ITS Finland Syysseminaari 2022

Älykkään liikenteen verkosto -ITS Finland syyskokous ”Raideliikenteen digitalisaatio” keräsi laajasti mielenkiintoa

Älykkään liikenteen verkosto – ITS Finland ry kokoontui Helsingin Kilta-salissa torstaina 24.11. jo kuudenteentoista syyskokoukseen, jonka jälkeen pidettiin perinteinen syysseminaari aiheena Raideliikenteen digitalisaatio.

Runsas joukko alan suunnittelijoita, toteuttajia ja vaikuttajia saapui kuulemaan, keskustelemaan ja verkostoitumaan raideliikenteen vihreän ja digitaalisen siirtymän ympärille. Ja tapahtuman jälkeisillä kokkareilla käytiin samalla läpi viimeisimmät kuulumiset ja kuultiin tuoreimmat älykkään liikenteen trendit.

Liikenteen murros vaatii toteutuakseen ennen kaikkea osaamisen kehittämistä laajalla rintamalla. Suomalainen osaaminen on korkealla tasolla kansainvälisessäkin vertailussa, mutta sinänsä varsin perinteinen raideliikenneala kehittyy nyt vauhdilla. Alan murrokseen ja haasteisiin vastataan yhä enemmän digitaalisilla ratkaisuilla, ja ajan hermolla oleville toimijoille on tarjolla runsaasti mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Kansallisia hankkeita kannattaa käyttää positiivisella tavalla hyväksi kotimaisen osaamisen kehittämisessä, ja referensseinä maailman kasvaville digihankkeille.

Seuraavassa tapahtuman esitykset sekä keskeiset puheenaiheet. Katso tästä tapahtuman live tallenne kokonaisuudessaan (linkki youtube). Jokaisen esiintyjän oma liveosuus (video) on linkitetty alkamaan esiintyjän nimessä olevasta linkistä.  Esityksen otsikossa taasen on linkki pdf:ään.

Karri Salminen ITS Finland

ITS Finlandin hallituksen puheenjohtaja Karri Salminen toivotti kaikki paikalla olijat tervetulleeksi(video) puhui raideliikenteen uudistumisen mielenkiintoisista mahdollisuuksista myös älyliikennetoimijoille. Hän peräänkuulutti ennakkoluulotonta ja rohkeaa asennetta isoissa kysymyksissä, mukaan lukien viime aikoina puheenaiheena ollut raideleveys. Joitakin asioita on hyvä katsoa aidosti pitkällä horisontilla. Puheenvuoronsa päätteeksi hän kutsui ensimmäisen esiintyjän ja avauspuheen pitäjän Saara Reinimäen liikenne- ja viestintäministeriöstä estradille.

Saara Reinimäki, yksikön johtaja, Automaatioyksikkö, Liikenne- ja viestintäministeriö

Automaatio ja data – regulaatiota ja liiketoimintaa raiteilla (pdf), Saara Reinimäki, yksikön johtaja, Automaatioyksikkö, Liikenne- ja viestintäministeriö (video)

Puheen aluksi Saara Reinimäki otti esille oman henkilökohtaisen ajankohtaisen huomion ja huolensa diversiteetistä ja kuinka naisia toivotaan osallistumaan enemmän liikennealan tapahtumiin puhujiksi ja osallistujiksi. Tästä näkökulmasta on helppo olla samaa mieltä.

Digitalisaatiolla on mahdollisuus parantaa monella eri tavalla palvelutasoa junaliikenteessä, joista voi erikseen nostaa isot teemat kuten paremmat matkustajapalvelut, automaattinen junankulkuvalvonta, rataverkon optimoitu käyttö, big data ja ympäristövaikutukset.

Saara Reinimäki sai raikuvat aplodit hyvästä ajankohtaisesta esityksestään.

Juha-Lehtonen-Siemens

Digiosaamisella kohti kestävää, mukavaa ja kustannustehokasta raideliikennettä (pdf), Juha Lehtonen, Siemens Mobility(video)

Lehtonen piti erinomaisen kattavan esityksen, jossa esiteltiin globaalit megatrendit kestävien liikkumisratkaisujen tarpeiden taustalla. Mielenkiintoisena nostona Siemens Xcelerator, jossa reaalimaailma yhdistyy digitaaliseen maailmaan, avainsanoina yhteen toimiva ja verkottunut ekosysteemi. Mainittakoon erikseen, että Lehtosen esityksessä nähtiin Siemensin inspiroiva video, jossa peilattiin nykyhetkeä ja tulevaisuuden visioita kauniin visuaaliseksi tarinaksi.

Digiratahanke ja rautateiden avoimet standardit – mahdollisuus suomalaisille kasvuhakuisille teknologiayhtiöille (pdf), Markus Melander, Johtaja, uudet teknologiat, Relesoft (video)

Markus Melander aloitti innostavan esityksensä räväkästi ja herätti keskustelun mahdollisuuksista ulkomaan markkinoilla. Melander nosti esille erikseen hankintojen merkityksen alan kehittymisessä ja loi uskoa kotimaisen osaamisen käyttämiseen sekä peräänkuulutti uskallusta poiketa vakiintuneista toimintalinjoista.

Markus Helelä, Sweco

Future Railway Timetabling and Operations Optimization In Finland (pdf), Markus Helelä, Diplomi-insinööri, vanhempi asiantuntija, projektipäällikkö, Sweco (video)

Markus Helelä piti syväluotaavan esitelmän aiheesta Suomen junaliikenteen tulevaisuuden operoinnin ja aikataulusuunnittelun optimoinnista. Tulevaisuudessa saamme ehkä nauttia älykkäästä ja automaattisesta sekä sujuvasti optimoidusta junaliikenteestä, jossa algoritmit, tehokkaat tietokoneet ja tekoäly kuljettavat autonomisia junia turvallisesti ja aikataulussa perille. Kuulijat saivat oppitunnin tiedolla johtamisesta etulinjassa.

Digirata Lehtola Pylvänen

Digirata – perustukset rautatieliikenteen digitalisaatiolle (pdf), Jari Pylvänäinen, Hankejohtaja, Fintraffic & Juha Lehtola, Projektipäällikkö, Ylitarkastaja, Väylävirasto (video)

Digiradan johtokaksikko avasi ehkäpä Suomen historian suurinta yksittäistä älyhanketta eli digirataa. Digirata on n.1,7 miljardin euron kokoinen tulevaisuusinvestointi, jossa uusitaan kaikki nykyiset raideliikenteen ohjauksen digitaaliset järjestelmät ERTMS-mukaisiksi. Kyseessä on harvinainen, jopa ainutlaatuinen tilaisuus luoda tulevaisuuden ratkaisuja. Tätä ”Suomen suurinta startupia” on valmisteltu yli kolme vuotta ja nyt projekti on nytkähtänyt liikkeelle, mutta tähän ”junaan” ehtii vielä hypätä mukaan.

