ITS Finlandin kevätkokous kokoontui 28.4.2022

ITS Finlandin sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Musiikkitalolla 28.4.2022. Kevätkokouksen agendalla olivat vuoden 2021 tilinpäätöksen esittely ja vahvistaminen sekä nimitysvaliokunnan valitseminen vuodelle 2022.

ITS Finlandin vuosi 2021 oli toimintaympäristön haasteista huolimatta varsin aktiivinen, joka käy hyvin ilmi vuosikertomuksesta. Vuosi 2021 saatiin vietyä loppujen lopuksi yllättävänkin hyvin suunnitelmien mukaisena eli satojen Teams-kokousten lisäksi myös sekä omat tapahtumamme että ITS World Congress Hampurissa toteutuivat onnistuneesti. Taloudellisesti vuosi 2021 oli hieman ylijäämäinen ja verkostoon liittyi lukuisia uusia jäseniä: saimme mukaan tekemiseen 13 uutta toimijaa. ITS Finlandin vuosi sujui siis oikein mallikkaasti ja kevätkokous päätti vahvistaa tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden yhdistyksen hallitukselle.

Kevätkokouksen toisena pääasiana oli yhdistyksen nimitysvaliokunnan valinta, joka toteutuikin hallituksen ehdotuksen mukaisena. Nimitysvaliokuntaan vuodelle 2022 valittiin puheenjohtajaksi Ville Lehmuskoski (Helsingin kaupunki) ja jäseniksi Johanna Nyberg (Espoon kaupunki), Sanna Ruuskanen (Ilmastorahasto Oy) ja Päivi Wood (Keskuskauppakamari). Nimitysvaliokunta tuottaa ehdotuksen uudeksi hallitukseksi yhdistyksen syyskokoukselle.

Kevätkokouksesta suuntasimme perinteiseen kevätseminaariin, jossa Musiikkitalon terassilämpiö olikin täynnä innokkaita kuulijoita, keskustelijoita ja verkostoitujia. Kevätseminaarin tallenne on katsottavissa ITS Finlandin Youtube-kanavalla ja esitykset ovat katsottavissa tapahtumasivulta.


Finland aerial view

Uusi hallitus aloittaa vuoden 2022 toimintasuunnitelman jalkautuksen

ITS Finlandin vuoden 2022 hallitus kokoontui ensimmäistä kertaa keskiviikkona 26.1.2022 keskustelemaan alkaneen vuoden suuntaviivoista sekä merkittävimmistä toimenpiteistä viestinnän, vaikuttamisen, verkottamisen ja vienninedistämisen saralla.

ITS Finlandin hallituksen puheenjohtaja valittiin syyskokouksessa 18.11.2021 kaudelle 2022 – 2023 ja roolissa jatkaa älyliikenteen pitkän linjan ammattilainen Karri Salminen CGI Suomi Oy:sta. Vuoden 2022 hallituksen jäsenet ja varajäsenet löytyvät ITS Finlandin uutisesta.

”Vuosi 2022 on digitaalisen transformaation kiihdytysaikaa myös liikkumisen osalta. Suomessa tulee nopeuttaa uusien palvelujen käyttöönottoa myös vastauksena koronan aiheuttamiin haasteisiin,” Salminen tiivistää odotuksiaan tulevalle vuodelle.

Leila Lehtinen ITS Finlandin hallituksen varapuheenjohtajaksi

Uusi hallituskausi käynnistyi varapuheenjohtajan valinnalla ja hallitus valitsi uudeksi varapuheenjohtajaksi Leila Lehtisen, joka toimii matkustaja- ja liikennöitsijäpalveluista vastaavana johtajana Matkahuollossa. Digitaalinen transformaatio työllistää Lehtistä runsaasti, ja näkyy konkreettisesti muun muassa uusina mobiilipalveluina. Hyvänä esimerkkinä Lehtinen nostaa osoitteesta osoitteeseen opastavat multimodaalit matkaketjupalvelut kännykässä. Digitaalisuuden aiheuttama epäjatkuvuus sekä transformaatio tulevat arjessa vastaan päivittäin.

Lehtisen ydinosaamista ovat asiakaskeskeiset, innovatiiviset digitaaliset palvelut uusilla teknologioilla. Ennen Matkahuoltoa Lehtinen on toiminut globaalin SaaS-kasvuyrityksen myynnin ja markkinoinnin vetäjänä. Lehtisellä on vahva tausta teknologiayrityksistä ja tuoreen varapuheenjohtajan sanoin, teknologian, erityisesti digitaalisten palveluiden, tuomat hyödyt inspiroivat edelleen. Tuloksia on syntynyt liiketoiminnan ja myynnin vastuutehtävissäMicrosoftilla, HP ja Dellillä ja liikennealan toimialatuntemusta Lehtinen on kerryttänyt ennen Matkahuollolle siirtymistään Tiedolla, sekä aikaisemmissa yhteiskunnallisissa vaikuttamistehtävissä.

”ITS Finlandin työ alan toimijoiden kokoajana ja yhteisten teemojen edistäjänä on tehnyt minuun vaikutuksen ja on hienoa päästä tähän syvemmin mukaan,” Lehtinen sanoo.

Tärkeänä teemana Lehtinen nostaa älyn lisäämisen liikkujien ja matkustajien palveluiden parantamiseksi ja vaihtoehtojen lisäämiseksi. Vuosi 2022 on tärkeä valtakunnallisen vaikuttamisen näkökulmasta, eikä vähiten lähestyvien eduskuntavaalien vuoksi. ITS Finland on aktiivisesti mukana tuomassa keskusteluun älyliikenteen monipuolisia mahdollisuuksia kestävän liikenteen toteutuksessa.

”Älyn lisääminen liikenteessä tuo oikeastaan rajattomasti mahdollisuuksia pyöräilyssä, autoilussa, julkisessa liikenteessä – liikkumisessa tavasta riippumatta. Uusille ratkaisuille tarvitsee antaa mahdollisuus menestyä myös kaupallisesti ja vientiratkaisuina,” Lehtinen painottaa ja summaa loppuun: ”ITS Finland tuo yhteen yksityisen ja julkisen sektorin toimijoita sekä laajan ammattikirjon. Myös naisten osuus on luontevasti lisääntynyt ja heille osaamisineen on syytä tehdä tilaa”.

