DigiLog 2023 tallenne

DigiLog 2023 seminar packed the Botta's Ballroom

The DigiLog 2023 seminar was held for the first time 19.1.2023. Event was hosted by ITS Finland and CaaS Nordic associations with partners Fintraffic, LIMOWA and LOGY.

The seminar brought together authorities and companies from several countries with a common interest in improving logistics efficiency.

The excellent speakers at the event had put together interesting and topical themes for their presentations. Digitalisation, sustainability and the changing environment in which logistics operates are the leitmotiv of all the presentations.

Each speaker's own live presentation (video) is linked from the link in the speaker's name. The title of the presentation contains a link to the pdf.

Moderator of the seminar

Noora Lähde, The Finnish Ministry of Transport and Communications(video)

Opening words

Jarkko Rantala, CaaS Nordic(video) & Marko Forsblom, ITS Finland(video)

Keynote speakers

Authority view

Industry outlook 

Panel discussion (video)

  • Matti Lankinen, Vedia/CaaS Nordic
  • SSAB, Niko Korte
  • Ahola Transport, Hans Ahola
  • HHLA, Andres Uusoja
  • Tulli, Sami Rakshit
  • Kuusakoski, Petri Kontulainen

Summary and closing

Noora Lähde, The Finnish Ministry of Transport and Communications(video)

Cocktails & networking

After the formal part of the event, it was time for important networking. Once again the power of physical events was demonstrated, with discussions between participants continuing well into the evening.

A big bow and thanks to everyone who participated on the seminar, behalf of ITS Finland and CaaS Nordic.

Many thanks also to the supporting partners LIMOWA, LOGY and Fintraffic.

Read excellent blog where you can find Lasse Nykänen and Matti Lankinen thoughts from the seminar (CaaS Nordic website).


ITS Finland Liikenteen data ja tietosuoja tilaisuus

Liikenteen henkilötieto ja tietosuoja keskustelutilaisuus

 

ITS Finland järjesti liikenne ja tietosuoja tilaisuuden 1.2.2023 (KUTSU pdf), Oikeusministeriön tiloissa, Julkisuus -salissa Eteläesplanadilla.

Liikennealalla data ja digitalisaatio ovat nykyään huomattavassa roolissa kaikessa tekemisessä. Data ja digitalisaatio näkyvät kaikissa alan ohjelmissa, strategioissa ja lainsäädäntöhankkeissa, ne ovat keskeisiä rakennuselementtejä uusissa palveluissa ja liiketoimintamalleissa, ja ne ovat läsnä tavalla tai toisella myös kaikkien liikkujien arjessa, kaikissa eri kulkumuodoissa.

Yleinen tietosuoja-asetus eli GDPR tuli sovellettavaksi kaikissa EU-maissa keväällä 2018. Uudistuksen tavoitteena oli muun muassa parantaa henkilötietojen suojaa, vastata uusiin digitalisaatioon liittyviin tietosuojakysymyksiin ja edistää digitaalisten sisämarkkinoiden kehittymistä.

Liikenteen palvelujen kehityksessä suunta on kohti yhä räätälöidympiä palvelutuotteita, joissa yhdistetään asiakaskohtaisia tietoja ja palvelun tarjoamiseen liittyviä oleellisia tietoja, kuten tunnistautumis-, maksu- ja paikkatietoja.

Keskustelutilaisuuden tavoitteena on lisätä toimijoiden ymmärrystä tietosuojaan liittyvistä velvollisuuksista ja mahdollisuuksista palvelukehityksessä.

Keskustelutilaisuuden puheenjohtajana toimi tietoliiketoimintayksikön johtaja Maria Rautavirta, liikenne- ja viestintäministeriöstä ja sihteerinä toimi, Marko Forsblom, ITS Finland ry:stä.

Tapahtuman asiantuntevasta alustuksista vastasivat alla olevan agendan mukaan puhujat ja heidän esitykset löydät alta. Huom! Esityksen otsikossa on linkki pdf:ään.

Alustukset:

"Liikenteen datakysymykset – iso kuva ja eurooppalainen sääntelykehys(pdf)"

    • Erityisasiantuntija Noora Lähde, liikenne-ja viestintäministeriö

 

Tietosuoja käytännössä - uusimpia ratkaisuja ja niiden taustaa(pdf)

    • Meeri Blomberg, ylitarkastaja Tietosuojavaltuutetun toimisto

 

Tietosuoja ja tietojärjestelmät – tunne omat järjestelmäsi(pdf)

    • Timo Simell, projektipäällikkö,TIEKE ry

 

Datan monet mahdollisuudet(pdf)

    • Ari Ilonen, puheenjohtaja, Autovuokraamoliitto

 

Asiakastieto ja liiketoiminta(pdf)

    • Otto Ketonen,asiantuntija, 24RentOy

 

Kaupunkien älyliikennekokeilujen tietosuojahaasteet(pdf)

    • Sami Sahala, johtava asiantuntija, Forum Virium Helsinki

 

Alustusten jälkeen käytiin paikalla olijoiden kanssa pyöreän pöydän keskustelu, jossa huomioitiin kysymykset ja kommentit alustuksiin liittyen sekä sovittiin jatkotoimenpiteenä "tietosuoja ja liikenne" -työryhmän perustamisesta.