Kai Hermonen, SmartRail Ecosystem Program Manager, Skoda Transtech

SmartRail Ekosysteemi ja sen toiminta (pdf), Kai Hermonen, SmartRail Ecosystem Program Manager, Skoda Transtech (video)

Kai Hermosen esityksessä käytiin aluksi läpi SmartRail ekosysteemin lyhyt, mutta erinomaisen tuloksekas historia, josta siirryttiin sujuvasti tulevaisuuden suunnitelmiin. SmartRail on malliesimerkki ekosysteemihankkeesta, jossa mukana ovat kaikki oleelliset toimijat mukaan lukien tilaajat, toteuttajat, tutkimusala ja rahoittajat tekemässä työtä yhteisen vision eteen.

Anssi Krooks Proxion

Yksityisraiteiden tilannekuvajärjestelmällä digiloikka rautatieliikenteen hallintaan, Anssi Krooks, Johtaja, Uudet liiketoiminnat, Proxion (video)

Anssi Krooks oli valinnut näkökulmakseen hieman harvemmin esillä olleen yksityisraiteiden hallinnan haasteet ja mahdollisuudet. Useimmille kuulijoille tuli varmaan pienoisena yllätyksenä yksityisraiteiden merkitys ja laajuus, yksityisraiteita hallinnoi Suomessa 208 yritystä, ja melkeinpä kaikki tavarakuljetukset raiteilla kulkee jossain matkan vaiheessa heidän operoimana. ProX-Rail tilannekuvajärjestelmä on kehitetty asiakastarpeesta yksityisraiteiden tavaraliikenteen hallintaan.

Olavi Keränen, Business Finland

Suomen rautatieala Euroopan markkinoille(pdf)Suomi tarjooma ja EU:n kumppanuusohjelma, Olavi Keränen, Business Finland (video)

Tapahtuman päätöspuheenvuorossa painotus oli suomalaisen osaamisen kehittämisessä ja kansainvälisille markkinoille viemisessä. EU:n Shift2Rail on tullut päätökseensä ja seuraava vaihe Europe’s Rail on startannut, jossa rakennetaan Euroopan raideliikenteen tulevaisuutta. Business Finlandin johdolla ollaan parhaillaan kokoamassa suomalaista yhteistarjoomaa tähtäimenä kansainväliset raideliikennemarkkinat.

Tapahtuman nivoi yhteen ITS Finlandin toiminnanjohtajan Marko Forsblomin seitsämän D:tä. Diversiteetti on avain rikkaampaan ajatteluun, monipuolisempaan ennakointiin, ja parempaan lopputulokseen. Digirata + Datatalous = Dollarit on mielenkiintoinen yhtälö, jossa on juuri nyt paljon rahaa tarjolla myös suomalaiselle osaamiselle. Alan uudistamisessa pitää uskaltaa antaa sijaa myös Disruptioille, joilla ravistellaan perinteisiä malleja. Tulevaisuuden ratkaisujen vientiä maailmalle edistää nyt koottava Dynaaminen Darjooma. Ja lopuksi kaikki Drinksuille.

Marko Forsblom
ITS Finland


Meriliikenne COP27

Fintrafficin meriliikenteenohjaus mukana YK:n ilmastokokouksen Green Shipping Challengessa

YK:n COP27-ilmastokokous Egyptissä etsitään ratkaisuja, kuinka vauhdittaa Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa ja pitää 1,5 asteen tavoite yhä saavutettavissa.
Meriliikenteenohjauksen ratkaisut ovat vahvasti esillä merenkulun ilmastopäästöjen vähentämiskeinoja kokouksessa esittelevässä Green Shipping -ilmastohaasteessa. Fintrafficin meriliikenteenohjauksen digitalisaatiohankkeilla on jo kyetty leikkaamaan merikuljetusten päästöjä Suomessa.

Mukana ilmastokokouksen Green Shipping julkistuksessa oli yli 40 maata, satamaa ja yritystä, jotka toivat Green Shipping Challengeen omat vihreämpää meriliikennettä tukevat innovaationsa ja kehityshankkeensa. Suomesta Green Shipping Challengeen osallistui neljä eri kokonaisuutta, joista kaksi oli Fintrafficin meriliikenteenohjauksen kestävän kehityksen ja digitalisaation kärkihankkeita.

Fintrafficin meriliikenteenohjauksen Green Shipping Challengessa esitellyt hankkeet olivat Port Call Time Stamp and Estimation Service & Port Activity -sovellus, jotka on toteutettu yhteistyössä kotimaisten Awake.ain ja Unikien kanssa, sekä pidemmälle katsova Virtual Port Arrival -konsepti, jota edistetään Siili Solutionsin kanssa NEMO-hankkeen yhteydessä.

Lue Finntraficin sivuilta alkupeäinen uutinen

Lue aiheesta lisää:

Awake.AI satamapalvelujen markkinapaikka: https://its-finland.fi/awake-ai-j-satamapalvelujen-markkinapaikka/

United States Department of State: https://www.state.gov/launch-of-the-green-shipping-challenge-at-cop27/. Katso myös https://greenshippingchallenge.org/

Fintrafficin vastuullisuustyö: https://www.fintraffic.fi/fi/fintraffic/maailman-turvallisin-sujuvin-ja-ymparistoystavallisin-liikenne

Miten digitalisaatiolla voidaan pienentää liikenteen päästöjä: https://www.fintraffic.fi/fi/uutiset/liikenteessa-syntyvaa-havikkia-pakko-vahentaa

Kuva: Unplash, Roger Hoyles


Awake satamapalvelujen markkinapaikka

Awake.AI satamapalvelujen markkinapaikka

Awake.AI julkaisi merenkulun markkinapaikan, joka mahdollistaa laajan kaupankäynnin palveluilla, digitaalisilla ja fyysisillä tuotteilla helposti

Markkinapaikka ymmärtää, miten satamat toimivat ja miten kauppaa käydään. Ostaminen ja myyminen on nyt nostettu uuteen digitaaliseen aikakauteen.

Nykyaikaisilla ja ML-avusteisilla työkaluilla myynti ja ostaminen on nopeaa. Satamakäyntiä varten voidaan luoda valmiita ostoskoreja, jotka ovat valmiina hienosäädettäviksi ja ostettaviksi.

