Liikennealan kansallisen kasvuohjelman päivitys käynnistyy

Liikennealan kansallisella kasvuohjelman 2018-2022 tavoitteena on tukea alan yritysvetoista  kasvua ja vientiekosysteemien kehittymistä yksityisen ja julkisen sektorin sekä tutkimuskentän entistä tiiviimmän yhteistyön kautta sekä suomalaisen liikenne alan kansainvälinen tunnettuus ja edelläkävijyys. Ohjelman puitteissa pyritään hyödyntämään vähähiilisten ratkaisujen tuoma työllistämis- ja vientipotentiaali.

Ohjelma koostuu tavoitetta tukevista noin 30 toimenpiteestä, joilla mm. vauhditetaan osaamisen kehitystä, tiedon laajamittaista hyödyntämistä liiketoiminnan pohjana, uusien innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen syntyä, sekä markkinareferenssien saamista julkisten hankintojen kautta. Esimerkiksi yritysten kansainvälistymistä tuetaan vahvasti Business Finlandin ”Smart Mobility Finland”-ohjelmakokonaisuuden kautta.

Kasvuohjelmassa on mukana  laajapohjainen joukko julkisen sektorin toimijoita: TEM, LVM, YM, MMM, OKM, Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupungit, Business Finland, VTT, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Väylävirasto, Maanmittauslaitos, Sitra, Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö, Hämeen liitto (Kasvukäytävä)  ja ITS Finland, joka koordinoi ohjelmaa. Lisäksi valmistelussa ja toteutuksessa on tutkimussektori ja elinkeinoelämä vahvasti mukana.

Ohjelma on nyt päätetty päivittää vastaamaan entistä paremmin nykyisen hallitusohjelman tavoitteita sekä tukemaan toimialan kestävän kasvun ja kiertotalouden liiketoimintapotentiaalin hyödyntämistä, huomioiden mm. EU:n Green Deal-ohjelma. Tavoitteena on myös laaja kestävyyden huomioiminen, ml. sosiaalinen kestävyys, osana tavoitteistoa ja liiketoimintamallien kehittämistä. Samoin päivitetään liikennealan ekosysteemikehitystä, josta hyvänä esimerkkinä on SmartRail-ekosysteemi, koskevat toimenpiteet ja otetaan logistiikkasektori vahvemmin mukaan toimenpiteisiin. Viennin ja kv-kasvun vauhdittaminen on erityisen tärkeää muuttuneessa toimintaympäristössä. Uusien innovatiivisten palveluiden kehittyminen haastaa sekä liikennalalla olevia että julkisen puolen toimijoita entistä ennakoimattomammin ja kilpailu maailmalla edelläkävijäratkaisuista kovenee koko ajan.

Vireillä onkin useita eri hankkeita, jotka tulevat määrittämään liikennealan tulevaisuuden suuntaa.  Käynnissä on ensimmäinen 12-vuotinen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelmatyön, fossiilittoman liikenteen työryhmä sekä ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategia. Liikenteen automaation toimenpide- ja lainsäädäntösuunnitelman ja logistiikan digitalisaatiotiekartan valmistelu ovat työn alla. Työtään tekee myös liikenteen verotusta tarkasteleva työryhmä. Lisäksi valmisteilla on poikkihallinnollinen kiertotalousstrategia sekä kasvun ja kansainvälistymisen ohjelma.  Kaupunkien osalta suuntaa määrittävät myös monivuotisen MAL-sopimukset. Kestävän kasvun ohjelman toimenpiteillä on tarkoitus soveltuvin osin tukea em. hankkeiden tavoitteita toimialan kestävän liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta ja toimia esimerkiksi kv-viennin ja kasvun ohjelman osalta toimialakohtaisena täytäntöönpanonatyökaluna.

