Uutinen

Liikenteen henkilötieto ja tietosuoja keskustelutilaisuus

Alustusten jälkeen käytiin paikalla olijoiden kanssa pyöreän pöydän keskustelu, jossa huomioitiin kysymykset ja kommentit alustuksiin liittyen sekä sovittiin jatkotoimenpiteenä "tietosuoja ja liikenne" -työryhmän perustamisesta.

by Alex

Uusi maksulaite mahdollistaa pysäköinnin ja latauksen maksamisen tavallisella maksukortilla

Semel Oy tuo yhdessä Modulsystem Sweden AB:n kanssa markkinoille uuden pysäköintiin ja sähköautojen lataukseen soveltuvan TouchPayGo maksulaitteen, joka mahdollistaa pysäköinnin ja sähköautolatauksen maksamisen tavallisella maksukortilla. TouchPayGo maksulaitteen lanseeraus tapahtuu Tukholman eCarExpo tapahtuman yhteydessä helmikuussa 2023.

Ruotsissa suunnitellussa ja valmistetussa maksulaitteessa on 10” kosketusnäyttö ja EMV-maksukortit hyväksyvä maksupääte. Maksulaite pystyy ohjaamaan useita latausasemia.

Asiakas valitsee maksulaitteesta haluamansa latausaseman sekä pysäköinti- ja latausajan, jonka perusteella laite tekee katevarauksen asiakkaan maksukortille ja avaa latauksen valitulla asemalla minkä jälkeen lataus voidaan käynnistää. Syöttämällä ja tallentamalla omat taustatietonsa laitteeseen asiakas saa halutessaan pysäköinnin ja latauksen päätyttyä kuitin sähköpostiinsa. Pysäköintioperaattori pystyy web-käyttöliittymällä helposti hallinnoimaan ja ylläpitämään latausasemien hinnastoja ja asetuksia. Kattavan raportoinnin lisäksi operaattori voi käyttöliittymän avulla seurata ja valvoa järjestelmän käyttöä.

TouchPayGo maksulaite voidaan myös kytkeä Modulsystem AB:n DAC (DoorAccessControl) yksikköön, jolloin voidaan valvoa ja ohjata pääsyä esimerkiksi parkkihalliin.

TouchPayGo maksulaite voidaan asentaa kiinnittämällä seinään tai vaihtoehtoisesti lattiaan.

by Alex

Awake.AI satamapalvelujen markkinapaikka

Awake.AI julkaisi merenkulun markkinapaikan, joka mahdollistaa laajan kaupankäynnin palveluilla, digitaalisilla ja fyysisillä tuotteilla helposti

Markkinapaikka ymmärtää, miten satamat toimivat ja miten kauppaa käydään. Ostaminen ja myyminen on nyt nostettu uuteen digitaaliseen aikakauteen.

Nykyaikaisilla ja ML-avusteisilla työkaluilla myynti ja ostaminen on nopeaa. Satamakäyntiä varten voidaan luoda valmiita ostoskoreja, jotka ovat valmiina hienosäädettäviksi ja ostettaviksi.

• Kaupankäyntiä Marine AI:n voimin
• Satamapalvelujen ja -tuotteiden nopea ja älykäs ostaminen ja myyminen
• Kokonaisvaltaisen logistiikkatietoalustan varaan rakennettu markkinapaikka
• Kattava yhteistyöratkaisu satama- ja merilogistiikan alalla.

Liity yksinkertaisella rekisteröinti- ja hyväksymisprosessilla. Ota tiimisi mukaan ja käy kauppaa hetkessä.

Sovellus on pilottivaiheessa, siihen voi tutustua Awake.AI -sivuilla

by Alex

Käsikirja kunnille ja kaupungeille: sähköiset yhteiskäyttöautot

ITS Finland teetti yhdessä ympäristöministeriön kanssa selvityksen sähköisten yhteiskäyttöautojen palveluketjuista osana liikenteen kiertotaloushanketta. Selvitys esittelee kolme erilaista palveluketjua, joilla kaupungit voivat edistää ja mahdollistaa sähköisten yhteiskäyttöautojen yleistymistä osana ilmastotavoitteisiin tähtääviä toimenpiteitä. Selvitystyön toteutti Sitowise.

Liikkumisen palvelut ovat tehokas tapa edistää kaupunkien ilmastotavoitteita

Oulun, Tampereen, Lahden, Turun, Vantaan ja Helsingin kaupungit sekä Sitra ja ITS Finland ry ovat edistäneet kiertotaloutta liikennesektorilla kaksivuotisen ”Liikenteen kiertotalous” -yhteistyöhankkeen kautta. Hankkeessa on edistetty sellaisten liikennealan toimien toteutusta, joilla voidaan vaikuttaa liikennejärjestelmän kestävyyteen, ja erityisesti 1.5°C asteen ilmastotavoitteeseen pääsemiseen.