Toivotamme lämpimät onnittelut Leilalle uudesta roolista ja samalla kiitämme hallituksen varapuheenjohtajana viime vuodet toiminutta Telian Jouni Sintosta hyvästä työstä, joka jatkuu edelleen osana hallitustyöskentelyä.

Uusia painotuksia vuodelle 2022

ITS Finlandin toiminnan päätavoitteena on tuoda liikenteen digitalisaation koko keinovalikoima liikennejärjestelmän kehittämisen ytimeen ja kestävän liiketoiminnan perustaksi.

Vaikuttaminen, verkottaminen ja viestintä säilyvät ITS Finlandin keskeisinä tapoina edistää digitalisaation täysimittaista hyödyntämistä Suomen liikennejärjestelmän kehittämisessä. Näiden keinojen lisäksi vuonna 2022 panostamme entistä enemmän viennin edistämiseen ja näemme, että tulevien vuosien merkittävät investoinnit sekä elvytysrahastot tarjoavat uusia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille sekä muille liikennealan toimijoille kasvaa ja viedä osaamistamme maailmalle. Näihin liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet on kuvattu toimintasuunnitelmassa, joka on luettavissa ITS Finlandin sivuilla.

Vuoden 2022 painopisteenä on jatkaa työskentelyä digitalisoituvan liikenteen ekosysteemien synnyttämiseksi ja edistää suomalaisen älykkään ja kestävän liikenteen osaamisen etenemistä niin kansallisessa kuin kansainvälisessäkin markkinassa. Liikenteen ilmastopoliittiseen työhön osallistuminen digitalisaation keinoja korostaen on niin ikään yksi toimintaamme ohjaavia teemoja vuonna 2022. Keskeisinä työkaluina ovat Liikennealan kestävän kasvun ohjelmaan osallistuminen ja liikenteen kiertotalouden edistämishankkeen koordinointi.

Vuonna 2022 osallistumme aktiivisesti liikenteen tulevaisuuskeskusteluun sekä alan toimintaympäristön kehittämiseen. Osallistumme erityisesti Liikenne12-suunnitelman toimeenpanoa ja rahoitusmalleja koskevaan keskusteluun sekä Suomen kantojen valmisteluun liittyen EU:n linjauksiin. Tiedotamme verkostoamme älyliikenteeseen liittyvistä keskeisistä EU:n strategioista ja ohjelmista, kuten Fit for 55, ITS Directive revision, Smart and Sustainable Mobility Strategy, Horizon Europe ja NextGenerationEU. Valmistelemme sekä tuomme esille ITS Finlandin linjauksia älykliikenteen edistämiseen tarvittavista toimenpiteistä seuraaviin eduskuntavaaleihin liittyen.

Kansainvälisen yhteistyön kehittäminen on yksi keskeisiä tavoitteita vuodelle 2022. Kehitämme pohjoismaiden ja Viron välistä ITS Nordic+ yhteistyötä ja brändiä sekä osallistumme lukuisiin yhteisiin tapahtumiin. Laajennamme nykyistä yhteistyötämme Business Finlandin kanssa, joka on keskeisiä kumppaneita ITS Finlandin viennin edistämisen toimenpiteissä. Lisäksi ITS Finland osallistuu aktiivisesti eurooppalaisen ITS Nationals -verkoston toimintaan.

 


Tiedolla apua arjen sähköautoiluun

Sähköautoilun suosio kasvaa Suomessa kovaa vauhtia. Suosiota selittävät muun muassa ajoneuvojen tekniikan kehittyminen, valikoiman parantuminen sekä lisäksi erilaiset hankintatuet, jotka ovat kohdistuneet niin ajoneuvojen kuin niiden tarvitseman latausinfran hankkimiseen. 

Joulukuussa 2021 rekisteröidyistä uusista autoista 44 prosenttia oli ladattavia, eli täyssähköautoja ja ladattavia hybridejä. Kasvavasta suosiosta huolimatta sähköautoiluun siirtyminen on vielä monelle kotitaloudelle ja yritykselle vierasta. 

Arjen älykäs sähköautoilu -hanke kokoaa vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät esimerkiksi sähköauton hankintaan, lataamiseen, käyttötapoihin tai kierrättämiseen. Lisäksi hankkeessa kerätään tietoa työsuhdeautoilusta sekä kiinteistöjen ja taloyhtiöiden keinoista edistää sähköautoilua. 

Sähköinen liikenne ry:n aloitteesta lähtenyt Arjen älykäs sähköautoilu -hanke kokoaa yhteen useita alan toimijoita, jotka tarjoavat asiantuntemustaan ja haluavat osaltaan helpottaa sähköautoiluun siirtymistä Suomessa. 

– On hienoa, että niin monet sähköisen liikenteen toimijat yhdistävät osaamisensa ja tuottavat koordinoidusti tietoa sähköautoiluun liittyviin kysymyksiin, iloitsee Sähköinen liikenne ry:n toimitusjohtaja Heikki Karsimus. 

– Hankkeeseen on saatu mukaan erittäin laaja osallistujakenttä monelta eri sektorilta. Mukana on auto- ja energia-alan yrityksiä ja etujärjestöjä, tutkimuslaitoksia, julkisia toimijoita ja muita sähköisen liikenteen kehityksestä kiinnostuneita toimijoita omalla asiantuntijuudellaan. Hankkeen päärahoittajan Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskuksen (STEK) lisäksi sitä rahoittavat useat alan keskeiset toimijat, kertoo hanketta koordinoivan Korkia Consulting Oy:n Executive Chairman Martti Malmivirta. 

Liikenne on merkittävä CO2-päästöjen aiheuttaja ja liikenteen sähköistyminen on avaintoimenpide päästöjen vähentämisessä. Sähköautoilla onkin merkittävä rooli autoilun ja liikkumisen tulevaisuudessa. 

 – Uusien teknologioiden käyttöönotto ja laajamittainen yleistyminen on usein hidasta. Luotettavan ja puolueettoman viestinnän ja neuvonnan avulla kynnystä käyttöönottoon madalletaan ja samalla vauhditetaan kestävää kehitystä edistävien ratkaisujen yleistymistä. Tästä Motivassa on kokemusta muun muassa aurinkosähköjärjestelmien hankintaan liittyvässä neuvonnassa, johtava asiantuntija Jaakko Ketomäki valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy:stä kertoo. 

