Käsikirja kunnille ja kaupungeille: sähköiset yhteiskäyttöautot
ITS Finland teetti yhdessä ympäristöministeriön kanssa selvityksen sähköisten yhteiskäyttöautojen palveluketjuista osana liikenteen kiertotaloushanketta. Selvitys esittelee kolme erilaista palveluketjua, joilla kaupungit voivat edistää ja mahdollistaa sähköisten yhteiskäyttöautojen yleistymistä osana ilmastotavoitteisiin tähtääviä toimenpiteitä. Selvitystyön toteutti Sitowise.
Liikkumisen palvelut ovat tehokas tapa edistää kaupunkien ilmastotavoitteita
Oulun, Tampereen, Lahden, Turun, Vantaan ja Helsingin kaupungit sekä Sitra ja ITS Finland ry ovat edistäneet kiertotaloutta liikennesektorilla kaksivuotisen ”Liikenteen kiertotalous” -yhteistyöhankkeen kautta. Hankkeessa on edistetty sellaisten liikennealan toimien toteutusta, joilla voidaan vaikuttaa liikennejärjestelmän kestävyyteen, ja erityisesti 1.5°C asteen ilmastotavoitteeseen pääsemiseen.
ITS Finlandin koordinoimassa liikenteen kiertotalouden yhteistyöhankkeessa yhdeksi keskeiseksi kiertotalouden edistämisen toimenpiteeksi tunnistetiin liikenteen palveluistumisen edistäminen. Palvelut tukevat siirtymää lineaarisesta talousmallista kohti kiertotalouden mukaista taloutta, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen, jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen.
”Resurssien viisas käyttö on paras vaihtoehto sekä päästöjen että säästöjen näkökulmista. Ilmastopaneeli esitti jo vuoden 2015 raportissaan s.46, että henkilöautojen uudet käyttötavat yhdistettynä kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja maankäytön edistyksellisiin ratkaisuihin, on aivan ylivoimaisesti kustannustehokkain tapa vaikuttaa liikenteen päästöihin. Tämä näkemys on ollut punaisena lankana sekä liikenteen kiertotalous -hankkeessa että tässä selvityksessä”, linjaa ITS Finlandin toiminnanjohtaja Marko Forsblom.
Liikennealalla palveluistumisen suurin kärki kohdistuu toimenpiteisiin, joilla luodaan vaihtoehtoja yksityisautoilulle. Tässä työssä keskeistä roolia näyttelevät joukkoliikenteen ympärille rakentuvat ovelta ovelle- palvelut sekä erilaiset jaettuja resursseja hyödyntävät yhteiskäyttöiset palvelut kuten kaupunkipyörät ja yhteiskäyttöautot, joiden suosio on jatkuvasti kasvanut. Yhteiskäyttöpalveluiden saralla maksimaaliset päästövähennykset saavutetaan, kun yksityisomisteisia polttomoottoriautoja korvataan aktiiviliikkumisella, liikkumispalveluilla ja yhteiskäyttöisillä sähkö- tai biokaasuautoilla.
Sähköiset yhteiskäyttöautot voivat Suomessa tehtyjen selvitysten mukaan vähentää liikenteen päästöjä merkittävästi. Liikenne- ja viestintäministeriön teettämän selvitystyön mukaan palveluistuminen vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä noin 80 000 tonnia vuonna 2030. Mikäli liikkumispalveluissa käytettävät ajoneuvot sähköistyvät yksityisautoilua nopeammin, on mallinnusten perusteella mahdollista vähentää liikenteen palveluistumisella vuosittaisia kasvihuonekaasupäästöjä 260 000–300 000 tonnia jo vuonna 2030.
Selvityksessä esillä kolme sähköisten yhteiskäyttöautojen palveluketjua kaupunkien näkökulmasta
Sähköisten yhteiskäyttöautojen palveluketjun kuvaus toteutettiin tukemaan alan markkinakehitystä sekä kuvaamaan muun muassa kaupunkien roolia kehityksen edistäjänä.
Kuvaus esittää askel askeleelta palveluketjun eri vaiheet ja tuo jokaisen askeleen kohdalla esille eri toimijoiden rooleja, tarpeita, haasteita ja ratkaisuehdotuksia.
Palveluketjun kuvauksessa tunnistetaan kolme palveluketjua:
- Palveluketju 1 – Kaupungin työntekijöiden yhteiskäyttöautot.
- Palveluketju 2 – Sähköiset yhteiskäyttöautot uudisrakentamisessa
- Palveluketju 3 – Kaikille avoimet sähköiset yhteiskäyttöautot
Kaikkia palveluketjuja voi edistää samanaikaisesti, jolloin kaupungit edistävät tehokkaimmin palveluiden ja markkinoiden kehittymistä.
”Uskon, että sähköiset yhteiskäyttöautot yleistyvät lähivuosina katukuvassa kaupunkipyörien ja sähköpotkulautojen tavoin. Uusien kaupunkien ja laajempien toiminta-alueiden myötä jaetut sähköautot tulevat enemmän ihmisten verkkokalvoille ja mieliin, jolloin kynnys niiden käyttöön madaltuu. Tämä on ehkä se suurin puuttuva lenkki, jolla voidaan vauhdittaa suomalaisten siirtymistä jaettuihin liikkumispalveluihin”, summaa ympäristöministeriön erityisasiantuntija Heikki Sorasahi.
Selvitystyön tavoitteena on auttaa niin kaupunkeja, rakennuttajia kuin alan palveluntarjoajia tunnistamaan erilaisia yhteistyömahdollisuuksia sähköisten yhteiskäyttöautojen edistämiseksi sekä tunnistaa kohdat, joissa kaupunki voi toiminnallaan edistää palveluiden yleistymistä. Selvitystyössä on kiinnitetty huomiota myös julkisten ja yksityisten toimijoiden keskinäiseen työnjakoon, jotta julkisesti tuotetut palvelut eivät kilpaile markkinaehtoisesti tuotettujen palvelujen kanssa.