ITS Finlandin koordinoimassa liikenteen kiertotalouden yhteistyöhankkeessa yhdeksi keskeiseksi kiertotalouden edistämisen toimenpiteeksi tunnistetiin liikenteen palveluistumisen edistäminen. Palvelut tukevat siirtymää lineaarisesta talousmallista kohti kiertotalouden mukaista taloutta, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen, jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen.

Liikennealalla palveluistumisen suurin kärki kohdistuu toimenpiteisiin, joilla luodaan vaihtoehtoja yksityisautoilulle. Tässä työssä keskeistä roolia näyttelevät joukkoliikenteen ympärille rakentuvat ovelta ovelle- palvelut sekä erilaiset jaettuja resursseja hyödyntävät yhteiskäyttöiset palvelut kuten kaupunkipyörät ja yhteiskäyttöautot, joiden suosio on jatkuvasti kasvanut. Yhteiskäyttöpalveluiden saralla maksimaaliset päästövähennykset saavutetaan, kun yksityisomisteisia polttomoottoriautoja korvataan aktiiviliikkumisella, liikkumispalveluilla ja yhteiskäyttöisillä sähkö- tai biokaasuautoilla.

Sähköiset yhteiskäyttöautot voivat Suomessa tehtyjen selvitysten mukaan vähentää liikenteen päästöjä merkittävästi. Liikenne- ja viestintäministeriön teettämän selvitystyön mukaan palveluistuminen vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä noin 80 000 tonnia vuonna 2030. Mikäli liikkumispalveluissa käytettävät ajoneuvot sähköistyvät yksityisautoilua nopeammin, on mallinnusten perusteella mahdollista vähentää liikenteen palveluistumisella vuosittaisia kasvihuonekaasupäästöjä 260 000–300 000 tonnia jo vuonna 2030.

Selvityksessä esillä kolme sähköisten yhteiskäyttöautojen palveluketjua kaupunkien näkökulmasta

Sähköisten yhteiskäyttöautojen palveluketjun kuvaus toteutettiin tukemaan alan markkinakehitystä sekä kuvaamaan muun muassa kaupunkien roolia kehityksen edistäjänä.

Kuvaus esittää askel askeleelta palveluketjun eri vaiheet ja tuo jokaisen askeleen kohdalla esille eri toimijoiden rooleja, tarpeita, haasteita ja ratkaisuehdotuksia.

Palveluketjun kuvauksessa tunnistetaan kolme palveluketjua:

• Palveluketju 1 – Kaupungin työntekijöiden yhteiskäyttöautot.
• Palveluketju 2 – Sähköiset yhteiskäyttöautot uudisrakentamisessa
• Palveluketju 3 – Kaikille avoimet sähköiset yhteiskäyttöautot

Kaikkia palveluketjuja voi edistää samanaikaisesti, jolloin kaupungit edistävät tehokkaimmin palveluiden ja markkinoiden kehittymistä.

”Uskon, että sähköiset yhteiskäyttöautot yleistyvät lähivuosina katukuvassa kaupunkipyörien ja sähköpotkulautojen tavoin. Uusien kaupunkien ja laajempien toiminta-alueiden myötä jaetut sähköautot tulevat enemmän ihmisten verkkokalvoille ja mieliin, jolloin kynnys niiden käyttöön madaltuu. Tämä on ehkä se suurin puuttuva lenkki, jolla voidaan vauhdittaa suomalaisten siirtymistä jaettuihin liikkumispalveluihin”, summaa ympäristöministeriön erityisasiantuntija Heikki Sorasahi.

Selvitystyön tavoitteena on auttaa niin kaupunkeja, rakennuttajia kuin alan palveluntarjoajia tunnistamaan erilaisia yhteistyömahdollisuuksia sähköisten yhteiskäyttöautojen edistämiseksi sekä tunnistaa kohdat, joissa kaupunki voi toiminnallaan edistää palveluiden yleistymistä. Selvitystyössä on kiinnitetty huomiota myös julkisten ja yksityisten toimijoiden keskinäiseen työnjakoon, jotta julkisesti tuotetut palvelut eivät kilpaile markkinaehtoisesti tuotettujen palvelujen kanssa.

”Yhteiskäyttöautojen toimijakenttää on kartoitettu useammissa selvityksissä jo aiemminkin sekä pohdittu niiden roolia yhdyskuntarakenteessa. Tämän selvityksen yhteydessä kiintoisaa oli nimenomaan keskittyminen sähköisiin yhteiskäyttöautoihin, joissa myös latausmahdollisuuksien huomioiminen tuo oman lisänsä kokonaisuuteen”, kertoo Sitowisen älyliikenteen asiantuntija Ville Kilpiö ja jatkaa: ”Lisäksi uskon, että tämän työn uutuusarvo löytyykin siitä, että yhteiskäyttöautojen hyödyntämistä on pyritty tuomaan lähelle kaupunkien toimintoja aina matkustusohjeistuksesta kaavoituksen sekä pysäköinnin suunnitteluun. Kaupungeilla on suuri potentiaali omalla toiminnallaan mahdollistaa sähköisten yhteiskäyttöautojen markkinan nopeutumista.”

