Harva autoilija tulee mieltäneeksi, mitä kaikkea dataa nykyaikainen auto tallentaa ja välittää eteenpäin – ja kuinka monin tavoin tietoja on mahdollista hyödyntää. Autot voivat kerätä paikka-, vika- ja polttoainetietoja sekä tietoja kuljettajan ajokäytöksestä kuten ajonopeudesta ja jarrutuksista eri tilanteissa.
Kerätyn tiedon automaattinen eteenpäin lähettäminen voi pelastaa henkiä esimerkiksi tilanteessa, jossa sairaskohtauksen saanut autoilija on tajuttomana tieltä suistuneessa autossa. Nykyauto kykenee tunnistamaan kiihtyvyysanturien tallentamien tietojen ja airbagien laukeamisen perusteella hätätilanteen ja välittää hätäkeskukselle tiedon auton sijainnista.
Moottori on seurannut kiinnostavaa ja yksityisyydensuojankin kannalta tärkeää aihetta usean eri artikkelin voimin niin printissä kuin netissäkin – useasta eri näkökulmasta.
Datan keräämiseen ja sen hyödyntämiseen liittyy suomalaisautoilijan kannalta myös uhkakuvia. ”Tiedoista on oikein käytettynä autonkäyttäjälle runsaasti hyötyä, mutta olennaista on se, että auton omistajan tai haltijan tulee aina itse voida päättää, kuka tietoja hyödyntää”, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen kiteyttää. Autoliiton My Car My Data -kampanjan ydin havainnollistuu täältä: www.autoliitto.fi/tietoa-tienkayttajalle/my-car-my-data
Kansainvälisen Autoliitto FIA:n teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan aivan valtaosa, 90 %, eurooppalaisista ajattelee, että he omistavat oman ajoneuvonsa tiedot ja että autoilijoiden pitäisi lähtökohtaisesti saada itse valita, jaetaanko niitä vai ei.
Tietoturva-asiantuntija ja tietokirjailija Petteri Järvinen epäilee, että moni autoilija on tietojen luovuttamisen suhteen laiska ja huoleton, eikä välttämättä miellä suojella omia oikeuksiaan.
Järvisen mukaan autoilijalla itsellään tulisi säilyä valta päättää mitä tietoja auto kerää ja mitä tietoja auto lähettää eteenpäin – ainakin jos kerätyt tiedot ovat yhdistettävissä henkilöön.
Autodiagnostiikan ammattilainen: nykyaikainen auto säilöö paljon erilaisia henkilötiedoiksi luokiteltavia tietoja kuten sijaintitietoja ja ajokäyttäytymistietoja. Henkilöautojen tietoturvan haasteisiin on herätty vasta aivan viime vuosina tosissaan.
Autot keräävät ajonaikaista tietoa, josta on hyötyä jälkikäteisessä onnettomuustutkinnassa. Onnettomuustutkijoiden on tärkeää saada käyttöön auton keräämää tietoa, jota ovat ajonopeudet, kiihtyvyydet, moottorin kierrosluku, jarrutusten kesto ja voimakkuus sekä monet muut kuljettajan eri ajotilanteissa tekemät ratkaisut.
Yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan henkilöllä on oikeus saada tutustua itseään koskeviin henkilötietoihin. Koska auton huoltohistoria- ja korjaustiedot eivät ole käytettynä ostetun ajoneuvon uuden omistajan henkilötietoja, ei uudella omistajalla ole tietosuoja-asetuksen mukaista oikeutta saada tutustua niihin. Tietosuojavaltuutettu tuo esiin, että auton huoltohistoriatiedot voivat kuitenkin suoraan tai välillisesti kuvata ajoneuvon omistajaa tai tämän toimintaa.
Autojen jälkikäteisen päästömanipulaatiokikkailun tavoitteena on ajoneuvon käyttö- ja huoltokustannusten pienentäminen, huolto- ja korjauskustannusten välttäminen tai moottoritehon kasvattaminen. Kyse on myös terveydestä eli hengitysilmalle haitallisista päästöistä. Kikkailun avulla ajoneuvon hiukkas- ja typenoksidipäästöt voivat kasvaa jopa monikymmenkertaiseksi. Liikenneoikeusyhdistyksen puheenjohtaja, liikenneoikeuden asiantuntija, asianajaja Risto Tuori pohtii tilannetta, jossa kuluttaja ostaa autoliikkeestä käytetyn auton ja vuoden päästä katsastuksessa ajoneuvosta ilmenee päästömanipulaatio.
Teksti: Marko Jokela
Kuvituskuvat: Moottorin arkisto
