Uskallus ja yhteistyö kuuluivat Väylät ja liikenne -päivillä

Väylät ja liikenne -tapahtuma kokosi noin 600 liikennealan vaikuttajaa, asiantuntijaa ja päättäjää virtuaalisesti Tampere-talolle kuulemaan ja keskustelemaan alan ajankohtaisimmista teemoista.  

Kaksipäiväisessä tapahtumassa tarkasteltiin liikennejärjestelmän kokonaiskuvan kehittymistä, liikennealan osaamista, tieliikenteen digitalisaatiota ja vihreää siirtymää, ilmastotavoitteita, turvallisuutta ja esteettömyyttä sekä 2020-luvun ajankohtaisia teemoja koronakriisin vaikutuksista ajankohtaisimpiin hankkeisiin ja investointeihin.  

Mikäli Väylät ja liikenne -päiviltä jäi mieleen jatkokysymyksiä esitysten osalta, niin kaikki esitysten pitäjät ja sessioiden puheenjohtajat löytyvät linkin takaa: https://vaylat-liikenne.fi/luennoitsijat/. 

Liikennejärjestelmän uudistuminen on jo käynnissä 

Ympäristön muutos ja tarve toimia olivat keskeisiä viestejä tapahtuman aikana kuulluissa esityksissä. Ilmastokriisi sekä koronakriisin liikkeelle laittamat muutokset ihmisten käyttäytymisessä vaativat liikkumisen suunnittelulta entistä enemmän ennakointia ja eteenpäin katsovaa vahvaa visiota. Reagointi johtaa lyhyen tähtäimen erävoittoihin, mutta ei vie kehitystä kohti elpymistä ja kasvua 

Työkaluja on tarjolla: 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma luo pitkän aikavälin kehitykselle puitteet, joissa poliittinen päätöksenteko yhdistyy kestävän liikenteen palveluita ja ratkaisuja tuottavien yritysten sekä hankinnoista vastaavien julkisten tahojen yhteiseksi tietä viitoittavaksi työkaluksi ensimmäistä kertaa Suomen historiassa. Teknologian kehitys ja tutkimus tarjoavat ennennäkemättömät mahdollisuudet kestävän liikennejärjestelmän saavuttamisessa. Suomalainen osaaminen liikenneinfran ja ajoneuvojen sähköistymisessä on maailman kärkeä, kuin myös tietotaitomme kyberturvallisuuden saralla.  

Väylät ja liikenne -päivien esitykset osoittivat, että näkemyksellisyyttä ja osaamista löytyy – seuraava askel on uskallus toimia ja löytää ne yhteistyön mallit, jotka johtavat kestävän liikennejärjestelmän pitkän tähtäimen kehitykseen ja kasvuun.   

Tieyhdistys onnistui tapahtuman järjestämisessä erittäin hienosti. Sessiot olivat mielenkiintoisia ja keskustelua syntyi yllättävänkin runsaasti. Kaiken kaikkiaan virtuaaliseksi tapahtumaksi mainio kokonaisuus, mutta nettilinjoilla hiipi kuitenkin mieleen toive, että seuraavalla kerralla päästään kaikki ihan paikan päälle. 


Vipuvartta veturiyrityksistä ja miljardikasvua kasvumoottoreista

Business Finland on julkaissut vuoden 2020 nimitykset uusista kasvumoottori- ja veturiyrityksistä.

Veturiyrityksiä koskeva haastekilpailu käynnistyi vuoden 2020 alussa ja Business Finland on lupautunut rahoittamaan haastekilpailun voittajaprojekteja yhteensä 60 miljoonalla eurolla. Uusin veturiyrityksiä koskeva kilpailu avattiin marraskuussa 2020 ja sen lopputuloksena valittiin mukaan kolme uutta veturityritystä: ABB, KONE ja Sandvik. 

Kasvumoottorikilpailutus järjestettiin tänä vuonna kolmatta kertaa ja tulevina vuosina miljardikasvua odotetaan autonomisesta liikenteestä, digitaalisista alustoista ja muovin poistamisesta vesistöistä. Pääomalainakilpailutuksessa valittiin jatkoon neljä yritystä: Family in Music, Lamor, Unikie ja Vaadin. Valitutalustayhtiöt toimivat kasvun mahdollistavina avainyrityksinä, joiden ympärille muut toimijat voivat rakentaa uutta liiketoimintaansa osana laajempaa ekosysteemiä.

Älykäs ja kestävä liikenne on laajalti edustettuna vuoden 2020 valinnoissa veturi- ja kasvumoottoriyrityksiksi. Valituista yrityksistä KONE ja Unikie edustavat ITS Finlandin jäsenistöä ja edistävät molemmat hankkeissaan ekosysteemistä kehittämistä älykkään ja kestävän liikenteen ja liikkumisen saralla.

KONE tutkii ja kehittää kestävän kehityksen mukaisia, joustavia ja inklusiivisia kaupunkiympäristöjä

KONEen uuden tutkimus- ja kehityshankkeen tavoitteena on luoda kestävän kehityksen mukaisia, ihmisten sujuvaa ja turvallista liikkumista tukevia ratkaisuja kaupunkiympäristöihin. Hankkeessa ratkotaan kaupungistumisen ekologisia, sosiaalisia sekä taloudellisia haasteita ja mahdollisuuksia yhteistyössä ekosysteemiverkoston kanssa.

Hankkeen avulla KONE tulee yhdessä ekosysteemiverkostonsa kanssa laajentamaan tutkimus- ja kehitystyötä ja innovaatiotoimintoja Suomessa. Innovaatioihin panostaminen tukee suomalaisten tutkimusinstituuttien kilpailukykyä ja koko tutkimusalaa, ja se tarjoaa mahdollisuuksia olemassa oleville yrityksille ja uusille start-upeille.

KONEen ratkaisut myös tukevat hallituksen tavoitteita tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Globaalisti skaalautuvien ratkaisujen avulla kaupunkiympäristöistä voidaan tehdä kestävän kehityksen mukaisia, joustavia ja inklusiivisia. Suomen tehokkaat teolliset ja tutkimukselliset ekosysteemit antavat erinomaisen pohjan näiden tavoitteiden saavuttamiselle.