Päivitys tehdään kevään ja kesän 2020 aikana ja työhön otetaan mukaan laajapohjainen joukko liikennesektorin toimijoita. Parhaillaan kansalaisten ja organisaatioiden toimintaan vaikuttaa merkittävästi koronaviruksen ja sen leviämisen välttämistoimien vaikutukset. Samaan aikaan on kuitenkin rakennettava pohjaa normaalitilanteeseen palaamista varten. Tavoitteena on saada alan ja erityisesti yritysten tarpeisiin vastaava työkalu liikennealan murroksen eteenpäin vientiin.


Kutsu osallistua Liikennevakuutusjärjestelmän kattavuus liikenteen murroksessa –yhteistyöfoorumiin

Toimitko tieliikenteessä automaation, palveluiden, sähköisen liikenteen tai datan hyödyntämisen parissa? Liikennevakuutus on merkittävä osa kaikkea tieliikennetoimintaa ja nyt sinulla on mahdollisuus päästä vaikuttamaan liikennevakuutusjärjestelmän tulevaisuuteen liikennealan murrosvaiheessa!

Liikennealan kansallisen kasvuohjelman 2018–2022 lähtökohtana on, että tutkimusala, julkinen ja yksityinen sektori edistävät yhdessä toimialan yritysvetoista kehitystä, kasvua ja kansainvälistymistä.

Osana Liikennealan kansallisen kasvuohjelman tiekarttaa on liikennevakuutusjärjestelmän kattavuuden tarkastelu alan murroksessa. Tällaisia kysymyksiä ovat niin automaation vaikutukset kuin vakuutuskysymykset ja vastuut liikenteen palveluistumiseen ja sähköistymiseen sekä liiketoimintamallien muutokseen liittyen. Liikennevakuuttamisen tulevaisuuden toimintaympäristön yhtenä keskeisenä tekijänä on ajoneuvojen tuottama tieto, tiedon saaminen toimijoiden käyttöön ja tiedon hyödyntäminen.

Näitä kysymyksiä varten avataan Liikennevakuutuskeskuksen koordinoimana Liikennevakuutusjärjestelmän kattavuus liikenteen murroksessa –yhteistyöfoorumi kevään 2020 aikana. Tarkempi kutsu lähetetään lähempänä tapaamista.

Foorumi toimii alustana keskustelulle alan tulevaisuudesta sekä toimijoiden mahdollisten tarpeiden esiintuomiselle. Tämä edistää alan yhteisen ymmärryksen lisäämistä ja tarpeiden tunnistaminen aikaisessa vaiheessa.

Foorumin teemoina ovat liiketoiminta, palvelut ja ajoneuvovakuuttaminen, tekniikka sekä juridiikka. Jotta yhteistyöfoorumi olisi mahdollisimman tehokas ja hyödyllinen, toivoisimme nyt kommenttejanne halukkuudesta osallistua foorumiin ja työryhmiin sekä toiveita käsiteltäviksi aiheiksi.

Tarkempia tietoa sekä linkki kyselyyn löytyy täältä. Vastaattehan kyselyyn viimeistään 20.3. mennessä.


SmartRail-ekosysteemi laajenee - toinen innovaatiovaihe käynnistynyt

SmartRail-ekosysteemin toinen innovaatiovaihe käynnistyi helmikuussa 2020. Business Finlandin rahoittaman kaksivuotisen projektin kumppaneina ovat Skoda Transtech, VTT, Tampereen yliopisto, Creanex, DA-Design, Lumikko, Tamware ja EC Engineering.