”Yhteiskäyttöautojen toimijakenttää on kartoitettu useammissa selvityksissä jo aiemminkin sekä pohdittu niiden roolia yhdyskuntarakenteessa. Tämän selvityksen yhteydessä kiintoisaa oli nimenomaan keskittyminen sähköisiin yhteiskäyttöautoihin, joissa myös latausmahdollisuuksien huomioiminen tuo oman lisänsä kokonaisuuteen”, kertoo Sitowisen älyliikenteen asiantuntija Ville Kilpiö ja jatkaa: ”Lisäksi uskon, että tämän työn uutuusarvo löytyykin siitä, että yhteiskäyttöautojen hyödyntämistä on pyritty tuomaan lähelle kaupunkien toimintoja aina matkustusohjeistuksesta kaavoituksen sekä pysäköinnin suunnitteluun. Kaupungeilla on suuri potentiaali omalla toiminnallaan mahdollistaa sähköisten yhteiskäyttöautojen markkinan nopeutumista.”
Lataa ohjeistus
Sähköisten yhteiskäyttöautojen palvelukuvaukset ja ohjeistus kunnille on julkaistu. Lataa materiaali ja ota se käyttöösi suunnittelun tueksi:
Sähköisten yhteiskäyttöautojen ohjeistus kunnille
Liikenteen kiertotalouden yhteistyöhanke on edistänyt palveluistumista ja verkostoitumista
Liikenteen kiertotalouden yhteistyöhankkeen aamiaisseminaari järjestettiin 12.8 rennoissa merkeissä ravintola Pjazzassa, jonne oli kokoontunut lähes 30 liikenteen kiertotaloudesta innostunutta asiantuntijaa. Tilaisuudessa nautittiin herkullisesta aamiaisesta, kuultiin mielenkiintoisia esityksiä liikenteen kiertotalouden edistämisestä niin Suomesta kuin Norjasta, keskusteltiin liikenteen palveluiden roolista osana päästövähennyksiä ja ennen kaikkea verkostoiduttiin kasvokkain.
Kiertotalouden yhteistyöhankkeessa on edistetty Nordic+ tason yhteistyötä tuomalla Viron, Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin ITS-toimijoita yhteen arvokkaiksi koettujen teemojen ympäriltä ja yhteistyön hengessä ITS Norwayn toiminnanjohtaja Trond Hovland esitteli Norjan toimia liikenteen päästöjen vähentämisen saralla. Tiivistetysti todettakoon, että Norjan resurssit ovat omaa luokkaansa, mutta vielä tärkeämpää Hovlandin mukaan on pitkäjänteinen ja johdonmukainen liikennepolitiikka sekä rohkeus haastaa omia käytäntöjä teknologioiden, palvelumallien ja kuluttajakäyttäytymisen muuttuessa. Norjasta ja Nordic+ maista on hyvä hakea oppia useilta liikenteen sektoreilta.
Ville Kilpiö Sitowiselta kertoi sähköisten yhteiskäyttöautojen palveluketjuista, joita on yhteistyössä hankekumppaneitten ja alan toimijoiden kanssa selvitetty näin antaen kaupungeille paremman kuvan alan tarpeista ja yhteistyön mahdollisuuksista. Tavoitteena on edistää sähköisten yhteiskäyttöautojen markkinaa näin antaen kuluttajille lisää vaihtoehtoja yksityisomisteisille autoille. Selvityksessä on tullut esille tarve edistää kaupunkien välistä ja sisäistä tiedonvaihtoa, jotta nopeasti kehittyvä markkina ei joudu ratkomaan kerta toisena perään naapurikaupungissa ratkaistuja asioita.
Aamiaistilaisuuden paneelikeskustelussa Forum Viriumin Kerkko Vanhanen, MaaS Globalin Jarkko Jaakkola ja Tampereen yliopiston Heikki Liimatainen keskustelivat Eemil Rauman kanssa liikenteen palveluistumisesta ja palveluiden roolista päästöjen vähentämisessä. Keskusteluissa nousi esille palveluiden selkeät edut niin kaupunkien kuin kuluttajien kannalta sekä samalla myös vanhojen toimintamallien uudistamisen haasteet. Palveluistumista ei kaikista hienoista puheista huolimatta ole kansallisessa liikennepolitiikassa nostettu varteenotettavaksi keinoksi päästöjen vähentämisessä, vaikka niin selvitykset ja tutkimukset, yliopistot, tulevaisuustalot kuin alan yritykset puhuvat palveluiden eduista ja helposta käytettävyydestä. Paneelin keskeinen viesti päättäjille onkin, että liikenteen palveluiden tuottamista tulisi helpottaa nykyisestä ja että kuluttajat ovat palveluihin valmiita. Tämä vaatii kuitenkin toimia valtiovallan ja kuntien tahoilta.
Voit tutustua aamiaistilaisuudessa kuultujen esitysten materiaaleihin täällä.
Liikenteen kiertotalouden yhteistyöhanke tulee elokuussa päätökseensä suunnitellun mukaan. Hankkeen keskeiset opit ja onnistumiset on tiivistetty alla oleviin kuviin, ja näiden parissa tulemme toivottavasti myös uusin voimin jatkamaan 2023 alkaen.
Hankkeen opit ja onnistumiset:
ITS Finland mukana liikenteen uusien käyttövoimien jakeluinfrastruktuurin kehittämisessä
ITS Finland on mukana liikenne- ja viestintäministeriön asettamassa työryhmässä, jonka tavoitteena on parantaa tieliikenteen uusien käyttövoimien jakeluinfran kehittämistä ja suunnittelua poikkisektoraalisella yhteistyöllä. Työryhmän toimintakausi on 20.5.2022-31.3.2023.
Kansallisten liikenteen päästövähennystavoitteiden kustannustehokkaan saavuttamisen, suomalaisen älyliikennealan viennin sekä kuluttajien liikkumisen palvelutason kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että latausinfrastruktuurin tulevaisuuden kehittämisessä älykkäät ratkaisut ovat investointien keskiössä eikä näiden tiellä ole turhia esteitä. Älykkäät latausratkaisut ovat avainasemassa mahdollistamassa sähköisen liikenteen palveluistumista.
ITS Finland on aktiivisesti edistänyt liikenteen palveluistumista vuosien ajan ja tämä työ on laajentunut osana kiertotalouden yhteistyöhanketta. Kuluneen kahden vuoden aikana on käynyt selväksi, että liikenteen sähköistymisen palveluistuminen on keskeisimpiä ja tehokkaimpia keinoja vähentää liikenteen päästöjä samalla varmistaen kuluttajille aiempaa parempi liikenteen palvelutaso. Sähköistyvän liikenteen palvelut tarjoavat myös merkittäviä vientimahdollisuuksia, sillä sähköisen liikenteen globaalien markkinoiden arvioidaan saavuttavan 1 300 mrd. $ vuoteen 2030 mennessä1.