Lataa ohjeistus

Sähköisten yhteiskäyttöautojen palvelukuvaukset ja ohjeistus kunnille on julkaistu. Lataa materiaali ja ota se käyttöösi suunnittelun tueksi:

Sähköisten yhteiskäyttöautojen ohjeistus kunnille

by Sanni Remonen

Liikenteen kiertotalouden yhteistyöhanke on edistänyt palveluistumista ja verkostoitumista

Liikenteen kiertotalouden yhteistyöhankkeen aamiaisseminaari järjestettiin 12.8 rennoissa merkeissä ravintola Pjazzassa, jonne oli kokoontunut lähes 30 liikenteen kiertotaloudesta innostunutta asiantuntijaa. Tilaisuudessa nautittiin herkullisesta aamiaisesta, kuultiin mielenkiintoisia esityksiä liikenteen kiertotalouden edistämisestä niin Suomesta kuin Norjasta, keskusteltiin liikenteen palveluiden roolista osana päästövähennyksiä ja ennen kaikkea verkostoiduttiin kasvokkain.

Kiertotalouden yhteistyöhankkeessa on edistetty Nordic+ tason yhteistyötä tuomalla Viron, Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin ITS-toimijoita yhteen arvokkaiksi koettujen teemojen ympäriltä ja yhteistyön hengessä ITS Norwayn toiminnanjohtaja Trond Hovland esitteli Norjan toimia liikenteen päästöjen vähentämisen saralla. Tiivistetysti todettakoon, että Norjan resurssit ovat omaa luokkaansa, mutta vielä tärkeämpää Hovlandin mukaan on pitkäjänteinen ja johdonmukainen liikennepolitiikka sekä rohkeus haastaa omia käytäntöjä teknologioiden, palvelumallien ja kuluttajakäyttäytymisen muuttuessa. Norjasta ja Nordic+ maista on hyvä hakea oppia useilta liikenteen sektoreilta.

Ville Kilpiö Sitowiselta kertoi sähköisten yhteiskäyttöautojen palveluketjuista, joita on yhteistyössä hankekumppaneitten ja alan toimijoiden kanssa selvitetty näin antaen kaupungeille paremman kuvan alan tarpeista ja yhteistyön mahdollisuuksista. Tavoitteena on edistää sähköisten yhteiskäyttöautojen markkinaa näin antaen kuluttajille lisää vaihtoehtoja yksityisomisteisille autoille. Selvityksessä on tullut esille tarve edistää kaupunkien välistä ja sisäistä tiedonvaihtoa, jotta nopeasti kehittyvä markkina ei joudu ratkomaan kerta toisena perään naapurikaupungissa ratkaistuja asioita.

Aamiaistilaisuuden paneelikeskustelussa Forum Viriumin Kerkko Vanhanen, MaaS Globalin Jarkko Jaakkola ja Tampereen yliopiston Heikki Liimatainen keskustelivat Eemil Rauman kanssa liikenteen palveluistumisesta ja palveluiden roolista päästöjen vähentämisessä. Keskusteluissa nousi esille palveluiden selkeät edut niin kaupunkien kuin kuluttajien kannalta sekä samalla myös vanhojen toimintamallien uudistamisen haasteet. Palveluistumista ei kaikista hienoista puheista huolimatta ole kansallisessa liikennepolitiikassa nostettu varteenotettavaksi keinoksi päästöjen vähentämisessä, vaikka niin selvitykset ja tutkimukset, yliopistot, tulevaisuustalot kuin alan yritykset puhuvat palveluiden eduista ja helposta käytettävyydestä. Paneelin keskeinen viesti päättäjille onkin, että liikenteen palveluiden tuottamista tulisi helpottaa nykyisestä ja että kuluttajat ovat palveluihin valmiita. Tämä vaatii kuitenkin toimia valtiovallan ja kuntien tahoilta.

Voit tutustua aamiaistilaisuudessa kuultujen esitysten materiaaleihin täällä.

Liikenteen kiertotalouden yhteistyöhanke tulee elokuussa päätökseensä suunnitellun mukaan. Hankkeen keskeiset opit ja onnistumiset on tiivistetty alla oleviin kuviin, ja näiden parissa tulemme toivottavasti myös uusin voimin jatkamaan 2023 alkaen.

Hankkeen opit ja onnistumiset:

by Sanni Remonen