Liikennevakuutusjärjestelmän kattavuus liikenteen murroksessa –yhteistyöfoorumiin ilmoittautuminen käynnissä

Liikenteen automatisoituminen, sähköistyminen, palveluistuminen sekä ajoneuvojen kytkeytyminen toisiinsa tarjoavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia ympäristöystävällisten ja asiakaslähtöisten palvelujen kehittämiselle ja uusille liiketoimintamalleille. Liikennevakuutus kytkeytyy usealla eri tavalla näihin liikenteen megatrendien käytännön sovelluksiin ja toisaalta toimii mahdollistajana palvelukehitykselle, mutta toisaalta vaatii myös itsessään kehittymistä uusien teknologisten innovaatioiden ja palvelumallien johdosta.

Osana Liikennealan kansallista kasvuohjelmaa Liikennevakuutuskeskus (LKV) on käynnistämässä Liikennevakuutusjärjestelmän kattavuus liikenteen murroksessa -yhteistyöfoorumia, joka toimii alustana keskustelulle alan tulevaisuudesta sekä toimijoiden mahdollisten tarpeiden esiintuomiselle. Tämä edistää alan yhteisen ymmärryksen lisäämistä ja tarpeiden tunnistamista aikaisessa vaiheessa. Foorumin tavoitteena on luoda yhteisiä käytäntöjä ja ohjeita, jotta liikennealan hankkeisiin ei muodostuisi pullonkauloja tai esteitä vakuuttamisen takia.

LKV toteutti kevään aikana ennakkokyselyn foorumin sisällön suuntaamiseksi toimialan tarpeita vastaamaan. Foorumin oli tarkoitus jo kokoontua jo kevään kuluessa, mutta poikkeusolojen vuoksi foorumi siirtyi syksylle. Töitä kaikille osapuolille hyödyllisen tilaisuuden järjestämiseksi kuitenkin jatketaan. Foorumin tavoitteena on käsitellä niin liiketoimintamalleihin, ajoneuvodatan hyödyntämisen teknisiin ratkaisuihin kuin juridiikkaan liittyviä kysymyksiä.

Aiemman kyselyn vastausten perusteella olemme tarkentaneet keskusteluun esimerkeiksi tapauksia, joiden tarkoitus on havainnollistaa mahdollisia haasteita tulevaisuuden liikenteessä, erityisesti liikennevakuuttamisen näkökulmasta.  Esimerkkitapaukset koskevat seuraavia alueita: liikenteen automaatio, kerätyn datan hyödyntäminen, koekilpien käyttö ja yhteiskäyttöauton vakuuttaminen.

Esimerkkitapausten lopusta löytyviin vastauskenttiin toivomme kommentteja ja ajatuksia, joita tapaus herätti sekä havaintoja muista mahdollisista tilanteista, joihin liikennevakuutusjärjestelmän tulisi pystyä vastaamaan. Kyselyyn vastaaminen vie noin 15-30 minuuttia, ja käytämme vastauksia taustamateriaalina itse foorumin järjestämisessä. Samalla pyydämme ennakkoilmoittautumisia foorumin työhön. Voit myös ilmoittautua pelkästään foorumiin, mikäli et halua vastata erikseen esimerkkitapauksiin. Foorumin kokous järjestetään 7.9.2020 klo 9 – 12.

Pääset ilmoittautumiseen ja kyselyyn alla olevasta linkistä:

https://link.webropolsurveys.com/S/CFEF74266FD39B87

 


Liikenteen ja logistiikan päästöjen puolitus vuoteen 2030 mennessä on mahdollista – digitalisaatio ja palveluistuminen vähentävät päästöjä ja luovat vientiä

Juuri julkaistu tiekartta vähähiiliseen liikenteeseen osoittaa, että tavoite puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä on mahdollista saavuttaa. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan kuitenkin monipuolista keinovalikoimaa ja toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi.

Tulevaisuudessa autokanta uusiutuu nykyistä nopeammin edistäen liikenteen sähköistymistä, yli kolmannes liikenteestä kulkee biopolttoaineilla tai muilla hiilineutraaleilla käyttövoimilla ja digitaaliset ratkaisut optimoivat liikennettä ja logistiikkaa mahdollisimman tehokkaaksi. Muun muassa näitä päästövähennyskeinoja esitetään liikenteen ja logistiikan palveluiden toimialan selvityksessä Tie vähähiiliseen liikenteeseen – liikenteen ja logistiikan tiekartta.

Tiekartan mukaan liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä on mahdollista määrätietoisilla toimenpiteillä. Liikenteen ja logistiikan toimialat ovat sitoutuneet työskentelemään tiekartan päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Monet liikenne- ja logistiikka-alan toimijat ovat jo asettaneet itselleen päästövähennystavoitteita. Useat sektorin toimijat myös kehittävät liiketoimintamallejaan suoraan vähäpäästöisyyden ympärille.