Työryhmän tehtävänä on arvioida jakeluinfran nykytilaa, nykytoimien riittävyyttä sekä mahdollista tarvetta uusille kehitystä vauhdittaville toimille ja kehitystä hidastavien pullonkaulojen ratkaisemiselle. ITS Finland tuo työryhmän käyttöön jäsenistönsä laaja-alaisen osaamisen ja on tukemassa alan yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksia.
Yhteistyötä tarvitaan liikennealalla entistä enemmän tulevaisuudessa, sillä jatkuvasti yleistyvät älykkäät latausratkaisut yhdistävät liikenteen, energian ja kiinteistöt. Tämän kolmiyhtenäisyyden edistäminen ja konkretisointi edellyttää uusia älykkäitä palveluita, joiden mahdollistamisen eteen ITS Finland tekee töitä osana työryhmää ja tämän ulkopuolella.
Lisätietoja:
Eemil Rauma, Chief impact officer
Lähteet:
- Liikennealan kestävän kasvun ohjelma, ref. ASD Reports 2020
ITS Finlandin kevätkokous kokoontui 28.4.2022
ITS Finlandin sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Musiikkitalolla 28.4.2022. Kevätkokouksen agendalla olivat vuoden 2021 tilinpäätöksen esittely ja vahvistaminen sekä nimitysvaliokunnan valitseminen vuodelle 2022.
ITS Finlandin vuosi 2021 oli toimintaympäristön haasteista huolimatta varsin aktiivinen, joka käy hyvin ilmi vuosikertomuksesta. Vuosi 2021 saatiin vietyä loppujen lopuksi yllättävänkin hyvin suunnitelmien mukaisena eli satojen Teams-kokousten lisäksi myös sekä omat tapahtumamme että ITS World Congress Hampurissa toteutuivat onnistuneesti. Taloudellisesti vuosi 2021 oli hieman ylijäämäinen ja verkostoon liittyi lukuisia uusia jäseniä: saimme mukaan tekemiseen 13 uutta toimijaa. ITS Finlandin vuosi sujui siis oikein mallikkaasti ja kevätkokous päätti vahvistaa tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden yhdistyksen hallitukselle.
Kevätkokouksen toisena pääasiana oli yhdistyksen nimitysvaliokunnan valinta, joka toteutuikin hallituksen ehdotuksen mukaisena. Nimitysvaliokuntaan vuodelle 2022 valittiin puheenjohtajaksi Ville Lehmuskoski (Helsingin kaupunki) ja jäseniksi Johanna Nyberg (Espoon kaupunki), Sanna Ruuskanen (Ilmastorahasto Oy) ja Päivi Wood (Keskuskauppakamari). Nimitysvaliokunta tuottaa ehdotuksen uudeksi hallitukseksi yhdistyksen syyskokoukselle.
Kevätkokouksesta suuntasimme perinteiseen kevätseminaariin, jossa Musiikkitalon terassilämpiö olikin täynnä innokkaita kuulijoita, keskustelijoita ja verkostoitujia. Kevätseminaarin tallenne on katsottavissa ITS Finlandin Youtube-kanavalla ja esitykset ovat katsottavissa tapahtumasivulta.
Uusi hallitus aloittaa vuoden 2022 toimintasuunnitelman jalkautuksen
ITS Finlandin vuoden 2022 hallitus kokoontui ensimmäistä kertaa keskiviikkona 26.1.2022 keskustelemaan alkaneen vuoden suuntaviivoista sekä merkittävimmistä toimenpiteistä viestinnän, vaikuttamisen, verkottamisen ja vienninedistämisen saralla.
ITS Finlandin hallituksen puheenjohtaja valittiin syyskokouksessa 18.11.2021 kaudelle 2022 – 2023 ja roolissa jatkaa älyliikenteen pitkän linjan ammattilainen Karri Salminen CGI Suomi Oy:sta. Vuoden 2022 hallituksen jäsenet ja varajäsenet löytyvät ITS Finlandin uutisesta.
”Vuosi 2022 on digitaalisen transformaation kiihdytysaikaa myös liikkumisen osalta. Suomessa tulee nopeuttaa uusien palvelujen käyttöönottoa myös vastauksena koronan aiheuttamiin haasteisiin,” Salminen tiivistää odotuksiaan tulevalle vuodelle.
Leila Lehtinen ITS Finlandin hallituksen varapuheenjohtajaksi
Uusi hallituskausi käynnistyi varapuheenjohtajan valinnalla ja hallitus valitsi uudeksi varapuheenjohtajaksi Leila Lehtisen, joka toimii matkustaja- ja liikennöitsijäpalveluista vastaavana johtajana Matkahuollossa. Digitaalinen transformaatio työllistää Lehtistä runsaasti, ja näkyy konkreettisesti muun muassa uusina mobiilipalveluina. Hyvänä esimerkkinä Lehtinen nostaa osoitteesta osoitteeseen opastavat multimodaalit matkaketjupalvelut kännykässä. Digitaalisuuden aiheuttama epäjatkuvuus sekä transformaatio tulevat arjessa vastaan päivittäin.
Lehtisen ydinosaamista ovat asiakaskeskeiset, innovatiiviset digitaaliset palvelut uusilla teknologioilla. Ennen Matkahuoltoa Lehtinen on toiminut globaalin SaaS-kasvuyrityksen myynnin ja markkinoinnin vetäjänä. Lehtisellä on vahva tausta teknologiayrityksistä ja tuoreen varapuheenjohtajan sanoin, teknologian, erityisesti digitaalisten palveluiden, tuomat hyödyt inspiroivat edelleen. Tuloksia on syntynyt liiketoiminnan ja myynnin vastuutehtävissäMicrosoftilla, HP ja Dellillä ja liikennealan toimialatuntemusta Lehtinen on kerryttänyt ennen Matkahuollolle siirtymistään Tiedolla, sekä aikaisemmissa yhteiskunnallisissa vaikuttamistehtävissä.
”ITS Finlandin työ alan toimijoiden kokoajana ja yhteisten teemojen edistäjänä on tehnyt minuun vaikutuksen ja on hienoa päästä tähän syvemmin mukaan,” Lehtinen sanoo.
