ITS Finland, Sitra ja kaupungit yhteistyöhön liikenteen kiertotaloustoimien edistämiseksi
ITS Finland vie liikennealan kiertotaloustyötä eteenpäin entistä voimallisemmin Sitran ja useiden kaupunkien kanssa käynnistetyn kaksivuotisen yhteistyöprojektin myötä.
Yhteistyöprojektin tavoitteena on edistää Sitran kiertotalouden avainalueella ja Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiön työssä tunnistettuja liikennealan toimien toteutusta, joilla voidaan vaikuttaa liikennejärjestelmän kestävyyteen, ja erityisesti edistää 1.5 ºC asteen ilmastotavoitteeseen pääsemistä.
Projektin tavoitteena mm. edistää edelläkävijäratkaisujen skaalautumista Suomessa ja Pohjoismaissa sekä edistää liikennesektorin sitoutumista hiilineutraalisuus- ja kiertotaloustyöhön laajana julkisen ja yksityisen sektorin sekä tutkimuslaitosten yhteistyönä. Tavoitteena on luoda liikenteen kiertotalouden pohjoismainen brändi ja sitä kautta tukea yritysten vientiä ilmastoratkaisujen kasvavilla markkinoilla. Samalla pyritään löytämään keinoja ns. reilulle siirtymälle, jolla pyritään turvaamaan ihmisten pärjääminen murroksen keskellä.
Yhteistyö vahvistaa myös Liikennealan kansallisen kasvuohjelman toimien parissa tehtävää työtä. Ohjelmaa päivitetään parhaillaan vastaamaan entistä paremmin nykyisiä ilmastotavoitteita ja kiertotalous on tässä keskeisessä roolissa. Ilmastonmuutoksen hillintä on tunnistettu keskeiseksi ajuriksi, joka luo suuret kasvumarkkinat päästöjä vähentäville ratkaisuille ja palveluille. Esimerkiksi ajoneuvojen omistamisesta kestäviin liikkumisen palveluihin (Mobility as a Service, MaaS) siirtyminen ja liikenteen automatisoituminen edistävät myös kiertotaloutta.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on edistänyt kiertotaloutta Suomessa vuoden 2014 lopusta lähtien. Liikkuminen ja logistiikka tunnistettiin yhdeksi neljästä painopisteestä Suomen kiertotalouden tiekartan ensimmäisen versiossa vuonna 2016. Keväällä 2019 julkaistussa tiekartan päivitetyssä versiossa Liikennealan kasvuohjelma on puolestaan yksi yrityskentän toimenpiteistä.
Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä kaupunkien kanssa, joilla on kaikilla niin ikään kunnianhimoiset tavoitteet hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Kaupungistumisen myötä liikenteen kestävillä ratkaisuilla on erittäin suuri merkitys sekä päästöjen vähentämisessä että erityisesti kaupunkilaisten elämän laadun varmistamisessa. Tässä vaiheessa kaupungeista mukaan yhteiseen tekemiseen ovat jo ilmoittautuneet Helsinki, Lahti, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa.
Yhteistyöprojektia toteutetaan rinnakkain ITS Finlandin toiminnan ja liikennealan kansallisen kasvuohjelman toimeenpanon kanssa.
Työn käytännön eteenpäin viemiseksi ITS Finlandiin haetaan nyt liikenteen kiertotalouden asiantuntijaa. Katso hakuilmoitus täältä.
ITS Finland rekrytoi: Haussa liikenteen kiertotalouden asiantuntija
Haemme Älykkään liikenteen verkosto - ITS Finland ry:n palvelukseen osaavaa ja tekevää
Liikenteen kiertotalouden asiantuntijaa
rakentamaan kanssamme Suomen liikennealan kestävän kasvun menestystarinaa.
Tehtävänäsi on kehittää ja viedä eteenpäin toimia, joilla edistetään liikennejärjestelmän kestävyyttä ja vauhditetaan ilmastotavoitteisiin pääsemistä kiertotalouden keinoin.
Työskentelet yhdessä laajan julkisen sektorin, akatemian ja yrityselämän toimijoista koostuvan verkoston kanssa. Teet myös kansainvälistä yhteistyötä.
Laajaan työnkuvaasi kuuluu mm. yhteistyöverkoston rakentamista ja sen toimintamallien kehittämistä, konkreettien pohjoismaisen tason hankkeiden eteenpäin viemistä, lausuntojen ja kannanottojen laadintaa sekä kansallisissa ja kansainvälisissä tilaisuuksissa esiintymistä.
Tehtävässä vastaat Suomen kiertotalouden tiekartan tavoitteita tukevien liikenteen kiertotalouden toimenpiteiden koordinoinnista ja kehittämisestä. Pääset mm. edistämään edelläkävijäratkaisujen skaalautumista Suomessa ja Pohjoismaissa sekä edistämään liikennesektorin sitoutumista hiilineutraalisuus- ja kiertotaloustyöhön.
