseen työsuhdematkalippuun, on avauksena erittäin tarpeellinen, mutta toteutukseltaan riittämätön. Huomioimalla pelkästään liikkumispalvelupaketin joukkoliikenteen osuus, tulee paketista hallinnollisesti vaikea, eikä verotuksessa huomioida esimerkiksi kaupunkipyörien osuutta. Verrattuna mm. Belgian uuteen liikkumisen työsuhde-etuuteen (ns. liikkumistili eli mobility budget), valtiovarainministeriön ehdotus jää vaikuttavuudessa selvästi jälkeen huolimatta Suomen kunnianhimoisista liikenteen päästövähennystavoitteista.

”Liikkumispalvelut on huomioitu sekä Suomen hallitusohjelmassa että EU:n Green Deal -ohjelmassa ja Suomi on maailmalla tunnettu liikkumispalveluiden edelläkävijänä. Palveluiden globaali markkina on valtava ja suomalaisyritysten pitäisi nyt päästä testaamaan palveluita kotimarkkinassa ja saada markkinareferenssejä viennin tueksi”, Salminen toteaa.

”Palvelujen leviämisen yhtenä merkittävänä käytännön esteenä ovat tällä hetkellä verotukseen liittyvät kysymykset. Yhdistämällä tarjolla olevat eri palvelut, kuten yhteiskäyttöautot, taksit, sähköpotkulaudat sekä joukkoliikenne ja kaupunkipyörät, muodostetaan asiakaslähtöisiä kokonaisuuksia, jotka tarjoavat kuluttajille houkuttelevia liikkumisen vaihtoehtoja erityisesti kaupunkialueilla. Liikkumispalvelupakettien tulee olla täysimääräisesti työsuhde-etuuden piirissä ja siten olla verotuksellisesti kilpailukykyinen vaihtoehto autoedulle”, Salminen jatkaa.

Esitettyjä liikenteen sähköistymisen kannusteita ITS Finland pitää tarpeellisina, joskin myös ne voisivat olla voimakkaampia nopeaan siirtymään ohjaamiseksi. Työsuhdepolkupyörän verovapaus 750 euroon asti vuodessa on erittäin tervetullut avaus, mutta ehdotettua korkeammalla verovapaudella kannustettaisiin myös sähköpyörien käyttöön ja saataisiin laajempi potentiaali säännöllisen työmatkapyöräilyn piiriin.

 


Eemil Rauma liikenteen kiertotalouden asiantuntijaksi

Eemil Rauma aloittaa ITS Finlandin palveluksessa liikenteen kiertotalouden asiantuntijana 1.9.2020. Eemilillä on lähes 10 vuoden kokemus vähäpäästöisten liikenteen ratkaisujen sekä liikenteen palvelumarkkinan edistämisestä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Viimeisimmäksi Eemil on toiminut vanhempana konsulttina Korkia Consultingilla vastaten kestävien liikenteen palveluiden ja teknologioiden liiketoimintojen kehittämisestä ja verkostohankkeiden koordinoinnista. Eemil on ekstrovertti ja intohimoinen uusien liiketoimintamallien ja palveluiden kehittäjä, joka tykkää haastaa ja tulla haastetuksi.

Siviilissä Eemilin arkea värittävät 10 kk esikoinen ja vaimo, joiden kanssa tykätään ennen kaikkea kokkailla ja mökkeillä. Henkilökohtaisten kiinnostusten saralta löytyvät portviinit ja maailmansotien aikaiset taistelulaivat salimaleksimista unohtamatta. Espoosta töihin ja takaisin Eemil liikkuu Whimin ja yhteiskäyttöauton voimalla.

Eemil tulee vetämään Sitran ja useiden kaupunkien kanssa käynnistettyä kaksivuotista liikenteen kiertotalouden yhteistyöprojektia. Yhteistyöprojektin tavoitteena on edistää Sitran kiertotalouden avainalueella tunnistettuja liikennealan toimien toteutusta, joilla voidaan vaikuttaa liikennejärjestelmän kestävyyteen, ja erityisesti edistää 1.5 ºC asteen ilmastotavoitteeseen pääsemistä.

Yhteistyö vahvistaa myös Liikennealan kansallisen kasvuohjelman toimien parissa tehtävää työtä.