Toisen innovaatiovaiheen pääteemat ovat Ennakoiva tilannetietoisuus, Käyttäjälähtöiset ratkaisut sekä Yhteiskuntataloudellisen ja liiketoiminnallisen vaikuttavuuden arviointi. Ennakoivan tilannetietoisuuden kehittäminen koskee raitiovaunun ja sen osajärjestelmien (kuten ovet, ilmanvaihto) kunnossapitoa ja toimintaa sekä kiskoinfran kunnon tunnistamista. Käyttäjälähtöiset ratkaisut tulevat lisäämään raitiovaunun matkustusmukavuutta ja palvelukokemusta, vauhdittamaan kuljettajien ja tuki- ja koulutusjärjestelmien kehitystä sekä tukemaan näitä yhdistävää kokonaisjärjestelmän suunnittelua. Tässä innovaatiovaiheessa luotava raideliikennekeskeisen palvelukokonaisuuden vaikuttavuuden arviointikehikko mittareineen tukee SmartRail-ekosysteemin kehitystoimintaa ja referenssien hankkimista. Vaikutuksia tarkastellaan sekä liiketoiminnan ja yritysvetoisen viennin että kaupunkien liikennejärjestelmän, ympäristön ja liikkujia koskevien yhteiskuntataloudellisten tavoitteiden toteutumisen näkökulmista.

Kokonaisuutena SmartRail-ekosysteemin tavoite on tulla markkinoiden houkuttelevimmaksi kiskokalustoon ja raideliikenteeseen integroitujen toimintojen ja palveluiden tuottajaksi matkalla kohti kestävää liikkumista, sujuvia matkaketjuja ja käyttäjäkeskeisiä palveluja. Teknologinen fokus on toteuttaa matkustaja- ja elinkaaripalveluiden osalta maailman paras raitiovaunu sekä tuottaa raideliikenteen turvallisuutta ja joustavuutta parantavia ratkaisuja edettäessä kohti autonomista liikennettä.

SmartRail-ekosysteemin vuosiliikevaihdon siihen kytkeytyvine liikkumispalveluineen on arvioitu olevan vuonna 2030 useita miljardeja euroja. SmartRail-ekosysteemin kilpailukyky pohjautuu yritysten, julkistahojen ja tutkimusorganisaatioiden monipuoliseen osaamiseen, joka valjastetaan palvelemaan yhteistä tavoitetta. Keskeinen työkalu tässä on systemaattisesti johdettu yhteiskehittäminen prosesssi mukaan lukien loppukäyttäjien osallistaminen tuotekehitystä nopeuttaviin ketteriin kokeiluihin Living Lab -ympäristössä.

SmartRail-ekosysteemin innovaatiovaiheet toteutetaan niin, että kunkin toimijan projektit tukevat osaltaan koko SmartRail-ekosysteemin yhteisten tavoitteiden saavuttamista. SmartRailin ensimmäinen innovaatiovaihe käynnistettiin Business Finlandin tukemana alkuvuodesta 2019 yhteistyössä Skoda Transtechin, Mevean, Mipron, 3D Talon, Tampereen Raitiotien, Business Tampereen, Tampereen kaupungin, Helsingin kaupungin liikennelaitoksen, Kajaanin ammattikorkeakoulun, Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston ja VTT:n kanssa.

Lisätietoja: SmartRail-ekosysteemin verkkosivut https://smartrailecosystem.com/

Kuva: Tampereen Raitiotie Oy


Yhteiskäyttöautoyritys 24 Rental Network jatkaa kasvuaan Suomessa

Vuonna 2011 perustettu yhteiskäyttöautoalan pioneeri suomalainen 24 Rental Network jatkaa edelleen vakaata kasvuaan. 

Yritys kasvattaa tänä vuonna autokantaansa voimakkaasti: 24 Rental Network aikoo hankkia kevätsesongin alkuun mennessä yli 100 uutta pakettiautoa ja jopa 150 uutta henkilöautoa. Yrityksen laivue on vuonna 2020 yhteensä lähes 600 autoa, kun se edellisenä vuonna oli parhaimmillaan 400 autoa. Kaluston kasvun myötä 24 Rental Network jatkaa Suomen suurimpana yhteiskäyttöautotoimijana.