ITS Finland on aktiivisesti mukana myös Liikennealan kansallisen kasvuohjelman toteutuksessa ja teet läheisesti yhteistyötä kasvuohjelman ohjelmajohtajan ja sidosryhmien kanssa.
Tehtävä on määräaikainen (2 vuotta). Tehtävä täytetään mahdollisimman pian sopivan henkilön löydyttyä. Tarkempi tehtävänimike sovitaan yhdessä valittavan henkilön kanssa. Uuden tehtävän rahoittavat Sitra, ITS Finland ja useat kaupunkitoimijat.
Mitä toivomme sinulta
Olet innokas oppimaan uutta ja hyvä hahmottamaan kokonaisuuksia. Olet valmis tarttumaan asioihin ja viet ne maaliin. Nautit yhdessä tekemisestä ja saat ihmiset innostumaan. Odotamme sinulta:
- Ymmärrystä kiertotaloudesta ja liikennealan mahdollisuuksista päästöjen vähentämisessä.
- Ymmärrystä liikenteen ja liikkumisen toimialasta ja toimijakentästä.
- Kykyä laajojen kokonaisuuksien koordinointiin, viestintään, verkostointiin ja projektinjohtamiseen liittyen.
- Analyyttisyyttä ja kykyä suurten tietoaineistojen tiivistämiseen olennaiseksi informaatioksi.
- Hyviä esiintymis- ja vuorovaikutustaitoja.
- Erinomaista suomen ja englannin kielen suullista ja kirjallista taitoa. Ruotsin kielen taito katsotaan eduksi.
- Lisäksi arvostamme kokemusta yritysten kansainvälistämisestä, EU-rahoitusinstrumenteista ja aktiivista toimintaa eri verkostoissa.
- Soveltuvaa korkeakoulututkintoa, esim. tekniikan, kauppatieteiden, yhteiskuntatieteiden tai juridiikan aloilta.
- Vähintään 5 vuotta haettavaan työtehtävään liittyvää työkokemusta.
Miksi meille töihin
Tarjoamme sinulle monipuolisen ja innostavan tehtäväkentän sekä erinomaiset olemassa olevat kansalliset ja kansainväliset verkostot liikennealan kärkitoimijoiden kanssa. Saat mahdollisuuden kehittää omaa osaamistasi haastavien hankkeiden ja liikennealan kiertotalouden ja siitä syntyvän kestävän kasvun parissa. Kanssamme pääset vaikuttamaan liikkumisen tulevaisuuden ratkaisuihin ja tekemään yhteiskunnallisesti merkittävää työtä.
Toimistomme sijaitsee hyvien yhteyksien päässä Helsingin ydinkeskustassa, minkä lisäksi hyödynnämme etätyömahdollisuuksia ja työajan joustoja arjen ja työn yhteensovittamiseksi.
Hakeminen
Lähetä hakemuksesi ja CV:si palkkatoivomuksineen 3.6.2020 mennessä otsikolla ”Liikenteen kiertotalouden asiantuntija” osoitteeseen marko.forsblom@its-finland.fi.
Lisätietoja: Marko Forsblom, toiminnanjohtaja, ITS Finland ry: marko.forsblom(a)its-finland.fi, puh. +358 40 5145 100.
Taustaa Sitran kiertotaloustyöstä liikennealalla
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on edistänyt kiertotaloutta Suomessa vuoden 2014 lopusta lähtien. Liikkuminen ja logistiikka tunnistettiin yhdeksi neljästä painopisteestä Suomen kiertotalouden tiekartan ensimmäisen versiossa vuonna 2016. Keväällä 2019 julkaistussa tiekartan päivitetyssä versiossa Liikennealan kasvuohjelma on puolestaan yksi yrityskentän toimenpiteistä. Haettavana olevalla tehtävällä varmistetaan kiertotalouden eteneminen liikennealalla.
Julkisten hankintojen jatkumisella merkittävä vaikutus älyliikenteen yritysten selviytymiseen koronasta
Älykkään liikenteen verkosto – ITS Finland ry järjesti 14. – 17.4.2020 yritysjäsenilleen kyselyn koronaviruksen vaikutuksista. Kyselyyn vastasivat myös ITS Factoryn yritysjäsenet.