Arjen älykäs sähköautoilu -hankkeessa mukana olevat toimijat: ABB Oy, Aidon Oy, ALD Automotive, Alfen Elkamo Oy, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, Autoalan Keskusliitto ry, Autoalan Tiedotuskeskus, Autotuojat ja -teollisuus ry, EMabler Oy, Energiateollisuus ry, Ensto Finland Oy, Helen, ITS Finland ry, Kempower Oy, Korkia Consulting Oy, LUT-yliopisto, LeasePlan Finland Oy, Motiva Services Oy, Onninen Oy, Parkkisähkö Oy, Plugit Finland Oy, Raecom Oy, S-ryhmä, Suomen Autokierrätys Oy, Suomen Kiinteistöliitto ry, Sähköautoilijat ry, Sähköinen liikenne ry, Tampereen yliopisto, Veho Oy Ab, Virta, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Tmi Vesa Linja-Aho, Wapice Oy 

ITS Finland on mukana edistämässä arjen älykästä sähköautoilua

Kiertotalouden mukaisten älykkäiden ratkaisujen hyödyntäminen meidän jokaisen arjen liikkumisessa ei ole niin haastavaa, kuin monesti annetaan ymmärtää. Tieto, suositukset ja laadukkaat yksinkertaistukset ovat vain hajallaan.

ITS Finland on mukana Arjen älykäs sähköautoilu -hankkeessa sen tuottaman ja edustaman asiantuntevan ja puolueettoman tiedon tuottamisen johdosta. Hanke tuo älykkäät kiertotalouden mukaiset ratkaisut sähköautojen saralla entistä useamman tietoisuuteen, kumoaa sähköistymistä koskevia myyttejä ja auttaa meitä jokaista tekemään halutessaan kestävämpiä ratkaisuja liikenteen saralla.


Lisätiedot

Korkia Consulting Oy
Martti Malmivirta
Executive Chairman
040 555 4720
martti.malmivirta@korkia.fi  

Sähköinen liikenne ry
Heikki Karsimus
toimitusjohtaja
040 564 9020
heikki.karsimus@teknologiateollisuus.fi 

Motiva Services Oy
Jaakko Ketomäki
johtava asiantuntija
050 300 0119
jaakko.ketomaki@motiva.fi 


Kansainvälisyys ja kestävyys vauhdittivat ITS Finlandin vuotta 2021

Vuosi 2021 alkaa olla loppusuoralla ja ollut olosuhteista huolimatta varsin tapahtumarikas. Vuosi on opettanut nöyryyttä ja ketteryyttä, asioita on pitänyt suunnitella ihan kuin ennenkin, mutta samalla on pitänyt olla valmiina muuttamaan suunnitelmia lennosta. Pieni säätäminen ei ole kuitenkaan haitannut, kun suunta on ollut selvä. Liikenteen kestävyystavoitteet ovat vain tiukentuneet ja liikennejärjestelmän älykäs ja kestävä kehittäminen on jatkunut tauotta maailman menosta huolimatta.

”Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin” -sanonta on osoittautunut paikkansa pitäväksi myös korona-aikana. EU:n talouselvytyksen kohdistuessa vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen on eri puolella käynnistetty laajat toimet koronaelvytyksen nimissä. Euroopassa puhutaan sadoista ja maailmalla tuhansista miljardeista. Suomi on tähän asti onnistunut poikkeuksellisen hyvin koronataudin torjunnassa, seuraavaksi pitäisi pärjätä yhtä hyvin kilpailussa elvytysmiljardeista. Elvytyseuroja ei todennäköisesti tulla tarjoamaan Suomeen vaan ne pitää hakea sieltä euro ja hanke kerrallaan. Tämä on meillä kirkkaana mielessä, kun suuntaamme ensi vuoteen.

Kestävyys ja vienti hanketyöskentelyn pilareina

Liikennealan kestävän kasvun ohjelma on liikenteen toimialan yhteinen työkalu vientivetoisen kasvun aikaansaamiseksi. Kasvuohjelman päivitys julkaistiin kesällä ja painotusta siirrettiin kansallisesta kehittämisestä kansainvälistymiseen. Kasvuohjelmatyötä on viety sitkeästi eteenpäin koronasta huolimatta ja sen perusajatukselle ja tavoitemaailmalle uusien innovaatioiden, kasvuyritysten ja uusien työpaikkojen synnyttämiseksi on totisesti tarvetta, kun alamme siirtyä yhteiskuntana velanotosta velanmaksuun. Toivottavasti pääsemme aidosti siirtämään fokusta innovaatiotoiminnasta vientitoimintaan muutenkin kuin virtuaalimoodissa. Ohjelman puitteissa tuotettu Future Mobility Finland -sivusto on saanut alan toimijat hienosti mukaan. Sivusto toimii koko alan näyteikkunana kansainväliselle yleisölle ja parhaiden artikkelien näkyvyys lasketaan jo kymmenissä maissa ja tuhansissa henkilöissä.

Kiertotalouden saralla vuosi 2021 eteni vauhdilla. Oulun, Tampereen, Lahden, Turun, Vantaan, Helsingin, Sitran ja Smart & Clean -säätiön yhteinen liikenteen kiertotalouden hanke fokusoi toimintansa liikenteen palveluiden edistämiseen sekä kiertotalouden konkretisoimiseen. Raskaan sähköisen liikenteen ekosysteemin avustus saatiin maaliin, kiertotalouden viestejä vietiin niin kansallisiin strategioihin kuin kansainvälisille areenoille. Yhteistyötä ruokittiin niin teemakohtaisten tietopajojen kuin kahdenvälisten toimien kautta. Vuoden 2022 toimenpiteet ovat selkeinä edessä ja uusi vuosi käynnistyy täydellä tarmolla: harvaa uutta teknologiaa tai palvelukonseptia luodaan ilman, että kiertotalouden tavoitteet eivät olisi mukana.

Aktiivista vaikuttamista

Työtä on tehty myös lukuisissa alan työ-, ohjaus- ja johtoryhmissä, foorumeissa ja valiokunnissa. Olemme aktiivisesti osallistuneet liikennemarkkinoista käytävään keskusteluun sekä älykkään liikenteen näkökulmien esiintuontiin eri foorumeilla ja kuulemistilaisuuksissa. Painotamme johdonmukaisesti yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön tärkeyttä ja erityisesti ”Liiketoimintaa liikenteestä” -ajattelua. Eduskuntakuulemisia ja lausuntoja liikennejärjestelmän digitalisoitumiseen ja uudistamiseen liittyen on ollut parisen kymmentä. Kaikki lausunnot löytyvät nettisivuiltamme.