TouchPayGo maksulaite

Uusi maksulaite mahdollistaa pysäköinnin ja latauksen maksamisen tavallisella maksukortilla

Semel Oy tuo yhdessä Modulsystem Sweden AB:n kanssa markkinoille uuden pysäköintiin ja sähköautojen lataukseen soveltuvan TouchPayGo maksulaitteen, joka mahdollistaa pysäköinnin ja sähköautolatauksen maksamisen tavallisella maksukortilla. TouchPayGo maksulaitteen lanseeraus tapahtuu Tukholman eCarExpo tapahtuman yhteydessä helmikuussa 2023.

Ruotsissa suunnitellussa ja valmistetussa maksulaitteessa on 10” kosketusnäyttö ja EMV-maksukortit hyväksyvä maksupääte. Maksulaite pystyy ohjaamaan useita latausasemia.

Asiakas valitsee maksulaitteesta haluamansa latausaseman sekä pysäköinti- ja latausajan, jonka perusteella laite tekee katevarauksen asiakkaan maksukortille ja avaa latauksen valitulla asemalla minkä jälkeen lataus voidaan käynnistää. Syöttämällä ja tallentamalla omat taustatietonsa laitteeseen asiakas saa halutessaan pysäköinnin ja latauksen päätyttyä kuitin sähköpostiinsa. Pysäköintioperaattori pystyy web-käyttöliittymällä helposti hallinnoimaan ja ylläpitämään latausasemien hinnastoja ja asetuksia. Kattavan raportoinnin lisäksi operaattori voi käyttöliittymän avulla seurata ja valvoa järjestelmän käyttöä.

TouchPayGo maksulaite voidaan myös kytkeä Modulsystem AB:n DAC (DoorAccessControl) yksikköön, jolloin voidaan valvoa ja ohjata pääsyä esimerkiksi parkkihalliin.

TouchPayGo maksulaite voidaan asentaa kiinnittämällä seinään tai vaihtoehtoisesti lattiaan.

 


ITS Finland Syysseminaari 2022

Älykkään liikenteen verkosto -ITS Finland syyskokous ja syysseminaari ”Raideliikenteen digitalisaatio” keräsi laajasti mielenkiintoa

Älykkään liikenteen verkosto – ITS Finland ry kokoontui Helsingin Kilta-salissa torstaina 24.11. jo kuudenteentoista syyskokoukseen, jonka jälkeen pidettiin perinteinen syysseminaari aiheena Raideliikenteen digitalisaatio.

Syyskokouksen tärkeimpänä antina oli vuoden 2023 toimintasuunnitelman hyväksyminen.

Runsas joukko alan suunnittelijoita, toteuttajia ja vaikuttajia saapui kuulemaan, keskustelemaan ja verkostoitumaan raideliikenteen vihreän ja digitaalisen siirtymän ympärille. Ja tapahtuman jälkeisillä kokkareilla käytiin samalla läpi viimeisimmät kuulumiset ja kuultiin tuoreimmat älykkään liikenteen trendit.

Liikenteen murros vaatii toteutuakseen ennen kaikkea osaamisen kehittämistä laajalla rintamalla. Suomalainen osaaminen on korkealla tasolla kansainvälisessäkin vertailussa, mutta sinänsä varsin perinteinen raideliikenneala kehittyy nyt vauhdilla. Alan murrokseen ja haasteisiin vastataan yhä enemmän digitaalisilla ratkaisuilla, ja ajan hermolla oleville toimijoille on tarjolla runsaasti mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Kansallisia hankkeita kannattaa käyttää positiivisella tavalla hyväksi kotimaisen osaamisen kehittämisessä, ja referensseinä maailman kasvaville digihankkeille.

Seuraavassa tapahtuman esitykset sekä keskeiset puheenaiheet. Katso tästä tapahtuman live tallenne kokonaisuudessaan (linkki youtube). Jokaisen esiintyjän oma liveosuus (video) on linkitetty alkamaan esiintyjän nimessä olevasta linkistä.  Esityksen otsikossa taasen on linkki pdf:ään.