Yrityksiltä kysyttiin arviota koronavirustilanteen vaikutuksesta yrityksen toimintaan ja talouteen seuraavan puolen vuoden aikana. Ennalta-arvattavasti negatiiviset vaikutukset myös älykkään liikenteen toimialalla ovat merkittävät: 2/3 osaa yrityksistä arvioi vaikutuksen olevan kielteinen (47 %) tai hyvin kielteinen (22 %). Kolmasosalle yrityksistä ei juurikaan oleteta vaikutuksia aiheutuvan ja pienellä osalla, tässä otannassa yhdellä yrityksellä, vaikutus on jopa myönteinen.
Kyselyn mukaan negatiivisia työllisyysvaikutuksia on odotettavissa myös tällä sektorilla. Vastaajista 16 % piti todennäköisenä ja 22 % erittäin todennäköisenä, että edessä on lomautuksia tai irtisanomisia. Kääntäen kuitenkin tällä otannalla toimialan tilanne näyttäisi olevan hieman keskimääräistä parempi. Esimerkiksi Keskuskauppakamarin laajan kyselyn perusteella noin 60 % yrityksistä arvioi, että henkilöstön määrä vähenee ja lähes 90 % yrityksistä arvioi epidemian vaikuttavan liikevaihtoon negatiivisesti seuraavan kahden kuukauden aikana.
Epävarmuutta herätti kuitenkin tilanne nykyisten projektien päättymisen jälkeen. Avoimissa vastauksissa korostui julkishallinnon toimien tärkeys sekä markkinan mahdollistajana (esimerkiksi MaaS-palvelujen verotuskysymysten ratkaiseminen) että julkisrahoitteisten hankkeiden jatkuvuuden varmistamisella. Kasvuyritysten osalta kaivattiin myös suoraa rahoitusta suvantovaiheen yli pääsemiseksi.
”Yrityskentän viesti on hyvin selvä siinä, että julkisia projekteja ei tule nyt keskeyttää, sillä tämä voi aiheuttaa entistä vakavammat seuraukset toimialan markkinan kehitykselle ja yritysten taloustilanteelle. Tässä tilanteessa on tärkeää luoda näkymää tulevaisuuteen ja panostaa kestävään kasvuun älyliikenneratkaisuihin investoimalla”, toteaa ITS Finlandin hallituksen puheenjohtaja Karri Salminen.
Näkemys julkishallinnon rahoitus- ja tukitoimien riittävyydestä jakaantui melko voimakkaasti vastaajien keskuudessa. Yrityksistä 41 % katsoi näiden soveltuvan melko hyvin, kun taas 40 % mukaan toimet eivät sovellu kovin hyvin tai lainkaan. Yrityksistä 19 % ei pidä tukia tarpeellisena kohdallaan.
”Meillä ei ole nyt varaa menettää hyvässä kasvussa olevia yrityksiä, jotka kehittävät kestävän liikenteen ratkaisuja. Suomi ja muu maailma tarvitsevat näitä ratkaisuja päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi ja viennin käynnistämiseksi tilanteen lauettua”, Salminen jatkaa.
Kyselyyn vastasi 32 yritystä. Näistä 44 % edusti enintään 2 miljoonan euron vuotuisen liikevaihdon yrityksiä. Vastanneista 22 % oli yli 2 – 10 miljoonan euron liikevaihdon yrityksiä ja loput 34 % tätä suurempia.
Vastaajat edustivat älyliikennekenttää kattavasti, useamman yrityksen toimiessa monella eri älyliikennekentän saralla. Eniten toimintaa vastaajilla on liikkumisen palveluissa, ohjelmistoissa, konsultoinnissa ja data-analytiikassa. Vastanneiden yritysten selvästi pääasialliset markkina-alueet olivat Suomi ja Pohjoismaat, jonka jälkeen suurimmat alueet olivat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka.
Kyselyn yhteenvedon näet täältä.
Japanin suurin öljy- ja energiayhtiö JXTG sijoittajaksi suomalaiseen sähköautojen latauspalveluyhtiöön – yhteistyö tuo suomalaiset latauspalvelut Japanin liikenneasemille
Euroopan johtava sähköautojen latauspalveluiden tarjoaja Virta (Liikennevirta Oy) aloittaa yhteistyön JXT Nippon Oil & Energy:n (JXTG) kanssa. JXTG on yksi Aasian suurimmista energiayhtiöistä ja yhteistyö nostaa sen älykkään lataustoiminnan suunnannäyttäjäksi polttoainealalla. JXTG:n investointi vauhdittaa Virran kansainvälistä kasvua ja vahvistaa merkittävästi sen asemaa globaaleilla sähköautojen latausmarkkinoilla. Investoinnin myötä Virran latauspalveluverkosto laajenee Aasian markkinoille, ensimmäiseksi Japaniin.