24 Rental Network on kasvanut koko olemassaolonsa ajan ilman tukirahoitusta ja tulos on ollut vuosittain voitollinen. Yrityksen menestyksen takana on pitkälle viety automatisaatio, itsepalvelukonseptointi ja erinomainen prosessinhallinta. Nämä kolme asiaa mahdollistavat voitollisen toiminnan myös pienemmissä kaupungeissa, joissa muilla alan toimijoilla on ollut vaikeuksia tehdä menestyksekästä liiketoimintaa.

Onnistuimme kasvattavamaan henkilöautojen varausmääriä jopa 30 prosentilla vuonna 2019 edellisvuoden lukemiin nähden. Vastaavasti kasvatimme liikevaihtoamme noin 20 prosentilla viime vuonna. Odotamme vuodelle 2020 vieläkin mittavampaa kasvua, kertoo 24 Rental Networkin toimitusjohtaja Matti Hänninen

24 Rental Network vuokraa yhteiskäyttöautoja sekä päivä- että minuuttiveloituksella. Tunti- ja päiväveloituksella toimiva yhteiskäyttöautopalvelu toimii 24Rent-brändin alla ja minuuttiveloituksella autoja voi vuokrata 24Go.fi- ja  go now.fi-mobiilisivustoilta. 24 Rental Network toimii Suomessa 30 kaupungissa ja yrityksellä on yli 300 noutopistettä. Vastikään lopettamisuutisensa julkistanut DriveNow oli neljässä kaupungissa ainoa suora kilpailija 24 Rental Networkille. 24 Rental Networkilla on myös yhteiskäyttöautosopimuksia taloyhtiöiden, rakennusyhtiöiden ja kaupunkien kanssa ja se tarjoaa yritysleasing-palveluita.

Lue lisää 24Rental Networkin kotivuilta. 24 Rental Network on ITS Finlandin jäsen.


Älyliikenteen standardisoinnin tilannekuva – ITS handbook julkaistu

ITS handbook tarjoaa älyliikenteen osalta standardisoinnin tilannekuvan – mitä standardisointikohteita on olemassa ja mihin tällä hetkellä kannattaisi osallistua. Kirjassa käsitellään rinnakkaiset ITS komiteat eurooppalaisesta ja globaalista standardisoinnista - CEN TC 278 sekä ISO TC 204 – ja lisäksi soveltuvin osin ajoneuvokomitea ISO TC 22 sekä ETSIn ITS komitea.

Kirja toimii usealla tasolla – se tarjoaa yleistä tietoa standardisoinnista ja siihen osallistumista, nykytilanteen älyliikenteen standardisoinnissa, aktiiviset työryhmät ja työkohteet. Työryhmien kohdalla on avainsanojen avulla esitetty meneillään olevia aihealueita. Avainsanojen avulla lukija voi nopeasti nähdä, mitä kunkin työryhmän alla on juuri standardisoitu, mitä standardisoidaan juuri nyt ja suunnitellaan tehtäväksi lähiaikoina. Näin kirjan hyödyntäjä voi muodostaa näkemyksensä itseään kiinnostavien asioiden tilanteesta ja tehdä päätöksiä osallistumisesta standardisointityöhön.

Standardisointi on tärkeää, riippumatta siitä oletko rakentamassa uutta liiketoimintaa, ekosysteemiä, edustatko isoa tai pientä yritystä vai toimitko konsulttina tai rahoittajana projektissa. Standardisointi on yhteisten sääntöjen laatimista, jotta kuluttajien, yrittäjien ja viranomaisten toiminta helpottuisi. Standardeilla lisätään tuotteiden yhteensopivuutta ja turvallisuutta, vertailtavuutta sekä suojellaan kuluttajaa ja ympäristöä että helpotetaan kotimaista ja kansainvälistä kauppaa.

Standardit mahdollistavat yhteistoiminnan ja rajapinnat, joilla systeemit ja organisaatiot (tieto, prosessit, valmistus, tuotteet ym.) voidaan liittää toisiinsa. Alihankinnat yhtenä yhteistoiminnan muotona; tuotteen osat voidaan valmistaa hajautetusti, kun kaikilla on sama yhdistävä standardi käytössä. Yhteistyökumppaneiden arviointi helpottuu, kun mahdollisella yhteistyökumppanilla on tietty standardi, esimerkiksi laadun osalta käytössä, yhteistyökumppania voidaan arvioida ja sen toimintaa ja laatua ennakoida.