Karri Salminen ITS Finland

ITS Finlandin hallituksen puheenjohtaja Karri Salminen toivotti kaikki paikalla olijat tervetulleeksi(video) puhui raideliikenteen uudistumisen mielenkiintoisista mahdollisuuksista myös älyliikennetoimijoille. Hän peräänkuulutti ennakkoluulotonta ja rohkeaa asennetta isoissa kysymyksissä, mukaan lukien viime aikoina puheenaiheena ollut raideleveys. Joitakin asioita on hyvä katsoa aidosti pitkällä horisontilla. Puheenvuoronsa päätteeksi hän kutsui ensimmäisen esiintyjän ja avauspuheen pitäjän Saara Reinimäen liikenne- ja viestintäministeriöstä estradille.

Saara Reinimäki, yksikön johtaja, Automaatioyksikkö, Liikenne- ja viestintäministeriö

Automaatio ja data – regulaatiota ja liiketoimintaa raiteilla (pdf), Saara Reinimäki, yksikön johtaja, Automaatioyksikkö, Liikenne- ja viestintäministeriö (video)

Puheen aluksi Saara Reinimäki otti esille oman henkilökohtaisen ajankohtaisen huomion ja huolensa diversiteetistä ja kuinka naisia toivotaan osallistumaan enemmän liikennealan tapahtumiin puhujiksi ja osallistujiksi. Tästä näkökulmasta on helppo olla samaa mieltä.

Digitalisaatiolla on mahdollisuus parantaa monella eri tavalla palvelutasoa junaliikenteessä, joista voi erikseen nostaa isot teemat kuten paremmat matkustajapalvelut, automaattinen junankulkuvalvonta, rataverkon optimoitu käyttö, big data ja ympäristövaikutukset.

Saara Reinimäki sai raikuvat aplodit hyvästä ajankohtaisesta esityksestään.

Juha-Lehtonen-Siemens

Digiosaamisella kohti kestävää, mukavaa ja kustannustehokasta raideliikennettä (pdf), Juha Lehtonen, Siemens Mobility(video)

Lehtonen piti erinomaisen kattavan esityksen, jossa esiteltiin globaalit megatrendit kestävien liikkumisratkaisujen tarpeiden taustalla. Mielenkiintoisena nostona Siemens Xcelerator, jossa reaalimaailma yhdistyy digitaaliseen maailmaan, avainsanoina yhteen toimiva ja verkottunut ekosysteemi. Mainittakoon erikseen, että Lehtosen esityksessä nähtiin Siemensin inspiroiva video, jossa peilattiin nykyhetkeä ja tulevaisuuden visioita kauniin visuaaliseksi tarinaksi.

Digiratahanke ja rautateiden avoimet standardit – mahdollisuus suomalaisille kasvuhakuisille teknologiayhtiöille (pdf), Markus Melander, Johtaja, uudet teknologiat, Relesoft (video)

Markus Melander aloitti innostavan esityksensä räväkästi ja herätti keskustelun mahdollisuuksista ulkomaan markkinoilla. Melander nosti esille erikseen hankintojen merkityksen alan kehittymisessä ja loi uskoa kotimaisen osaamisen käyttämiseen sekä peräänkuulutti uskallusta poiketa vakiintuneista toimintalinjoista.

Markus Helelä, Sweco

Future Railway Timetabling and Operations Optimization In Finland (pdf), Markus Helelä, Diplomi-insinööri, vanhempi asiantuntija, projektipäällikkö, Sweco (video)

Markus Helelä piti syväluotaavan esitelmän aiheesta Suomen junaliikenteen tulevaisuuden operoinnin ja aikataulusuunnittelun optimoinnista. Tulevaisuudessa saamme ehkä nauttia älykkäästä ja automaattisesta sekä sujuvasti optimoidusta junaliikenteestä, jossa algoritmit, tehokkaat tietokoneet ja tekoäly kuljettavat autonomisia junia turvallisesti ja aikataulussa perille. Kuulijat saivat oppitunnin tiedolla johtamisesta etulinjassa.

Digirata Lehtola Pylvänen

Digirata – perustukset rautatieliikenteen digitalisaatiolle (pdf), Jari Pylvänäinen, Hankejohtaja, Fintraffic & Juha Lehtola, Projektipäällikkö, Ylitarkastaja, Väylävirasto (video)

Digiradan johtokaksikko avasi ehkäpä Suomen historian suurinta yksittäistä älyhanketta eli digirataa. Digirata on n.1,7 miljardin euron kokoinen tulevaisuusinvestointi, jossa uusitaan kaikki nykyiset raideliikenteen ohjauksen digitaaliset järjestelmät ERTMS-mukaisiksi. Kyseessä on harvinainen, jopa ainutlaatuinen tilaisuus luoda tulevaisuuden ratkaisuja. Tätä ”Suomen suurinta startupia” on valmisteltu yli kolme vuotta ja nyt projekti on nytkähtänyt liikkeelle, mutta tähän ”junaan” ehtii vielä hypätä mukaan.