Unikie rakentaa kansainvälisesti merkittävän ajoneuvoteollisuuden ja tietoliikennealan ohjelmistoteknologiakeskittymän Suomeen

Ohjelmistoteknologiayritys Unikie rakentaa itseohjautuvien ajoneuvojen teknologiakeskittymää Suomeen. Hankkeen tavoitteena on edistää älykkäiden koneiden ja autoteollisuuden alueiden yhteistä kehitystä ja maksimoida Suomalaisen teollisuuden kilpailukyky kansainvälisesti näillä alueilla.

Kasvumoottorihankkeessa Unikie toimii alustayhtiönä PAVEF (Platform for Autonomous Vehicles Ecosystem Finland) -ekosysteemin rakentamisessa Suomeen. Ekosysteemin tarkoituksena on mahdollistaa laajamittainen itseohjautuvien ajoneuvojen teknologian tutkimus, kehitys ja toimittaminen kansainvälisille asiakkaille.

Onnea hienosta suoriutumisesta kaikille valituille veturiyrityksille ja kasvumoottoreille!

Lue lisää Veturiyritys-haastekilpailusta Business Finlandin sivuilta ja KONEen hankkeesta lehdistötiedotteesta sekä kasvumoottorikilpailituksesta ja Unikien ekosysteemistä Business Finlandin sivuilta.


Kohti älykästä, kestävää ja koronatonta liikennettä

”Yhteinen eurooppalainen vihreä siirtymä on meidän etumme. Suomalaisilla yrityksillä on monia vihreän talouden innovaatiota, jotka tarvitsevat demo- ja pilotti sekä testisalustoja päästäkseen markkinoille. Laajalla yhteistyöllä yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kesken sekä vahvistamalla yhteistä tutkimusinfrastruktuuria pystymme saamaan parhaan hyödyn maailman kasvavista markkinoista. Kasvupotentiaalia on sekä teollisuudessa että palveluissa. 

Meillä on nyt poikkeuksellisen hyvä mahdollisuus edistää Suomen houkuttelevuutta investointikohteena, työnteon, elämisen, perheellistymisen ja yrittämisen paikkana. Ei ole liioittelua sanoa, että Suomesta voi tulla yhtä houkutteleva tutkimus- ja innovaatioympäristö kuin Kalifornian Piilaakso Yhdysvalloissa on ollut menneinä vuosikymmeninä.” 

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen eduskunnassa 1.12.2020 

 

Vuosi 2020 alkaa olla loppusuoralla ja jää varmasti mieleen yhtenä ikimuistoisimmista ja kenties epävarmimmista. Koronavuosi on vaikuttanut kansalaisiin, alueisiin, yrityksiin ja valtioihin vahvemmin kuin mikään yksittäinen tapahtuma koskaan ennen ja vaikutukset ovat jakaantuneet epätasaisesti 

Tilanteen korjaamiseksi on eri puolella käynnistetty ennen näkemättömän laajat toimet koronaelvytyksen nimissä. Euroopassa puhutaan sadoista miljardeista ja maailmalla tuhansista miljardeista. Suomi on onnistunut poikkeuksellisen hyvin koronaviruksen torjunnassa, seuraavaksi pitäisi pärjätä yhtä hyvin kilpailussa elvytysmiljardeista. 

ITS Finlandin vuosi 2020 oli yhtä lailla muutosten vuosi. Tiimimme koko tuplaantui syksyn aikana saatuamme vahvistuksiksi Eemil Rauman liikenteen kiertotalous -yhteistyöhankkeen myötä sekä Sanni Remosen markkinoinnin ja viestinnän tehtäviin. Etätyöskentelyyn painottuneen arjen täyttivät ohjelmatyö liikennealan kansallisen kasvuohjelman puitteissa sekä osallistuminen useisiin alan projektien ohjausryhmiin. Myös tapahtumille ja kansainväliselle yhteistyölle löydettiin uudet uomat poikkeuksellisen vuoden aikana.  

Alle olemme koonneet lyhyen yhteenvedon vuoden tapahtumista. Lisäksi olemme antaneet vuoden aikana lukuisia lausuntoja, joihin voi tutustua ITS Finlandin ajankohtaista-sivuilla sekä aktivoituneet somessa – seuraathan jo ITS Finlandia LinkedInissä! 

Kasvuohjelman päivitystyö suuntaa liikenteen toimialan tavoitteita kestävään kasvuun 

Liikennealan kansallinen kasvuohjelma on liikenteen toimialan yhteinen työkalu vientivetoisen kasvun aikaansaamiseksi. Ohjelmaa päivitetään parhaillaan kestävän kasvun ohjelmaksi ja se on TEM:n toimesta laitettu lausuntopalveluun kaikkien halukkaiden kommentoitavaksi. Kasvuohjelmatyötä on viety sitkeästi eteenpäin koronasta huolimatta ja sen perusajatukselle ja tavoitemaailmalle uusien innovaatioiden, kasvuyritysten ja uusien työpaikkojen synnyttämiseksi on nyt todellakin tarvetta 

Kasvuohjelman puitteissa järjestetyssä ”Kestävää liiketoimintaa liikenteestä – virtuaalisessa Kasvufoorumissa saimme erinomaisen näytteen suomalaisesta osaamisesta. Myös ohjelman puitteissa tuotettu Future Mobility Finland -sivusto on saatu aktiivikäyttöön ja alan toimijat ovat lähteneet siihen hienosti mukaan. Sivustosta tuli erittäin hyvä kokonaisuus ja ne toimivat koko alan näyteikkunana kansainvälisille kumppaneille. 

Liikenteen kiertotalous –hanke käynnistyi syyskuussa 

Aloitimme syksyllä myös kunnianhimoisen ”Liikenteen kiertotalous” -hankkeen yhdessä Sitran, Smart & Clean -säätiön sekä Helsingin, Vantaan, Turun, Tampereen, Oulun ja Lahden kaupunkien kanssa. Hankkeessa rakennetaan yhteistä näkemystä liikenteen kiertotalouden mahdollisuuksista resurssien viisaammasta käytöstä sekä korostetaan asioiden toteutusta erityisesti vaikuttavuuden näkökulmasta. Kansallisen yhteistyön lisäksi haemme aktiivisesti pohjoismaista yhteistyötä kestävien ratkaisujen ja pohjoismaisen kestävän ja älykkään liikkumisen brändin rakentamiseksi. Hankkeen vetäjänä aloitti syyskuussa ympäristöekonomisti Eemil Rauma. 