Päästövähennykset edellyttävät systeemistä muutosta

”Liikenteen ja logistiikan päästötavoitteiden saavuttaminen edellyttää määrätietoisia toimenpiteitä ja systeemisen muutoksen edistämistä. Kaupunkien kestävä liikkuminen tarvitsee panostuksia joukkoliikenteeseen sekä kävelyyn ja pyöräilyyn. Joukkoliikenne ja uudet liikkumisen palvelut tulee kytkeä saumattomasti yhteen asiakaslähtöisten palvelujen mahdollistamiseksi. Tällöin luodaan todellisia vaihtoehtoja yksityisautoilulle”, toteaa ITS Finlandin hallituksen puheenjohtaja Karri Salminen.

Mikään digitalisaation yksittäinen keino ei tuo sellaisenaan suurta vähennystä päästöihin, mutta yhteenlaskettuna sen mahdollistamilla ratkaisuilla saavutetaan merkittävä päästövähennys.

Digitalisaatiota hyödyntämällä voidaan tavaralogistiikassa toimintaa tehostaa monilla keinoilla, kuten kuljetusreittien optimoinnilla ja kuorma- ja lastitilan täyttöasteen parantamisella. Myös automaatio, jakamistalouden ratkaisut pakettikuljetuksissa tai first/last-mile -kuljetuksissa sekä kevyet sähköiset liikennevälineet ja droonit ovat tulevaisuuden mahdollisuuksia tavaralogistiikassa.

Lisäksi liikenteenhallintaa tehostamalla sekä väylästön kunnossapitoa älyratkaisuin kehittämällä vaikutetaan tehokkaampaan kapasiteetin käyttöön ja polttoaineen kulutuksen vähenemiseen.

Kestäviin liikennepalveluihin ja digitalisaation vauhdittamiseen tulee panostaa muun muassa liikennejärjestelmäsuunnittelulla, ottamalla liikkumispalvelut työsuhde-etuuksien piiriin, avoimilla rajapinnoilla ja TKI-rahoituksella.

”Mikäli liikenteen merkittävät päästövähennykset halutaan toteuttaa, tulee päästöjä vähentävän vaihtoehdon olla aina taloudellisesti kannattavampi valinta kuin päästöjä lisäävän toiminnan”, jatkaa Salminen.

Vähäpäästöisissä liikenneratkaisuissa merkittävä vientipotentiaali

Vähäpäästöisissä liikenteen ratkaisuissa on potentiaalia viennin merkittävään kasvuun liikkumisen palveluiden ja uuden liiketoiminnan globaalien markkinoiden kasvaessa yli 6 000 miljardiin euroon vuonna 2030. Liikenne yhdistyy vahvasti data- ja kiertotalouteen, joiden ratkaisuiden kehittäjänä Suomella on myös pitkät perinteet.

”Vähäpäästöisissä liikenteen ratkaisuissa on potentiaalia viennin merkittävään kasvuun. Suomessa on huippuosaamista niin liikenteen automaatiossa, palveluissa kuin sähköistymisessä. Vauhdittamalla tätä kehitystä mm. TKI-rahoituksella ja EU-rahoitusta hyödyntämällä luomme sekä työpaikkoja että kasvatamme Suomen hiilikädenjälkeä. Tätä kehitystä tuemme mm. Liikennealan kansallisen kasvuohjelman kautta”, päättää Salminen.

Lue lisää:

Toimialojen yhteinen tiedote selvityksestä, ml. selvitys

Liikennealan kansallinen kasvuohjelma


Innovatiivisia julkisia hankintoja ja TKI-panoksia tarvitaan älyliikennealan tukemiseen

Älykkään liikenteen verkosto – ITS Finland ry järjesti 26.5. – 1.6.2020 yritysjäsenilleen kyselyn koronaviruksen vaikutuksista. Kyselyyn vastasivat myös ITS Factoryn yritysjäsenet. Kysely oli jatkoa huhtikuussa tehdylle kyselylle.

Yrityksiltä kysyttiin näiden tämän hetkistä arviota koronavirustilanteen vaikutuksesta yrityksen toimintaan ja talouteen seuraavan puolen vuoden aikana. Näkymät ovat kuukauden takaiseen heikentyneet jonkin verran. Nyt 70 % yrityksistä arvioi tilanteen vaikuttavan kielteisesti ja 13 % hyvin kielteisesti. Aiemmassa kyselyssä vastaavat luvut olivat 47 % ja 22 %. Loput 17 % arvioivat, ettei tilanteella ole vaikutusta tai se on hyvin pieni.

Kyselyyn vastanneista 22 % on tähän mennessä lomauttanut ja 4 % irtisanonut henkilöstöä.  Vastaajista 26 % piti melko todennäköisenä ja 9 % erittäin todennäköisenä, että edessä on vielä lomautuksia tai irtisanomisia seuraavan kuuden kuukauden aikana. Vastaavat luvut olivat aiemmin 16 % ja 22 %.

Tällä kertaa kyselyssä uutena oli kysymys koronaviruksen tarkemmista vaikutuksista liiketoimintaan. Eniten hyvin kielteistä tai kielteistä vaikutusta on aiheutunut ulkomaankauppaan, rahoitusneuvotteluihin sijoittajien kanssa ja raaka-aineiden tai komponenttien saatavuuteen. Kielteinen tai hyvin kielteinen vaikutus tilauskantaan oli lähes 61 %:lla yrityksistä ja myönteistä vaikutusta reilulla 4 %:lla. Tuotannon ja liiketoiminnan sujuvuuden osalta vaikutus jakaantuu lähes puoliksi niiden yritysten kesken, joille tilanteella ole ollut vaikutusta ja niiden, joille vaikutus on ollut kielteinen tai hyvin kielteinen. Eniten myönteisiä vaikutuksia oli työvoiman saatavuudessa ja uuden liiketoiminnan kehityksessä, joskin näissäkin jakaumaa oli myös kielteisten vaikutusten osalta.