Ottamalla käyttöön Virran digitaaliset sähköautojen latauspalvelut ja liittymällä Virran verkostoon JXTG ottaa merkittävän askeleen kohti sähköistä liikkumista. JXTG panostaa sähköautojen lataustoimintaan hyödyntämällä omaa kattavaa ENEOS- jakeluasemaverkostoa. JXTG:llä on 50% markkinaosuus polttoaineen jakelussa Japanissa. Yhtiöllä on toimintaa maailmanlaajuisesti ja sen tavoitteena on olla Aasian johtava integroitu energiayhtiö.
Virran digitaalinen palvelu mahdollistaa eri latausverkostonomistajien ja latauslaitevalmistajien sähköautojen latausverkostojen operoinnin ja kuluttajapalveluiden tarjoamisen Virran digitaaliselta alustalta. Virta ei valmista latauslaitteita.
Virran erityisosaamista ovat palvelut, jotka tuovat sähköautot osaksi energiajärjestelmää. Virran kehittämä ratkaisu mahdollistaa energian kulutushuippujen tasaamisen ja lataustehon optimoinnin. Samalla pienenevät loppukäyttäjän kustannukset. Tämä nostaa sähköautojen ympäristöedut täysin uudelle tasolle.
"Virran digitaaliset palvelut mahdollistavat sähköautojen latauksen niin kiinteistöissä kuin jakeluasemillakin. Virran palveluiden avulla voimme tarjota asiakkaillemme markkinoiden parhaan innovatiivisen sähköautojen latauspalvelun kattavassa verkostossamme.
Virran pilvipalveluun perustuva alusta tukee eri maksutapoja ja kaupalliset toimijat, kuten liikenneasemat, voivat hinnoitella lataamisen itsenäisesti”, arvioi palvelun toiminnallisia hyötyjä Dr. Keisuke Nakayama, JXTG:n uuden liiketoiminnan kehitysjohtaja.
“Japani on maailman kolmanneksi suurin talous. JXTG on paras mahdollinen kumppani Virralle yhtiön kasvaessa eurooppalaisesta teknologiayhtiöstä globaaliksi digitaaliseksi alustapalveluksi. Investoinnin ja siihen liittyvän yhteistyön myötä Virta nousee merkittäväksi toimijaksi myös Aasiassa”, sanoo Virran toimitusjohtaja Jussi Palola.
----
JXTG toimii usealla energia-alan sektorilla. Näihin kuuluvat sähkö- ja energian tuotanto, öljynporaus ja jalostus, voiteluaineet, hiili, ja vety. JXTG on Japanin johtava petrokemian yhtiö. Yhtiö on toteuttanut voimakkaan transformaatioprosessin vastatakseen nopeaan toimintaympäristön muutokseen. Yhtiön visiona on olla Aasian johtava integroitu energiayhtiö. https://www.noe.jxtg-group.co.jp/english/
Virta Virta Ltd. (Liikennevirta Oy) on suomalainen teknologiayhtiö, joka kehittää älykkäitä sähköautojen latauspalveluita yrityksille, kiinteistöille ja sähköautoilijoille. Virta on sähköautojen latauksen markkinajohtaja Suomessa yhteistyökumppaneineen maan suurimmalla julkisella latausverkostolla, ja mahdollistaa sähköautojen latausliiketoiminnan maailmalla. Virta palvelee yli 300 latausverkostoa yli 50 eri brändillä 28 maassa. Kansainväliset latausverkko-operaattorit ja energiayhtiöt tarjoavat Virran palveluita omalla brändillään. Yritys on listattu vuoden 2020 Financial Times:in Euroopan nopeimmin kasvavien yritysten FT-1000 listalla sijalle 179. www.virta.global/fi/
Lisätietoja:
Virta Ltd.
Jussi Palola, CEO +358(0)504340132 jussi.palola@virta.global www.virta.global/
JXTG Nippon Oil & Energy Corporation
Keisuke Nakayama, Manager +81(0)36257428 https://www.noe.jxtg-group.co.jp/english/
Future Mobility Finland -sivusto Suomen liikennealan viennin ja kasvun työkaluksi
Liikenneala on keskellä monimuotoista uudistumisvaihetta, joka näkyy niin automatisoituvina teknologioina, ohjelmoitavina ajoneuvoina, päästöttöminä käyttövoimina kuin digitaalisina palveluinakin. Kaikki muuttuu ja suomalainen osaaminen on kuin luotu tähän uuteen markkinaan. Yritysten tunnustettu digiosaaminen yhdistettynä vahvaan kansainväliseen osaamisintensiivisten palvelujen kysyntään on tuhannen taalan paikka hyödynnettäväksi.
Liikennealan kansallinen kasvuohjelma on perustettu tukemaan liikennealan kehittymistä merkittäväksi viennin ja kasvun toimialaksi. Suomen liikennealalla on erittäin hyvä maine maailmalla ja tekemisiämme ja yrityksiämme seurataan tarkasti. Tämän liikennealan momentumin hyödyntämiseksi ja ”Suomi-tarinan” brändäämiseksi on kasvuohjelman puitteissa perustettu englanninkielinen Future Mobility Finland-sivusto.