  • Kaupankäyntiä Marine AI:n voimin
  • Satamapalvelujen ja -tuotteiden nopea ja älykäs ostaminen ja myyminen
  • Kokonaisvaltaisen logistiikkatietoalustan varaan rakennettu markkinapaikka
  • Kattava yhteistyöratkaisu satama- ja merilogistiikan alalla.

Liity yksinkertaisella rekisteröinti- ja hyväksymisprosessilla. Ota tiimisi mukaan ja käy kauppaa hetkessä.

Sovellus on pilottivaiheessa, siihen voi tutustua Awake.AI -sivuilla


Sähköautojen lataus

Käsikirja kunnille ja kaupungeille: sähköiset yhteiskäyttöautot

ITS Finland teetti yhdessä ympäristöministeriön kanssa selvityksen sähköisten yhteiskäyttöautojen palveluketjuista osana liikenteen kiertotaloushanketta. Selvitys esittelee kolme erilaista palveluketjua, joilla kaupungit voivat edistää ja mahdollistaa sähköisten yhteiskäyttöautojen yleistymistä osana ilmastotavoitteisiin tähtääviä toimenpiteitä. Selvitystyön toteutti Sitowise.

Liikkumisen palvelut ovat tehokas tapa edistää kaupunkien ilmastotavoitteita

Oulun, Tampereen, Lahden, Turun, Vantaan ja Helsingin kaupungit sekä Sitra ja ITS Finland ry ovat edistäneet kiertotaloutta liikennesektorilla kaksivuotisen ”Liikenteen kiertotalous” -yhteistyöhankkeen kautta. Hankkeessa on edistetty sellaisten liikennealan toimien toteutusta, joilla voidaan vaikuttaa liikennejärjestelmän kestävyyteen, ja erityisesti 1.5°C asteen ilmastotavoitteeseen pääsemiseen.

ITS Finlandin koordinoimassa liikenteen kiertotalouden yhteistyöhankkeessa yhdeksi keskeiseksi kiertotalouden edistämisen toimenpiteeksi tunnistetiin liikenteen palveluistumisen edistäminen. Palvelut tukevat siirtymää lineaarisesta talousmallista kohti kiertotalouden mukaista taloutta, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen, jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen.

”Resurssien viisas käyttö on paras vaihtoehto sekä päästöjen että säästöjen näkökulmista. Ilmastopaneeli esitti jo vuoden 2015 raportissaan s.46, että henkilöautojen uudet käyttötavat yhdistettynä kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja maankäytön edistyksellisiin ratkaisuihin, on aivan ylivoimaisesti kustannustehokkain tapa vaikuttaa liikenteen päästöihin. Tämä näkemys on ollut punaisena lankana sekä liikenteen kiertotalous -hankkeessa että tässä selvityksessä”, linjaa ITS Finlandin toiminnanjohtaja Marko Forsblom.

Liikennealalla palveluistumisen suurin kärki kohdistuu toimenpiteisiin, joilla luodaan vaihtoehtoja yksityisautoilulle. Tässä työssä keskeistä roolia näyttelevät joukkoliikenteen ympärille rakentuvat ovelta ovelle- palvelut sekä erilaiset jaettuja resursseja hyödyntävät yhteiskäyttöiset palvelut kuten kaupunkipyörät ja yhteiskäyttöautot, joiden suosio on jatkuvasti kasvanut. Yhteiskäyttöpalveluiden saralla maksimaaliset päästövähennykset saavutetaan, kun yksityisomisteisia polttomoottoriautoja korvataan aktiiviliikkumisella, liikkumispalveluilla ja yhteiskäyttöisillä sähkö- tai biokaasuautoilla.

Sähköiset yhteiskäyttöautot voivat Suomessa tehtyjen selvitysten mukaan vähentää liikenteen päästöjä merkittävästi. Liikenne- ja viestintäministeriön teettämän selvitystyön mukaan palveluistuminen vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä noin 80 000 tonnia vuonna 2030. Mikäli liikkumispalveluissa käytettävät ajoneuvot sähköistyvät yksityisautoilua nopeammin, on mallinnusten perusteella mahdollista vähentää liikenteen palveluistumisella vuosittaisia kasvihuonekaasupäästöjä 260 000–300 000 tonnia jo vuonna 2030.

Selvityksessä esillä kolme sähköisten yhteiskäyttöautojen palveluketjua kaupunkien näkökulmasta

Sähköisten yhteiskäyttöautojen palveluketjun kuvaus toteutettiin tukemaan alan markkinakehitystä sekä kuvaamaan muun muassa kaupunkien roolia kehityksen edistäjänä.

Kuvaus esittää askel askeleelta palveluketjun eri vaiheet ja tuo jokaisen askeleen kohdalla esille eri toimijoiden rooleja, tarpeita, haasteita ja ratkaisuehdotuksia.

Palveluketjun kuvauksessa tunnistetaan kolme palveluketjua:

  • Palveluketju 1 – Kaupungin työntekijöiden yhteiskäyttöautot.
  • Palveluketju 2 – Sähköiset yhteiskäyttöautot uudisrakentamisessa
  • Palveluketju 3 – Kaikille avoimet sähköiset yhteiskäyttöautot

Kaikkia palveluketjuja voi edistää samanaikaisesti, jolloin kaupungit edistävät tehokkaimmin palveluiden ja markkinoiden kehittymistä.

”Uskon, että sähköiset yhteiskäyttöautot yleistyvät lähivuosina katukuvassa kaupunkipyörien ja sähköpotkulautojen tavoin. Uusien kaupunkien ja laajempien toiminta-alueiden myötä jaetut sähköautot tulevat enemmän ihmisten verkkokalvoille ja mieliin, jolloin kynnys niiden käyttöön madaltuu. Tämä on ehkä se suurin puuttuva lenkki, jolla voidaan vauhdittaa suomalaisten siirtymistä jaettuihin liikkumispalveluihin”, summaa ympäristöministeriön erityisasiantuntija Heikki Sorasahi.

Selvitystyön tavoitteena on auttaa niin kaupunkeja, rakennuttajia kuin alan palveluntarjoajia tunnistamaan erilaisia yhteistyömahdollisuuksia sähköisten yhteiskäyttöautojen edistämiseksi sekä tunnistaa kohdat, joissa kaupunki voi toiminnallaan edistää palveluiden yleistymistä. Selvitystyössä on kiinnitetty huomiota myös julkisten ja yksityisten toimijoiden keskinäiseen työnjakoon, jotta julkisesti tuotetut palvelut eivät kilpaile markkinaehtoisesti tuotettujen palvelujen kanssa.