Yhdistys järjesti vuoden aikana kolme laajaa virtuaaliseminaaria, joissa käsiteltiin liikenteen digitalisoitumisen markkinaa eri kulmista – erityisen paljon käytimme aikaa liikennealan ekosysteemikehityksen esittelyyn eri näkökulmista.  

ITS Finlandin tapahtumat tavoittivat vuoden aikana usean tuhatta kävijää ja kuulijaa 

Kevätseminaarin jouduimme huhtikuussa perumaan, mutta jo kesäkuussa järjestimme yhdessä Business Finlandin, Väyläviraston, Traficomin, sekä Helsingin ja Tampereen kaupunkien kanssa kansainvälisen “Green and Smart Recovery – Mobility 2.0” virtuaalikongressin, johon osallistui noin 1 000 vierasta. Toteutimme sen yhteydessä myös tiettävästi maailman ensimmäisen liikennealan 3D virtuaaliEXPO:n kahdenkymmenen yrityskumppanin kanssa. Myös perinteinen syysseminaarimme keskittyi ekosysteemiseen ajatteluun ja ministeri Harakan avauksen jälkeen kuulimme monipuolisen kattauksen ekosysteemikehitystä niin raiteilta, mereltä, autoteollisuudesta kuin kaupunkiliikkumisestakin. Oulun autoteollisuusklusteri onkin jo ottanut kiinni ministeri Vanhasen ajatuksesta Piilaakson siirtämisestä Suomeen, tai päinvastoin.  

Omien tilaisuuksien lisäksi osallistuimme useiden virtuaalitilaisuuksien järjestämiseen yhdessä jäsenien ja yhteistyökumppaneiden kanssa sekä osallistuimme puhujana useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin tilaisuuksiin 

Alan näkyvyyttä ja yrityksiä tuotiin esille mm. osallistumalla KasvuOpen -ohjelman ”Tulevaisuuden kaupunki ja liikkuminen kasvupolku” -osion toteuttamiseen. Olimme aktiivisesti mukana myös tukemassa LVM:n MASS 2020 -Virtual Workshop and Showroom -tilaisuuden toteuttamista. 

Vaikuttamistyö jatkui aktiivisena poikkeusoloista huolimatta 

Työtä on tehty myös useiden alan projektien ohjausryhmissä, mm. MaaS Digiboksi, Jätkäsaari Smart Mobility, Vähähiilinen liikkuminen liikennehubeissaTransdigi, ja CitiCAP -hankkeissa. Lisäksi olemme aktiivisesti osallistuneet liikennemarkkinoista käytävään keskusteluun sekä älykkään liikenteen näkökulmien esiintuontiin eri foorumeilla ja kuulemistilaisuuksissa. Suurina kokonaisuuksina mm. kestävä elvytys, Liikenne 12 –suunnitelman valmistelu,fossiilittoman liikenteen työryhmä ja toimialan tiekarttatyö. 

Aktiivinen työskentely alan kehittämisen eteen on huomattu myös muualla ja uusia jäseniä liittyikin vuoden aikana seitsemän yritystä edustaen laajalti eri älykkään liikenteen tulokulmia: Robots Experts Finland OyPRO-Keskus OyVarala Engineering OyAwake.aiParktech Finland OyTaksikuutio Oy ja Kone Oyj. 

Kansainvälinen yhteistyö on ollut erityisen aktiivista Nordic+ yhteisössä 

Ensi vuoden yhdeksi painoalueeksi toimintasuunnitelmassa nostettu kansainvälisen yhteistyön lisääminen oli tänä vuonna hieman haastavampaa. Tänä vuonna kaikenlainen kansainvälinen yhteistyö on ollut haastavampaa ja kaikki alan keskeiset tapahtumat joko peruttiin tai siirrettiin virtuaalisiksi. Olemme jatkaneet aktiivista yhteistyötä ITS Nordic+ toimijoiden kanssa sekä NOMAD -hankkeessa että yhteisen tekemisen suunnittelussa. Nyt katseet kohdistuvat jo ITS World -kongressiin 11.-15.10.2021.  

Kuulumme myös Erticon yhteydessä toimivaan verkostoon Network of the National ITS Associations (NITS), jossa Laura on mukana Coordination Committeen jäseneVerkostoa kannattaa käyttää hyväkseen. 

Seuraa ja ole mukana ITS Finlandin markkinoinnissa ja viestinnässä

Loppuvuodesta saimme lisävoimia myös viestinnän, markkinoinnin ja tapahtumien toteuttamiseen, kun Sanni Remonen otti nuo teemat vastuulleen lokakuun alusta. Olemme jo aloittaneet viestinnän kehittämisen uutiskirjeen ja nettisivujemme sekä myös somekanaviemme osalta. Kannustamme seuraamaan ITS Finlandia myös somessa ja tuomaan omia uutisia ja tapahtumia mukaan.  

Hyvää joulun odotusta ja iloista uutta vuotta!

Toivotamme kaikille oikein rentouttavaa joulunaikaa ja menestyksekästä uutta vuotta 2021! 

Joulukorttirahat olemme lahjoittaneet Suomen Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvä Joulumieli -keräykseen.

Laura, Sanni, Eemil & Marko 


EU:n kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategia on julkaistu

Euroopan komissio julkaisi 9.12.2020 odotetun kestävää ja älykästä liikkuvuutta koskevan strategiansa sekä 82 aloitteesta koostuvan toimintasuunnitelman, joka ohjaa komission työtä seuraavien neljän vuoden ajan.

Strategialla luodaan perusta, joka auttaa EU:n liikennejärjestelmää toteuttamaan vihreän ja digitaalisen muutoksen ja selviytymään paremmin tulevista kriiseistä. Muutosta kuvataan perustavanlaatuiseksi ja tavoitteena on Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetettu 90 prosentin päästövähennys vuoteen 2050 mennessä. Tähän päästään älykkään, kilpailukykyisen, turvallisen, esteettömän ja kohtuuhintaisen liikennejärjestelmän avulla.