Sivuston kautta
- Piirrämme kokonaiskuvan suomalaisesta liikennesektorista, sen tulevaisuuden visiosta ja tarjoamme koottua informaatiota ajankohtaisista hankkeista, uutisista ja tapahtumista.
- Esittelemme suomalaisia yrityksiä ja niiden osaamista sekä julkisen ja tutkimussektorin toimijoita verkostojen kasvattamiseksi ja uusien kumppanuuksien löytymiseksi.
- Tuomme esille Suomea uusien liikkumisratkaisujen houkuttelevana testialustana ja startup-ympäristönä ja houkuttelemme investointeja Suomeen.
- Autamme helposti löytämään relevantit organisaatiot ja henkilöt lisätietojen saamiseksi.
Sivusto tarjoaa erinomaisen alustan esitellä tyylikkäässä ja luotettavassa ympäristössä oman yrityksen osaamista ja referenssejä. Tavoitteenamme on saada kaikki alan toimijat mukaan ja siten vahvistaa suomalaista osaamisprofiilia.
Sivuston informaatiota hyödynnetään mm. Team Finlandin, ministeriöiden ja Suomen lähetystöjen toiminnassa sekä korkean tason vierailuilla ja alan vienninedistämismatkoilla ja kansainvälisissä tapahtumissa.
Kutsumme sinut mukaan osaksi liikennealan Suomi-tarinaa
Portaali on julkaistu ”hiljaisesti” maaliskuussa 2020 ja se on kaikille toimijoille avoin ja maksuton. Nyt jokaisella liikennealan toimijalla, niin yrityksillä, kuin tutkimuslaitoksilla ja julkisen sektorin organisaatioilla on mahdollisuus saada tietonsa sivustolle sekä jatkossa julkaista tätä kautta kansainvälisiä uutisia ja tapahtumia.
Ohjeet organisaatiosi tietojen toimittamiseksi löydät täältä.
Sivuston kansainvälinen lanseeraus toteutetaan 11.6.2020 kansainvälisen "Green & Smart Recovery - Mobility 2.0" virtuaalikonferenssin yhteydessä.
Liikennealan kansallisen kasvuohjelman päivitys käynnistyy
Liikennealan kansallisella kasvuohjelman 2018-2022 tavoitteena on tukea alan yritysvetoista kasvua ja vientiekosysteemien kehittymistä yksityisen ja julkisen sektorin sekä tutkimuskentän entistä tiiviimmän yhteistyön kautta sekä suomalaisen liikenne alan kansainvälinen tunnettuus ja edelläkävijyys. Ohjelman puitteissa pyritään hyödyntämään vähähiilisten ratkaisujen tuoma työllistämis- ja vientipotentiaali.
Ohjelma koostuu tavoitetta tukevista noin 30 toimenpiteestä, joilla mm. vauhditetaan osaamisen kehitystä, tiedon laajamittaista hyödyntämistä liiketoiminnan pohjana, uusien innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen syntyä, sekä markkinareferenssien saamista julkisten hankintojen kautta. Esimerkiksi yritysten kansainvälistymistä tuetaan vahvasti Business Finlandin ”Smart Mobility Finland”-ohjelmakokonaisuuden kautta.
Kasvuohjelmassa on mukana laajapohjainen joukko julkisen sektorin toimijoita: TEM, LVM, YM, MMM, OKM, Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupungit, Business Finland, VTT, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Väylävirasto, Maanmittauslaitos, Sitra, Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö, Hämeen liitto (Kasvukäytävä) ja ITS Finland, joka koordinoi ohjelmaa. Lisäksi valmistelussa ja toteutuksessa on tutkimussektori ja elinkeinoelämä vahvasti mukana.
Ohjelma on nyt päätetty päivittää vastaamaan entistä paremmin nykyisen hallitusohjelman tavoitteita sekä tukemaan toimialan kestävän kasvun ja kiertotalouden liiketoimintapotentiaalin hyödyntämistä, huomioiden mm. EU:n Green Deal-ohjelma. Tavoitteena on myös laaja kestävyyden huomioiminen, ml. sosiaalinen kestävyys, osana tavoitteistoa ja liiketoimintamallien kehittämistä. Samoin päivitetään liikennealan ekosysteemikehitystä, josta hyvänä esimerkkinä on SmartRail-ekosysteemi, koskevat toimenpiteet ja otetaan logistiikkasektori vahvemmin mukaan toimenpiteisiin. Viennin ja kv-kasvun vauhdittaminen on erityisen tärkeää muuttuneessa toimintaympäristössä. Uusien innovatiivisten palveluiden kehittyminen haastaa sekä liikennalalla olevia että julkisen puolen toimijoita entistä ennakoimattomammin ja kilpailu maailmalla edelläkävijäratkaisuista kovenee koko ajan.