Tärkeänä teemana Lehtinen nostaa älyn lisäämisen liikkujien ja matkustajien palveluiden parantamiseksi ja vaihtoehtojen lisäämiseksi. Vuosi 2022 on tärkeä valtakunnallisen vaikuttamisen näkökulmasta, eikä vähiten lähestyvien eduskuntavaalien vuoksi. ITS Finland on aktiivisesti mukana tuomassa keskusteluun älyliikenteen monipuolisia mahdollisuuksia kestävän liikenteen toteutuksessa.
”Älyn lisääminen liikenteessä tuo oikeastaan rajattomasti mahdollisuuksia pyöräilyssä, autoilussa, julkisessa liikenteessä – liikkumisessa tavasta riippumatta. Uusille ratkaisuille tarvitsee antaa mahdollisuus menestyä myös kaupallisesti ja vientiratkaisuina,” Lehtinen painottaa ja summaa loppuun: ”ITS Finland tuo yhteen yksityisen ja julkisen sektorin toimijoita sekä laajan ammattikirjon. Myös naisten osuus on luontevasti lisääntynyt ja heille osaamisineen on syytä tehdä tilaa”.
Toivotamme lämpimät onnittelut Leilalle uudesta roolista ja samalla kiitämme hallituksen varapuheenjohtajana viime vuodet toiminutta Telian Jouni Sintosta hyvästä työstä, joka jatkuu edelleen osana hallitustyöskentelyä.
Uusia painotuksia vuodelle 2022
ITS Finlandin toiminnan päätavoitteena on tuoda liikenteen digitalisaation koko keinovalikoima liikennejärjestelmän kehittämisen ytimeen ja kestävän liiketoiminnan perustaksi.
Vaikuttaminen, verkottaminen ja viestintä säilyvät ITS Finlandin keskeisinä tapoina edistää digitalisaation täysimittaista hyödyntämistä Suomen liikennejärjestelmän kehittämisessä. Näiden keinojen lisäksi vuonna 2022 panostamme entistä enemmän viennin edistämiseen ja näemme, että tulevien vuosien merkittävät investoinnit sekä elvytysrahastot tarjoavat uusia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille sekä muille liikennealan toimijoille kasvaa ja viedä osaamistamme maailmalle. Näihin liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet on kuvattu toimintasuunnitelmassa, joka on luettavissa ITS Finlandin sivuilla.
Vuoden 2022 painopisteenä on jatkaa työskentelyä digitalisoituvan liikenteen ekosysteemien synnyttämiseksi ja edistää suomalaisen älykkään ja kestävän liikenteen osaamisen etenemistä niin kansallisessa kuin kansainvälisessäkin markkinassa. Liikenteen ilmastopoliittiseen työhön osallistuminen digitalisaation keinoja korostaen on niin ikään yksi toimintaamme ohjaavia teemoja vuonna 2022. Keskeisinä työkaluina ovat Liikennealan kestävän kasvun ohjelmaan osallistuminen ja liikenteen kiertotalouden edistämishankkeen koordinointi.
Vuonna 2022 osallistumme aktiivisesti liikenteen tulevaisuuskeskusteluun sekä alan toimintaympäristön kehittämiseen. Osallistumme erityisesti Liikenne12-suunnitelman toimeenpanoa ja rahoitusmalleja koskevaan keskusteluun sekä Suomen kantojen valmisteluun liittyen EU:n linjauksiin. Tiedotamme verkostoamme älyliikenteeseen liittyvistä keskeisistä EU:n strategioista ja ohjelmista, kuten Fit for 55, ITS Directive revision, Smart and Sustainable Mobility Strategy, Horizon Europe ja NextGenerationEU. Valmistelemme sekä tuomme esille ITS Finlandin linjauksia älykliikenteen edistämiseen tarvittavista toimenpiteistä seuraaviin eduskuntavaaleihin liittyen.
Kansainvälisen yhteistyön kehittäminen on yksi keskeisiä tavoitteita vuodelle 2022. Kehitämme pohjoismaiden ja Viron välistä ITS Nordic+ yhteistyötä ja brändiä sekä osallistumme lukuisiin yhteisiin tapahtumiin. Laajennamme nykyistä yhteistyötämme Business Finlandin kanssa, joka on keskeisiä kumppaneita ITS Finlandin viennin edistämisen toimenpiteissä. Lisäksi ITS Finland osallistuu aktiivisesti eurooppalaisen ITS Nationals -verkoston toimintaan.
Tiedolla apua arjen sähköautoiluun
Sähköautoilun suosio kasvaa Suomessa kovaa vauhtia. Suosiota selittävät muun muassa ajoneuvojen tekniikan kehittyminen, valikoiman parantuminen sekä lisäksi erilaiset hankintatuet, jotka ovat kohdistuneet niin ajoneuvojen kuin niiden tarvitseman latausinfran hankkimiseen.
Joulukuussa 2021 rekisteröidyistä uusista autoista 44 prosenttia oli ladattavia, eli täyssähköautoja ja ladattavia hybridejä. Kasvavasta suosiosta huolimatta sähköautoiluun siirtyminen on vielä monelle kotitaloudelle ja yritykselle vierasta.
Arjen älykäs sähköautoilu -hanke kokoaa vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät esimerkiksi sähköauton hankintaan, lataamiseen, käyttötapoihin tai kierrättämiseen. Lisäksi hankkeessa kerätään tietoa työsuhdeautoilusta sekä kiinteistöjen ja taloyhtiöiden keinoista edistää sähköautoilua.
Sähköinen liikenne ry:n aloitteesta lähtenyt Arjen älykäs sähköautoilu -hanke kokoaa yhteen useita alan toimijoita, jotka tarjoavat asiantuntemustaan ja haluavat osaltaan helpottaa sähköautoiluun siirtymistä Suomessa.
– On hienoa, että niin monet sähköisen liikenteen toimijat yhdistävät osaamisensa ja tuottavat koordinoidusti tietoa sähköautoiluun liittyviin kysymyksiin, iloitsee Sähköinen liikenne ry:n toimitusjohtaja Heikki Karsimus.
– Hankkeeseen on saatu mukaan erittäin laaja osallistujakenttä monelta eri sektorilta. Mukana on auto- ja energia-alan yrityksiä ja etujärjestöjä, tutkimuslaitoksia, julkisia toimijoita ja muita sähköisen liikenteen kehityksestä kiinnostuneita toimijoita omalla asiantuntijuudellaan. Hankkeen päärahoittajan Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskuksen (STEK) lisäksi sitä rahoittavat useat alan keskeiset toimijat, kertoo hanketta koordinoivan Korkia Consulting Oy:n Executive Chairman Martti Malmivirta.