Kai Hermonen, SmartRail Ecosystem Program Manager, Skoda Transtech

SmartRail Ekosysteemi ja sen toiminta (pdf), Kai Hermonen, SmartRail Ecosystem Program Manager, Skoda Transtech (video)

Kai Hermosen esityksessä käytiin aluksi läpi SmartRail ekosysteemin lyhyt, mutta erinomaisen tuloksekas historia, josta siirryttiin sujuvasti tulevaisuuden suunnitelmiin. SmartRail on malliesimerkki ekosysteemihankkeesta, jossa mukana ovat kaikki oleelliset toimijat mukaan lukien tilaajat, toteuttajat, tutkimusala ja rahoittajat tekemässä työtä yhteisen vision eteen.

Anssi Krooks Proxion

Yksityisraiteiden tilannekuvajärjestelmällä digiloikka rautatieliikenteen hallintaan, Anssi Krooks, Johtaja, Uudet liiketoiminnat, Proxion (video)

Anssi Krooks oli valinnut näkökulmakseen hieman harvemmin esillä olleen yksityisraiteiden hallinnan haasteet ja mahdollisuudet. Useimmille kuulijoille tuli varmaan pienoisena yllätyksenä yksityisraiteiden merkitys ja laajuus, yksityisraiteita hallinnoi Suomessa 208 yritystä, ja melkeinpä kaikki tavarakuljetukset raiteilla kulkee jossain matkan vaiheessa heidän operoimana. ProX-Rail tilannekuvajärjestelmä on kehitetty asiakastarpeesta yksityisraiteiden tavaraliikenteen hallintaan.

Olavi Keränen, Business Finland

Suomen rautatieala Euroopan markkinoille(pdf)Suomi tarjooma ja EU:n kumppanuusohjelma, Olavi Keränen, Business Finland (video)

Tapahtuman päätöspuheenvuorossa painotus oli suomalaisen osaamisen kehittämisessä ja kansainvälisille markkinoille viemisessä. EU:n Shift2Rail on tullut päätökseensä ja seuraava vaihe Europe’s Rail on startannut, jossa rakennetaan Euroopan raideliikenteen tulevaisuutta. Business Finlandin johdolla ollaan parhaillaan kokoamassa suomalaista yhteistarjoomaa tähtäimenä kansainväliset raideliikennemarkkinat.

Tapahtuman nivoi yhteen ITS Finlandin toiminnanjohtajan Marko Forsblomin seitsämän D:tä. Diversiteetti on avain rikkaampaan ajatteluun, monipuolisempaan ennakointiin, ja parempaan lopputulokseen. Digirata + Datatalous = Dollarit on mielenkiintoinen yhtälö, jossa on juuri nyt paljon rahaa tarjolla myös suomalaiselle osaamiselle. Alan uudistamisessa pitää uskaltaa antaa sijaa myös Disruptioille, joilla ravistellaan perinteisiä malleja. Tulevaisuuden ratkaisujen vientiä maailmalle edistää nyt koottava Dynaaminen Darjooma. Ja lopuksi kaikki Drinksuille.

Marko Forsblom
ITS Finland


Meriliikenne COP27

Fintrafficin meriliikenteenohjaus mukana YK:n ilmastokokouksen Green Shipping Challengessa

YK:n COP27-ilmastokokous Egyptissä etsitään ratkaisuja, kuinka vauhdittaa Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa ja pitää 1,5 asteen tavoite yhä saavutettavissa.
Meriliikenteenohjauksen ratkaisut ovat vahvasti esillä merenkulun ilmastopäästöjen vähentämiskeinoja kokouksessa esittelevässä Green Shipping -ilmastohaasteessa. Fintrafficin meriliikenteenohjauksen digitalisaatiohankkeilla on jo kyetty leikkaamaan merikuljetusten päästöjä Suomessa.

Mukana ilmastokokouksen Green Shipping julkistuksessa oli yli 40 maata, satamaa ja yritystä, jotka toivat Green Shipping Challengeen omat vihreämpää meriliikennettä tukevat innovaationsa ja kehityshankkeensa. Suomesta Green Shipping Challengeen osallistui neljä eri kokonaisuutta, joista kaksi oli Fintrafficin meriliikenteenohjauksen kestävän kehityksen ja digitalisaation kärkihankkeita.