Systeemiseen muutokseen pääsemiseksi tulee komission mukaan tehdä kaikista liikennemuodoista kestäviä, tehdä kestävät vaihtoehdot laajalti saataville multimodaalissa järjestelmässä sekä asettaa oikeat insentiivit muutosta kirittämään.

Strategiassa asetetaan tavoitteet vuosille 2030, 2035 sekä 2050. Vuoden 2030 tavoitteina on mm., että Euroopan teillä on liikenteessä vähintään 30 miljoonaa päästötöntä autoa, Euroopassa on 100 ilmastoneutraalia kaupunkia, alle 500 km:n matkojen aikataulutetun joukkoliikenteen olisi oltava hiilineutraalia ja automatisoitu liikkuvuus otetaan laajasti käyttöön.

Toimet jakaantuvat kestävän, älykkään ja resilientin liikkumisen teemoihin ja niiden alla kymmeneen lippulaivakokonaisuuteen. Älykkyyden osalta tavoitteena on tehdä verkotetusta ja automatisoidusta multimodaaliliikenteestä todellisuutta esimerkiksi antamalla matkustajille mahdollisuus ostaa lippuja multimodaalimatkoihin ja mahdollistamalla rahdin siirtyminen saumattomasti eri liikennemuotojen välillä. Yhteentoimivien multimodaalien palveluiden osalta todetaan tarve oikeudelliseen kehikkoon, joka tukee multimodaalia matkatietoa, varaus- ja lipunmyyntipalveluita, samalla kun tarkastellaan välityspalveluiden tarjoajien oikeuksia ja velvollisuuksia.

Lisäksi edistetään innovointia sekä datan ja tekoälyn käyttöä älykkäämmän liikkuvuuden tukemiseksi esimerkiksi antamalla täysi tuki miehittämättömien ilma-alusten käyttöönotolle ja toteuttamalla lisätoimia yhteisen eurooppalaisen liikkuvuuden data-avaruuden luomiseksi.

Strategia sisältää myös tavoitteen lisätä hiilen hinnoittelua ja tarjota käyttäjille parempia kannustimia esimerkiksi toteuttamalla kattavasti toimenpiteitä oikeudenmukaisen ja tehokkaan hinnoittelun varmistamiseksi kaikessa liikenteessä.

Aloitteita tulee siis riittämään EU-kentällä tulevina vuosina, mikä vaatii Suomelta ja suomalaisilta toimijoilta aktiivista etukäteisvaikuttamista.

EU komissio

*Kuvalähde: Euroopan komissio


ITS Finlandin Syysseminaari järjestettiin 26.11.2020

ITS Finlandin Syysseminaari kokosi marraskuun lopulla noin 200 osallistujaa liikenteen ja logistiikan toimialalta kuulemaan älykkään ja kestävän liikenteen verkoston ajankohtaisimmista teemoista iltapäivän kestäneeseen virtuaaliseminaariin.  

Syysseminaarissa kuultiin innostavia puheenvuoroja ja esityksiä yhdessä tekemisestä, ekosysteemisestä ajattelusta ja klustereiden rakentamisesta. Näistä hyvinä esimerkkeinä esillä olivat raideliikenteen ekosysteemit, KONEen People Flow -ekosysteemi, Awake.ai:n Smart Port and Shipping –ekosysteemi sekä Oulun Automotive Cluster 

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka herätteli avauspuheenvuorossaan kuulijoiden ajatuksia digitalisaation, datan ja tietoturvan näkökulmasta. Älykkäiden ja kestävien palveluiden omaksumisessa osaksi kansalaisten arkea luottamuksen synnyttäminen on keskeisessä asemassa. Kansalaisten kybertaitojen parantaminen sekä älykkäiden palveluiden tietoturvaan panostaminen vahvistavat luottamusta uusia palveluita kohtaan.  

Digivihreää tulevaisuutta rakennetaan raideliikenteen ekosysteemeissä 

Iltapäivän paneelikeskustelussa olivat esillä raideliikenteen ekosysteemit: SmartRail -ekosysteemi ja Digirata-hanke, jotka ovat molemmat hyviä esimerkkejä laaja-alaisesta yhteistyöstä niin yritysvetoisessa ekosysteemissä kuin viranomaisvetoisessa hankkeessa. VFleetcare puolestaan vie eteenpäin yritysyhteistyötä digitalisoituvan kunnossapidon saralla.  

Keskustelussa kuultiin tiiviit alustukset Škoda TranstechiltaFinraililta sekä VR Fleetcarelta raideliikenteen ekosysteemien tavoitteista ja onnistumisista. VTT kertoi puolestaan kertoi ekosysteemien orkestroinnista saaduista opeista. Yhteinen tahtotila ja luottamus sekä tekemisen konkretia ja mitattavuus nousivat tärkeiksi osaksi ekosysteemeissä toimimista. Ekosysteeminen toiminta ja yhteiskehittäminen luovat vahvat edellytykset tähdätä myös kansainvälisille markkinoille suomalaisella osaamisella. Alan digitalisoituva kansainvälinen markkina on merkittävä ja kehityshankkeet ovat myös oivia kohteita digivihreälle elvytykselle ja EU:n TKI-rahoituksen hyödyntämiselle. 

Data, ihmiset ja osaaminen yhdistyvät älykkään liikenteen uusissa ekosysteemeissä 

Virtuaaliseminaari keräsi monimuotoisen läpileikkauksen alan tuoreisiin ekosysteemeihin ja niiden toimintaan. KONEen älykkäät People Flow -ratkaisut liikuttavat ihmisiä urbaanissa ympäristössä ja KONE rakentaa ekosysteemiä tutkiakseen ja kehittääkseen kestävän kehityksen mukaisia, joustavia ja inklusiivisia kaupunkiympäristöjä. Awake.ai rakentaa ekosysteemissään turvallisempia, tehokkaampia ja kestävämpiä satamatoimintoja ja merellistä logistiikkaa datan ja tekoälyn avulla. Ekosysteeminen toiminta tuo voimaa myös Oulussa, jossa perinteisellä suomalaisella telealan osaamisella tähdätään autoalan maailmanmarkkinoille. Rima on nostettu korkealle: tavoite BusinessOulun ekosysteemillä on olla Pohjois-Euroopan yksi vahvimmista autoalan klustereista tulevaisuudessa.  