Liikenne on merkittävä CO2-päästöjen aiheuttaja ja liikenteen sähköistyminen on avaintoimenpide päästöjen vähentämisessä. Sähköautoilla onkin merkittävä rooli autoilun ja liikkumisen tulevaisuudessa.
– Uusien teknologioiden käyttöönotto ja laajamittainen yleistyminen on usein hidasta. Luotettavan ja puolueettoman viestinnän ja neuvonnan avulla kynnystä käyttöönottoon madalletaan ja samalla vauhditetaan kestävää kehitystä edistävien ratkaisujen yleistymistä. Tästä Motivassa on kokemusta muun muassa aurinkosähköjärjestelmien hankintaan liittyvässä neuvonnassa, johtava asiantuntija Jaakko Ketomäki valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy:stä kertoo.
Arjen älykäs sähköautoilu -hankkeessa mukana olevat toimijat: ABB Oy, Aidon Oy, ALD Automotive, Alfen Elkamo Oy, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, Autoalan Keskusliitto ry, Autoalan Tiedotuskeskus, Autotuojat ja -teollisuus ry, EMabler Oy, Energiateollisuus ry, Ensto Finland Oy, Helen, ITS Finland ry, Kempower Oy, Korkia Consulting Oy, LUT-yliopisto, LeasePlan Finland Oy, Motiva Services Oy, Onninen Oy, Parkkisähkö Oy, Plugit Finland Oy, Raecom Oy, S-ryhmä, Suomen Autokierrätys Oy, Suomen Kiinteistöliitto ry, Sähköautoilijat ry, Sähköinen liikenne ry, Tampereen yliopisto, Veho Oy Ab, Virta, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Tmi Vesa Linja-Aho, Wapice Oy
ITS Finland on mukana edistämässä arjen älykästä sähköautoilua
Kiertotalouden mukaisten älykkäiden ratkaisujen hyödyntäminen meidän jokaisen arjen liikkumisessa ei ole niin haastavaa, kuin monesti annetaan ymmärtää. Tieto, suositukset ja laadukkaat yksinkertaistukset ovat vain hajallaan.
ITS Finland on mukana Arjen älykäs sähköautoilu -hankkeessa sen tuottaman ja edustaman asiantuntevan ja puolueettoman tiedon tuottamisen johdosta. Hanke tuo älykkäät kiertotalouden mukaiset ratkaisut sähköautojen saralla entistä useamman tietoisuuteen, kumoaa sähköistymistä koskevia myyttejä ja auttaa meitä jokaista tekemään halutessaan kestävämpiä ratkaisuja liikenteen saralla.
Lisätiedot
Korkia Consulting Oy
Martti Malmivirta
Executive Chairman
040 555 4720
martti.malmivirta@korkia.fi
Sähköinen liikenne ry
Heikki Karsimus
toimitusjohtaja
040 564 9020
heikki.karsimus@teknologiateollisuus.fi
Motiva Services Oy
Jaakko Ketomäki
johtava asiantuntija
050 300 0119
jaakko.ketomaki@motiva.fi
Kansainvälisyys ja kestävyys vauhdittivat ITS Finlandin vuotta 2021
Vuosi 2021 alkaa olla loppusuoralla ja ollut olosuhteista huolimatta varsin tapahtumarikas. Vuosi on opettanut nöyryyttä ja ketteryyttä, asioita on pitänyt suunnitella ihan kuin ennenkin, mutta samalla on pitänyt olla valmiina muuttamaan suunnitelmia lennosta. Pieni säätäminen ei ole kuitenkaan haitannut, kun suunta on ollut selvä. Liikenteen kestävyystavoitteet ovat vain tiukentuneet ja liikennejärjestelmän älykäs ja kestävä kehittäminen on jatkunut tauotta maailman menosta huolimatta.
”Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin” -sanonta on osoittautunut paikkansa pitäväksi myös korona-aikana. EU:n talouselvytyksen kohdistuessa vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen on eri puolella käynnistetty laajat toimet koronaelvytyksen nimissä. Euroopassa puhutaan sadoista ja maailmalla tuhansista miljardeista. Suomi on tähän asti onnistunut poikkeuksellisen hyvin koronataudin torjunnassa, seuraavaksi pitäisi pärjätä yhtä hyvin kilpailussa elvytysmiljardeista. Elvytyseuroja ei todennäköisesti tulla tarjoamaan Suomeen vaan ne pitää hakea sieltä euro ja hanke kerrallaan. Tämä on meillä kirkkaana mielessä, kun suuntaamme ensi vuoteen.
Kestävyys ja vienti hanketyöskentelyn pilareina
Liikennealan kestävän kasvun ohjelma on liikenteen toimialan yhteinen työkalu vientivetoisen kasvun aikaansaamiseksi. Kasvuohjelman päivitys julkaistiin kesällä ja painotusta siirrettiin kansallisesta kehittämisestä kansainvälistymiseen. Kasvuohjelmatyötä on viety sitkeästi eteenpäin koronasta huolimatta ja sen perusajatukselle ja tavoitemaailmalle uusien innovaatioiden, kasvuyritysten ja uusien työpaikkojen synnyttämiseksi on totisesti tarvetta, kun alamme siirtyä yhteiskuntana velanotosta velanmaksuun. Toivottavasti pääsemme aidosti siirtämään fokusta innovaatiotoiminnasta vientitoimintaan muutenkin kuin virtuaalimoodissa. Ohjelman puitteissa tuotettu Future Mobility Finland -sivusto on saanut alan toimijat hienosti mukaan. Sivusto toimii koko alan näyteikkunana kansainväliselle yleisölle ja parhaiden artikkelien näkyvyys lasketaan jo kymmenissä maissa ja tuhansissa henkilöissä.
Kiertotalouden saralla vuosi 2021 eteni vauhdilla. Oulun, Tampereen, Lahden, Turun, Vantaan, Helsingin, Sitran ja Smart & Clean -säätiön yhteinen liikenteen kiertotalouden hanke fokusoi toimintansa liikenteen palveluiden edistämiseen sekä kiertotalouden konkretisoimiseen. Raskaan sähköisen liikenteen ekosysteemin avustus saatiin maaliin, kiertotalouden viestejä vietiin niin kansallisiin strategioihin kuin kansainvälisille areenoille. Yhteistyötä ruokittiin niin teemakohtaisten tietopajojen kuin kahdenvälisten toimien kautta. Vuoden 2022 toimenpiteet ovat selkeinä edessä ja uusi vuosi käynnistyy täydellä tarmolla: harvaa uutta teknologiaa tai palvelukonseptia luodaan ilman, että kiertotalouden tavoitteet eivät olisi mukana.