Fintrafficin meriliikenteenohjauksen Green Shipping Challengessa esitellyt hankkeet olivat Port Call Time Stamp and Estimation Service & Port Activity -sovellus, jotka on toteutettu yhteistyössä kotimaisten Awake.ain ja Unikien kanssa, sekä pidemmälle katsova Virtual Port Arrival -konsepti, jota edistetään Siili Solutionsin kanssa NEMO-hankkeen yhteydessä.

Lue Finntraficin sivuilta alkupeäinen uutinen

Lue aiheesta lisää:

Awake.AI satamapalvelujen markkinapaikka: https://its-finland.fi/awake-ai-j-satamapalvelujen-markkinapaikka/

United States Department of State: https://www.state.gov/launch-of-the-green-shipping-challenge-at-cop27/. Katso myös https://greenshippingchallenge.org/

Fintrafficin vastuullisuustyö: https://www.fintraffic.fi/fi/fintraffic/maailman-turvallisin-sujuvin-ja-ymparistoystavallisin-liikenne

Miten digitalisaatiolla voidaan pienentää liikenteen päästöjä: https://www.fintraffic.fi/fi/uutiset/liikenteessa-syntyvaa-havikkia-pakko-vahentaa

Kuva: Unplash, Roger Hoyles


Awake satamapalvelujen markkinapaikka

Awake.AI satamapalvelujen markkinapaikka

Awake.AI julkaisi merenkulun markkinapaikan, joka mahdollistaa laajan kaupankäynnin palveluilla, digitaalisilla ja fyysisillä tuotteilla helposti

Markkinapaikka ymmärtää, miten satamat toimivat ja miten kauppaa käydään. Ostaminen ja myyminen on nyt nostettu uuteen digitaaliseen aikakauteen.

Nykyaikaisilla ja ML-avusteisilla työkaluilla myynti ja ostaminen on nopeaa. Satamakäyntiä varten voidaan luoda valmiita ostoskoreja, jotka ovat valmiina hienosäädettäviksi ja ostettaviksi.

  • Kaupankäyntiä Marine AI:n voimin
  • Satamapalvelujen ja -tuotteiden nopea ja älykäs ostaminen ja myyminen
  • Kokonaisvaltaisen logistiikkatietoalustan varaan rakennettu markkinapaikka
  • Kattava yhteistyöratkaisu satama- ja merilogistiikan alalla.

Liity yksinkertaisella rekisteröinti- ja hyväksymisprosessilla. Ota tiimisi mukaan ja käy kauppaa hetkessä.

Sovellus on pilottivaiheessa, siihen voi tutustua Awake.AI -sivuilla


Sähköautojen lataus

Käsikirja kunnille ja kaupungeille: sähköiset yhteiskäyttöautot

ITS Finland teetti yhdessä ympäristöministeriön kanssa selvityksen sähköisten yhteiskäyttöautojen palveluketjuista osana liikenteen kiertotaloushanketta. Selvitys esittelee kolme erilaista palveluketjua, joilla kaupungit voivat edistää ja mahdollistaa sähköisten yhteiskäyttöautojen yleistymistä osana ilmastotavoitteisiin tähtääviä toimenpiteitä. Selvitystyön toteutti Sitowise.

Liikkumisen palvelut ovat tehokas tapa edistää kaupunkien ilmastotavoitteita

Oulun, Tampereen, Lahden, Turun, Vantaan ja Helsingin kaupungit sekä Sitra ja ITS Finland ry ovat edistäneet kiertotaloutta liikennesektorilla kaksivuotisen ”Liikenteen kiertotalous” -yhteistyöhankkeen kautta. Hankkeessa on edistetty sellaisten liikennealan toimien toteutusta, joilla voidaan vaikuttaa liikennejärjestelmän kestävyyteen, ja erityisesti 1.5°C asteen ilmastotavoitteeseen pääsemiseen.

ITS Finlandin koordinoimassa liikenteen kiertotalouden yhteistyöhankkeessa yhdeksi keskeiseksi kiertotalouden edistämisen toimenpiteeksi tunnistetiin liikenteen palveluistumisen edistäminen. Palvelut tukevat siirtymää lineaarisesta talousmallista kohti kiertotalouden mukaista taloutta, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen, jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen.

”Resurssien viisas käyttö on paras vaihtoehto sekä päästöjen että säästöjen näkökulmista. Ilmastopaneeli esitti jo vuoden 2015 raportissaan s.46, että henkilöautojen uudet käyttötavat yhdistettynä kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja maankäytön edistyksellisiin ratkaisuihin, on aivan ylivoimaisesti kustannustehokkain tapa vaikuttaa liikenteen päästöihin. Tämä näkemys on ollut punaisena lankana sekä liikenteen kiertotalous -hankkeessa että tässä selvityksessä”, linjaa ITS Finlandin toiminnanjohtaja Marko Forsblom.