”Yhteiskäyttöautojen toimijakenttää on kartoitettu useammissa selvityksissä jo aiemminkin sekä pohdittu niiden roolia yhdyskuntarakenteessa. Tämän selvityksen yhteydessä kiintoisaa oli nimenomaan keskittyminen sähköisiin yhteiskäyttöautoihin, joissa myös latausmahdollisuuksien huomioiminen tuo oman lisänsä kokonaisuuteen”, kertoo Sitowisen älyliikenteen asiantuntija Ville Kilpiö ja jatkaa:Lisäksi uskon, että tämän työn uutuusarvo löytyykin siitä, että yhteiskäyttöautojen hyödyntämistä on pyritty tuomaan lähelle kaupunkien toimintoja aina matkustusohjeistuksesta kaavoituksen sekä pysäköinnin suunnitteluun. Kaupungeilla on suuri potentiaali omalla toiminnallaan mahdollistaa sähköisten yhteiskäyttöautojen markkinan nopeutumista.”

Lataa ohjeistus

Sähköisten yhteiskäyttöautojen palvelukuvaukset ja ohjeistus kunnille on julkaistu. Lataa materiaali ja ota se käyttöösi suunnittelun tueksi:

Sähköisten yhteiskäyttöautojen ohjeistus kunnille


Kiertotalouden aamiaisseminaari

Liikenteen kiertotalouden yhteistyöhanke on edistänyt palveluistumista ja verkostoitumista

Liikenteen kiertotalouden yhteistyöhankkeen aamiaisseminaari järjestettiin 12.8 rennoissa merkeissä ravintola Pjazzassa, jonne oli kokoontunut lähes 30 liikenteen kiertotaloudesta innostunutta asiantuntijaa. Tilaisuudessa nautittiin herkullisesta aamiaisesta, kuultiin mielenkiintoisia esityksiä liikenteen kiertotalouden edistämisestä niin Suomesta kuin Norjasta, keskusteltiin liikenteen palveluiden roolista osana päästövähennyksiä ja ennen kaikkea verkostoiduttiin kasvokkain.

Kiertotalouden yhteistyöhankkeessa on edistetty Nordic+ tason yhteistyötä tuomalla Viron, Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin ITS-toimijoita yhteen arvokkaiksi koettujen teemojen ympäriltä ja yhteistyön hengessä ITS Norwayn toiminnanjohtaja Trond Hovland esitteli Norjan toimia liikenteen päästöjen vähentämisen saralla. Tiivistetysti todettakoon, että Norjan resurssit ovat omaa luokkaansa, mutta vielä tärkeämpää Hovlandin mukaan on pitkäjänteinen ja johdonmukainen liikennepolitiikka sekä rohkeus haastaa omia käytäntöjä teknologioiden, palvelumallien ja kuluttajakäyttäytymisen muuttuessa. Norjasta ja Nordic+ maista on hyvä hakea oppia useilta liikenteen sektoreilta.

Trond Hovland ITS Norway
Trond Hovland esitteli Norjan toimia liikenteen kiertotalouden ja päästöjen vähentämisen saralla.

Ville Kilpiö Sitowiselta kertoi sähköisten yhteiskäyttöautojen palveluketjuista, joita on yhteistyössä hankekumppaneitten ja alan toimijoiden kanssa selvitetty näin antaen kaupungeille paremman kuvan alan tarpeista ja yhteistyön mahdollisuuksista. Tavoitteena on edistää sähköisten yhteiskäyttöautojen markkinaa näin antaen kuluttajille lisää vaihtoehtoja yksityisomisteisille autoille. Selvityksessä on tullut esille tarve edistää kaupunkien välistä ja sisäistä tiedonvaihtoa, jotta nopeasti kehittyvä markkina ei joudu ratkomaan kerta toisena perään naapurikaupungissa ratkaistuja asioita.

Aamiaistilaisuuden paneelikeskustelussa Forum Viriumin Kerkko Vanhanen, MaaS Globalin Jarkko Jaakkola ja Tampereen yliopiston Heikki Liimatainen keskustelivat Eemil Rauman kanssa liikenteen palveluistumisesta ja palveluiden roolista päästöjen vähentämisessä. Keskusteluissa nousi esille palveluiden selkeät edut niin kaupunkien kuin kuluttajien kannalta sekä samalla myös vanhojen toimintamallien uudistamisen haasteet. Palveluistumista ei kaikista hienoista puheista huolimatta ole kansallisessa liikennepolitiikassa nostettu varteenotettavaksi keinoksi päästöjen vähentämisessä, vaikka niin selvitykset ja tutkimukset, yliopistot, tulevaisuustalot kuin alan yritykset puhuvat palveluiden eduista ja helposta käytettävyydestä. Paneelin keskeinen viesti päättäjille onkin, että liikenteen palveluiden tuottamista tulisi helpottaa nykyisestä ja että kuluttajat ovat palveluihin valmiita. Tämä vaatii kuitenkin toimia valtiovallan ja kuntien tahoilta.

Voit tutustua aamiaistilaisuudessa kuultujen esitysten materiaaleihin täällä.

Liikenteen kiertotalouden yhteistyöhanke tulee elokuussa päätökseensä suunnitellun mukaan. Hankkeen keskeiset opit ja onnistumiset on tiivistetty alla oleviin kuviin, ja näiden parissa tulemme toivottavasti myös uusin voimin jatkamaan 2023 alkaen.

Hankkeen opit ja onnistumiset:

Kiertotalouden onnistumiset

 


ITS Finland mukana liikenteen uusien käyttövoimien jakeluinfrastruktuurin kehittämisessä

ITS Finland on mukana liikenne- ja viestintäministeriön asettamassa työryhmässä, jonka tavoitteena on parantaa tieliikenteen uusien käyttövoimien jakeluinfran kehittämistä ja suunnittelua poikkisektoraalisella yhteistyöllä. Työryhmän toimintakausi on 20.5.2022-31.3.2023.

Kansallisten liikenteen päästövähennystavoitteiden kustannustehokkaan saavuttamisen, suomalaisen älyliikennealan viennin sekä kuluttajien liikkumisen palvelutason kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että latausinfrastruktuurin tulevaisuuden kehittämisessä älykkäät ratkaisut ovat investointien keskiössä eikä näiden tiellä ole turhia esteitä. Älykkäät latausratkaisut ovat avainasemassa mahdollistamassa sähköisen liikenteen palveluistumista.