Aktiivista vaikuttamista
Työtä on tehty myös lukuisissa alan työ-, ohjaus- ja johtoryhmissä, foorumeissa ja valiokunnissa. Olemme aktiivisesti osallistuneet liikennemarkkinoista käytävään keskusteluun sekä älykkään liikenteen näkökulmien esiintuontiin eri foorumeilla ja kuulemistilaisuuksissa. Painotamme johdonmukaisesti yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön tärkeyttä ja erityisesti ”Liiketoimintaa liikenteestä” -ajattelua. Eduskuntakuulemisia ja lausuntoja liikennejärjestelmän digitalisoitumiseen ja uudistamiseen liittyen on ollut parisen kymmentä. Kaikki lausunnot löytyvät nettisivuiltamme.
Vuoden 2021 kohokohta koettiin Hampurissa
Tapahtumien osalta vuosi 2021 on ollut tasapainoilua verkostoitumisen onnistumiseksi muuttuvan tilanteen ja ohjeistusten keskellä. ITS Finlandin oma kevätseminaari järjestettiin huhtikuussa virtuaalisena. Vienti ja kasvu teemoittivat tapahtumaa niin yritysten kuin liikennealan kestävän kasvun ohjelman näkökulmista. Voit katsoa tapahtuman tallenteen ITS Finlandin Youtube-kanavalta.
Keväällä verkostomme eli vielä visusti etäyhteyksien varassa, mutta tästä huolimatta suuntasimme alkuvuodesta Britannian markkinoille virtuaalidelegaatiolla yhdessä ITS Estonian ja ITS UK:n kanssa sekä vierailimme Washingtonissa suurlähettilään yrityskahveilla. Avaukset olivat laadultaan ensimmäisiä ja aiomme jatkaa vastaavia delegaatioita sekä virtuaalisina että fyysisinä samalla syventäen yhteistyötämme Business Finlandin ja Team Finlandin kanssa entisestään.
Syksy johdatteli ITS Finlandin verkoston onnistuneelle matkalle ITS World Congressiin Hampurissa. Mukana oli kaikkiaan 20 suomalaista toimijaa. Yhteisellä Nordic+ osastollamme Norjasta, Ruotsista, Tanskasta ja Virosta oli älyliikenteen ammattilaisia yli 60 eri organisaatiosta. Omat tapahtumamme verkostopäivä ja syysseminaari järjestyivät syksyisessä Helsingissä onnistuneesti.
Alan näkyvyyttä ja yrityksiä tuotiin esille mm. osallistumalla KasvuOpen -ohjelman ”Tulevaisuuden liikenne kasvupolku” -osion toteuttamiseen, jossa ensimmäistä kertaa valittiin vuoden kasvuyritykseksi liikennealan yritys eli Unikie Oy. Omien tilaisuuksien lisäksi osallistuimme useiden virtuaalitilaisuuksien järjestämiseen yhdessä jäsenien ja yhteistyökumppaneiden kanssa sekä osallistuimme puhujina useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin tilaisuuksiin.
ITS Finlandin verkosto kasvoi uusilla jäsenillä vuonna 2021
Aktiivinen työskentely alan kehittämisen eteen on huomattu myös muualla ja uusia jäseniä liittyikin vuoden aikana 13 yritystä edustaen laajalti eri älykkään liikenteen tulokulmia eli Destia Oy, Helkama-Auto, Korkia Consulting Oy, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy, Lassila & Tikanoja Oyj, Linja-autoliitto, Proxion Oy, Safety4Traffic, Scouter Mobility, Siili Solutions, Suomen Autokierrätys, Taaleri ja TIER Mobility Finland.
Olemme jatkaneet aktiivista yhteistyötä ITS Nordic+ toimijoiden kanssa sekä NOMAD -hankkeessa että yhteisen tekemisen suunnittelussa. Näemme Nordic+ yhteistyön kehittämisen ja tiivistämisen erittäin mielenkiintoisena mahdollisuutena jäsenistöllemme sekä matalan kynnyksen jatkeena kotimarkkinoille että kumppanien löytämisessä. Nyt katseet kohdistuvat jo ITS World kongressiin 18.-22.9.2022. Kuulumme myös Erticon yhteydessä toimivaan verkostoon Network of the National ITS Associations (NITS), jossa Sanni on mukana Coordination Committeen jäsenenä. Verkostoa kannattaa hyödyntää.
Vienti ja kasvu viitoittavat vuoden 2022 tavoitteita
Marraskuun syyskokouksessamme linjasimme ensi vuoden tekemistämme ja sovimme vienninedistämisen painoarvon nostamisesta aiempien viestinnän, vaikuttamisen ja verkostoimisen rinnalle.
Joulukuussa pidimme uuden Akatemiajaoksen perustamiskokouksen, jolta odotamme tulevaisuudessa paljon alan kehittämisen suuntaamisessa ja Triple Helix -mallin edistämisessä. Akatemiajaoksen puheenjohtajana aloittaa professori Pekka Leviäkangas Oulun yliopistosta ja varapuheenjohtajana professori Heikki Liimatainen Tampereen yliopistosta. ITS Finland toimii Akatemiajaoksen sihteerinä. Akatemiajaos tulee vahvistamaan ITS Finlandin roolia liikennealan asiantuntijaverkostona.
Liikennealasta on askel kerrallaan ja laajalla yhteistyöllä kehittymässä vahva osaamisintensiivinen ja vientivetoinen toimiala. Edelläkävijäyrityksemme ovat jo vahvasti mukana kansainvälisillä markkinoilla auraamassa tietä muille. ITS Finland on mukana talkoissa ja haluamme verkostona kasvaa keskeiseksi toimijaksi liikennealan vientivetoisen tulevaisuuden rakentamisessa.
Hyvää joulun odotusta ja iloista uutta vuotta!
Toivotamme kaikille oikein rentouttavaa joulunaikaa ja menestyksekästä uutta vuotta 2022!