Älyliikenteen standardisointi on varsin laaja-alaista jakaantuen usean standardisointielimen alueelle. Siksi on tärkeää saada perustiedot standardisoinnista yleiskuvan muodostamiseksi. Standardisointiin osallistuminen hyödyttää monella tasolla.

Yhteinen Toimialaliitto ry on yksi Suomen Standardisoimisliitto SFS ry toimialayhteisö, jonka vastuulla on mm. älyliikenteen standardisointi.

ITS handbookin löydät täältä.

Lisätietoa:

Kimmo Konkarikoski
Standardisointipäällikkö
Yhteinen Toimialaliitto ry


Future Mobility Finland - liikennealan näyteikkunaportaali rakenteilla

Suomi on jo pitkään profiloitunut liikkumisen tulevaisuuden ratkaisujen edelläkävijämaana ja suomalaiset toimijat ovat saaneet tunnustuksia niin liikkumisen palveluiden, automaation, sähköistymisen kuin mm. älykkään kunnossapidon saralla. Myös mahdollistava hallinto ja kokeilu- ja kasvuympäristön tarjoavat kaupungit on noteerattu maailmalla.

Osana liikennealan kansallista kasvuohjelmaa pyrimme tekemään suomalaista liikennealaa ja sen osaamista kansainvälisesti entistäkin tunnetummaksi. Tämän liikennealan ”Suomi-tarinan” kertomiseksi on kasvuohjelman puitteissa päätetty perustaa yhteinen liikennetoimialan englanninkielinen portaali "Future Mobility Finland", joka toimii ulkomaisille toimijoille suomalaisen kestävän älyliikenteen käyntikorttina ja näyteikkunana sekä myös helpottaa suomalaisia toimijoita verkostoitumaan.

Tavoitteena on portaali, joka tiiviisti piirtää kokonaiskuvan suomalaisesta liikennealasta, tulevaisuuden visiosta ja ajankohtaisista asioista ja ohjaa lisätietoa hakevat eteenpäin eri organisaatioiden sivuille ja relevanttien henkilöiden pariin.

Tarkoitus on pystyä houkuttelevasti ja markkinoinnillisesti tuomaan esille Suomen yleisiä vahvuuksia ja yritysten menestystarinoita esimerkiksi eri tilaisuuksissa, kansainvälisissä konferensseissa ja vienninedistämismatkoilla ja luoda tarina siten, että kaikki toimijat voivat helposti täydentää sitä omilla viesteillään. Samalla siitä on tarkoitus tehdä korkeatasoinen markkinointityökalu myös itse kunkin arkeen Suomessa ja maailmalla.

Portaali julkaistaan helmikuussa 2020 ja se on kaikille toimijoille avoin. Nyt jokaisella liikennealan toimijalla on mahdollisuus saada tietonsa sivustolle sekä jatkossa julkaista tätä kautta kansainvälisiä uutisia ja tapahtumia. Ohjeet organisaatiosi tietojen toimittamiseen sivustolle löydät täältä.

Rakennetaan yhdessä entistäkin vahvempi Suomen liikennealan menestystarina!


Tulevaisuuden kaupunki ja liikkuminen kasvupolku®

HAKU KÄYNNISSÄ!

”Tulevaisuuden kaupunki ja liikkuminen” -kasvupolulle haku on nyt käynnissä. Mukaan voivat hakea kaikki yritykset, jotka innovoivat tuotteita ja palveluja älykkään kaupungin ja liikenteen kehittämiseksi.