Liikennealalla palveluistumisen suurin kärki kohdistuu toimenpiteisiin, joilla luodaan vaihtoehtoja yksityisautoilulle. Tässä työssä keskeistä roolia näyttelevät joukkoliikenteen ympärille rakentuvat ovelta ovelle- palvelut sekä erilaiset jaettuja resursseja hyödyntävät yhteiskäyttöiset palvelut kuten kaupunkipyörät ja yhteiskäyttöautot, joiden suosio on jatkuvasti kasvanut. Yhteiskäyttöpalveluiden saralla maksimaaliset päästövähennykset saavutetaan, kun yksityisomisteisia polttomoottoriautoja korvataan aktiiviliikkumisella, liikkumispalveluilla ja yhteiskäyttöisillä sähkö- tai biokaasuautoilla.

Sähköiset yhteiskäyttöautot voivat Suomessa tehtyjen selvitysten mukaan vähentää liikenteen päästöjä merkittävästi. Liikenne- ja viestintäministeriön teettämän selvitystyön mukaan palveluistuminen vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä noin 80 000 tonnia vuonna 2030. Mikäli liikkumispalveluissa käytettävät ajoneuvot sähköistyvät yksityisautoilua nopeammin, on mallinnusten perusteella mahdollista vähentää liikenteen palveluistumisella vuosittaisia kasvihuonekaasupäästöjä 260 000–300 000 tonnia jo vuonna 2030.

Selvityksessä esillä kolme sähköisten yhteiskäyttöautojen palveluketjua kaupunkien näkökulmasta

Sähköisten yhteiskäyttöautojen palveluketjun kuvaus toteutettiin tukemaan alan markkinakehitystä sekä kuvaamaan muun muassa kaupunkien roolia kehityksen edistäjänä.

Kuvaus esittää askel askeleelta palveluketjun eri vaiheet ja tuo jokaisen askeleen kohdalla esille eri toimijoiden rooleja, tarpeita, haasteita ja ratkaisuehdotuksia.

Palveluketjun kuvauksessa tunnistetaan kolme palveluketjua:

  • Palveluketju 1 – Kaupungin työntekijöiden yhteiskäyttöautot.
  • Palveluketju 2 – Sähköiset yhteiskäyttöautot uudisrakentamisessa
  • Palveluketju 3 – Kaikille avoimet sähköiset yhteiskäyttöautot

Kaikkia palveluketjuja voi edistää samanaikaisesti, jolloin kaupungit edistävät tehokkaimmin palveluiden ja markkinoiden kehittymistä.

”Uskon, että sähköiset yhteiskäyttöautot yleistyvät lähivuosina katukuvassa kaupunkipyörien ja sähköpotkulautojen tavoin. Uusien kaupunkien ja laajempien toiminta-alueiden myötä jaetut sähköautot tulevat enemmän ihmisten verkkokalvoille ja mieliin, jolloin kynnys niiden käyttöön madaltuu. Tämä on ehkä se suurin puuttuva lenkki, jolla voidaan vauhdittaa suomalaisten siirtymistä jaettuihin liikkumispalveluihin”, summaa ympäristöministeriön erityisasiantuntija Heikki Sorasahi.

Selvitystyön tavoitteena on auttaa niin kaupunkeja, rakennuttajia kuin alan palveluntarjoajia tunnistamaan erilaisia yhteistyömahdollisuuksia sähköisten yhteiskäyttöautojen edistämiseksi sekä tunnistaa kohdat, joissa kaupunki voi toiminnallaan edistää palveluiden yleistymistä. Selvitystyössä on kiinnitetty huomiota myös julkisten ja yksityisten toimijoiden keskinäiseen työnjakoon, jotta julkisesti tuotetut palvelut eivät kilpaile markkinaehtoisesti tuotettujen palvelujen kanssa.

”Yhteiskäyttöautojen toimijakenttää on kartoitettu useammissa selvityksissä jo aiemminkin sekä pohdittu niiden roolia yhdyskuntarakenteessa. Tämän selvityksen yhteydessä kiintoisaa oli nimenomaan keskittyminen sähköisiin yhteiskäyttöautoihin, joissa myös latausmahdollisuuksien huomioiminen tuo oman lisänsä kokonaisuuteen”, kertoo Sitowisen älyliikenteen asiantuntija Ville Kilpiö ja jatkaa:Lisäksi uskon, että tämän työn uutuusarvo löytyykin siitä, että yhteiskäyttöautojen hyödyntämistä on pyritty tuomaan lähelle kaupunkien toimintoja aina matkustusohjeistuksesta kaavoituksen sekä pysäköinnin suunnitteluun. Kaupungeilla on suuri potentiaali omalla toiminnallaan mahdollistaa sähköisten yhteiskäyttöautojen markkinan nopeutumista.”