Vireillä onkin useita eri hankkeita, jotka tulevat määrittämään liikennealan tulevaisuuden suuntaa. Käynnissä on ensimmäinen 12-vuotinen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelmatyön, fossiilittoman liikenteen työryhmä sekä ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategia. Liikenteen automaation toimenpide- ja lainsäädäntösuunnitelman ja logistiikan digitalisaatiotiekartan valmistelu ovat työn alla. Työtään tekee myös liikenteen verotusta tarkasteleva työryhmä. Lisäksi valmisteilla on poikkihallinnollinen kiertotalousstrategia sekä kasvun ja kansainvälistymisen ohjelma. Kaupunkien osalta suuntaa määrittävät myös monivuotisen MAL-sopimukset. Kestävän kasvun ohjelman toimenpiteillä on tarkoitus soveltuvin osin tukea em. hankkeiden tavoitteita toimialan kestävän liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta ja toimia esimerkiksi kv-viennin ja kasvun ohjelman osalta toimialakohtaisena täytäntöönpanonatyökaluna.
Päivitys tehdään kevään ja kesän 2020 aikana ja työhön otetaan mukaan laajapohjainen joukko liikennesektorin toimijoita. Parhaillaan kansalaisten ja organisaatioiden toimintaan vaikuttaa merkittävästi koronaviruksen ja sen leviämisen välttämistoimien vaikutukset. Samaan aikaan on kuitenkin rakennettava pohjaa normaalitilanteeseen palaamista varten. Tavoitteena on saada alan ja erityisesti yritysten tarpeisiin vastaava työkalu liikennealan murroksen eteenpäin vientiin.
Kutsu osallistua Liikennevakuutusjärjestelmän kattavuus liikenteen murroksessa –yhteistyöfoorumiin
Toimitko tieliikenteessä automaation, palveluiden, sähköisen liikenteen tai datan hyödyntämisen parissa? Liikennevakuutus on merkittävä osa kaikkea tieliikennetoimintaa ja nyt sinulla on mahdollisuus päästä vaikuttamaan liikennevakuutusjärjestelmän tulevaisuuteen liikennealan murrosvaiheessa!
Liikennealan kansallisen kasvuohjelman 2018–2022 lähtökohtana on, että tutkimusala, julkinen ja yksityinen sektori edistävät yhdessä toimialan yritysvetoista kehitystä, kasvua ja kansainvälistymistä.
Osana Liikennealan kansallisen kasvuohjelman tiekarttaa on liikennevakuutusjärjestelmän kattavuuden tarkastelu alan murroksessa. Tällaisia kysymyksiä ovat niin automaation vaikutukset kuin vakuutuskysymykset ja vastuut liikenteen palveluistumiseen ja sähköistymiseen sekä liiketoimintamallien muutokseen liittyen. Liikennevakuuttamisen tulevaisuuden toimintaympäristön yhtenä keskeisenä tekijänä on ajoneuvojen tuottama tieto, tiedon saaminen toimijoiden käyttöön ja tiedon hyödyntäminen.
Näitä kysymyksiä varten avataan Liikennevakuutuskeskuksen koordinoimana Liikennevakuutusjärjestelmän kattavuus liikenteen murroksessa –yhteistyöfoorumi kevään 2020 aikana. Tarkempi kutsu lähetetään lähempänä tapaamista.
Foorumi toimii alustana keskustelulle alan tulevaisuudesta sekä toimijoiden mahdollisten tarpeiden esiintuomiselle. Tämä edistää alan yhteisen ymmärryksen lisäämistä ja tarpeiden tunnistaminen aikaisessa vaiheessa.
Foorumin teemoina ovat liiketoiminta, palvelut ja ajoneuvovakuuttaminen, tekniikka sekä juridiikka. Jotta yhteistyöfoorumi olisi mahdollisimman tehokas ja hyödyllinen, toivoisimme nyt kommenttejanne halukkuudesta osallistua foorumiin ja työryhmiin sekä toiveita käsiteltäviksi aiheiksi.
Tarkempia tietoa sekä linkki kyselyyn löytyy täältä. Vastaattehan kyselyyn viimeistään 20.3. mennessä.
SmartRail-ekosysteemi laajenee - toinen innovaatiovaihe käynnistynyt
SmartRail-ekosysteemin toinen innovaatiovaihe käynnistyi helmikuussa 2020. Business Finlandin rahoittaman kaksivuotisen projektin kumppaneina ovat Skoda Transtech, VTT, Tampereen yliopisto, Creanex, DA-Design, Lumikko, Tamware ja EC Engineering.