Avoimissa vastauksissa näkyi edelleen vahvasti julkishallinnon toimien tärkeys sekä markkinan mahdollistajana (esimerkiksi liikkumisen palvelujen verotuskysymysten ratkaiseminen ja julkisen liikenteen täysi verovähennysoikeus) että julkisrahoitteisten hankkeiden jatkuvuuden varmistamisella. Elvytyksessä nähtiin tärkeänä kestävään liikenteeseen kannustavien ratkaisujen tukeminen, kuten täyssähköauton hankintatuki ja joukkoliikenteen turvallisen toimintaympäristön kehittäminen. Suoria tukia kaivattiin työllistämiseen. TKI-panoksia tulisi myös ohjata kestävän liiketoiminnan kehittämiseen.

”Yrityskentän viesti on entisestään vahvistunut siinä, että julkisia projekteja ei tule nyt keskeyttää, vaan pikemminkin kiihdyttää niitä ja suunnata panoksia sellaisiin toimintoihin, jotka aidosti edistävät kestävää liikennettä ja tehostavat toimintoja. Älykkään liikenteen innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla ja TKI-panostuksilla pystytään luomaan uutta liiketoimintaa ja vientiä, joita Suomi nyt tarvitsee”, toteaa ITS Finlandin hallituksen puheenjohtaja Karri Salminen.

Näkemys julkishallinnon rahoitus- ja tukitoimien riittävyydestä jakaantui edelleen voimakkaasti vastaajien keskuudessa. Yrityksistä 35 % katsoi näiden soveltuvan melko hyvin, kun taas 48 % mukaan toimet eivät sovellu kovin hyvin tai lainkaan. Yrityksistä 17 % ei pidä tukia tarpeellisena kohdallaan.

Kyselyyn vastasi 23 yritystä. Näistä 39 % edusti enintään 2 miljoonan euron vuotuisen liikevaihdon yrityksiä. Vastanneista 22 % oli yli 2 – 10 miljoonan euron liikevaihdon yrityksiä ja loput 39 % tätä suurempia.

Vastaajat edustivat älyliikennekenttää kattavasti, useamman yrityksen toimiessa monella eri älyliikennekentän saralla. Eniten toimintaa vastaajilla on liikkumisen palveluissa, ohjelmistoissa, ja data-analytiikassa. Vastanneiden yritysten pääasialliset markkina-alueet olivat Suomi, Eurooppa ja Pohjoismaat, mutta toimintaa on laajalti ympäri maailman.

Kyselyn yhteenvedon löydät täältä.


ITS Finland, Sitra ja kaupungit yhteistyöhön liikenteen kiertotaloustoimien edistämiseksi

ITS Finland vie liikennealan kiertotaloustyötä eteenpäin entistä voimallisemmin Sitran ja useiden kaupunkien kanssa käynnistetyn kaksivuotisen yhteistyöprojektin myötä.

Yhteistyöprojektin tavoitteena on edistää Sitran kiertotalouden avainalueella ja Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiön työssä tunnistettuja liikennealan toimien toteutusta, joilla voidaan vaikuttaa liikennejärjestelmän kestävyyteen, ja erityisesti edistää 1.5 ºC asteen ilmastotavoitteeseen pääsemistä.

Projektin tavoitteena mm. edistää edelläkävijäratkaisujen skaalautumista Suomessa ja Pohjoismaissa sekä edistää liikennesektorin sitoutumista hiilineutraalisuus- ja kiertotaloustyöhön laajana julkisen ja yksityisen sektorin sekä tutkimuslaitosten yhteistyönä. Tavoitteena on luoda liikenteen kiertotalouden pohjoismainen brändi ja sitä kautta tukea yritysten vientiä ilmastoratkaisujen kasvavilla markkinoilla. Samalla pyritään löytämään keinoja ns. reilulle siirtymälle, jolla pyritään turvaamaan ihmisten pärjääminen murroksen keskellä.

Yhteistyö vahvistaa myös Liikennealan kansallisen kasvuohjelman toimien parissa tehtävää työtä. Ohjelmaa päivitetään parhaillaan vastaamaan entistä paremmin nykyisiä ilmastotavoitteita ja kiertotalous on tässä keskeisessä roolissa. Ilmastonmuutoksen hillintä on tunnistettu keskeiseksi ajuriksi, joka luo suuret kasvumarkkinat päästöjä vähentäville ratkaisuille ja palveluille. Esimerkiksi ajoneuvojen omistamisesta kestäviin liikkumisen palveluihin (Mobility as a Service, MaaS) siirtyminen ja liikenteen automatisoituminen edistävät myös kiertotaloutta.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on edistänyt kiertotaloutta Suomessa vuoden 2014 lopusta lähtien. Liikkuminen ja logistiikka tunnistettiin yhdeksi neljästä painopisteestä Suomen kiertotalouden tiekartan ensimmäisen versiossa vuonna 2016. Keväällä 2019 julkaistussa tiekartan päivitetyssä versiossa Liikennealan kasvuohjelma on puolestaan yksi yrityskentän toimenpiteistä.

Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä kaupunkien kanssa, joilla on kaikilla niin ikään kunnianhimoiset tavoitteet hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Kaupungistumisen myötä liikenteen kestävillä ratkaisuilla on erittäin suuri merkitys sekä päästöjen vähentämisessä että erityisesti kaupunkilaisten elämän laadun varmistamisessa. Tässä vaiheessa kaupungeista mukaan yhteiseen tekemiseen ovat jo ilmoittautuneet Helsinki, Lahti, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa.

Yhteistyöprojektia toteutetaan rinnakkain ITS Finlandin toiminnan ja liikennealan kansallisen kasvuohjelman toimeenpanon kanssa.

Työn käytännön eteenpäin viemiseksi ITS Finlandiin haetaan nyt liikenteen kiertotalouden asiantuntijaa. Katso hakuilmoitus täältä.

 

 


ITS Finland rekrytoi: Haussa liikenteen kiertotalouden asiantuntija

Haemme Älykkään liikenteen verkosto - ITS Finland ry:n palvelukseen osaavaa ja tekevää

Liikenteen kiertotalouden asiantuntijaa

rakentamaan kanssamme Suomen liikennealan kestävän kasvun menestystarinaa.

Tehtävänäsi on kehittää ja viedä eteenpäin toimia, joilla edistetään liikennejärjestelmän kestävyyttä ja vauhditetaan ilmastotavoitteisiin pääsemistä kiertotalouden keinoin.

Työskentelet yhdessä laajan julkisen sektorin, akatemian ja yrityselämän toimijoista koostuvan verkoston kanssa. Teet myös kansainvälistä yhteistyötä.

Laajaan työnkuvaasi kuuluu mm. yhteistyöverkoston rakentamista ja sen toimintamallien kehittämistä, konkreettien pohjoismaisen tason hankkeiden eteenpäin viemistä, lausuntojen ja kannanottojen laadintaa sekä kansallisissa ja kansainvälisissä tilaisuuksissa esiintymistä.

Tehtävässä vastaat Suomen kiertotalouden tiekartan tavoitteita tukevien liikenteen kiertotalouden toimenpiteiden koordinoinnista ja kehittämisestä. Pääset mm. edistämään edelläkävijäratkaisujen skaalautumista Suomessa ja Pohjoismaissa sekä edistämään liikennesektorin sitoutumista hiilineutraalisuus- ja kiertotaloustyöhön.

ITS Finland on aktiivisesti mukana myös Liikennealan kansallisen kasvuohjelman toteutuksessa ja teet läheisesti yhteistyötä kasvuohjelman ohjelmajohtajan ja sidosryhmien kanssa.

Tehtävä on määräaikainen (2 vuotta). Tehtävä täytetään mahdollisimman pian sopivan henkilön löydyttyä. Tarkempi tehtävänimike sovitaan yhdessä valittavan henkilön kanssa. Uuden tehtävän rahoittavat Sitra, ITS Finland ja useat kaupunkitoimijat.

Mitä toivomme sinulta

Olet innokas oppimaan uutta ja hyvä hahmottamaan kokonaisuuksia. Olet valmis tarttumaan asioihin ja viet ne maaliin. Nautit yhdessä tekemisestä ja saat ihmiset innostumaan. Odotamme sinulta:

  • Ymmärrystä kiertotaloudesta ja liikennealan mahdollisuuksista päästöjen vähentämisessä.
  • Ymmärrystä liikenteen ja liikkumisen toimialasta ja toimijakentästä.
  • Kykyä laajojen kokonaisuuksien koordinointiin, viestintään, verkostointiin ja projektinjohtamiseen liittyen.
  • Analyyttisyyttä ja kykyä suurten tietoaineistojen tiivistämiseen olennaiseksi informaatioksi.
  • Hyviä esiintymis- ja vuorovaikutustaitoja.
  • Erinomaista suomen ja englannin kielen suullista ja kirjallista taitoa. Ruotsin kielen taito katsotaan eduksi.
  • Lisäksi arvostamme kokemusta yritysten kansainvälistämisestä, EU-rahoitusinstrumenteista ja aktiivista toimintaa eri verkostoissa.
  • Soveltuvaa korkeakoulututkintoa, esim. tekniikan, kauppatieteiden, yhteiskuntatieteiden tai juridiikan aloilta.
  • Vähintään 5 vuotta haettavaan työtehtävään liittyvää työkokemusta.

Miksi meille töihin

Tarjoamme sinulle monipuolisen ja innostavan tehtäväkentän sekä erinomaiset olemassa olevat kansalliset ja kansainväliset verkostot liikennealan kärkitoimijoiden kanssa. Saat mahdollisuuden kehittää omaa osaamistasi haastavien hankkeiden ja liikennealan kiertotalouden ja siitä syntyvän kestävän kasvun parissa. Kanssamme pääset vaikuttamaan liikkumisen tulevaisuuden ratkaisuihin ja tekemään yhteiskunnallisesti merkittävää työtä.