Vuoden 2021 kohokohta koettiin Hampurissa

Tapahtumien osalta vuosi 2021 on ollut tasapainoilua verkostoitumisen onnistumiseksi muuttuvan tilanteen ja ohjeistusten keskellä. ITS Finlandin oma kevätseminaari järjestettiin huhtikuussa virtuaalisena. Vienti ja kasvu teemoittivat tapahtumaa niin yritysten kuin liikennealan kestävän kasvun ohjelman näkökulmista. Voit katsoa tapahtuman tallenteen ITS Finlandin Youtube-kanavalta.

Keväällä verkostomme eli vielä visusti etäyhteyksien varassa, mutta tästä huolimatta suuntasimme alkuvuodesta Britannian markkinoille virtuaalidelegaatiolla yhdessä ITS Estonian ja ITS UK:n kanssa sekä vierailimme Washingtonissa suurlähettilään yrityskahveilla. Avaukset olivat laadultaan ensimmäisiä ja aiomme jatkaa vastaavia delegaatioita sekä virtuaalisina että fyysisinä samalla syventäen yhteistyötämme Business Finlandin ja Team Finlandin kanssa entisestään.

Syksy johdatteli ITS Finlandin verkoston onnistuneelle matkalle ITS World Congressiin Hampurissa. Mukana oli kaikkiaan 20 suomalaista toimijaa. Yhteisellä Nordic+ osastollamme Norjasta, Ruotsista, Tanskasta ja Virosta oli älyliikenteen ammattilaisia yli 60 eri organisaatiosta. Omat tapahtumamme verkostopäivä ja syysseminaari järjestyivät syksyisessä Helsingissä onnistuneesti.

Alan näkyvyyttä ja yrityksiä tuotiin esille mm. osallistumalla KasvuOpen -ohjelman ”Tulevaisuuden liikenne kasvupolku” -osion toteuttamiseen, jossa ensimmäistä kertaa valittiin vuoden kasvuyritykseksi liikennealan yritys eli Unikie Oy. Omien tilaisuuksien lisäksi osallistuimme useiden virtuaalitilaisuuksien järjestämiseen yhdessä jäsenien ja yhteistyökumppaneiden kanssa sekä osallistuimme puhujina useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin tilaisuuksiin.

ITS Finlandin verkosto kasvoi uusilla jäsenillä vuonna 2021

Aktiivinen työskentely alan kehittämisen eteen on huomattu myös muualla ja uusia jäseniä liittyikin vuoden aikana 13 yritystä edustaen laajalti eri älykkään liikenteen tulokulmia eli Destia Oy, Helkama-Auto, Korkia Consulting Oy, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy, Lassila & Tikanoja Oyj, Linja-autoliitto, Proxion Oy, Safety4Traffic, Scouter Mobility, Siili Solutions, Suomen Autokierrätys, Taaleri ja TIER Mobility Finland.

Olemme jatkaneet aktiivista yhteistyötä ITS Nordic+ toimijoiden kanssa sekä NOMAD -hankkeessa että yhteisen tekemisen suunnittelussa. Näemme Nordic+ yhteistyön kehittämisen ja tiivistämisen erittäin mielenkiintoisena mahdollisuutena jäsenistöllemme sekä matalan kynnyksen jatkeena kotimarkkinoille että kumppanien löytämisessä. Nyt katseet kohdistuvat jo ITS World kongressiin 18.-22.9.2022. Kuulumme myös Erticon yhteydessä toimivaan verkostoon Network of the National ITS Associations (NITS), jossa Sanni on mukana Coordination Committeen jäsenenä. Verkostoa kannattaa hyödyntää.

Vienti ja kasvu viitoittavat vuoden 2022 tavoitteita

Marraskuun syyskokouksessamme linjasimme ensi vuoden tekemistämme ja sovimme vienninedistämisen painoarvon nostamisesta aiempien viestinnän, vaikuttamisen ja verkostoimisen rinnalle.

Joulukuussa pidimme uuden Akatemiajaoksen perustamiskokouksen, jolta odotamme tulevaisuudessa paljon alan kehittämisen suuntaamisessa ja Triple Helix -mallin edistämisessä. Akatemiajaoksen puheenjohtajana aloittaa professori Pekka Leviäkangas Oulun yliopistosta ja varapuheenjohtajana professori Heikki Liimatainen Tampereen yliopistosta. ITS Finland toimii Akatemiajaoksen sihteerinä. Akatemiajaos tulee vahvistamaan ITS Finlandin roolia liikennealan asiantuntijaverkostona.

Liikennealasta on askel kerrallaan ja laajalla yhteistyöllä kehittymässä vahva osaamisintensiivinen ja vientivetoinen toimiala. Edelläkävijäyrityksemme ovat jo vahvasti mukana kansainvälisillä markkinoilla auraamassa tietä muille. ITS Finland on mukana talkoissa ja haluamme verkostona kasvaa keskeiseksi toimijaksi liikennealan vientivetoisen tulevaisuuden rakentamisessa.

Hyvää joulun odotusta ja iloista uutta vuotta!

Toivotamme kaikille oikein rentouttavaa joulunaikaa ja menestyksekästä uutta vuotta 2022!

Joulukorttirahat olemme lahjoittaneet Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräykseen.

Sanni, Eemil & Marko


Earth

ITS Finlandin hallitus on valittu vuodelle 2022

ITS Finlandin syyskokous 18.11.2021 on valinnut yhdistyksen puheenjohtajan sekä hallituksen.

Hallituksen jäseninä ja varajäseninä hallituskaudella 2022 ovat edustajat ITS Finlandin avainjäsenistä, verkostojäsenistä sekä avainkumppaneista.

ITS Finlandin hallituksen puheenjohtajaksi kausille 2022 – 2023 valittiin Karri Salminen CGI Suomi Oy:sta yhdistyksen vaalivaliokunnan esityksen mukaisesti.

Paljon onnea sekä lämpimästi tervetuloa mukaan hallitukseen kaikille valituille edustajille sekä puheenjohtajalle!