Lataa ohjeistus

Sähköisten yhteiskäyttöautojen palvelukuvaukset ja ohjeistus kunnille on julkaistu. Lataa materiaali ja ota se käyttöösi suunnittelun tueksi:

Sähköisten yhteiskäyttöautojen ohjeistus kunnille


Kiertotalouden aamiaisseminaari

Liikenteen kiertotalouden yhteistyöhanke on edistänyt palveluistumista ja verkostoitumista

Liikenteen kiertotalouden yhteistyöhankkeen aamiaisseminaari järjestettiin 12.8 rennoissa merkeissä ravintola Pjazzassa, jonne oli kokoontunut lähes 30 liikenteen kiertotaloudesta innostunutta asiantuntijaa. Tilaisuudessa nautittiin herkullisesta aamiaisesta, kuultiin mielenkiintoisia esityksiä liikenteen kiertotalouden edistämisestä niin Suomesta kuin Norjasta, keskusteltiin liikenteen palveluiden roolista osana päästövähennyksiä ja ennen kaikkea verkostoiduttiin kasvokkain.

Kiertotalouden yhteistyöhankkeessa on edistetty Nordic+ tason yhteistyötä tuomalla Viron, Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin ITS-toimijoita yhteen arvokkaiksi koettujen teemojen ympäriltä ja yhteistyön hengessä ITS Norwayn toiminnanjohtaja Trond Hovland esitteli Norjan toimia liikenteen päästöjen vähentämisen saralla. Tiivistetysti todettakoon, että Norjan resurssit ovat omaa luokkaansa, mutta vielä tärkeämpää Hovlandin mukaan on pitkäjänteinen ja johdonmukainen liikennepolitiikka sekä rohkeus haastaa omia käytäntöjä teknologioiden, palvelumallien ja kuluttajakäyttäytymisen muuttuessa. Norjasta ja Nordic+ maista on hyvä hakea oppia useilta liikenteen sektoreilta.

Trond Hovland ITS Norway
Trond Hovland esitteli Norjan toimia liikenteen kiertotalouden ja päästöjen vähentämisen saralla.

Ville Kilpiö Sitowiselta kertoi sähköisten yhteiskäyttöautojen palveluketjuista, joita on yhteistyössä hankekumppaneitten ja alan toimijoiden kanssa selvitetty näin antaen kaupungeille paremman kuvan alan tarpeista ja yhteistyön mahdollisuuksista. Tavoitteena on edistää sähköisten yhteiskäyttöautojen markkinaa näin antaen kuluttajille lisää vaihtoehtoja yksityisomisteisille autoille. Selvityksessä on tullut esille tarve edistää kaupunkien välistä ja sisäistä tiedonvaihtoa, jotta nopeasti kehittyvä markkina ei joudu ratkomaan kerta toisena perään naapurikaupungissa ratkaistuja asioita.

Aamiaistilaisuuden paneelikeskustelussa Forum Viriumin Kerkko Vanhanen, MaaS Globalin Jarkko Jaakkola ja Tampereen yliopiston Heikki Liimatainen keskustelivat Eemil Rauman kanssa liikenteen palveluistumisesta ja palveluiden roolista päästöjen vähentämisessä. Keskusteluissa nousi esille palveluiden selkeät edut niin kaupunkien kuin kuluttajien kannalta sekä samalla myös vanhojen toimintamallien uudistamisen haasteet. Palveluistumista ei kaikista hienoista puheista huolimatta ole kansallisessa liikennepolitiikassa nostettu varteenotettavaksi keinoksi päästöjen vähentämisessä, vaikka niin selvitykset ja tutkimukset, yliopistot, tulevaisuustalot kuin alan yritykset puhuvat palveluiden eduista ja helposta käytettävyydestä. Paneelin keskeinen viesti päättäjille onkin, että liikenteen palveluiden tuottamista tulisi helpottaa nykyisestä ja että kuluttajat ovat palveluihin valmiita. Tämä vaatii kuitenkin toimia valtiovallan ja kuntien tahoilta.

Voit tutustua aamiaistilaisuudessa kuultujen esitysten materiaaleihin täällä.

Liikenteen kiertotalouden yhteistyöhanke tulee elokuussa päätökseensä suunnitellun mukaan. Hankkeen keskeiset opit ja onnistumiset on tiivistetty alla oleviin kuviin, ja näiden parissa tulemme toivottavasti myös uusin voimin jatkamaan 2023 alkaen.