Toimistomme sijaitsee hyvien yhteyksien päässä Helsingin ydinkeskustassa, minkä lisäksi hyödynnämme etätyömahdollisuuksia ja työajan joustoja arjen ja työn yhteensovittamiseksi.

Hakeminen

Lähetä hakemuksesi ja CV:si palkkatoivomuksineen 3.6.2020 mennessä otsikolla ”Liikenteen kiertotalouden asiantuntija” osoitteeseen marko.forsblom@its-finland.fi.

Lisätietoja: Marko Forsblom, toiminnanjohtaja, ITS Finland ry: marko.forsblom(a)its-finland.fi, puh. +358 40 5145 100.

Taustaa Sitran kiertotaloustyöstä liikennealalla

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on edistänyt kiertotaloutta Suomessa vuoden 2014 lopusta lähtien. Liikkuminen ja logistiikka tunnistettiin yhdeksi neljästä painopisteestä Suomen kiertotalouden tiekartan ensimmäisen versiossa vuonna 2016. Keväällä 2019 julkaistussa tiekartan päivitetyssä versiossa Liikennealan kasvuohjelma on puolestaan yksi yrityskentän toimenpiteistä.  Haettavana olevalla tehtävällä varmistetaan kiertotalouden eteneminen liikennealalla.

 

 


Julkisten hankintojen jatkumisella merkittävä vaikutus älyliikenteen yritysten selviytymiseen koronasta

Älykkään liikenteen verkosto – ITS Finland ry järjesti 14. – 17.4.2020 yritysjäsenilleen kyselyn koronaviruksen vaikutuksista. Kyselyyn vastasivat myös ITS Factoryn yritysjäsenet.

Yrityksiltä kysyttiin arviota koronavirustilanteen vaikutuksesta yrityksen toimintaan ja talouteen seuraavan puolen vuoden aikana. Ennalta-arvattavasti negatiiviset vaikutukset myös älykkään liikenteen toimialalla ovat merkittävät: 2/3 osaa yrityksistä arvioi vaikutuksen olevan kielteinen (47 %) tai hyvin kielteinen (22 %). Kolmasosalle yrityksistä ei juurikaan oleteta vaikutuksia aiheutuvan ja pienellä osalla, tässä otannassa yhdellä yrityksellä, vaikutus on jopa myönteinen.

Kyselyn mukaan negatiivisia työllisyysvaikutuksia on odotettavissa myös tällä sektorilla. Vastaajista 16 % piti todennäköisenä ja 22 % erittäin todennäköisenä, että edessä on lomautuksia tai irtisanomisia. Kääntäen kuitenkin tällä otannalla toimialan tilanne näyttäisi olevan hieman keskimääräistä parempi. Esimerkiksi Keskuskauppakamarin laajan kyselyn perusteella noin 60 % yrityksistä arvioi, että henkilöstön määrä vähenee ja lähes 90 % yrityksistä arvioi epidemian vaikuttavan liikevaihtoon negatiivisesti seuraavan kahden kuukauden aikana.

Epävarmuutta herätti kuitenkin tilanne nykyisten projektien päättymisen jälkeen. Avoimissa vastauksissa korostui julkishallinnon toimien tärkeys sekä markkinan mahdollistajana (esimerkiksi MaaS-palvelujen verotuskysymysten ratkaiseminen) että julkisrahoitteisten hankkeiden jatkuvuuden varmistamisella. Kasvuyritysten osalta kaivattiin myös suoraa rahoitusta suvantovaiheen yli pääsemiseksi.

”Yrityskentän viesti on hyvin selvä siinä, että julkisia projekteja ei tule nyt keskeyttää, sillä tämä voi aiheuttaa entistä vakavammat seuraukset toimialan markkinan kehitykselle ja yritysten taloustilanteelle. Tässä tilanteessa on tärkeää luoda näkymää tulevaisuuteen ja panostaa kestävään kasvuun älyliikenneratkaisuihin investoimalla”, toteaa ITS Finlandin hallituksen puheenjohtaja Karri Salminen.

Näkemys julkishallinnon rahoitus- ja tukitoimien riittävyydestä jakaantui melko voimakkaasti vastaajien keskuudessa. Yrityksistä 41 % katsoi näiden soveltuvan melko hyvin, kun taas 40 % mukaan toimet eivät sovellu kovin hyvin tai lainkaan. Yrityksistä 19 % ei pidä tukia tarpeellisena kohdallaan.

”Meillä ei ole nyt varaa menettää hyvässä kasvussa olevia yrityksiä, jotka kehittävät kestävän liikenteen ratkaisuja. Suomi ja muu maailma tarvitsevat näitä ratkaisuja päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi ja viennin käynnistämiseksi tilanteen lauettua”, Salminen jatkaa.

Kyselyyn vastasi 32 yritystä. Näistä 44 % edusti enintään 2 miljoonan euron vuotuisen liikevaihdon yrityksiä. Vastanneista 22 % oli yli 2 – 10 miljoonan euron liikevaihdon yrityksiä ja loput 34 % tätä suurempia.