Liikennevakuutusjärjestelmän kattavuus liikenteen murroksessa –yhteistyöfoorumiin ilmoittautuminen käynnissä

Liikenteen automatisoituminen, sähköistyminen, palveluistuminen sekä ajoneuvojen kytkeytyminen toisiinsa tarjoavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia ympäristöystävällisten ja asiakaslähtöisten palvelujen kehittämiselle ja uusille liiketoimintamalleille. Liikennevakuutus kytkeytyy usealla eri tavalla näihin liikenteen megatrendien käytännön sovelluksiin ja toisaalta toimii mahdollistajana palvelukehitykselle, mutta toisaalta vaatii myös itsessään kehittymistä uusien teknologisten innovaatioiden ja palvelumallien johdosta.

Osana Liikennealan kansallista kasvuohjelmaa Liikennevakuutuskeskus (LKV) on käynnistämässä Liikennevakuutusjärjestelmän kattavuus liikenteen murroksessa -yhteistyöfoorumia, joka toimii alustana keskustelulle alan tulevaisuudesta sekä toimijoiden mahdollisten tarpeiden esiintuomiselle. Tämä edistää alan yhteisen ymmärryksen lisäämistä ja tarpeiden tunnistamista aikaisessa vaiheessa. Foorumin tavoitteena on luoda yhteisiä käytäntöjä ja ohjeita, jotta liikennealan hankkeisiin ei muodostuisi pullonkauloja tai esteitä vakuuttamisen takia.

LKV toteutti kevään aikana ennakkokyselyn foorumin sisällön suuntaamiseksi toimialan tarpeita vastaamaan. Foorumin oli tarkoitus jo kokoontua jo kevään kuluessa, mutta poikkeusolojen vuoksi foorumi siirtyi syksylle. Töitä kaikille osapuolille hyödyllisen tilaisuuden järjestämiseksi kuitenkin jatketaan. Foorumin tavoitteena on käsitellä niin liiketoimintamalleihin, ajoneuvodatan hyödyntämisen teknisiin ratkaisuihin kuin juridiikkaan liittyviä kysymyksiä.

Aiemman kyselyn vastausten perusteella olemme tarkentaneet keskusteluun esimerkeiksi tapauksia, joiden tarkoitus on havainnollistaa mahdollisia haasteita tulevaisuuden liikenteessä, erityisesti liikennevakuuttamisen näkökulmasta.  Esimerkkitapaukset koskevat seuraavia alueita: liikenteen automaatio, kerätyn datan hyödyntäminen, koekilpien käyttö ja yhteiskäyttöauton vakuuttaminen.

Esimerkkitapausten lopusta löytyviin vastauskenttiin toivomme kommentteja ja ajatuksia, joita tapaus herätti sekä havaintoja muista mahdollisista tilanteista, joihin liikennevakuutusjärjestelmän tulisi pystyä vastaamaan. Kyselyyn vastaaminen vie noin 15-30 minuuttia, ja käytämme vastauksia taustamateriaalina itse foorumin järjestämisessä. Samalla pyydämme ennakkoilmoittautumisia foorumin työhön. Voit myös ilmoittautua pelkästään foorumiin, mikäli et halua vastata erikseen esimerkkitapauksiin. Foorumin kokous järjestetään 7.9.2020 klo 9 – 12.

Pääset ilmoittautumiseen ja kyselyyn alla olevasta linkistä:

https://link.webropolsurveys.com/S/CFEF74266FD39B87

 


Liikenteen ja logistiikan päästöjen puolitus vuoteen 2030 mennessä on mahdollista – digitalisaatio ja palveluistuminen vähentävät päästöjä ja luovat vientiä

Juuri julkaistu tiekartta vähähiiliseen liikenteeseen osoittaa, että tavoite puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä on mahdollista saavuttaa. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan kuitenkin monipuolista keinovalikoimaa ja toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi.

Tulevaisuudessa autokanta uusiutuu nykyistä nopeammin edistäen liikenteen sähköistymistä, yli kolmannes liikenteestä kulkee biopolttoaineilla tai muilla hiilineutraaleilla käyttövoimilla ja digitaaliset ratkaisut optimoivat liikennettä ja logistiikkaa mahdollisimman tehokkaaksi. Muun muassa näitä päästövähennyskeinoja esitetään liikenteen ja logistiikan palveluiden toimialan selvityksessä Tie vähähiiliseen liikenteeseen – liikenteen ja logistiikan tiekartta.