Logistiikka sähköistyy ja verkottuu 

ITS Finlandin liikenteen kiertotalouden asiantuntija Eemil Rauman esityksessä kuultiin logistiikan sähköistymisestä ja logistiikkaan vaikuttavista trendeistä.  

Verkottuminen tulee mahdollistamaan reaaliaikaiseen tietoon perustuvan logistiikan palveluketjun tulevaisuudessaKysynnän ja kulutustottumusten muuttuessa myös kaluston optimoinnin merkitys kasvaa entisestään ja resurssien jakaminen ajankohtaistuu. Vaihtoehtoisten käyttövoimien markkinan kehitystä määrittävät jatkossa regulaatio, kustannukset, yritysten ja valtioiden tavoitteet sekä ajoneuvomarkkinan kypsyminen. 

Nordic-yhteistyö tähtää liikenteen roamingiin 

Yhteistyö älykkään ja kestävän liikenteen saralla on tiivistä pohjoismaisella Nordic+-tasolla, jossa Norjan, Ruotsin, Tanskan, Islannin, Suomen ja Viron ITS-organisaatiot toimivat yhdessä  

Seminaarin viimeisenä esityksenä kuultiin terveiset MaaS-palveluiden kehittymisestä Norjassa sekä lyhyt katsaus liikenteen roamingiin tähtäävästä NOMAD-hankkeesta ITS Norwayn toiminnanjohtaja Trond Hovlandin kertomana. Hankkeella tähdätään pohjoismaisella tasolla yhteisiin standardeihin ja konsepteihin uusien palveluiden luomiseksi ja liikenteen roamingin toteutumiseksi. Yhteistyötä tehdään myös muiden eurooppalaisten hankkeiden kanssa. 

Regulaatiolla on valtava merkitys palveluiden onnistumisessa niin kansallisella kuin pohjoismaisella tasolla. Suomessa on otettu viime vuosina askelia oikeaan suuntaan palveluiden mahdollistavan datan vapauttamiseksi. Vielä kiritämme pohjoismaisia kollegoja tällä saralla.  

Yhteistyö, osaamisen kehittäminen ja mahdollistava regulaatio tiivistyivät tilaisuuden esityksissä sekä kansallisissa ja kansainvälisissä onnistumisissa. Kiitos Syysseminaarin puhujille ja yleisölle hienosta tapahtumasta! 

Seminaarin nauhoite on katsottavissa ITS Finlandin Youtube-kanavalla ja esitykset tallennetaan Syysseminaarin tapahtumasivulle 


Vaikuta Liikennealan kestävän kasvun ohjelmaan

Liikennealan kansallinen kasvuohjelma 2018 – 2022 päivitetään Liikennealan kestävän kasvun ohjelmaksi, joka jatkaa Liikennealan kansallisen kasvuohjelman viitoittamalla tiellä edistäen liikenteen toimialan yritysvetoista innovaatiokehitystä, kansainvälistymistä ja kestävää kasvua

Nykyinen, vuonna 2017 valmisteltu, ohjelmakokonaisuus koostuu tavoitetta tukevista noin 30 toimenpiteestä, joilla mm. vauhditetaan osaamisen kehitystä, tiedon laajamittaista hyödyntämistä liiketoiminnan pohjana, uusien innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen syntyä, sekä markkinareferenssien saamista julkisten hankintojen kautta. Esimerkiksi yritysten kansainvälistymistä tuetaan vahvasti Business Finlandin ”Smart Mobility Finland”-ohjelmakokonaisuuden kautta. Ohjelmassa on myös rakennettu Future Mobility Finland –sivusto, joka on liikennealan yhteinen näyteikkuna maailmalle - varmista oma mukanaolosi!

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa on tavoitteena yritysten kasvun ja kansainvälistymisen laaja-alainen edistäminen sekä miljardiluokan liiketoimintaekosysteemien synnyn ja kehittymisen tukeminen. Tavoitteena on tehdä Suomesta digitalisaation edelläkävijä. Päivitetyllä Liikennealan kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan näiden tavoitteiden täytäntöönpanoa liikennesektorilla. Ohjelmalla vastataan liikenteen toimialan osalta hallitusohjelman työllisyyttä, vientiä ja vientiekosysteemien kehittämistä sekä innovatiivisten julkisten hankintojen hyödyntämistä koskeviin tavoitteisiin.

Tavoitteena uusia liiketoimintaekosysteemejä ja työpaikkoja

Liikennealan kestävän kasvun ohjelman tavoitteena on ohjelman avulla synnyttää Suomeen 5 – 7 uutta aktiivista liikennealan kansainvälistä liiketoimintaekosysteemiä ja 10 000 kestävän kasvun työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä.

Ohjelmaa päivitetään nyt vastaamaan entistä paremmin nykyisen hallitusohjelman tavoitteita sekä tukemaan toimialan kestävän kasvun ja kiertotalouden liiketoimintapotentiaalin hyödyntämistä, huomioiden mm. EU:n Green Deal-ohjelma. Tavoitteena on myös laaja kestävyyden huomioiminen, ml. sosiaalinen kestävyys, osana tavoitteistoa ja liiketoimintamallien kehittämistä.

Samoin päivitetään liikennealan ekosysteemikehitystä, josta hyvänä esimerkkinä on SmartRail-ekosysteemi, koskevat toimenpiteet. Viennin ja kansainvälisen kasvun vauhdittaminen on erityisen tärkeää muuttuneessa toimintaympäristössä. Uusien innovatiivisten palveluiden kehittyminen haastaa sekä liikennealan yrityksiä että julkisen puolen toimijoita uudistumaan ja kehittämään edelläkävijäratkaisuja maailman kasvaville markkinoille.

Kaikkiaan 21 toimenpidettä kattava tiekartta jakaantuu seuraavien kokonaisuuksien alle: 1. Toimintaympäristö kestävälle kasvulle, 2. Skaalautuvia kestäviä ratkaisuja vientimarkkinoille ja 3. Jatkuva ekosysteeminen yhteistyö.

Osallistu valmisteluun!

Liikennealan kestävän kasvun ohjelma on valmisteltu Liikennealan kansallisen kasvuohjelman ohjausryhmän ohjauksessa.