Vastaajat edustivat älyliikennekenttää kattavasti, useamman yrityksen toimiessa monella eri älyliikennekentän saralla. Eniten toimintaa vastaajilla on liikkumisen palveluissa, ohjelmistoissa, konsultoinnissa ja data-analytiikassa. Vastanneiden yritysten selvästi pääasialliset markkina-alueet olivat Suomi ja Pohjoismaat, jonka jälkeen suurimmat alueet olivat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka.

Kyselyn yhteenvedon näet täältä.


Japanin suurin öljy- ja energiayhtiö JXTG sijoittajaksi suomalaiseen sähköautojen latauspalveluyhtiöön – yhteistyö tuo suomalaiset latauspalvelut Japanin liikenneasemille

Euroopan johtava sähköautojen latauspalveluiden tarjoaja Virta (Liikennevirta Oy) aloittaa yhteistyön JXT Nippon Oil & Energy:n (JXTG) kanssa. JXTG on yksi Aasian suurimmista energiayhtiöistä ja yhteistyö nostaa sen älykkään lataustoiminnan suunnannäyttäjäksi polttoainealalla. JXTG:n investointi vauhdittaa Virran kansainvälistä kasvua ja vahvistaa merkittävästi sen asemaa globaaleilla sähköautojen latausmarkkinoilla. Investoinnin myötä Virran latauspalveluverkosto laajenee Aasian markkinoille, ensimmäiseksi Japaniin.

Ottamalla käyttöön Virran digitaaliset sähköautojen latauspalvelut ja liittymällä Virran verkostoon JXTG ottaa merkittävän askeleen kohti sähköistä liikkumista. JXTG panostaa sähköautojen lataustoimintaan hyödyntämällä omaa kattavaa ENEOS- jakeluasemaverkostoa. JXTG:llä on 50% markkinaosuus polttoaineen jakelussa Japanissa. Yhtiöllä on toimintaa maailmanlaajuisesti ja sen tavoitteena on olla Aasian johtava integroitu energiayhtiö.

Virran digitaalinen palvelu mahdollistaa eri latausverkostonomistajien ja latauslaitevalmistajien sähköautojen latausverkostojen operoinnin ja kuluttajapalveluiden tarjoamisen Virran digitaaliselta alustalta. Virta ei valmista latauslaitteita.
Virran erityisosaamista ovat palvelut, jotka tuovat sähköautot osaksi energiajärjestelmää. Virran kehittämä ratkaisu mahdollistaa energian kulutushuippujen tasaamisen ja lataustehon optimoinnin. Samalla pienenevät loppukäyttäjän kustannukset. Tämä nostaa sähköautojen ympäristöedut täysin uudelle tasolle.

"Virran digitaaliset palvelut mahdollistavat sähköautojen latauksen niin kiinteistöissä kuin jakeluasemillakin. Virran palveluiden avulla voimme tarjota asiakkaillemme markkinoiden parhaan innovatiivisen sähköautojen latauspalvelun kattavassa verkostossamme.
Virran pilvipalveluun perustuva alusta tukee eri maksutapoja ja kaupalliset toimijat, kuten liikenneasemat, voivat hinnoitella lataamisen itsenäisesti”, arvioi palvelun toiminnallisia hyötyjä Dr. Keisuke Nakayama, JXTG:n uuden liiketoiminnan kehitysjohtaja.

“Japani on maailman kolmanneksi suurin talous. JXTG on paras mahdollinen kumppani Virralle yhtiön kasvaessa eurooppalaisesta teknologiayhtiöstä globaaliksi digitaaliseksi alustapalveluksi. Investoinnin ja siihen liittyvän yhteistyön myötä Virta nousee merkittäväksi toimijaksi myös Aasiassa”, sanoo Virran toimitusjohtaja Jussi Palola.

----
JXTG toimii usealla energia-alan sektorilla. Näihin kuuluvat sähkö- ja energian tuotanto, öljynporaus ja jalostus, voiteluaineet, hiili, ja vety. JXTG on Japanin johtava petrokemian yhtiö. Yhtiö on toteuttanut voimakkaan transformaatioprosessin vastatakseen nopeaan toimintaympäristön muutokseen. Yhtiön visiona on olla Aasian johtava integroitu energiayhtiö. https://www.noe.jxtg-group.co.jp/english/

Virta Virta Ltd. (Liikennevirta Oy) on suomalainen teknologiayhtiö, joka kehittää älykkäitä sähköautojen latauspalveluita yrityksille, kiinteistöille ja sähköautoilijoille. Virta on sähköautojen latauksen markkinajohtaja Suomessa yhteistyökumppaneineen maan suurimmalla julkisella latausverkostolla, ja mahdollistaa sähköautojen latausliiketoiminnan maailmalla. Virta palvelee yli 300 latausverkostoa yli 50 eri brändillä 28 maassa. Kansainväliset latausverkko-operaattorit ja energiayhtiöt tarjoavat Virran palveluita omalla brändillään. Yritys on listattu vuoden 2020 Financial Times:in Euroopan nopeimmin kasvavien yritysten FT-1000 listalla sijalle 179. www.virta.global/fi/

Lisätietoja:

Virta Ltd.

