Joukkoliikenne on viime aikoina leimautunut erityisesti suurten kaupunkien ilmastopolitiikan keinoksi. Joukkoliikenteellä kun on tyypillisesti edellytyksiä siellä, missä on suuria joukkoja. Kuvaavaa on, että reilusti yli puolet Suomen joukkoliikenteen matkoista tehdään Helsingin seudun liikenteen alueella ja vain murto-osa pienissä kaupungeissa ja maaseudulla. Ei mikään ihme, että joukkoliikenteen suunnittelu- ja järjestelmäkeskusteluissa korostuvat suurten kaupunkien ongelmat ja tarpeet.
Ilmastopolitiikan näkökulmasta on selvää, että suurimmat kulkutapasiirtymät ja päästövähennykset on saavutettavissa suurissa kaupungeissa suhteessa joukkoliikenteeseen käytettyihin euroihin, ja houkutus siirtää niukkaa tukirahaa pienistä kaupungeista ja maaseudulta suuriin kaupunkeihin on ilmeinen. Mutta tämä tarkoittaisi joukkoliikenteen kurjistumista suurten kaupunkien ulkopuolella. Jo nyt joukkoliikenne on monissa paikoissa kutistunut lähinnä joitakin koululaisia palveleviin reitteihin ja vain aamupäivällä koulukyytien välissä mummuja kylille ja takaisin kuskaavaan palveluliikenteeseen. Tampereen yliopiston liikennetekniikan professori Heikki Liimataista lainatakseni “rima on niin alhaalla, että tarvitaan lapio sen alittamiseksi”. Tuen vähentäminen olisi juuri se lapio. Pitääkö tämä vaan hyväksyä julkisen talouden sopeuttamisen ja ilmastopolitiikan vuoksi?
Väitän, että on olemassa ratkaisu pienten kaupunkien ja maaseudun joukkoliikenteen pelastamiseksi ja palvelutason parantamiseksi valtion kokonaismenoja kasvattamatta. Se edellyttää eri sektoreille hajautettujen kuljetustukien ohjaamista uudella tavalla. Samalla rahalla on mahdollista kuljettaa nykyistä enemmän ihmisiä ja lisätä itsenäisen liikkumisen hyvinvointivaikutuksia.
Joukkoliikenne saadaan toimimaan myös liikuntarajoitteisille
Joukkoliikenne ei ole vain ilmastopolitiikkaa, vaan sillä on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille muuallakin kuin suurissa kaupungeissa. Omalla autolla tai mopolla kulkeminen ei ole mahdollista kaikille suurten kaupunkien ulkopuolellakaan. Tämän takia sote-sektori – nykyään hyvinvointialueet ja Kela – sekä kuntien koulutoimi käyttävät matkakorvauksiin tai kuljetuksiin yhtä paljon rahaa kuin koko liikenteen hallinnonala avoimen joukkoliikenteen tukemiseen ja ostamiseen yhteensä. Karkeasti Suomi käyttää vuosittain puoli miljardia avoimeen liikenteeseen ja puoli miljardia suljettuihin kuljetuksiin.
Tästä ongelmasta on puhuttu vuosikymmeniä ja yritetty “avata lakisääteisiä kuljetuksia” muille. Mutta miksi ihmeessä sote-sektori suunnittelisi kuljetuspalveluja, joita kaikki voisivat käyttää? Eikö kaikille avoimien ja sopivien kuljetuspalvelujen järjestäminen tai tukeminen ole liikenteen hallinnonalan ja liikennesuunnittelijoiden tehtävä? 20 vuotta sitten oli varmasti vaikeaa tarjota liikuntarajoitteisille sopivaa joukkoliikennettä, mutta nykyisillä kutsujoukkoliikenteen teknologioilla joukkoliikenne voidaan tuoda myös kotiosoitteeseen isolle osalle sote-kyytiasiakkaista. Sote-kyydeillä tarkoitetaan tässä pääasiassa vammaispalvelulain, sosiaalihuoltolain ja sosiaalivakuutuslain mukaan korvattuja matkoja.