ITS Finland on aktiivisesti edistänyt liikenteen palveluistumista vuosien ajan ja tämä työ on laajentunut osana kiertotalouden yhteistyöhanketta. Kuluneen kahden vuoden aikana on käynyt selväksi, että liikenteen sähköistymisen palveluistuminen on keskeisimpiä ja tehokkaimpia keinoja vähentää liikenteen päästöjä samalla varmistaen kuluttajille aiempaa parempi liikenteen palvelutaso. Sähköistyvän liikenteen palvelut tarjoavat myös merkittäviä vientimahdollisuuksia, sillä sähköisen liikenteen globaalien markkinoiden arvioidaan saavuttavan 1 300 mrd. $ vuoteen 2030 mennessä1.

Työryhmän tehtävänä on arvioida jakeluinfran nykytilaa, nykytoimien riittävyyttä sekä mahdollista tarvetta uusille kehitystä vauhdittaville toimille ja kehitystä hidastavien pullonkaulojen ratkaisemiselle. ITS Finland tuo työryhmän käyttöön jäsenistönsä laaja-alaisen osaamisen ja on tukemassa alan yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksia.

Yhteistyötä tarvitaan liikennealalla entistä enemmän tulevaisuudessa, sillä jatkuvasti yleistyvät älykkäät latausratkaisut yhdistävät liikenteen, energian ja kiinteistöt. Tämän kolmiyhtenäisyyden edistäminen ja konkretisointi edellyttää uusia älykkäitä palveluita, joiden mahdollistamisen eteen ITS Finland tekee töitä osana työryhmää ja tämän ulkopuolella.


Lisätietoja:

Eemil Rauma, Chief impact officer

eemil.rauma@its-finland.fi


Lähteet:

  1. Liikennealan kestävän kasvun ohjelma, ref. ASD Reports 2020

ITS Finlandin kevätkokous kokoontui 28.4.2022

ITS Finlandin sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Musiikkitalolla 28.4.2022. Kevätkokouksen agendalla olivat vuoden 2021 tilinpäätöksen esittely ja vahvistaminen sekä nimitysvaliokunnan valitseminen vuodelle 2022.

ITS Finlandin vuosi 2021 oli toimintaympäristön haasteista huolimatta varsin aktiivinen, joka käy hyvin ilmi vuosikertomuksesta. Vuosi 2021 saatiin vietyä loppujen lopuksi yllättävänkin hyvin suunnitelmien mukaisena eli satojen Teams-kokousten lisäksi myös sekä omat tapahtumamme että ITS World Congress Hampurissa toteutuivat onnistuneesti. Taloudellisesti vuosi 2021 oli hieman ylijäämäinen ja verkostoon liittyi lukuisia uusia jäseniä: saimme mukaan tekemiseen 13 uutta toimijaa. ITS Finlandin vuosi sujui siis oikein mallikkaasti ja kevätkokous päätti vahvistaa tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden yhdistyksen hallitukselle.

Kevätkokouksen toisena pääasiana oli yhdistyksen nimitysvaliokunnan valinta, joka toteutuikin hallituksen ehdotuksen mukaisena. Nimitysvaliokuntaan vuodelle 2022 valittiin puheenjohtajaksi Ville Lehmuskoski (Helsingin kaupunki) ja jäseniksi Johanna Nyberg (Espoon kaupunki), Sanna Ruuskanen (Ilmastorahasto Oy) ja Päivi Wood (Keskuskauppakamari). Nimitysvaliokunta tuottaa ehdotuksen uudeksi hallitukseksi yhdistyksen syyskokoukselle.

Kevätkokouksesta suuntasimme perinteiseen kevätseminaariin, jossa Musiikkitalon terassilämpiö olikin täynnä innokkaita kuulijoita, keskustelijoita ja verkostoitujia. Kevätseminaarin tallenne on katsottavissa ITS Finlandin Youtube-kanavalla ja esitykset ovat katsottavissa tapahtumasivulta.


Finland aerial view

Uusi hallitus aloittaa vuoden 2022 toimintasuunnitelman jalkautuksen

ITS Finlandin vuoden 2022 hallitus kokoontui ensimmäistä kertaa keskiviikkona 26.1.2022 keskustelemaan alkaneen vuoden suuntaviivoista sekä merkittävimmistä toimenpiteistä viestinnän, vaikuttamisen, verkottamisen ja vienninedistämisen saralla.

ITS Finlandin hallituksen puheenjohtaja valittiin syyskokouksessa 18.11.2021 kaudelle 2022 – 2023 ja roolissa jatkaa älyliikenteen pitkän linjan ammattilainen Karri Salminen CGI Suomi Oy:sta. Vuoden 2022 hallituksen jäsenet ja varajäsenet löytyvät ITS Finlandin uutisesta.

”Vuosi 2022 on digitaalisen transformaation kiihdytysaikaa myös liikkumisen osalta. Suomessa tulee nopeuttaa uusien palvelujen käyttöönottoa myös vastauksena koronan aiheuttamiin haasteisiin,” Salminen tiivistää odotuksiaan tulevalle vuodelle.

Leila Lehtinen ITS Finlandin hallituksen varapuheenjohtajaksi

Uusi hallituskausi käynnistyi varapuheenjohtajan valinnalla ja hallitus valitsi uudeksi varapuheenjohtajaksi Leila Lehtisen, joka toimii matkustaja- ja liikennöitsijäpalveluista vastaavana johtajana Matkahuollossa. Digitaalinen transformaatio työllistää Lehtistä runsaasti, ja näkyy konkreettisesti muun muassa uusina mobiilipalveluina. Hyvänä esimerkkinä Lehtinen nostaa osoitteesta osoitteeseen opastavat multimodaalit matkaketjupalvelut kännykässä. Digitaalisuuden aiheuttama epäjatkuvuus sekä transformaatio tulevat arjessa vastaan päivittäin.

Lehtisen ydinosaamista ovat asiakaskeskeiset, innovatiiviset digitaaliset palvelut uusilla teknologioilla. Ennen Matkahuoltoa Lehtinen on toiminut globaalin SaaS-kasvuyrityksen myynnin ja markkinoinnin vetäjänä. Lehtisellä on vahva tausta teknologiayrityksistä ja tuoreen varapuheenjohtajan sanoin, teknologian, erityisesti digitaalisten palveluiden, tuomat hyödyt inspiroivat edelleen. Tuloksia on syntynyt liiketoiminnan ja myynnin vastuutehtävissäMicrosoftilla, HP ja Dellillä ja liikennealan toimialatuntemusta Lehtinen on kerryttänyt ennen Matkahuollolle siirtymistään Tiedolla, sekä aikaisemmissa yhteiskunnallisissa vaikuttamistehtävissä.