Avainjäsenet hallituksessa

CGI Suomi Oy Julia Heiskanen
Kristoffer Vasara (vara)

Fintraffic Oy Aapo Anderson
Janne Lautanala (vara)

Helsingin seudun liikenne (HSL) Hannu Heikkinen
Mari Flink (vara)

Ilmatieteen laitos Vesa Kurki
Jaakko Nuottokari(vara)

MaaS Global Oy Sampo Hietanen
Jarkko Jaakkola (vara)

PayIQ Oy Tuomo Parjanen
Pirkka Lankinen (vara)

Ramboll Oy Kimmo Ylisiurunen
Tomi Laine (vara)

Semel Oy Börje Nummelin
Henrik Hultin (vara)

Telia Finland Oyj Jouni Sintonen
Tapio Levä (vara)

TietoEVRY Oyj Christian Sundell
Esa Järvinen (vara)

VTT Oy Ari Aalto
Raine Hautala (vara)

Verkostojäsenet hallituksessa

ŠkodaTranstech Oy Jaakko Nousiainen
Helkama-Auto Oy Maija Koskela (vara)

Liikennevirta Oy Elias Pöyry
Tampereen yliopisto Heikki Liimatainen (vara)

Finnpilot Oy Aki Marjasvaara
Hämeen liitto Juuso Helander (vara)

Dynniq Finland Oy Tuomo Eloranta
Infotripla Oy Juha Laakso (vara)

Sweco Finland Oy Juha Inkiläinen
Helsingin kaupunki Kaisa Saario (vara)

Siemens Mobility Oy Juha Lehtonen
Cinia Oy Jussi Kiuru (vara)

RoadscannersOy Timo Saarenketo
Unikie Oy Esko Mertsalmi (vara)

WSP Finland Oy Riku Huhta
Sensible4 Oy Harri Santamala (vara)

Matkahuolto Oy Leila Lehtinen
Amazon Web Services Oy Ida Schauman (vara)

Avainkumppanit hallituksessa

Liikenne- ja viestintäministeriö Atte Riihelä
Antti Paasilehto (vara)

Tampereen kaupunki Mika Kulmala
Ari Vandell (vara)

Traficom Eetu Pilli-Sihvola
Pietari Pentinsaari (vara)

Väylävirasto Risto Murto
Jari Myllärinen (vara)


Auto maantiellä

Liikennevakuutusjärjestelmä pitää pintansa liikenteen murroksessa

Liikenneala uudistuu nyt nopeasti. Liikenne sähköistyy, digitalisoituu, automatisoituu, ja liikennevälineiden omistamiseen, vuokraamiseen ja jakamiseen syntyy uusia toimintamalleja. Tuoreen selvityksen mukaan nykyinen liikennevakuuttamisjärjestelmä on toimiva myös lähitulevaisuudessa. Liikennevälineiden teknologinen kehittyminen ja liikenteen uudet palvelut näkyvät ensisijaisesti vakuutusjärjestelmän sisällä esimerkiksi lopullisen korvausvastuun kohdentumisessa. Vahingon kärsineen osalta vakuutusturva pysyy ennallaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön Liikennealan kestävän kasvun ohjelman puitteissa selvitettiin, miten hyvin nykyinen lainsäädäntö ja liikennevakuutusjärjestelmä vastaavat kehittyvän toimintaympäristön tarpeisiin. Lisäksi tavoitteena oli luoda järjestelmästä kansallinen kilpailuetu, joka mahdollistaa uusien innovaatioiden testaamisen ja varhaisen käyttöönoton Suomessa.

Uusien liikenteen palveluiden tulee voittaa käyttäjiensä luottamus, ja toimivalla vakuutusturvalla on tässä keskeinen rooli. Liikennevakuutuksesta korvataan vahingosta aiheutuneet henkilövahingot sekä ulkopuolisille aiheutuneet omaisuusvahingot. Kattavan turvan kannalta on tärkeää varmistaa, että myös muun muassa automaatiojärjestelmien aiheuttamissa liikennevahingoissa kolmannelle osapuolelle aiheutuneet vahingot pystytään korvaamaan yhtä tehokkaasti kuin ennenkin.

Tällä hetkellä lainsäädännöllinen painopiste on siinä, miten poistetaan teknologisen kehityksen esteitä ja miten automaatio jalkautetaan liikenteen sekaan. Tulevaisuudessa liikenteen automaation osalta on ratkaistava myös vastuukysymyksiä: mitä sääntöjä sovelletaan, kun automaatiojärjestelmä ohjaa kulkuneuvoa ja on osallisena liikennevahingossa? Selvityksessä todettiin, että ajamisen automaatioon liittyvissä kokeiluissa liikennevakuuttaminen toimii jo nykyisellään toivotulla tavalla. Sen sijaan pohdintaa herätti se, millaiset valmiudet vakuutusyhtiöillä on vahinkotapauksissa vastaanottaa ja tulkita ajamisen automaatiojärjestelmien tuottamaa dataa tulevaisuudessa.

Liikennevakuutusjärjestelmän sisäisten mekanismien, kuten vastuukysymysten, lisäksi selvityksessä tarkasteltiin myös järjestelmän rajoja koskevia kysymyksiä, kuten matkaketjujen vakuuttamista sekä uusien sähköisten liikkumisvälineiden, kuten sähköpotkulautojen, roolia liikennevakuuttamisessa.  Koska nämä uudet tuotteet ja palvelut jäävät pakollisen liikennevakuutusjärjestelmän ulkopuolelle, tulisi vahinkoihin varautua vapaaehtoisella vakuutuksella.

Liikennevakuutusjärjestelmän soveltuvuutta tulevaisuuden liikenteeseen tutkittiin myös vakuutusvelvollisuuden piiriin kuuluvilla esimerkeillä, kuten ajoneuvojen yhteiskäyttöpalvelut ja yksityishenkilöiden välinen ajoneuvon vertaisvuokraus. Näiden kohdalla havaitut kehityskohteet liittyvät etenkin mahdollisten bonusmenetysten kohdistumiseen, vapaaehtoisiin lisäturviin sekä ajoneuvorekisterin käyttötietoluokitteluihin.