Hankkeen opit ja onnistumiset:

Kiertotalouden onnistumiset

 


ITS Finland mukana liikenteen uusien käyttövoimien jakeluinfrastruktuurin kehittämisessä

ITS Finland on mukana liikenne- ja viestintäministeriön asettamassa työryhmässä, jonka tavoitteena on parantaa tieliikenteen uusien käyttövoimien jakeluinfran kehittämistä ja suunnittelua poikkisektoraalisella yhteistyöllä. Työryhmän toimintakausi on 20.5.2022-31.3.2023.

Kansallisten liikenteen päästövähennystavoitteiden kustannustehokkaan saavuttamisen, suomalaisen älyliikennealan viennin sekä kuluttajien liikkumisen palvelutason kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että latausinfrastruktuurin tulevaisuuden kehittämisessä älykkäät ratkaisut ovat investointien keskiössä eikä näiden tiellä ole turhia esteitä. Älykkäät latausratkaisut ovat avainasemassa mahdollistamassa sähköisen liikenteen palveluistumista.

ITS Finland on aktiivisesti edistänyt liikenteen palveluistumista vuosien ajan ja tämä työ on laajentunut osana kiertotalouden yhteistyöhanketta. Kuluneen kahden vuoden aikana on käynyt selväksi, että liikenteen sähköistymisen palveluistuminen on keskeisimpiä ja tehokkaimpia keinoja vähentää liikenteen päästöjä samalla varmistaen kuluttajille aiempaa parempi liikenteen palvelutaso. Sähköistyvän liikenteen palvelut tarjoavat myös merkittäviä vientimahdollisuuksia, sillä sähköisen liikenteen globaalien markkinoiden arvioidaan saavuttavan 1 300 mrd. $ vuoteen 2030 mennessä1.

Työryhmän tehtävänä on arvioida jakeluinfran nykytilaa, nykytoimien riittävyyttä sekä mahdollista tarvetta uusille kehitystä vauhdittaville toimille ja kehitystä hidastavien pullonkaulojen ratkaisemiselle. ITS Finland tuo työryhmän käyttöön jäsenistönsä laaja-alaisen osaamisen ja on tukemassa alan yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksia.

Yhteistyötä tarvitaan liikennealalla entistä enemmän tulevaisuudessa, sillä jatkuvasti yleistyvät älykkäät latausratkaisut yhdistävät liikenteen, energian ja kiinteistöt. Tämän kolmiyhtenäisyyden edistäminen ja konkretisointi edellyttää uusia älykkäitä palveluita, joiden mahdollistamisen eteen ITS Finland tekee töitä osana työryhmää ja tämän ulkopuolella.


Lisätietoja:

Eemil Rauma, Chief impact officer

eemil.rauma@its-finland.fi


Lähteet:

  1. Liikennealan kestävän kasvun ohjelma, ref. ASD Reports 2020

ITS Finlandin kevätkokous kokoontui 28.4.2022

ITS Finlandin sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Musiikkitalolla 28.4.2022. Kevätkokouksen agendalla olivat vuoden 2021 tilinpäätöksen esittely ja vahvistaminen sekä nimitysvaliokunnan valitseminen vuodelle 2022.

ITS Finlandin vuosi 2021 oli toimintaympäristön haasteista huolimatta varsin aktiivinen, joka käy hyvin ilmi vuosikertomuksesta. Vuosi 2021 saatiin vietyä loppujen lopuksi yllättävänkin hyvin suunnitelmien mukaisena eli satojen Teams-kokousten lisäksi myös sekä omat tapahtumamme että ITS World Congress Hampurissa toteutuivat onnistuneesti. Taloudellisesti vuosi 2021 oli hieman ylijäämäinen ja verkostoon liittyi lukuisia uusia jäseniä: saimme mukaan tekemiseen 13 uutta toimijaa. ITS Finlandin vuosi sujui siis oikein mallikkaasti ja kevätkokous päätti vahvistaa tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden yhdistyksen hallitukselle.

Kevätkokouksen toisena pääasiana oli yhdistyksen nimitysvaliokunnan valinta, joka toteutuikin hallituksen ehdotuksen mukaisena. Nimitysvaliokuntaan vuodelle 2022 valittiin puheenjohtajaksi Ville Lehmuskoski (Helsingin kaupunki) ja jäseniksi Johanna Nyberg (Espoon kaupunki), Sanna Ruuskanen (Ilmastorahasto Oy) ja Päivi Wood (Keskuskauppakamari). Nimitysvaliokunta tuottaa ehdotuksen uudeksi hallitukseksi yhdistyksen syyskokoukselle.

Kevätkokouksesta suuntasimme perinteiseen kevätseminaariin, jossa Musiikkitalon terassilämpiö olikin täynnä innokkaita kuulijoita, keskustelijoita ja verkostoitujia. Kevätseminaarin tallenne on katsottavissa ITS Finlandin Youtube-kanavalla ja esitykset ovat katsottavissa tapahtumasivulta.