Tiekartan mukaan liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä on mahdollista määrätietoisilla toimenpiteillä. Liikenteen ja logistiikan toimialat ovat sitoutuneet työskentelemään tiekartan päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Monet liikenne- ja logistiikka-alan toimijat ovat jo asettaneet itselleen päästövähennystavoitteita. Useat sektorin toimijat myös kehittävät liiketoimintamallejaan suoraan vähäpäästöisyyden ympärille.

Päästövähennykset edellyttävät systeemistä muutosta

”Liikenteen ja logistiikan päästötavoitteiden saavuttaminen edellyttää määrätietoisia toimenpiteitä ja systeemisen muutoksen edistämistä. Kaupunkien kestävä liikkuminen tarvitsee panostuksia joukkoliikenteeseen sekä kävelyyn ja pyöräilyyn. Joukkoliikenne ja uudet liikkumisen palvelut tulee kytkeä saumattomasti yhteen asiakaslähtöisten palvelujen mahdollistamiseksi. Tällöin luodaan todellisia vaihtoehtoja yksityisautoilulle”, toteaa ITS Finlandin hallituksen puheenjohtaja Karri Salminen.

Mikään digitalisaation yksittäinen keino ei tuo sellaisenaan suurta vähennystä päästöihin, mutta yhteenlaskettuna sen mahdollistamilla ratkaisuilla saavutetaan merkittävä päästövähennys.

Digitalisaatiota hyödyntämällä voidaan tavaralogistiikassa toimintaa tehostaa monilla keinoilla, kuten kuljetusreittien optimoinnilla ja kuorma- ja lastitilan täyttöasteen parantamisella. Myös automaatio, jakamistalouden ratkaisut pakettikuljetuksissa tai first/last-mile -kuljetuksissa sekä kevyet sähköiset liikennevälineet ja droonit ovat tulevaisuuden mahdollisuuksia tavaralogistiikassa.

Lisäksi liikenteenhallintaa tehostamalla sekä väylästön kunnossapitoa älyratkaisuin kehittämällä vaikutetaan tehokkaampaan kapasiteetin käyttöön ja polttoaineen kulutuksen vähenemiseen.

Kestäviin liikennepalveluihin ja digitalisaation vauhdittamiseen tulee panostaa muun muassa liikennejärjestelmäsuunnittelulla, ottamalla liikkumispalvelut työsuhde-etuuksien piiriin, avoimilla rajapinnoilla ja TKI-rahoituksella.

”Mikäli liikenteen merkittävät päästövähennykset halutaan toteuttaa, tulee päästöjä vähentävän vaihtoehdon olla aina taloudellisesti kannattavampi valinta kuin päästöjä lisäävän toiminnan”, jatkaa Salminen.

Vähäpäästöisissä liikenneratkaisuissa merkittävä vientipotentiaali

Vähäpäästöisissä liikenteen ratkaisuissa on potentiaalia viennin merkittävään kasvuun liikkumisen palveluiden ja uuden liiketoiminnan globaalien markkinoiden kasvaessa yli 6 000 miljardiin euroon vuonna 2030. Liikenne yhdistyy vahvasti data- ja kiertotalouteen, joiden ratkaisuiden kehittäjänä Suomella on myös pitkät perinteet.

”Vähäpäästöisissä liikenteen ratkaisuissa on potentiaalia viennin merkittävään kasvuun. Suomessa on huippuosaamista niin liikenteen automaatiossa, palveluissa kuin sähköistymisessä. Vauhdittamalla tätä kehitystä mm. TKI-rahoituksella ja EU-rahoitusta hyödyntämällä luomme sekä työpaikkoja että kasvatamme Suomen hiilikädenjälkeä. Tätä kehitystä tuemme mm. Liikennealan kansallisen kasvuohjelman kautta”, päättää Salminen.

Lue lisää:

Toimialojen yhteinen tiedote selvityksestä, ml. selvitys

Liikennealan kansallinen kasvuohjelma