Nykyinen liikennevakuuttamisjärjestelmä osoitti toimivuutensa lähitulevaisuudessa käyttöön tulevien uusien palveluiden ja liikennevälineiden osalta. Niiden sujuva käyttö osana muuta liikennettä vaatii kuitenkin kehitystyötä eri toimijoiden välillä muun muassa vapaaehtoisen vakuutusturvan ja rekisterijärjestelmien osalta. Liikennevakuuttamisen tulevaisuusfoorumi kokoontuu jatkossa vuosittain vaihtamaan ajatuksia liikenteen uusista trendeistä ja pyrkii siten varmistamaan, että suomalainen liikennevakuutusjärjestelmä on ajan hermolla tai jopa aikaansa edellä.

Lue raportti kokonaisuudessaan täältä.


Lisätiedot:

Lakimies Minna Anttonen, p. 040 922 5526

Vakuutuspäällikkö Lauri Linna, p. 040 450 4591

Teknologiapäällikkö Tapio Koisaari, p. 040 450 4782

Johtaja Janne Jumppanen, p. 040 450 4543

Viestintä, p. 040 450 4700

Sähköpostitse: etunimi.sukunimi@vakuutuskeskus.fi

Liikennevakuutus on lakisääteinen ja pakollinen vakuutus.  Liikennevakuutuksesta korvataan liikennevahingosta aiheutuneet henkilövahingot sekä ulkopuolisille aiheutuneet omaisuusvahingot. Henkilövahingot korvataan myös liikennevahingon aiheuttaneelle osapuolelle.

Liikennevakuutuskeskus turvaa viimekädessä liikennevahingon kärsineen oikeudet ja huolehtii lakisääteisen liikennevakuutuksen laiminlyönnin seurauksista. Lukuisia kansainvälisiä tehtäviä hoitavan keskuksen jäseniä ovat kaikki liikennevakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt Suomessa.


Nainen Helsingissä

Liikennealan kestävän kasvun ohjelma edistämään innovaatioita ja kansainvälistymistä

Tulevaisuuden liikennejärjestelmää rakennetaan parhaillaan. Kaikissa maailman maissa ja kaupungeissa suunnitellaan ja rakennetaan uusia liikkumisen ratkaisuja. Samanaikaisesti yritykset kehittävät uusia datapohjaisia liikkumisen ja kuljettamisen palveluja, käyttövoimaratkaisuja, algoritmeja, teknologioita ja liiketoimintamalleja. Liikennesektorista on tullut erittäin mielenkiintoinen toimiala, jossa on runsaasti kysyntää suomalaiselle osaamiselle.

Älykäs ja kestävä liikennejärjestelmä sisältää uusia liiketoimintamahdollisuuksia kaikilla tasoilla ja läpi koko järjestelmän. Perinteisesti suurimmat liiketoiminta-alueet ovat löytyneet järjestelmän kapasiteettia lisäävistä ratkaisuista, mutta yhteiskunnalliset tavoitteet yhdessä digitalisaation kanssa ovat muokkaamassa koko liikennesektoria. Nyt kasvussa ovat erityisesti tehokkuutta ja kestävyyttä edistävät ratkaisut, joissa keskiössä on digitaalinen uudistuminen, vihreä siirtymä sekä käyttäjälähtöiset innovaatiot. Käyttäjälähtöisyys on älykkään liikennejärjestelmän tärkein lähtökohta, kestävyys on sen tärkein päämäärä ja digitalisaatio on sen tärkein rakennuselementti.

Suomessa liikenteen digitalisoitumisen parissa työskentelee jo satoja yrityksiä, joista suurimmat ovat globaaleja pörssiyhtiöitä ja pienimmät alaa disruptoivia startup -yrityksiä. Osa yrityksistä on erikoistunut uusien kuluttajille suunnattavien palvelujen toteuttamiseen ja osa laajemmin koko liikennejärjestelmän digitalisoimiseen. Suomalainen osaaminen digitalisaation saralla on maailman kärkeä ja digitaalinen infra on osoittautunut kansainvälisessä vertailussa erittäin kilpailukykyiseksi. Suomi onkin erinomaisesti asemoitunut suhteessa uudistuviin liikenteen markkinoihin.

Suomen tulevaisuuden kannalta liikennepoliittisten tavoitteiden saavuttamistakin tärkeämpänä voitaneen pitää elinkeinopoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Mietittäessä niitä aloja, joilla Suomeen saadaan uusia kasvuyrityksiä ja uusia työpaikkoja, liikenteen digitalisaatio on varmasti yksi potentiaalisimmista aloista. Liikenteen toimialalle ollaan liikennealan kestävän kasvun ohjelmassa rakentamassa professori Mariana Mazzucaton peräänkuuluttamaa ekosysteemi -ajattelua, jossa yhdistyvät valtion, kaupunkien, tutkimuslaitosten ja yritysten intressit. Ensimmäiset ekosysteemirakenteet ovat jo toiminnassa, ja uusia rakennetaan aktiivisesti alan toimijoiden kesken.

Liikennealan kestävän kasvun ohjelma on julkaistu

Liikennealan vientivetoisen kasvun edistäminen on yksi ITS Finlandin tämän vuoden painopistealueista. Keskeisinä työkaluina ovat tänään julkaistut ”Liikennealan kestävän kasvun ohjelma 2021-2023” ja ”Liikennealan pelikirja” sekä tiivistyvä kansainvälinen yhteistyö ITS Nationals ja erityisesti ITS Nordics+ toimijoiden kesken. Lue lisää Liikennealan kestävän kasvun ohjelmasta Liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteesta.

Omasta puolestamme toivotamme kaikki toimijat mukaan kasvuohjelmatyöhön ja myös verkostomme muuhun monipuoliseen tekemiseen. Tästä on erinomaisen hienoa jatkaa hyvin ansaittujen kesälomien jälkeen.


ITS Finlandin Kevätseminaari järjestettiin 22.4.2021

ITS Finlandin Kevätseminaari kokosi huhtikuussa noin 200 osallistujaa liikenteen ja logistiikan toimialalta kuulemaan älykkään ja kestävän liikenteen verkoston ajankohtaisimmista teemoista iltapäivän kestäneeseen virtuaaliseminaariin.   