Kasvu Open on valtakunnallinen yritysten sparrausohjelma, joka tarjoaa maksutonta apua liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvuun. Kasvu Open -sparraukseen osallistuu vuosittain satoja kasvuyrityksiä. Sparrausten idea on yrityksen liiketoiminnan kehittäminen. Teemoja ovat esimerkiksi: yrityksen markkinointi, rahoitus, kansainvälistyminen ja ulkomaankauppa. Sparraajina toimivat vapaaehtoiset kasvun asiantuntijat.

Kaupunkien osalta haussa ovat esimerkiksi uudet älykkäät energiaratkaisut, käyttökokemusta parantavat ratkaisut, kiinteistöautomaatiot, kaupunkidata sekä kiinteistön ja infran huolto.

Liikenteen osalta haussa ovat esimerkiksi uudet liikkumisen palvelut, uudet teknologiat, toimialarajoja rikkovat yritykset, datapohjaiset innovaatiot, liikenteen uudet energiaratkaisut, sähköinen liikenne ja mittarointi/anturointi jne.

Kasvupolulle valitaan mukaan 30 suurimman kasvupotentiaalin omaavaa yritystä. Kaikille mukaan hakeneille ilmoitetaan valinnoista haun päätyttyä.

Kasvupolun parhaat etenevät valtakunnalliseen KasvuOpen finaaliin, jossa tarjolla runsaasti näkyvyyttä ja mielenkiintoisia palkintoja.Kasvu Open -kausi huipentuu Kasvu Open Karnevaaliin 28.-29.10.2020 Jyväskylässä.

Tulevaisuuden kaupunki ja liikkuminen Kasvupolulle voi hakea mukaan 11.3.2020 saakka. Hakeminen kasvupolulle oheisen linkin kautta:

https://kasvuopen.fi/kasvupolut/tulevaisuuden-kaupunki-liikkuminen-kasvupolku/


Matkahuolto ja Kyyti Group toteuttavat maailman ensimmäisen maanlaajuisen matkaketjuratkaisun

Valtakunnallinen matkustaja-, paketti- ja liikennöitsijäpalveluiden toteuttaja Matkahuolto ja Mobility-as-a-Service (MaaS) alustatoimittaja Kyyti Group ovat sopineet yhteistyöstä, jonka ansiosta Suomeen syntyy maailman ensimmäinen maanlaajuinen matkaketjuratkaisu.

Uudessa ratkaisussa kaikki liikkumisen palvelut yhdistetään käytettäväksi yhdellä helppokäyttöisellä älypuhelimen sovelluksella. Matkahuollon tarjoamassa sovelluksessa on aluksi mukana valtakunnallinen bussiliikenne ja paikallisliikennettä. Jatkossa sovellukseen lisätään myös muita liikkumisen muotoja. Palveluun voivat kuulua kaikki julkisen liikenteen palvelut (mm. metrot, bussit, junat jne) sekä yksityisten operaattorien palvelut (mm. taksit, vuokra-autot, yhteiskäyttöautot, kaupunkipyörät, sähköpotkulaudat, pysäköinti jne). Sovellus tarjoaa erilaisiin tarpeisiin useita vaihtoehtoja, joista käyttäjä valitsee tilanteeseen parhaiten sopivan. Käytettävät palvelut maksetaan suoraan sovelluksen kautta.

Matkahuolto ja Kyyti Group ovat molemmat ITS Finlandin jäseniä.

Lue koko tiedote Kyyti Groupin sivuilta.


Liikenteen ekosysteemit ja ilmastotyö ITS Finlandin vuoden 2020 painopisteissä

ITS Finlandin vuoden 2020 toimintasuunnitelma hyväksyttiin yhdistyksen syyskokouksessa 14.11.2019.