Joulukorttirahat olemme lahjoittaneet Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräykseen.
Sanni, Eemil & Marko
ITS Finlandin hallitus on valittu vuodelle 2022
ITS Finlandin syyskokous 18.11.2021 on valinnut yhdistyksen puheenjohtajan sekä hallituksen.
Hallituksen jäseninä ja varajäseninä hallituskaudella 2022 ovat edustajat ITS Finlandin avainjäsenistä, verkostojäsenistä sekä avainkumppaneista.
ITS Finlandin hallituksen puheenjohtajaksi kausille 2022 – 2023 valittiin Karri Salminen CGI Suomi Oy:sta yhdistyksen vaalivaliokunnan esityksen mukaisesti.
Paljon onnea sekä lämpimästi tervetuloa mukaan hallitukseen kaikille valituille edustajille sekä puheenjohtajalle!
Avainjäsenet hallituksessa
CGI Suomi Oy Julia Heiskanen
Kristoffer Vasara (vara)
Fintraffic Oy Aapo Anderson
Janne Lautanala (vara)
Helsingin seudun liikenne (HSL) Hannu Heikkinen
Mari Flink (vara)
Ilmatieteen laitos Vesa Kurki
Jaakko Nuottokari(vara)
MaaS Global Oy Sampo Hietanen
Jarkko Jaakkola (vara)
PayIQ Oy Tuomo Parjanen
Pirkka Lankinen (vara)
Ramboll Oy Kimmo Ylisiurunen
Tomi Laine (vara)
Semel Oy Börje Nummelin
Henrik Hultin (vara)
Telia Finland Oyj Jouni Sintonen
Tapio Levä (vara)
TietoEVRY Oyj Christian Sundell
Esa Järvinen (vara)
VTT Oy Ari Aalto
Raine Hautala (vara)
Verkostojäsenet hallituksessa
ŠkodaTranstech Oy Jaakko Nousiainen
Helkama-Auto Oy Maija Koskela (vara)
Liikennevirta Oy Elias Pöyry
Tampereen yliopisto Heikki Liimatainen (vara)
Finnpilot Oy Aki Marjasvaara
Hämeen liitto Juuso Helander (vara)
Dynniq Finland Oy Tuomo Eloranta
Infotripla Oy Juha Laakso (vara)
Sweco Finland Oy Juha Inkiläinen
Helsingin kaupunki Kaisa Saario (vara)
Siemens Mobility Oy Juha Lehtonen
Cinia Oy Jussi Kiuru (vara)
RoadscannersOy Timo Saarenketo
Unikie Oy Esko Mertsalmi (vara)
WSP Finland Oy Riku Huhta
Sensible4 Oy Harri Santamala (vara)
Matkahuolto Oy Leila Lehtinen
Amazon Web Services Oy Ida Schauman (vara)
Avainkumppanit hallituksessa
Liikenne- ja viestintäministeriö Atte Riihelä
Antti Paasilehto (vara)
Tampereen kaupunki Mika Kulmala
Ari Vandell (vara)
Traficom Eetu Pilli-Sihvola
Pietari Pentinsaari (vara)
Väylävirasto Risto Murto
Jari Myllärinen (vara)
Liikennevakuutusjärjestelmä pitää pintansa liikenteen murroksessa
Liikenneala uudistuu nyt nopeasti. Liikenne sähköistyy, digitalisoituu, automatisoituu, ja liikennevälineiden omistamiseen, vuokraamiseen ja jakamiseen syntyy uusia toimintamalleja. Tuoreen selvityksen mukaan nykyinen liikennevakuuttamisjärjestelmä on toimiva myös lähitulevaisuudessa. Liikennevälineiden teknologinen kehittyminen ja liikenteen uudet palvelut näkyvät ensisijaisesti vakuutusjärjestelmän sisällä esimerkiksi lopullisen korvausvastuun kohdentumisessa. Vahingon kärsineen osalta vakuutusturva pysyy ennallaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön Liikennealan kestävän kasvun ohjelman puitteissa selvitettiin, miten hyvin nykyinen lainsäädäntö ja liikennevakuutusjärjestelmä vastaavat kehittyvän toimintaympäristön tarpeisiin. Lisäksi tavoitteena oli luoda järjestelmästä kansallinen kilpailuetu, joka mahdollistaa uusien innovaatioiden testaamisen ja varhaisen käyttöönoton Suomessa.
Uusien liikenteen palveluiden tulee voittaa käyttäjiensä luottamus, ja toimivalla vakuutusturvalla on tässä keskeinen rooli. Liikennevakuutuksesta korvataan vahingosta aiheutuneet henkilövahingot sekä ulkopuolisille aiheutuneet omaisuusvahingot. Kattavan turvan kannalta on tärkeää varmistaa, että myös muun muassa automaatiojärjestelmien aiheuttamissa liikennevahingoissa kolmannelle osapuolelle aiheutuneet vahingot pystytään korvaamaan yhtä tehokkaasti kuin ennenkin.
Tällä hetkellä lainsäädännöllinen painopiste on siinä, miten poistetaan teknologisen kehityksen esteitä ja miten automaatio jalkautetaan liikenteen sekaan. Tulevaisuudessa liikenteen automaation osalta on ratkaistava myös vastuukysymyksiä: mitä sääntöjä sovelletaan, kun automaatiojärjestelmä ohjaa kulkuneuvoa ja on osallisena liikennevahingossa? Selvityksessä todettiin, että ajamisen automaatioon liittyvissä kokeiluissa liikennevakuuttaminen toimii jo nykyisellään toivotulla tavalla. Sen sijaan pohdintaa herätti se, millaiset valmiudet vakuutusyhtiöillä on vahinkotapauksissa vastaanottaa ja tulkita ajamisen automaatiojärjestelmien tuottamaa dataa tulevaisuudessa.
Liikennevakuutusjärjestelmän sisäisten mekanismien, kuten vastuukysymysten, lisäksi selvityksessä tarkasteltiin myös järjestelmän rajoja koskevia kysymyksiä, kuten matkaketjujen vakuuttamista sekä uusien sähköisten liikkumisvälineiden, kuten sähköpotkulautojen, roolia liikennevakuuttamisessa. Koska nämä uudet tuotteet ja palvelut jäävät pakollisen liikennevakuutusjärjestelmän ulkopuolelle, tulisi vahinkoihin varautua vapaaehtoisella vakuutuksella.