Kasvu ja vienti ovat viitoittaneet ITS Finlandin parasta aikaa päivittyvän Liikennealan kansallisen kasvuohjelman suuntaa kevään ajan, ja aihe valikoitui myös Kevätseminaarin teemaksi. Suomalainen alan osaaminen ja ammattitaito ovat maailman mittakaavassa ensiluokkaista ja yritysten viennilliset onnistumiset sekä kansainvälisesti kasvavat verkostot hyödyttävät kaikkia alan toimijoita. Kevätseminaari tarjoili kuulijoilleen sekä hienoja kasvutarinoita verkostomme yrityksistä että työkaluja, jotka ovat avuksi vienti- ja kasvutavoitteiden saavuttamisessa. 

Eväitä kansainvälistymiseen yritysten tarinoista 

Solitan kansainvälisen kasvutarinan kärki tiivistyi tiukkaan fokukseen: data ja teknologiset kyvykkyydet ovat yrityksen kansainvälistymisstrategian keskiössä. Suomalainen osaaminen erityisesti pilvinatiiveissa dataratkaisuissa on hyvässä maineessa ja avaa ovia maailmalla. Referenssejäkin tarvitaan ja onnistunut yhteistyö pohjoismaisten suuryritysten kanssa antaa uskottavuutta kansainvälisemmillekin markkinoille. Paketoidut ja tuotteistetut ratkaisut puhuttelevat Euroopan markkinoilla ja osaamisen vienti paikallisia kouluttamalla varmistaa viennin muuntumisen kasvuksi kohdemarkkinassa. 

Siemens Mobilityn esityksessä kuultiin esimerkkejä siitä, kuinka kansainvälinen suuryritys voi tarjota väylän alan muiden toimijoiden kansainvälistymiselle kumppanuuksien kautta. Yrityksen teknologiat auttavat myös muita kotimaisia toimijoita tehostamaan toimintaansa pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa. Siemens toimii myös start-upeja rahoittavan Next47-pääomasijoitusyhtiön taustalla, jonka kautta mukaan valitut yritykset saavat rahoituksen lisäksi pääsyn Siemensin globaaliin verkostoon.  

Suomalainen sähköisen liikenteen osaaminen on kysyttyä myös latausratkaisuissa – siitä kertoo Kempowerin kansainvälinen kasvu. Yrityksellä on korkealle tähtäävät kasvutavoitteet Euroopan markkinoille ja useaan maahan on jo jalkauduttu. Kasvu on lähtenyt liikkeelle paikallisista pilottihankkeista – yrityksen maineen kiirimistä ovat vauhdittaneet onnistuneiden hankkeiden lisäksi näkyvyys lehdistössä ja sosiaalisessa mediassa. Viestinnässä on voimaa ja Kempowerin esimerkki kertoo siitä, kuinka tarina laadusta ja osaamisesta voi lähteä leviämään ja poikia sitä kautta kasvua.  

 Liikennealan kestävän kasvun ohjelma asettaa kasvutavoitteet korkealle 

Liikennealan kestävän kasvun ohjelman tavoite on kunnianhimoinen: vuoteen 2025 mennessä liikennealalla tulisi toimia 5 – 7 uutta kansainvälistä ekosysteemiä ja alalla työskentelevien määrän tulisi kasvaa 10 000 tekijällä. Yritysten rooli onnistumisessa on merkittävä ja sitä tukee alan innovaatioita mahdollistava regulaatio sekä investointien kohdistuminen alan yrityksille. Yhtenä käytännön mahdollistajana tällä saralla toimii Business Finland, jonka älykkään liikenteen sekä energia-alan ohjelmat tukevat yrityksiä sekä rahoituksen että verkostojen ja ekosysteemien näkökulmasta. Jo nyt akkuteollisuuden alalla toimii yli 10 elinvoimaista ja kansainvälistä ekosysteemiä.  

Kaupungeilla ja valtiolla on rooli yritysten kasvun mahdollistajana. Pilotit ja kokeilut toimivat lähtölaukauksena innovaatioille sekä uusien liikkumisratkaisuiden pääsylle markkinaan, mutta vähintään yhtä tärkeää on löytää keinot toimivien mallien skaalautumiselle sekä tiedon jakamisen että investointikyvykkyyden kautta.  

Suomella on vahva brändi älykkään liikenteen osaajana ja meneillään olevan liikkumisen murroksen myötä suomalaiselle osaamiselle on näkyvissä uusia markkinoita. Brändityö edistyy myös kasvuohjelman puitteissa kansainvälisiä ITS-verkostoja hyödyntäen.  

Olitko jo kuullut Team Finlandista? 

Verkostoja kansainvälistä kasvua hakeville yrityksille tarjoaa Suomessa myös Team Finland. Juha Markkasen, Ulkoministeriö, esityksessä kuultiin kattava lista tahoista, joihin yritykset voivat olla yhteydessä niin omissa kotikunnissa kuin kohdemaan suurlähetystöissä ja kunniakonsulaateissa. Laajalle levittäytynyt Team Finland on olemassa yrityksiä varten ja tukee vientikohdemaan markkinan analysoinnissa, oikeiden verkostojen ja yhteistyötahojen löytämisessä sekä konkreettisten liiketoimintamahdollisuuksien löytymisessä.  

Kevätseminaarin tallenne on katsottavissa ITS Finlandin Youtubessa – kiitos puhujille, panelisteille ja osallistujille hienosta tapahtumasta. Toivottavasti seuraavan kerran tapaamme jo kasvotusten! 


Uskallus ja yhteistyö kuuluivat Väylät ja liikenne -päivillä

Väylät ja liikenne -tapahtuma kokosi noin 600 liikennealan vaikuttajaa, asiantuntijaa ja päättäjää virtuaalisesti Tampere-talolle kuulemaan ja keskustelemaan alan ajankohtaisimmista teemoista.  

Kaksipäiväisessä tapahtumassa tarkasteltiin liikennejärjestelmän kokonaiskuvan kehittymistä, liikennealan osaamista, tieliikenteen digitalisaatiota ja vihreää siirtymää, ilmastotavoitteita, turvallisuutta ja esteettömyyttä sekä 2020-luvun ajankohtaisia teemoja koronakriisin vaikutuksista ajankohtaisimpiin hankkeisiin ja investointeihin.  

Mikäli Väylät ja liikenne -päiviltä jäi mieleen jatkokysymyksiä esitysten osalta, niin kaikki esitysten pitäjät ja sessioiden puheenjohtajat löytyvät linkin takaa: https://vaylat-liikenne.fi/luennoitsijat/. 