Ekosysteemien ja liikennejärjestelmän digitalisaation kehittäminen sekä ilmastotyö painopisteinä

Yhdistyksen toiminnan päätavoitteena on tuoda liikenteen digitalisaation koko keinovalikoima liikennejärjestelmän kehittämisen osaksi ja siten edesauttaa liikennealan kestävää kehittymistä, kasvua ja kansainvälistymistä. Päätavoitteen rinnalla tavoitteena on, että liikenteen digitalisoitumisen mahdollistamilla tuotteilla ja palveluilla on merkittävä työllistävä vaikutus Suomessa. Näitä tavoitteita edistetään erityisesti liikennealan kansallisen kasvuohjelman toimeenpanotyössä, jossa panostetaan ekosysteemisen kehityksen edistämiseen, sekä osallistumalla liikenteen tulevaisuuskeskusteluun, erityisesti 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman osalta.

Liikenteen päästövähennystavoitteiden painoarvon noustessa osana kaikkea liikenteen kehittämistä, tavoitteena on aktiivisesti osallistua ilmastotyöhön sekä tuoda esille digitalisaation mahdollisuudet liikennesektorin kansallisten päästötavoitteiden saavuttamisessa. Tämä tapahtuu osallistumalla aktiivisesti fossiilittoman liikenteen työryhmään sekä toimialaa aktivoimalla. Yhdistys myös perustaa erillisen Ilmasto -työryhmän, jonka tehtävänä on älyratkaisujen inventoiminen ja vaikuttavuuden todentaminen.

Osana tavoitteiden asetantaa on tärkeää kehittää myös eri toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia.

Palvelumarkkinan edistäminen ja kansainvälinen toiminta jatkuu

Lisäksi yhdistys jatkaa työtä liikenteen palveluistumisen edistämiseksi sekä viestinnällisesti että osallistumalla aktiivisesti liikennejärjestelmän kehittämisen rahoituskeskusteluun sekä uusien rahoitusmallien innovointiin.

Kansainvälisessä yhteistyössä panostetaan erityisesti Nordic+ (Pohjoismaat ja Viro) -yhteistyöhön sekä ITS-yhdistysten verkoston parempaan hyödyntämiseen. Tärkeä yhteistyöprojekti pohjoismaisen markkinan edistämisessä on Nordic Mobility Innovation Platform, johon on saatu rahoitusta Nordic Innovationilta.

Uutta toimintaa Women in ITS -hankkeen ja ITS Factory -yhteistyön myötä

Uutena kokonaisuutena toimintaan nostetaan mukaan Women in ITS-toiminnan aktivointi, jota myös tehdään yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa.

Vuoden 2020 alusta Tampereen ITS Factorystä tulee ITS Finlandin jaos ja yhteistyötä tiivistetään mm. tapahtumien ja viestinnän osalta.

Toimintasuunnitelmaan kokonaisuudessaan voit tutustua täällä.

Hallituksen puheenjohtajan ja uusien jäsenten valinnat

Hallituksen puheenjohtajana jatkaa vuonna 2020 Karri Salminen ja uusiksi verkostojäsenten varajäseniksi valittiin Kimmo Ylisiurunen, Infotripla, Juha Lehtonen, Siemens Mobility Oy, Timo Saarenketo, Roadscanners Oy, Stefan Bergman, Robert Bosch Oy ja Leila Lehtinen, Matkahuolto Oy.


Savonlinjan ja Bitfactorin yhteistyönä syntynyt Meejo-palvelu uudistaa bussiliikennettä

Bussiyhtiö Savonlinja lanseerasi 2.12.2019 Meejo-palvelun, joka yhdistää liikkumisen eri muodot alalle ennennäkemättömällä tavalla. Palvelun muodostavat verkkokauppa Meejo.fi ja Meejo-sovellus. Meejo-sovellus on ladattavissa ilmaiseksi sovelluskaupoista joulukuun alusta lähtien. Sovelluksesta voi ostaa mm. kaukoliikenne-, paikallisliikenne-, elämys- ja työmatkoja sekä erilaisia tapahtumakuljetuksia.

Lue koko Ammattiautot-lehden artikkeli täältä.

Meejo-palvelu on tehty yhteistyössä ITS Finlandin jäsenyrityksen Bitfactorin kanssa.