Vuoden 2022 aikana Matkahuollon alustalla operoitiin kutsukyytipalveluja Riihimäellä, Inkoossa, Akaalla, Porvoossa, Pietarsaaressa ja Uudessakaupungissa. Kun palvelutarjonta oli riittävä aamusta iltaan, kutsukyytien käyttäjien ikäjakauma oli hyvin tasainen aina nuorista työssäkäyviin ja ikäihmisiin ja kutsukyytejä käytettiin ostos- ja asiointimatkojen lisäksi työssäkäyntiin, liityntämatkoihin sekä harrastus- ja vapaa-ajan matkoihin. Palvelutarjonta oli kuitenkin riittävällä tasolla ainoastaan Uudessakaupungissa ja Riihimäellä. Pietarsaaressa tarjonta oli kohtalainen. 5 % kutsukyytimatkoista tehtiin rollaattorin tai pyörätuolin kanssa. Riihimäellä ja Uudessakaupungissa kutsukyytiä käyttivät myös vammaiset ja suuri osa heistä piti kutsukyytipalvelua toimivana.
“Olen kortiton, autoton ja liikuntarajoitteinen, joten kyyti on ollut erityisen tärkeä.” (Ukikyydin asiakas, Uusikaupunki)
“On ollut helppoa, kun ei välttämättä ole pysäkille menoa, kun omat jalkani ovat sairauden vuoksi huonot.” (R-kyydin asiakas, Riihimäki)
Kiinteällä kapasiteetilla voidaan turvata palveluiden saatavuus
Kutsukyydissä eli kutsuohjatussa joukkoliikenteessä ostetaan kiinteä määrä autotunteja, ja kuljettajat noutavat ja toimittavat asiakkaita kuljettajasovelluksen ilmoittaman ajolistan mukaisesti, joka päivittyy tilausten mukaan. Kuljettajat eivät siis itse päätä, mitä kyytejä ajavat ja mitä eivät. Suljetuissa sote-kyydeissäkin on ollut käytössä jonkin verran kiinteitä päiväautoja, mutta suurin osa kyydeistä ostetaan yksittäisinä taksimatkoina, joita tarjotaan sopimuksen saaneen taksikeskuksen kaikille kuljettajille. Silloin päätös siitä, kenen kyyti ajetaan ja kenen ei, on yksittäisten kuljettajien. Kun syrjäisempien alueiden vähäisiä kyytejä tarjotaan liian suurelle joukolle kuljettajia, päädytään usein tilanteeseen, jossa yksikään kuljettaja ei halua niitä ottaa, koska todennäköisyys saada riittävästi ansaintaa kuljettajaa kohti arvioidaan liian pieneksi. Siksi taksikuskit pakkautuvat kaupunkien keskustoihin ja lentoasemille, joille puolestaan syntyy ylitarjontaa. Tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa optimaalisesti.
Taksimallissa ennakkoon tilaaminenkaan ei takaa kyydin saatavuutta, koska ennakkotilauksetkin tarjotaan kuljettajille vasta vähän ennen matkaa. Kiinteiden päiväautojen mallissa sen sijaan ennakkoon vahvistettu kyyti tulee varmasti, ellei sitten auto hajoa tai satu jotain muuta poikkeavaa.
”Toivottavasti EU-vammaiskortilla kyydit jatkossakin maksuttomat ja että R-kyyti jatkuu koska sotetaksien saanti välillä vaikeaa.” (R-kyydin asiakas, Riihimäki)
Tuottavuus kasvuun sotekyydit ja avoin joukkoliikenne yhdistämällä
Pelkästään sote-kyydit eivät välttämättä riitä perustelemaan päiväautojen autotuntimäärän lisäämistä, vaikka se olisikin keino parantaa palvelun saatavuutta ja luotettavuutta. Tilanne muuttuu olennaisesti, jos samoilla autoilla ajetaan myös avointa liikennettä. Kun suunnitellaan jonkin alueet kaikki eri tavoin julkisesti tuetut kuljetuspalvelut kokonaisuutena siten, että pystytään palvelemaan mahdollisimman suurta määrää alueen matkoista, kannattaa autotunteja ostaa merkittävästi enemmän ja palvelutaso ja luotettavuus paranevat kaikille asiakasryhmille.