Liikennejärjestelmän uudistuminen on jo käynnissä 

Ympäristön muutos ja tarve toimia olivat keskeisiä viestejä tapahtuman aikana kuulluissa esityksissä. Ilmastokriisi sekä koronakriisin liikkeelle laittamat muutokset ihmisten käyttäytymisessä vaativat liikkumisen suunnittelulta entistä enemmän ennakointia ja eteenpäin katsovaa vahvaa visiota. Reagointi johtaa lyhyen tähtäimen erävoittoihin, mutta ei vie kehitystä kohti elpymistä ja kasvua 

Työkaluja on tarjolla: 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma luo pitkän aikavälin kehitykselle puitteet, joissa poliittinen päätöksenteko yhdistyy kestävän liikenteen palveluita ja ratkaisuja tuottavien yritysten sekä hankinnoista vastaavien julkisten tahojen yhteiseksi tietä viitoittavaksi työkaluksi ensimmäistä kertaa Suomen historiassa. Teknologian kehitys ja tutkimus tarjoavat ennennäkemättömät mahdollisuudet kestävän liikennejärjestelmän saavuttamisessa. Suomalainen osaaminen liikenneinfran ja ajoneuvojen sähköistymisessä on maailman kärkeä, kuin myös tietotaitomme kyberturvallisuuden saralla.  

Väylät ja liikenne -päivien esitykset osoittivat, että näkemyksellisyyttä ja osaamista löytyy – seuraava askel on uskallus toimia ja löytää ne yhteistyön mallit, jotka johtavat kestävän liikennejärjestelmän pitkän tähtäimen kehitykseen ja kasvuun.   

Tieyhdistys onnistui tapahtuman järjestämisessä erittäin hienosti. Sessiot olivat mielenkiintoisia ja keskustelua syntyi yllättävänkin runsaasti. Kaiken kaikkiaan virtuaaliseksi tapahtumaksi mainio kokonaisuus, mutta nettilinjoilla hiipi kuitenkin mieleen toive, että seuraavalla kerralla päästään kaikki ihan paikan päälle. 


Vipuvartta veturiyrityksistä ja miljardikasvua kasvumoottoreista

Business Finland on julkaissut vuoden 2020 nimitykset uusista kasvumoottori- ja veturiyrityksistä.

Veturiyrityksiä koskeva haastekilpailu käynnistyi vuoden 2020 alussa ja Business Finland on lupautunut rahoittamaan haastekilpailun voittajaprojekteja yhteensä 60 miljoonalla eurolla. Uusin veturiyrityksiä koskeva kilpailu avattiin marraskuussa 2020 ja sen lopputuloksena valittiin mukaan kolme uutta veturityritystä: ABB, KONE ja Sandvik. 

Kasvumoottorikilpailutus järjestettiin tänä vuonna kolmatta kertaa ja tulevina vuosina miljardikasvua odotetaan autonomisesta liikenteestä, digitaalisista alustoista ja muovin poistamisesta vesistöistä. Pääomalainakilpailutuksessa valittiin jatkoon neljä yritystä: Family in Music, Lamor, Unikie ja Vaadin. Valitutalustayhtiöt toimivat kasvun mahdollistavina avainyrityksinä, joiden ympärille muut toimijat voivat rakentaa uutta liiketoimintaansa osana laajempaa ekosysteemiä.

Älykäs ja kestävä liikenne on laajalti edustettuna vuoden 2020 valinnoissa veturi- ja kasvumoottoriyrityksiksi. Valituista yrityksistä KONE ja Unikie edustavat ITS Finlandin jäsenistöä ja edistävät molemmat hankkeissaan ekosysteemistä kehittämistä älykkään ja kestävän liikenteen ja liikkumisen saralla.

KONE tutkii ja kehittää kestävän kehityksen mukaisia, joustavia ja inklusiivisia kaupunkiympäristöjä

KONEen uuden tutkimus- ja kehityshankkeen tavoitteena on luoda kestävän kehityksen mukaisia, ihmisten sujuvaa ja turvallista liikkumista tukevia ratkaisuja kaupunkiympäristöihin. Hankkeessa ratkotaan kaupungistumisen ekologisia, sosiaalisia sekä taloudellisia haasteita ja mahdollisuuksia yhteistyössä ekosysteemiverkoston kanssa.

Hankkeen avulla KONE tulee yhdessä ekosysteemiverkostonsa kanssa laajentamaan tutkimus- ja kehitystyötä ja innovaatiotoimintoja Suomessa. Innovaatioihin panostaminen tukee suomalaisten tutkimusinstituuttien kilpailukykyä ja koko tutkimusalaa, ja se tarjoaa mahdollisuuksia olemassa oleville yrityksille ja uusille start-upeille.

KONEen ratkaisut myös tukevat hallituksen tavoitteita tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Globaalisti skaalautuvien ratkaisujen avulla kaupunkiympäristöistä voidaan tehdä kestävän kehityksen mukaisia, joustavia ja inklusiivisia. Suomen tehokkaat teolliset ja tutkimukselliset ekosysteemit antavat erinomaisen pohjan näiden tavoitteiden saavuttamiselle.

Unikie rakentaa kansainvälisesti merkittävän ajoneuvoteollisuuden ja tietoliikennealan ohjelmistoteknologiakeskittymän Suomeen

Ohjelmistoteknologiayritys Unikie rakentaa itseohjautuvien ajoneuvojen teknologiakeskittymää Suomeen. Hankkeen tavoitteena on edistää älykkäiden koneiden ja autoteollisuuden alueiden yhteistä kehitystä ja maksimoida Suomalaisen teollisuuden kilpailukyky kansainvälisesti näillä alueilla.

Kasvumoottorihankkeessa Unikie toimii alustayhtiönä PAVEF (Platform for Autonomous Vehicles Ecosystem Finland) -ekosysteemin rakentamisessa Suomeen. Ekosysteemin tarkoituksena on mahdollistaa laajamittainen itseohjautuvien ajoneuvojen teknologian tutkimus, kehitys ja toimittaminen kansainvälisille asiakkaille.

Onnea hienosta suoriutumisesta kaikille valituille veturiyrityksille ja kasvumoottoreille!

Lue lisää Veturiyritys-haastekilpailusta Business Finlandin sivuilta ja KONEen hankkeesta lehdistötiedotteesta sekä kasvumoottorikilpailituksesta ja Unikien ekosysteemistä Business Finlandin sivuilta.