”ITS Finlandin työ alan toimijoiden kokoajana ja yhteisten teemojen edistäjänä on tehnyt minuun vaikutuksen ja on hienoa päästä tähän syvemmin mukaan,” Lehtinen sanoo.

Tärkeänä teemana Lehtinen nostaa älyn lisäämisen liikkujien ja matkustajien palveluiden parantamiseksi ja vaihtoehtojen lisäämiseksi. Vuosi 2022 on tärkeä valtakunnallisen vaikuttamisen näkökulmasta, eikä vähiten lähestyvien eduskuntavaalien vuoksi. ITS Finland on aktiivisesti mukana tuomassa keskusteluun älyliikenteen monipuolisia mahdollisuuksia kestävän liikenteen toteutuksessa.

”Älyn lisääminen liikenteessä tuo oikeastaan rajattomasti mahdollisuuksia pyöräilyssä, autoilussa, julkisessa liikenteessä – liikkumisessa tavasta riippumatta. Uusille ratkaisuille tarvitsee antaa mahdollisuus menestyä myös kaupallisesti ja vientiratkaisuina,” Lehtinen painottaa ja summaa loppuun: ”ITS Finland tuo yhteen yksityisen ja julkisen sektorin toimijoita sekä laajan ammattikirjon. Myös naisten osuus on luontevasti lisääntynyt ja heille osaamisineen on syytä tehdä tilaa”.

Toivotamme lämpimät onnittelut Leilalle uudesta roolista ja samalla kiitämme hallituksen varapuheenjohtajana viime vuodet toiminutta Telian Jouni Sintosta hyvästä työstä, joka jatkuu edelleen osana hallitustyöskentelyä.

Uusia painotuksia vuodelle 2022

ITS Finlandin toiminnan päätavoitteena on tuoda liikenteen digitalisaation koko keinovalikoima liikennejärjestelmän kehittämisen ytimeen ja kestävän liiketoiminnan perustaksi.

Vaikuttaminen, verkottaminen ja viestintä säilyvät ITS Finlandin keskeisinä tapoina edistää digitalisaation täysimittaista hyödyntämistä Suomen liikennejärjestelmän kehittämisessä. Näiden keinojen lisäksi vuonna 2022 panostamme entistä enemmän viennin edistämiseen ja näemme, että tulevien vuosien merkittävät investoinnit sekä elvytysrahastot tarjoavat uusia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille sekä muille liikennealan toimijoille kasvaa ja viedä osaamistamme maailmalle. Näihin liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet on kuvattu toimintasuunnitelmassa, joka on luettavissa ITS Finlandin sivuilla.

Vuoden 2022 painopisteenä on jatkaa työskentelyä digitalisoituvan liikenteen ekosysteemien synnyttämiseksi ja edistää suomalaisen älykkään ja kestävän liikenteen osaamisen etenemistä niin kansallisessa kuin kansainvälisessäkin markkinassa. Liikenteen ilmastopoliittiseen työhön osallistuminen digitalisaation keinoja korostaen on niin ikään yksi toimintaamme ohjaavia teemoja vuonna 2022. Keskeisinä työkaluina ovat Liikennealan kestävän kasvun ohjelmaan osallistuminen ja liikenteen kiertotalouden edistämishankkeen koordinointi.

Vuonna 2022 osallistumme aktiivisesti liikenteen tulevaisuuskeskusteluun sekä alan toimintaympäristön kehittämiseen. Osallistumme erityisesti Liikenne12-suunnitelman toimeenpanoa ja rahoitusmalleja koskevaan keskusteluun sekä Suomen kantojen valmisteluun liittyen EU:n linjauksiin. Tiedotamme verkostoamme älyliikenteeseen liittyvistä keskeisistä EU:n strategioista ja ohjelmista, kuten Fit for 55, ITS Directive revision, Smart and Sustainable Mobility Strategy, Horizon Europe ja NextGenerationEU. Valmistelemme sekä tuomme esille ITS Finlandin linjauksia älykliikenteen edistämiseen tarvittavista toimenpiteistä seuraaviin eduskuntavaaleihin liittyen.

Kansainvälisen yhteistyön kehittäminen on yksi keskeisiä tavoitteita vuodelle 2022. Kehitämme pohjoismaiden ja Viron välistä ITS Nordic+ yhteistyötä ja brändiä sekä osallistumme lukuisiin yhteisiin tapahtumiin. Laajennamme nykyistä yhteistyötämme Business Finlandin kanssa, joka on keskeisiä kumppaneita ITS Finlandin viennin edistämisen toimenpiteissä. Lisäksi ITS Finland osallistuu aktiivisesti eurooppalaisen ITS Nationals -verkoston toimintaan.

 


Tiedolla apua arjen sähköautoiluun

Sähköautoilun suosio kasvaa Suomessa kovaa vauhtia. Suosiota selittävät muun muassa ajoneuvojen tekniikan kehittyminen, valikoiman parantuminen sekä lisäksi erilaiset hankintatuet, jotka ovat kohdistuneet niin ajoneuvojen kuin niiden tarvitseman latausinfran hankkimiseen. 

Joulukuussa 2021 rekisteröidyistä uusista autoista 44 prosenttia oli ladattavia, eli täyssähköautoja ja ladattavia hybridejä. Kasvavasta suosiosta huolimatta sähköautoiluun siirtyminen on vielä monelle kotitaloudelle ja yritykselle vierasta. 

Arjen älykäs sähköautoilu -hanke kokoaa vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät esimerkiksi sähköauton hankintaan, lataamiseen, käyttötapoihin tai kierrättämiseen. Lisäksi hankkeessa kerätään tietoa työsuhdeautoilusta sekä kiinteistöjen ja taloyhtiöiden keinoista edistää sähköautoilua. 

Sähköinen liikenne ry:n aloitteesta lähtenyt Arjen älykäs sähköautoilu -hanke kokoaa yhteen useita alan toimijoita, jotka tarjoavat asiantuntemustaan ja haluavat osaltaan helpottaa sähköautoiluun siirtymistä Suomessa. 

– On hienoa, että niin monet sähköisen liikenteen toimijat yhdistävät osaamisensa ja tuottavat koordinoidusti tietoa sähköautoiluun liittyviin kysymyksiin, iloitsee Sähköinen liikenne ry:n toimitusjohtaja Heikki Karsimus. 