Liikennevakuutusjärjestelmän soveltuvuutta tulevaisuuden liikenteeseen tutkittiin myös vakuutusvelvollisuuden piiriin kuuluvilla esimerkeillä, kuten ajoneuvojen yhteiskäyttöpalvelut ja yksityishenkilöiden välinen ajoneuvon vertaisvuokraus. Näiden kohdalla havaitut kehityskohteet liittyvät etenkin mahdollisten bonusmenetysten kohdistumiseen, vapaaehtoisiin lisäturviin sekä ajoneuvorekisterin käyttötietoluokitteluihin.
Nykyinen liikennevakuuttamisjärjestelmä osoitti toimivuutensa lähitulevaisuudessa käyttöön tulevien uusien palveluiden ja liikennevälineiden osalta. Niiden sujuva käyttö osana muuta liikennettä vaatii kuitenkin kehitystyötä eri toimijoiden välillä muun muassa vapaaehtoisen vakuutusturvan ja rekisterijärjestelmien osalta. Liikennevakuuttamisen tulevaisuusfoorumi kokoontuu jatkossa vuosittain vaihtamaan ajatuksia liikenteen uusista trendeistä ja pyrkii siten varmistamaan, että suomalainen liikennevakuutusjärjestelmä on ajan hermolla tai jopa aikaansa edellä.
Lue raportti kokonaisuudessaan täältä.
Lisätiedot:
Lakimies Minna Anttonen, p. 040 922 5526
Vakuutuspäällikkö Lauri Linna, p. 040 450 4591
Teknologiapäällikkö Tapio Koisaari, p. 040 450 4782
Johtaja Janne Jumppanen, p. 040 450 4543
Viestintä, p. 040 450 4700
Sähköpostitse: etunimi.sukunimi@vakuutuskeskus.fi
Liikennevakuutus on lakisääteinen ja pakollinen vakuutus. Liikennevakuutuksesta korvataan liikennevahingosta aiheutuneet henkilövahingot sekä ulkopuolisille aiheutuneet omaisuusvahingot. Henkilövahingot korvataan myös liikennevahingon aiheuttaneelle osapuolelle.
Liikennevakuutuskeskus turvaa viimekädessä liikennevahingon kärsineen oikeudet ja huolehtii lakisääteisen liikennevakuutuksen laiminlyönnin seurauksista. Lukuisia kansainvälisiä tehtäviä hoitavan keskuksen jäseniä ovat kaikki liikennevakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt Suomessa.
Liikennealan kestävän kasvun ohjelma edistämään innovaatioita ja kansainvälistymistä
Tulevaisuuden liikennejärjestelmää rakennetaan parhaillaan. Kaikissa maailman maissa ja kaupungeissa suunnitellaan ja rakennetaan uusia liikkumisen ratkaisuja. Samanaikaisesti yritykset kehittävät uusia datapohjaisia liikkumisen ja kuljettamisen palveluja, käyttövoimaratkaisuja, algoritmeja, teknologioita ja liiketoimintamalleja. Liikennesektorista on tullut erittäin mielenkiintoinen toimiala, jossa on runsaasti kysyntää suomalaiselle osaamiselle.
Älykäs ja kestävä liikennejärjestelmä sisältää uusia liiketoimintamahdollisuuksia kaikilla tasoilla ja läpi koko järjestelmän. Perinteisesti suurimmat liiketoiminta-alueet ovat löytyneet järjestelmän kapasiteettia lisäävistä ratkaisuista, mutta yhteiskunnalliset tavoitteet yhdessä digitalisaation kanssa ovat muokkaamassa koko liikennesektoria. Nyt kasvussa ovat erityisesti tehokkuutta ja kestävyyttä edistävät ratkaisut, joissa keskiössä on digitaalinen uudistuminen, vihreä siirtymä sekä käyttäjälähtöiset innovaatiot. Käyttäjälähtöisyys on älykkään liikennejärjestelmän tärkein lähtökohta, kestävyys on sen tärkein päämäärä ja digitalisaatio on sen tärkein rakennuselementti.
Suomessa liikenteen digitalisoitumisen parissa työskentelee jo satoja yrityksiä, joista suurimmat ovat globaaleja pörssiyhtiöitä ja pienimmät alaa disruptoivia startup -yrityksiä. Osa yrityksistä on erikoistunut uusien kuluttajille suunnattavien palvelujen toteuttamiseen ja osa laajemmin koko liikennejärjestelmän digitalisoimiseen. Suomalainen osaaminen digitalisaation saralla on maailman kärkeä ja digitaalinen infra on osoittautunut kansainvälisessä vertailussa erittäin kilpailukykyiseksi. Suomi onkin erinomaisesti asemoitunut suhteessa uudistuviin liikenteen markkinoihin.
Suomen tulevaisuuden kannalta liikennepoliittisten tavoitteiden saavuttamistakin tärkeämpänä voitaneen pitää elinkeinopoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Mietittäessä niitä aloja, joilla Suomeen saadaan uusia kasvuyrityksiä ja uusia työpaikkoja, liikenteen digitalisaatio on varmasti yksi potentiaalisimmista aloista. Liikenteen toimialalle ollaan liikennealan kestävän kasvun ohjelmassa rakentamassa professori Mariana Mazzucaton peräänkuuluttamaa ekosysteemi -ajattelua, jossa yhdistyvät valtion, kaupunkien, tutkimuslaitosten ja yritysten intressit. Ensimmäiset ekosysteemirakenteet ovat jo toiminnassa, ja uusia rakennetaan aktiivisesti alan toimijoiden kesken.
Liikennealan kestävän kasvun ohjelma on julkaistu
Liikennealan vientivetoisen kasvun edistäminen on yksi ITS Finlandin tämän vuoden painopistealueista. Keskeisinä työkaluina ovat tänään julkaistut ”Liikennealan kestävän kasvun ohjelma 2021-2023” ja ”Liikennealan pelikirja” sekä tiivistyvä kansainvälinen yhteistyö ITS Nationals ja erityisesti ITS Nordics+ toimijoiden kesken. Lue lisää Liikennealan kestävän kasvun ohjelmasta Liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteesta.
Omasta puolestamme toivotamme kaikki toimijat mukaan kasvuohjelmatyöhön ja myös verkostomme muuhun monipuoliseen tekemiseen. Tästä on erinomaisen hienoa jatkaa hyvin ansaittujen kesälomien jälkeen.