Jussi Palola, CEO +358(0)504340132 jussi.palola@virta.global www.virta.global/

JXTG Nippon Oil & Energy Corporation

Keisuke Nakayama, Manager +81(0)36257428 https://www.noe.jxtg-group.co.jp/english/


Future Mobility Finland -sivusto Suomen liikennealan viennin ja kasvun työkaluksi

Liikenneala on keskellä monimuotoista uudistumisvaihetta, joka näkyy niin automatisoituvina teknologioina, ohjelmoitavina ajoneuvoina, päästöttöminä käyttövoimina kuin digitaalisina palveluinakin. Kaikki muuttuu ja suomalainen osaaminen on kuin luotu tähän uuteen markkinaan. Yritysten tunnustettu digiosaaminen yhdistettynä vahvaan kansainväliseen osaamisintensiivisten palvelujen kysyntään on tuhannen taalan paikka hyödynnettäväksi.

Liikennealan kansallinen kasvuohjelma on perustettu tukemaan liikennealan kehittymistä merkittäväksi viennin ja kasvun toimialaksi. Suomen liikennealalla on erittäin hyvä maine maailmalla ja tekemisiämme ja yrityksiämme seurataan tarkasti. Tämän liikennealan momentumin hyödyntämiseksi ja ”Suomi-tarinan” brändäämiseksi on kasvuohjelman puitteissa perustettu englanninkielinen Future Mobility Finland-sivusto.

Sivuston kautta

  1. Piirrämme kokonaiskuvan suomalaisesta liikennesektorista, sen tulevaisuuden visiosta ja tarjoamme koottua informaatiota ajankohtaisista hankkeista, uutisista ja tapahtumista.
  2. Esittelemme suomalaisia yrityksiä ja niiden osaamista sekä julkisen ja tutkimussektorin toimijoita verkostojen kasvattamiseksi ja uusien kumppanuuksien löytymiseksi.
  3. Tuomme esille Suomea uusien liikkumisratkaisujen houkuttelevana testialustana ja startup-ympäristönä ja houkuttelemme investointeja Suomeen.
  4. Autamme helposti löytämään relevantit organisaatiot ja henkilöt lisätietojen saamiseksi.

Sivusto tarjoaa erinomaisen alustan esitellä tyylikkäässä ja luotettavassa ympäristössä oman yrityksen osaamista ja referenssejä. Tavoitteenamme on saada kaikki alan toimijat mukaan ja siten vahvistaa suomalaista osaamisprofiilia.

Sivuston informaatiota hyödynnetään mm. Team Finlandin, ministeriöiden ja Suomen lähetystöjen toiminnassa sekä korkean tason vierailuilla ja alan vienninedistämismatkoilla ja kansainvälisissä tapahtumissa.

Kutsumme sinut mukaan osaksi liikennealan Suomi-tarinaa

Portaali on julkaistu ”hiljaisesti” maaliskuussa 2020 ja se on kaikille toimijoille avoin ja maksuton. Nyt jokaisella liikennealan toimijalla, niin yrityksillä, kuin tutkimuslaitoksilla ja julkisen sektorin organisaatioilla on mahdollisuus saada tietonsa sivustolle sekä jatkossa julkaista tätä kautta kansainvälisiä uutisia ja tapahtumia.

Ohjeet organisaatiosi tietojen toimittamiseksi löydät täältä.

Sivuston kansainvälinen lanseeraus toteutetaan 11.6.2020 kansainvälisen "Green & Smart Recovery - Mobility 2.0" virtuaalikonferenssin yhteydessä.


Liikennealan kansallisen kasvuohjelman päivitys käynnistyy

Liikennealan kansallisella kasvuohjelman 2018-2022 tavoitteena on tukea alan yritysvetoista  kasvua ja vientiekosysteemien kehittymistä yksityisen ja julkisen sektorin sekä tutkimuskentän entistä tiiviimmän yhteistyön kautta sekä suomalaisen liikenne alan kansainvälinen tunnettuus ja edelläkävijyys. Ohjelman puitteissa pyritään hyödyntämään vähähiilisten ratkaisujen tuoma työllistämis- ja vientipotentiaali.

Ohjelma koostuu tavoitetta tukevista noin 30 toimenpiteestä, joilla mm. vauhditetaan osaamisen kehitystä, tiedon laajamittaista hyödyntämistä liiketoiminnan pohjana, uusien innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen syntyä, sekä markkinareferenssien saamista julkisten hankintojen kautta. Esimerkiksi yritysten kansainvälistymistä tuetaan vahvasti Business Finlandin ”Smart Mobility Finland”-ohjelmakokonaisuuden kautta.

Kasvuohjelmassa on mukana  laajapohjainen joukko julkisen sektorin toimijoita: TEM, LVM, YM, MMM, OKM, Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupungit, Business Finland, VTT, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Väylävirasto, Maanmittauslaitos, Sitra, Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö, Hämeen liitto (Kasvukäytävä)  ja ITS Finland, joka koordinoi ohjelmaa. Lisäksi valmistelussa ja toteutuksessa on tutkimussektori ja elinkeinoelämä vahvasti mukana.