– Hankkeeseen on saatu mukaan erittäin laaja osallistujakenttä monelta eri sektorilta. Mukana on auto- ja energia-alan yrityksiä ja etujärjestöjä, tutkimuslaitoksia, julkisia toimijoita ja muita sähköisen liikenteen kehityksestä kiinnostuneita toimijoita omalla asiantuntijuudellaan. Hankkeen päärahoittajan Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskuksen (STEK) lisäksi sitä rahoittavat useat alan keskeiset toimijat, kertoo hanketta koordinoivan Korkia Consulting Oy:n Executive Chairman Martti Malmivirta. 

Liikenne on merkittävä CO2-päästöjen aiheuttaja ja liikenteen sähköistyminen on avaintoimenpide päästöjen vähentämisessä. Sähköautoilla onkin merkittävä rooli autoilun ja liikkumisen tulevaisuudessa. 

 – Uusien teknologioiden käyttöönotto ja laajamittainen yleistyminen on usein hidasta. Luotettavan ja puolueettoman viestinnän ja neuvonnan avulla kynnystä käyttöönottoon madalletaan ja samalla vauhditetaan kestävää kehitystä edistävien ratkaisujen yleistymistä. Tästä Motivassa on kokemusta muun muassa aurinkosähköjärjestelmien hankintaan liittyvässä neuvonnassa, johtava asiantuntija Jaakko Ketomäki valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy:stä kertoo. 

Arjen älykäs sähköautoilu -hankkeessa mukana olevat toimijat: ABB Oy, Aidon Oy, ALD Automotive, Alfen Elkamo Oy, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, Autoalan Keskusliitto ry, Autoalan Tiedotuskeskus, Autotuojat ja -teollisuus ry, EMabler Oy, Energiateollisuus ry, Ensto Finland Oy, Helen, ITS Finland ry, Kempower Oy, Korkia Consulting Oy, LUT-yliopisto, LeasePlan Finland Oy, Motiva Services Oy, Onninen Oy, Parkkisähkö Oy, Plugit Finland Oy, Raecom Oy, S-ryhmä, Suomen Autokierrätys Oy, Suomen Kiinteistöliitto ry, Sähköautoilijat ry, Sähköinen liikenne ry, Tampereen yliopisto, Veho Oy Ab, Virta, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Tmi Vesa Linja-Aho, Wapice Oy 

ITS Finland on mukana edistämässä arjen älykästä sähköautoilua

Kiertotalouden mukaisten älykkäiden ratkaisujen hyödyntäminen meidän jokaisen arjen liikkumisessa ei ole niin haastavaa, kuin monesti annetaan ymmärtää. Tieto, suositukset ja laadukkaat yksinkertaistukset ovat vain hajallaan.

ITS Finland on mukana Arjen älykäs sähköautoilu -hankkeessa sen tuottaman ja edustaman asiantuntevan ja puolueettoman tiedon tuottamisen johdosta. Hanke tuo älykkäät kiertotalouden mukaiset ratkaisut sähköautojen saralla entistä useamman tietoisuuteen, kumoaa sähköistymistä koskevia myyttejä ja auttaa meitä jokaista tekemään halutessaan kestävämpiä ratkaisuja liikenteen saralla.


Lisätiedot

Korkia Consulting Oy
Martti Malmivirta
Executive Chairman
040 555 4720
martti.malmivirta@korkia.fi  

Sähköinen liikenne ry
Heikki Karsimus
toimitusjohtaja
040 564 9020
heikki.karsimus@teknologiateollisuus.fi 

Motiva Services Oy
Jaakko Ketomäki
johtava asiantuntija
050 300 0119
jaakko.ketomaki@motiva.fi 


Kansainvälisyys ja kestävyys vauhdittivat ITS Finlandin vuotta 2021

Vuosi 2021 alkaa olla loppusuoralla ja ollut olosuhteista huolimatta varsin tapahtumarikas. Vuosi on opettanut nöyryyttä ja ketteryyttä, asioita on pitänyt suunnitella ihan kuin ennenkin, mutta samalla on pitänyt olla valmiina muuttamaan suunnitelmia lennosta. Pieni säätäminen ei ole kuitenkaan haitannut, kun suunta on ollut selvä. Liikenteen kestävyystavoitteet ovat vain tiukentuneet ja liikennejärjestelmän älykäs ja kestävä kehittäminen on jatkunut tauotta maailman menosta huolimatta.

”Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin” -sanonta on osoittautunut paikkansa pitäväksi myös korona-aikana. EU:n talouselvytyksen kohdistuessa vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen on eri puolella käynnistetty laajat toimet koronaelvytyksen nimissä. Euroopassa puhutaan sadoista ja maailmalla tuhansista miljardeista. Suomi on tähän asti onnistunut poikkeuksellisen hyvin koronataudin torjunnassa, seuraavaksi pitäisi pärjätä yhtä hyvin kilpailussa elvytysmiljardeista. Elvytyseuroja ei todennäköisesti tulla tarjoamaan Suomeen vaan ne pitää hakea sieltä euro ja hanke kerrallaan. Tämä on meillä kirkkaana mielessä, kun suuntaamme ensi vuoteen.

Kestävyys ja vienti hanketyöskentelyn pilareina

Liikennealan kestävän kasvun ohjelma on liikenteen toimialan yhteinen työkalu vientivetoisen kasvun aikaansaamiseksi. Kasvuohjelman päivitys julkaistiin kesällä ja painotusta siirrettiin kansallisesta kehittämisestä kansainvälistymiseen. Kasvuohjelmatyötä on viety sitkeästi eteenpäin koronasta huolimatta ja sen perusajatukselle ja tavoitemaailmalle uusien innovaatioiden, kasvuyritysten ja uusien työpaikkojen synnyttämiseksi on totisesti tarvetta, kun alamme siirtyä yhteiskuntana velanotosta velanmaksuun. Toivottavasti pääsemme aidosti siirtämään fokusta innovaatiotoiminnasta vientitoimintaan muutenkin kuin virtuaalimoodissa. Ohjelman puitteissa tuotettu Future Mobility Finland -sivusto on saanut alan toimijat hienosti mukaan. Sivusto toimii koko alan näyteikkunana kansainväliselle yleisölle ja parhaiden artikkelien näkyvyys lasketaan jo kymmenissä maissa ja tuhansissa henkilöissä.