Toisen innovaatiovaiheen pääteemat ovat Ennakoiva tilannetietoisuus, Käyttäjälähtöiset ratkaisut sekä Yhteiskuntataloudellisen ja liiketoiminnallisen vaikuttavuuden arviointi. Ennakoivan tilannetietoisuuden kehittäminen koskee raitiovaunun ja sen osajärjestelmien (kuten ovet, ilmanvaihto) kunnossapitoa ja toimintaa sekä kiskoinfran kunnon tunnistamista. Käyttäjälähtöiset ratkaisut tulevat lisäämään raitiovaunun matkustusmukavuutta ja palvelukokemusta, vauhdittamaan kuljettajien ja tuki- ja koulutusjärjestelmien kehitystä sekä tukemaan näitä yhdistävää kokonaisjärjestelmän suunnittelua. Tässä innovaatiovaiheessa luotava raideliikennekeskeisen palvelukokonaisuuden vaikuttavuuden arviointikehikko mittareineen tukee SmartRail-ekosysteemin kehitystoimintaa ja referenssien hankkimista. Vaikutuksia tarkastellaan sekä liiketoiminnan ja yritysvetoisen viennin että kaupunkien liikennejärjestelmän, ympäristön ja liikkujia koskevien yhteiskuntataloudellisten tavoitteiden toteutumisen näkökulmista.
Kokonaisuutena SmartRail-ekosysteemin tavoite on tulla markkinoiden houkuttelevimmaksi kiskokalustoon ja raideliikenteeseen integroitujen toimintojen ja palveluiden tuottajaksi matkalla kohti kestävää liikkumista, sujuvia matkaketjuja ja käyttäjäkeskeisiä palveluja. Teknologinen fokus on toteuttaa matkustaja- ja elinkaaripalveluiden osalta maailman paras raitiovaunu sekä tuottaa raideliikenteen turvallisuutta ja joustavuutta parantavia ratkaisuja edettäessä kohti autonomista liikennettä.
SmartRail-ekosysteemin vuosiliikevaihdon siihen kytkeytyvine liikkumispalveluineen on arvioitu olevan vuonna 2030 useita miljardeja euroja. SmartRail-ekosysteemin kilpailukyky pohjautuu yritysten, julkistahojen ja tutkimusorganisaatioiden monipuoliseen osaamiseen, joka valjastetaan palvelemaan yhteistä tavoitetta. Keskeinen työkalu tässä on systemaattisesti johdettu yhteiskehittäminen prosesssi mukaan lukien loppukäyttäjien osallistaminen tuotekehitystä nopeuttaviin ketteriin kokeiluihin Living Lab -ympäristössä.
SmartRail-ekosysteemin innovaatiovaiheet toteutetaan niin, että kunkin toimijan projektit tukevat osaltaan koko SmartRail-ekosysteemin yhteisten tavoitteiden saavuttamista. SmartRailin ensimmäinen innovaatiovaihe käynnistettiin Business Finlandin tukemana alkuvuodesta 2019 yhteistyössä Skoda Transtechin, Mevean, Mipron, 3D Talon, Tampereen Raitiotien, Business Tampereen, Tampereen kaupungin, Helsingin kaupungin liikennelaitoksen, Kajaanin ammattikorkeakoulun, Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston ja VTT:n kanssa.
Lisätietoja: SmartRail-ekosysteemin verkkosivut https://smartrailecosystem.com/
Kuva: Tampereen Raitiotie Oy
Yhteiskäyttöautoyritys 24 Rental Network jatkaa kasvuaan Suomessa
Vuonna 2011 perustettu yhteiskäyttöautoalan pioneeri suomalainen 24 Rental Network jatkaa edelleen vakaata kasvuaan.
Yritys kasvattaa tänä vuonna autokantaansa voimakkaasti: 24 Rental Network aikoo hankkia kevätsesongin alkuun mennessä yli 100 uutta pakettiautoa ja jopa 150 uutta henkilöautoa. Yrityksen laivue on vuonna 2020 yhteensä lähes 600 autoa, kun se edellisenä vuonna oli parhaimmillaan 400 autoa. Kaluston kasvun myötä 24 Rental Network jatkaa Suomen suurimpana yhteiskäyttöautotoimijana.
24 Rental Network on kasvanut koko olemassaolonsa ajan ilman tukirahoitusta ja tulos on ollut vuosittain voitollinen. Yrityksen menestyksen takana on pitkälle viety automatisaatio, itsepalvelukonseptointi ja erinomainen prosessinhallinta. Nämä kolme asiaa mahdollistavat voitollisen toiminnan myös pienemmissä kaupungeissa, joissa muilla alan toimijoilla on ollut vaikeuksia tehdä menestyksekästä liiketoimintaa.