Ohjelma on nyt päätetty päivittää vastaamaan entistä paremmin nykyisen hallitusohjelman tavoitteita sekä tukemaan toimialan kestävän kasvun ja kiertotalouden liiketoimintapotentiaalin hyödyntämistä, huomioiden mm. EU:n Green Deal-ohjelma. Tavoitteena on myös laaja kestävyyden huomioiminen, ml. sosiaalinen kestävyys, osana tavoitteistoa ja liiketoimintamallien kehittämistä. Samoin päivitetään liikennealan ekosysteemikehitystä, josta hyvänä esimerkkinä on SmartRail-ekosysteemi, koskevat toimenpiteet ja otetaan logistiikkasektori vahvemmin mukaan toimenpiteisiin. Viennin ja kv-kasvun vauhdittaminen on erityisen tärkeää muuttuneessa toimintaympäristössä. Uusien innovatiivisten palveluiden kehittyminen haastaa sekä liikennalalla olevia että julkisen puolen toimijoita entistä ennakoimattomammin ja kilpailu maailmalla edelläkävijäratkaisuista kovenee koko ajan.

Vireillä onkin useita eri hankkeita, jotka tulevat määrittämään liikennealan tulevaisuuden suuntaa.  Käynnissä on ensimmäinen 12-vuotinen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelmatyön, fossiilittoman liikenteen työryhmä sekä ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategia. Liikenteen automaation toimenpide- ja lainsäädäntösuunnitelman ja logistiikan digitalisaatiotiekartan valmistelu ovat työn alla. Työtään tekee myös liikenteen verotusta tarkasteleva työryhmä. Lisäksi valmisteilla on poikkihallinnollinen kiertotalousstrategia sekä kasvun ja kansainvälistymisen ohjelma.  Kaupunkien osalta suuntaa määrittävät myös monivuotisen MAL-sopimukset. Kestävän kasvun ohjelman toimenpiteillä on tarkoitus soveltuvin osin tukea em. hankkeiden tavoitteita toimialan kestävän liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta ja toimia esimerkiksi kv-viennin ja kasvun ohjelman osalta toimialakohtaisena täytäntöönpanonatyökaluna.

Päivitys tehdään kevään ja kesän 2020 aikana ja työhön otetaan mukaan laajapohjainen joukko liikennesektorin toimijoita. Parhaillaan kansalaisten ja organisaatioiden toimintaan vaikuttaa merkittävästi koronaviruksen ja sen leviämisen välttämistoimien vaikutukset. Samaan aikaan on kuitenkin rakennettava pohjaa normaalitilanteeseen palaamista varten. Tavoitteena on saada alan ja erityisesti yritysten tarpeisiin vastaava työkalu liikennealan murroksen eteenpäin vientiin.


Kutsu osallistua Liikennevakuutusjärjestelmän kattavuus liikenteen murroksessa –yhteistyöfoorumiin

Toimitko tieliikenteessä automaation, palveluiden, sähköisen liikenteen tai datan hyödyntämisen parissa? Liikennevakuutus on merkittävä osa kaikkea tieliikennetoimintaa ja nyt sinulla on mahdollisuus päästä vaikuttamaan liikennevakuutusjärjestelmän tulevaisuuteen liikennealan murrosvaiheessa!

Liikennealan kansallisen kasvuohjelman 2018–2022 lähtökohtana on, että tutkimusala, julkinen ja yksityinen sektori edistävät yhdessä toimialan yritysvetoista kehitystä, kasvua ja kansainvälistymistä.

Osana Liikennealan kansallisen kasvuohjelman tiekarttaa on liikennevakuutusjärjestelmän kattavuuden tarkastelu alan murroksessa. Tällaisia kysymyksiä ovat niin automaation vaikutukset kuin vakuutuskysymykset ja vastuut liikenteen palveluistumiseen ja sähköistymiseen sekä liiketoimintamallien muutokseen liittyen. Liikennevakuuttamisen tulevaisuuden toimintaympäristön yhtenä keskeisenä tekijänä on ajoneuvojen tuottama tieto, tiedon saaminen toimijoiden käyttöön ja tiedon hyödyntäminen.

Näitä kysymyksiä varten avataan Liikennevakuutuskeskuksen koordinoimana Liikennevakuutusjärjestelmän kattavuus liikenteen murroksessa –yhteistyöfoorumi kevään 2020 aikana. Tarkempi kutsu lähetetään lähempänä tapaamista.

Foorumi toimii alustana keskustelulle alan tulevaisuudesta sekä toimijoiden mahdollisten tarpeiden esiintuomiselle. Tämä edistää alan yhteisen ymmärryksen lisäämistä ja tarpeiden tunnistaminen aikaisessa vaiheessa.

Foorumin teemoina ovat liiketoiminta, palvelut ja ajoneuvovakuuttaminen, tekniikka sekä juridiikka. Jotta yhteistyöfoorumi olisi mahdollisimman tehokas ja hyödyllinen, toivoisimme nyt kommenttejanne halukkuudesta osallistua foorumiin ja työryhmiin sekä toiveita käsiteltäviksi aiheiksi.

Tarkempia tietoa sekä linkki kyselyyn löytyy täältä. Vastaattehan kyselyyn viimeistään 20.3. mennessä.