Kiertotalouden saralla vuosi 2021 eteni vauhdilla. Oulun, Tampereen, Lahden, Turun, Vantaan, Helsingin, Sitran ja Smart & Clean -säätiön yhteinen liikenteen kiertotalouden hanke fokusoi toimintansa liikenteen palveluiden edistämiseen sekä kiertotalouden konkretisoimiseen. Raskaan sähköisen liikenteen ekosysteemin avustus saatiin maaliin, kiertotalouden viestejä vietiin niin kansallisiin strategioihin kuin kansainvälisille areenoille. Yhteistyötä ruokittiin niin teemakohtaisten tietopajojen kuin kahdenvälisten toimien kautta. Vuoden 2022 toimenpiteet ovat selkeinä edessä ja uusi vuosi käynnistyy täydellä tarmolla: harvaa uutta teknologiaa tai palvelukonseptia luodaan ilman, että kiertotalouden tavoitteet eivät olisi mukana.

Aktiivista vaikuttamista

Työtä on tehty myös lukuisissa alan työ-, ohjaus- ja johtoryhmissä, foorumeissa ja valiokunnissa. Olemme aktiivisesti osallistuneet liikennemarkkinoista käytävään keskusteluun sekä älykkään liikenteen näkökulmien esiintuontiin eri foorumeilla ja kuulemistilaisuuksissa. Painotamme johdonmukaisesti yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön tärkeyttä ja erityisesti ”Liiketoimintaa liikenteestä” -ajattelua. Eduskuntakuulemisia ja lausuntoja liikennejärjestelmän digitalisoitumiseen ja uudistamiseen liittyen on ollut parisen kymmentä. Kaikki lausunnot löytyvät nettisivuiltamme.

Vuoden 2021 kohokohta koettiin Hampurissa

Tapahtumien osalta vuosi 2021 on ollut tasapainoilua verkostoitumisen onnistumiseksi muuttuvan tilanteen ja ohjeistusten keskellä. ITS Finlandin oma kevätseminaari järjestettiin huhtikuussa virtuaalisena. Vienti ja kasvu teemoittivat tapahtumaa niin yritysten kuin liikennealan kestävän kasvun ohjelman näkökulmista. Voit katsoa tapahtuman tallenteen ITS Finlandin Youtube-kanavalta.

Keväällä verkostomme eli vielä visusti etäyhteyksien varassa, mutta tästä huolimatta suuntasimme alkuvuodesta Britannian markkinoille virtuaalidelegaatiolla yhdessä ITS Estonian ja ITS UK:n kanssa sekä vierailimme Washingtonissa suurlähettilään yrityskahveilla. Avaukset olivat laadultaan ensimmäisiä ja aiomme jatkaa vastaavia delegaatioita sekä virtuaalisina että fyysisinä samalla syventäen yhteistyötämme Business Finlandin ja Team Finlandin kanssa entisestään.

Syksy johdatteli ITS Finlandin verkoston onnistuneelle matkalle ITS World Congressiin Hampurissa. Mukana oli kaikkiaan 20 suomalaista toimijaa. Yhteisellä Nordic+ osastollamme Norjasta, Ruotsista, Tanskasta ja Virosta oli älyliikenteen ammattilaisia yli 60 eri organisaatiosta. Omat tapahtumamme verkostopäivä ja syysseminaari järjestyivät syksyisessä Helsingissä onnistuneesti.

Alan näkyvyyttä ja yrityksiä tuotiin esille mm. osallistumalla KasvuOpen -ohjelman ”Tulevaisuuden liikenne kasvupolku” -osion toteuttamiseen, jossa ensimmäistä kertaa valittiin vuoden kasvuyritykseksi liikennealan yritys eli Unikie Oy. Omien tilaisuuksien lisäksi osallistuimme useiden virtuaalitilaisuuksien järjestämiseen yhdessä jäsenien ja yhteistyökumppaneiden kanssa sekä osallistuimme puhujina useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin tilaisuuksiin.

ITS Finlandin verkosto kasvoi uusilla jäsenillä vuonna 2021

Aktiivinen työskentely alan kehittämisen eteen on huomattu myös muualla ja uusia jäseniä liittyikin vuoden aikana 13 yritystä edustaen laajalti eri älykkään liikenteen tulokulmia eli Destia Oy, Helkama-Auto, Korkia Consulting Oy, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy, Lassila & Tikanoja Oyj, Linja-autoliitto, Proxion Oy, Safety4Traffic, Scouter Mobility, Siili Solutions, Suomen Autokierrätys, Taaleri ja TIER Mobility Finland.

Olemme jatkaneet aktiivista yhteistyötä ITS Nordic+ toimijoiden kanssa sekä NOMAD -hankkeessa että yhteisen tekemisen suunnittelussa. Näemme Nordic+ yhteistyön kehittämisen ja tiivistämisen erittäin mielenkiintoisena mahdollisuutena jäsenistöllemme sekä matalan kynnyksen jatkeena kotimarkkinoille että kumppanien löytämisessä. Nyt katseet kohdistuvat jo ITS World kongressiin 18.-22.9.2022. Kuulumme myös Erticon yhteydessä toimivaan verkostoon Network of the National ITS Associations (NITS), jossa Sanni on mukana Coordination Committeen jäsenenä. Verkostoa kannattaa hyödyntää.

Vienti ja kasvu viitoittavat vuoden 2022 tavoitteita

Marraskuun syyskokouksessamme linjasimme ensi vuoden tekemistämme ja sovimme vienninedistämisen painoarvon nostamisesta aiempien viestinnän, vaikuttamisen ja verkostoimisen rinnalle.

Joulukuussa pidimme uuden Akatemiajaoksen perustamiskokouksen, jolta odotamme tulevaisuudessa paljon alan kehittämisen suuntaamisessa ja Triple Helix -mallin edistämisessä. Akatemiajaoksen puheenjohtajana aloittaa professori Pekka Leviäkangas Oulun yliopistosta ja varapuheenjohtajana professori Heikki Liimatainen Tampereen yliopistosta. ITS Finland toimii Akatemiajaoksen sihteerinä. Akatemiajaos tulee vahvistamaan ITS Finlandin roolia liikennealan asiantuntijaverkostona.

Liikennealasta on askel kerrallaan ja laajalla yhteistyöllä kehittymässä vahva osaamisintensiivinen ja vientivetoinen toimiala. Edelläkävijäyrityksemme ovat jo vahvasti mukana kansainvälisillä markkinoilla auraamassa tietä muille. ITS Finland on mukana talkoissa ja haluamme verkostona kasvaa keskeiseksi toimijaksi liikennealan vientivetoisen tulevaisuuden rakentamisessa.

Hyvää joulun odotusta ja iloista uutta vuotta!

Toivotamme kaikille oikein rentouttavaa joulunaikaa ja menestyksekästä uutta vuotta 2022!

Joulukorttirahat olemme lahjoittaneet Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräykseen.

Sanni, Eemil & Marko