Onnistuimme kasvattavamaan henkilöautojen varausmääriä jopa 30 prosentilla vuonna 2019 edellisvuoden lukemiin nähden. Vastaavasti kasvatimme liikevaihtoamme noin 20 prosentilla viime vuonna. Odotamme vuodelle 2020 vieläkin mittavampaa kasvua, kertoo 24 Rental Networkin toimitusjohtaja Matti Hänninen
24 Rental Network vuokraa yhteiskäyttöautoja sekä päivä- että minuuttiveloituksella. Tunti- ja päiväveloituksella toimiva yhteiskäyttöautopalvelu toimii 24Rent-brändin alla ja minuuttiveloituksella autoja voi vuokrata 24Go.fi- ja go now.fi-mobiilisivustoilta. 24 Rental Network toimii Suomessa 30 kaupungissa ja yrityksellä on yli 300 noutopistettä. Vastikään lopettamisuutisensa julkistanut DriveNow oli neljässä kaupungissa ainoa suora kilpailija 24 Rental Networkille. 24 Rental Networkilla on myös yhteiskäyttöautosopimuksia taloyhtiöiden, rakennusyhtiöiden ja kaupunkien kanssa ja se tarjoaa yritysleasing-palveluita.
Lue lisää 24Rental Networkin kotivuilta. 24 Rental Network on ITS Finlandin jäsen.
Älyliikenteen standardisoinnin tilannekuva – ITS handbook julkaistu
ITS handbook tarjoaa älyliikenteen osalta standardisoinnin tilannekuvan – mitä standardisointikohteita on olemassa ja mihin tällä hetkellä kannattaisi osallistua. Kirjassa käsitellään rinnakkaiset ITS komiteat eurooppalaisesta ja globaalista standardisoinnista - CEN TC 278 sekä ISO TC 204 – ja lisäksi soveltuvin osin ajoneuvokomitea ISO TC 22 sekä ETSIn ITS komitea.
Kirja toimii usealla tasolla – se tarjoaa yleistä tietoa standardisoinnista ja siihen osallistumista, nykytilanteen älyliikenteen standardisoinnissa, aktiiviset työryhmät ja työkohteet. Työryhmien kohdalla on avainsanojen avulla esitetty meneillään olevia aihealueita. Avainsanojen avulla lukija voi nopeasti nähdä, mitä kunkin työryhmän alla on juuri standardisoitu, mitä standardisoidaan juuri nyt ja suunnitellaan tehtäväksi lähiaikoina. Näin kirjan hyödyntäjä voi muodostaa näkemyksensä itseään kiinnostavien asioiden tilanteesta ja tehdä päätöksiä osallistumisesta standardisointityöhön.
Standardisointi on tärkeää, riippumatta siitä oletko rakentamassa uutta liiketoimintaa, ekosysteemiä, edustatko isoa tai pientä yritystä vai toimitko konsulttina tai rahoittajana projektissa. Standardisointi on yhteisten sääntöjen laatimista, jotta kuluttajien, yrittäjien ja viranomaisten toiminta helpottuisi. Standardeilla lisätään tuotteiden yhteensopivuutta ja turvallisuutta, vertailtavuutta sekä suojellaan kuluttajaa ja ympäristöä että helpotetaan kotimaista ja kansainvälistä kauppaa.
Standardit mahdollistavat yhteistoiminnan ja rajapinnat, joilla systeemit ja organisaatiot (tieto, prosessit, valmistus, tuotteet ym.) voidaan liittää toisiinsa. Alihankinnat yhtenä yhteistoiminnan muotona; tuotteen osat voidaan valmistaa hajautetusti, kun kaikilla on sama yhdistävä standardi käytössä. Yhteistyökumppaneiden arviointi helpottuu, kun mahdollisella yhteistyökumppanilla on tietty standardi, esimerkiksi laadun osalta käytössä, yhteistyökumppania voidaan arvioida ja sen toimintaa ja laatua ennakoida.
Älyliikenteen standardisointi on varsin laaja-alaista jakaantuen usean standardisointielimen alueelle. Siksi on tärkeää saada perustiedot standardisoinnista yleiskuvan muodostamiseksi. Standardisointiin osallistuminen hyödyttää monella tasolla.
Yhteinen Toimialaliitto ry on yksi Suomen Standardisoimisliitto SFS ry toimialayhteisö, jonka vastuulla on mm. älyliikenteen standardisointi.
ITS handbookin löydät täältä.
Lisätietoa:
Kimmo Konkarikoski
Standardisointipäällikkö
Yhteinen Toimialaliitto ry