Ohjelman valmistelu on ollut laaja-alaista ja avointa. Valmistelussa on hyödynnetty Liikennealan kansallisen kasvuohjelman toimeenpanossa saatuja oppeja sekä Liikennealan kansallisen kasvuohjelman työryhmää, minkä lisäksi valmistelun tueksi on järjestetty kolme laajaa sidosryhmille suunnattua teematyöpajaa sekä toteutettu toimijoiden haastatteluja.

Työ- ja elinkeinoministeriö on nyt julkaissut ohjelmaluonnoksen lausuntoja varten Lausuntopalvelu-fi -palvelussa. Lausuntoja voi antaa 31.12.2020 asti. Osallistumalla vaikutat liikennetoimialan toimintaympäristön kehitykseen! Samalla voit ilmoittautua mukaan toimenpiteiden eteenpäin vientiin.

ITS Finland koordinoi ohjelman täytäntöönpanoa ja on myös koordinoinut ohjelman päivitystyötä.

Lisätietoja saat ohjelmajohtaja Laura Eirolta, laura.eiro@its-finland.fi


Kasvufoorum keräsi kestävän ja älykkään liikenteen päättäjät ja asiantuntijat yhteen lokakuussa

Yhteistyö, rohkeus ja ennakkoluulottomuus korostuivat työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä Liikenteen kansallisen kasvuohjelman kanssa järjestetyssä Kestävää liiketoimintaa liikenteestä – virtuaalisessa Kasvufoorumissa 21.10.2020 

Tapahtuman aikana kuultiin lukuisia haastatteluja sekä paneelikeskustelu kestävän ja älykkään liikenteen liiketoiminta-mahdollisuuksien ympäriltä. Yhteinen tahtotila kestävän liikenteen mahdollistamiseksi maalla, merellä ja ilmassa on olemassa ja yritykset ovat jo asettaneet omia 1,5 asteen tavoitteitaanKestävä liikenne ja siitä syntyvä liiketoiminta mahdollistuvat yhtälöllä, jossa teknologia, osaaminen ja asiakaskokemus yhdistyvät osiaan suuremmaksi kokonaisuudeksi.  

Ministerit peräänkuuluttavat poikkitieteellistä yhteistyötä liikenteen alalla ja sen ulkopuolella 

Työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä sekä liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka peräänkuuluttivat molemmat puheenvuoroissaan verkostoitumisen, yhteistyön ja vuoropuhelun voimaa kestävän ja älykkään liikenteen tavoitteiden saavuttamiseksi ja pitivät Liikennealan kansallista kasvuohjelmaa tärkeänä työkaluna tässä 

Koko liikenteen toimiala on keskeisessä asemassa ratkaisemassa ihmiskunnan polttavinta ongelmaa – ilmastonmuutosta. Suomessa on maailmanluokan osaamista toteuttaa liikennejärjestelmän ja -palveluiden kestävä uudistuminen teknologian sekä asiakasymmärryksen avulla. Parempi palvelutaso ja laajemmat taloudelliset hyödyt, kilpailukyky sekä kestävyys syntyvät toimialan kokonaisvaltaisella yhteistyöllä ja luotaamalla katse myös sen rajojen ulkopuolelle.  

Yrityspuheenvuoroissa korostuivat asiakaskokemuksen ja kilpailukyvyn merkitys

Tapahtuman aikana kuultiin joukko liikennealan eri osa-alueita edustavia yrityshaastatteluja, joiden teemat tiivistyivät kestävän kilpailukyvyn ja paremman asiakaskokemuksen saavuttamisen ympärille.  

Edelläkävijätoimijoiden keskuudessa kestävyys nähdään perinteistä yrityksen CSR:ää laajempana kokonaisuutena, joka kumpuaa yrityksen strategiasta hyödyttäen sekä liiketoimintaa, innovaatioita että asiakaskokemusta. Cargotecillä kestäyys on yrityksen ydinliiketoimintaa – digitalisaatio ja kestävät sekä modernit ratkaisut vaativat investointeja, mutta luovat myös tuottoja.  

Liiketoimintaekosysteemit yrityskentällä muodostuvat liiketoimintatavoitteet ja kasvu edellä. Uudet innovaatiot mahdollistetaan datan jakamisella ekosysteemissä, mistä hyvänä esimerkkinä tapahtumassa nousi muun muassa KONEen People flow -ajattelu ja sen ympärilleen synnyttämät uudet palvelut sekä rakennetun ympäristön kytkeytyminen liikenteen toimialaan.  

Osaamisen jakaminen ja kasvattaminen on keskeisessä asemassa kestävän ja älykkään liikenteen tavoitteiden saavuttamisessa. Alan osaamista voidaan laajentaa sekä paremmalla yliopistoyhteistyöllä että tuomalla osaamista toimialan ulkopuolelta. Näin tekee muun muassa Rightware, jonka ensiluokkainen teknologia perustuu pelialalta tuotuihin malleihin.  

Liikenteen data -keskustelu kulminoituu saumattoman asiakaskokemuksen mahdollistamiseen kattaen koko maan 

Digitalisaation merkitys on mittaamaton kestävämpien vaihtoehtojen edistämisessä ja logististen ketjujen tehostamisessa. Tämä edellyttää avoimia rajapintoja sekä kohtuullisia ehtoja ja yhteisiä pelisääntöjä datan hyödyntämiseksi liikennejärjestelmän tehostamisessa ja uusien palveluiden tuottamisessa.  

Kestävä ja älykäs liikennejärjestelmä syntyy julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä ja eri datalähteitä hyödyntämällä. Julkisten toimijoiden rooli on luoda puitteet yritysten toiminnalle sekä mahdollistaa uudet liiketoimintamallit asiakaslähtöisten palveluiden tuottamisessa.   

Mahdollistamalla hajautetun liikennetiedon hyödyntäminen ja markkinan syntyminen ekosysteemikehityksellä ja luomalla yhteiset toimintamallit sekä digitaaliset säännöt, yritykset voivat rakentaa datakerroksen päälle omaa ja yhteistä liiketoimintaa sekä parantaa asiakas- ja matkustajakokemusta läpi liikenteen toimialan. Yhteinen missio on laittaa asiakas keskiöön ja asettaa hyvä palvelutaso liikkumisen järjestelmälle koko maan kattavasti 

Uudistuminen vaatii yhteistyötä, rohkeutta ja etunojaa koko liikkumisen ekosysteemissä.  

Tapahtuman aikana kuullut haastattelut ja paneeli ovat katsottavissa ITS Finlandin tapahtumasivulla. Toivottavasti nämä keskustelut herättävät uusia ajatuksia ja luovat mahdollisuuden avata uusia keskusteluja kestävämmän liikenteen ja liikennealan työllisyyden ja viennin edistämiseksi.


ITS Finland ja ITS Factory hakevat jäsenistään vapaaehtoisia henkilöitä osallistumaan alan standardisointiin

ITS Finland ja ITS Factory hakevat jäsenistään 1 - 2 vapaaehtoisia henkilöitä osallistumaan ITS-alan standardisointiin ja louhimaan informaatiota koko verkostossa hyödynnettäväksi.

Osallistuva yritys hyötyy kansainvälisen standarditietouden lisääntyessä ja sen lisäksi tavoitteena on koko alaa hyödyttävä informaation jako.

Standardit on luotu helpottamaan viranomaisten, elinkeinoelämän ja kuluttajien elämää. Näillä lisätään tuotteiden yhteensopivuutta ja turvallisuutta, suojellaan kuluttajaa ja ympäristöä sekä helpotetaan kotimaista ja kansainvälistä kauppaa. Standardointiin osalistuminen tuottaa yrityksille merkittävää kilpailuetua ja on samalla hyvä keino kantaa vastuuta ympäristöstä ja kuluttajien turvallisuudesta alalla. Lisätietoa  standardisoinnista YTL:n sivuilta ja  ITS – standardisoinnista.

Haemme jäsenjoukostamme 1 - 2 kiinnostunutta henkilöä osallistumaan työhön. Osallistumisesta ei koidu maksua osallistuvalle yritykselle. Kiinnostuksesta osallistua voi olla yhteydessä Marko Forsblomiin marko.forsblom@its-finland.fi.


Kaikki keinot tarvitaan fossiilittomaan liikenteeseen siirtymiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi 27.10.2020 Fossiilittoman liikenteen tiekartta -työryhmän raportin. Työryhmätoimeksiannon mukaan tehtävänä on ollut tunnistaa yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi keinot, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja liikenne muutetaan nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessäTyöryhmän työn pohjalta ministeriössä laaditaan tiekartta, jossa on tunnistettu sekä keskeiset toimenpiteet että niiden kustannukset ja muut vaikutusarviot.   

Työryhmän suositukset jakautuvat neljään eri liikennemuotoon eli tie-, raide-, vesi- ja lentoliikenteeseen. Ne koskevat vaihtoehtoisia käyttövoimia, liikennevälineiden energiatehokkuutta, liikennejärjestelmän energiatehokkuutta sekä liikenteen hinnoittelua ja veroja. 

Tieliikenteen osalta esitetyt päästövähennyskeinot jakaantuvat neljään kokonaisuuteen: 

  1. Vaihtoehtoiset käyttövoimat – biokaasu- ja sähköautoista valtavirtaa 
  2. Liikennevälineiden energiatehokkuus – kannusteita päästöttömään teknologiaan ja polttoaineisiin 
  3. Liikennejärjestelmän tehokkuus 
  4. Liikenteen hinnoittelu ja verot 

ITS Finland pitää työryhmän raporttia ja siinä esitettyjä toimenpiteitä oikeansuuntaisina. Kunnianhimoisten päästövähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttää kaikkia käytössä olevia keinoja ja määrätietoisia toimenpiteitä, minkä lisäksi tulee varmistaa oikeudenmukainen siirtymä fossiilittomaan liikenteeseen. 

ITS Finland on ollut mukana työryhmän työssä ja on sitoutunut kansalliseen liikenteen päästöjen vähentämistavoitteeseenLiikenne- ja logistiikkapalvelualan toimijat ovat myös kesäkuussa 2020 julkaisseet yhteisen tiekartan liikenteen päästövähennyspolusta, jossa työssä ITS Finland on ollut mukana. Tiekartassa on esitetty laaja-alainen keinovalikoima liikenteen päästövähennyksiin pääsemiseksi. Toimialan työn tavoitteena oli tukea ministeriön tiekarttatyötä. 

Päästövähennystoimenpiteiden vaikutusten arviointeja tulee täydentää jatkotyössä 

Liikenne- ja viestintäministeriö on työryhmän työn ohessa teettänyt ja laatinut vaikutusten arviointeja osasta päästövähennystoimenpiteitä. Työryhmä ei ole ollut mukana vaikutusten arvioinnin laadinnassa. ITS Finlandin näkemyksen mukaan nyt teetetyt arviot eivät anna riittävän kokonaisvaltaista kuvaa käytettävissä olevista päästövähennyskeinoista ja niiden vaikutuksista, eivätkä ne mahdollista keinojen kokonaisvaltaista vertailua tiekartan laatimista varten.  

Tehdyissä tiekartan taustaselvityksissä laskennalliseen vaikutusten arviointiin on viety vain osa työryhmässä tunnistetuista toimenpiteistä. Monia liikennejärjestelmän ja liikennepalvelujen kehittämiseen ja digitalisaatioon liittyvien toimenpiteiden vaikutuksia ei ole arvioitu, vaikka niistä syntyy kokonaisuutena merkittäviä päästövähenemiä.  

ITS Finland jätti täydentävän lausuman työryhmän raporttiin 

Tämän vuoksi ITS Finland jätti työryhmän raporttiin täydentävän lausuman, jossa ehdotetaan, että seuraavat seikat tulisi ottaa jatkotyössä huomioon: 

  • Päästövaikutusten arviointiin tulisi nostaa laajemmin liikennejärjestelmän ja liikennepalvelujen kehittämisen ja digitalisaation toimenpiteitä.  
  • Vaikutusten arviointia tulisi laajentaa aikaisempien tutkimusten ja selvitysten tuloksiin perustuvilla aineistoilla, eikä nojautua yksinomaan tätä tiekarttaa varten tehtyihin erillistutkimuksiin, joissa käytetyt menetelmät eivät kaikilta osin sovellu tarkasteltujen keinojen arviontiin 
  • Vaikutusten arviointia tulisi laajentaa kattamaan vaikutukset monipuolisesti elinkeinoelämälle ja kansantaloudelle, mukaan lukien liikennetoimialan vienti ja kasvu. Laadullisissa arvioinneissa myös potentiaaleja tulisi tuoda esille. 
  • Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpidelinjausten ja vaikutustenarviointien tulisi ohjata Liikenne 12 -ohjelmaa ja verotusta uudistavan työryhmän työtä. 

 Päästövähennysten saavuttaminen kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisten ratkaisujen vientipotentiaalin hyödyntäminen edellyttää tiivistä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Monet liikenne- ja logistiikka-alan toimijat ovat jo asettaneet itselleen päästövähennystavoitteita. Useat sektorin toimijat myös kehittävät liiketoimintamallejaan suoraan vähäpäästöisyyden ympärille. 

Fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelu jatkuu liikenne- ja viestintäministeriössä nyt julkaistun raportin ja vaikutusarviointien pohjalta. Periaatepäätökset tieliikenteen (luonnos Fossiilittoman liikenteen tiekartaksi), lentoliikenteen sekä meri- ja sisävesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä lähtevät lausunnoille loppuvuodesta. Periaatepäätökset on tarkoitus tehdä alkuvuodesta 2021. 

Lisätiedot:

ohjelmajohtaja Laura Eiro, puh. 0400 969293 

Lue lisää:  

ITS Finlandin täydentävä lausunto

Fossiilittoman liikenteen tiekartta -työryhmän loppuraportti 27.10.2020


Liikenteen kiertotalouden yhteistyöhanke lähtee käyntiin

Liikenne aiheuttaa 20 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä maantieliikenteen vastatessa 95 %:sta kotimaan liikenteen päästöistä. Liikenne ja logistiikka tunnistettiinkin yhdeksi neljästä painopisteestä Suomen kiertotalouden tiekartan ensimmäisen versiossa vuonna 2016, jonka jälkeen Sitra, kaupungit ja viranomaiset ovat edistäneet yhteistyössä kiertotaloustavoitteiden toimeenpanoa.

Liikenteen kiertotaloudelle ei löydy vakiintunutta määritelmää. Kyse on kuitenkin siitä, että minimoidaan liikennejärjestelmän energiankäyttö kokonaisvaltaisesti. Tämä voi tapahtua sekä tehostamalla järjestelmän sisäisiä toimintoja että muuttamalla järjestelmää ulkopuolelta entistä energiatehokkaammaksi. Tämä tarkoittaa liikennejärjestelmää, jossa tuotanto ja käyttö perustuvat pääosin uusiutuvaan energiaan (mm. uusiutuva sähkö, biokaasu ja -etanoli), kestäviin materiaaleihin (uusiutuvat tai kierrätetyt), palveluihin (mm. liikkuminen palveluna oman auton sijaan), jaettuihin resursseihin (mm. yhteiskäyttöautot ja -pyörät) sekä pitkäkestoisiin ja korjattaviin tuotteisiin (esim. uudelleenvalmistetut ja -kunnostetut osat). Lisäksi liikenteen tarpeeseen vähentävästi vaikuttavat etäteknologiat osaltaan vaikuttavat energiatehokkuuteen. Kiertotaloudessa materiaalit ja arvo kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä älykkyydellä.

Yhteistyö on liikenteen kiertotaloudessa onnistumisen ytimessä

Kokonaisvaltaisen kiertotalouteen perustuvan liikennejärjestelmän luomiseksi tarvitaan yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin sekä tutkimusorganisaatioiden kesken. Yhteistyön avulla luodaan uusia palveluita ja tuotteita, joiden avulla vähennetään kotimaan päästöjä, rakennetaan kasvua yrityksille ja varmistetaan suomalaisten kestävä ja oikeudenmukainen liikkuminen. Skaalautuvilla ratkaisuilla luodaan vientiä ja kasvatetaan Suomen hiilikädenjälkeä.

Tehokkaamman yhteistyön rakentamiseksi Sitra, Smart & Clean, Helsinki, Lahti, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa aloittivat ITS Finlandin johtaman kaksivuotisen yhteistyöhankkeen liikenteen kiertotaloustoimien edistämiseksi.

Hankkeen tavoitteena on edistää liikennealan toimia, jotka edesauttavat päästöjen vähentämistä ja kokonaisvaltaista kiertotalouden huomiointia.

Liikenteen kiertotalous edistyy kannattavien liiketoimintamallien kautta

Keskeisiksi toimiksi on tunnistettu pohjoismaisella tasolla tapahtuva yhteistyö vähähiilisen ja reilun liikennejärjestelmän edistämiseksi, julkisen sektorin, tutkimusalan ja yritysten yhteistyön tehostaminen kestävien liikkumispalveluiden tuottamiseksi sekä liiketoimintaekosysteemien kehityksen tukeminen erityisesti Liikennealan kansallisen kasvuohjelman kautta. Kiertotalous etenee parhaiten kytkemällä alusta asti mukaan kannattavien liiketoimintamallien kehittäminen.

Tavoitteita edistetään valituilla konkreettisilla toimenpiteillä, joista on välitöntä hyötyä hankekumppaneille ja yhteiskunnalle tätä kautta. Hankkeen alussa on tunnistettu kumppaneiden kannalta arvokkaita toimenpiteitä, joista esimerkkeinä ovat mm. pohjoismaisen tason selvitystyö liikenteen palveluiden vaikutuksista CO2-päästöihin ja taloudelliseen ohjaukseen, CitiCAP -hankkeen oppien skaalaaminen sekä sähköisen liikenteen ekosysteemityö. Toimenpiteitä kartoitetaan ennen kaikkea vuoden 2020 lopun aikana ja toteutetaan vuosina 2021–2022.

Toteutus tapahtuu pitkälti kaupunkien oman toiminnan puitteissa ITS Finlandin, Sitran, Smart & Cleanin ja sidosryhmien tuodessa tarvittavia verkostoja, työkaluja ja asiantuntijatukea kaupunkien tueksi. Työssä hyödynnetään myös kansainvälisiä kaupunkiyhteistyöverkostoja.

Kiinnostuitko liikenteen kiertotaloustyöstä?
Ota yhteyttä Eemiliin: 
eemil.rauma@its-finland.fi