Kun reititettäviä matkoja on enemmän, yhdistelyn todennäköisyys alueella kasvaa ja yhden matkan kustannukset painuvat alemmas. Vuonna 2022 Uudenkaupungin Ukikyyti-tilauksista jo 33 % ja Riihimäen R-kyyti-tilauksista jopa 64 % oli yhdistelty. Yhden matkan keskimääräinen liikennöintikustannus oli näissä kaupungeissa parhaimmillaan 11–15 euroa, mikä tarkoittaa, että autotuntia kohti ajettiin 3–4 matkaa. Sote-kyytien kustannus on sen sijaan keskimäärin 20–30 euroa per matka. Hyvinvointialueen kannalta kutsukyytipalveluiden tarjonnan parantuminen voisi käytännössä merkitä sitä, että matkaoikeuksia ei tarvitsisi myöntää yhtä paljon kuin nykyisin ja sote-kyytien kustannukset näkyisivät osittain avoimen liikenteen järjestämiskustannusten puolella mutta alempina kuin nykyään. Lainsäädännön pitäisi toki mahdollistaa tarveharkinta matkaoikeuksien myöntämisessä.
Autotuntien myyminen kutsukyytiin olisi kuljetusyrityksille vastaavaa liiketoimintaa, kuin mihin aikataulutetun paikallisliikenteen osalta on jo totuttu. Tämä pitäisi nähdä alaa tervehdyttävänä mahdollisuutena. Tulojen ennustaminen olisi myös taksiyrityksille helpompaa ja investoiminen esteettömiin tila-autoihin tai pikkubusseihin olisi riskittömämpää. Kiinteän pohjatulon turvin on paremmat mahdollisuudet tarjota lisäksi markkinaehtoista taksipalvelua syrjemmillä alueilla.
Välityspalveluiden ja -järjestelmien tarjoajilta puolestaan vaaditaan kykyä välittää aluekohtaisesti ensisijaisesti kiinteälle kutsukyytikalustolle ja yhdistellä eri tilauksia ja ehkä jopa ohjata nouto virtuaalipysäkille, mikäli asiakkaan profiili ei edellytä nouto ovelta asti. Näillä ominaisuuksilla on ratkaiseva merkitys kuljetuspalveluiden tuottavuuden kasvattamisessa.
Matkaketjujen hyödyntäminen lisää kuljetuspalveluiden tuottavuutta
Sote-kyytien kustannuksia voidaan pienentää tehokkaamman yhdistelyn lisäksi myös hyödyntämällä matkaketjuja entistä paremmin. Joitakin pitkiä taksimatkoja on mahdollista muuttaa kutsukyydin – tai taksin – ja runkojoukkoliikenteen yhdistelmiksi. Tämä edellyttää, että kutsukyytien ja sotekyytien tilauskäyttöliittymät osaavat muodostaa matkaketjuja. Matkahuollon Reitit ja Liput -sovellus on sellainen. Siitä löytyy lähes koko Suomen joukkoliikenteen reitit ja liput, ja sillä on mahdollista tilata ja maksaa kutsukyytimatkan ja aikataulutetun joukkoliikenteen matkaketjuja ovelta ovelle.
Vuonna 2022 Uudenkaupungin, Riihimäen, Pietarsaaren, Porvoon, Akaan ja Inkoon kutsukyytejä tilattiin Reitit ja Liput -sovelluksella. Toisena vaihtoehtona oli toki tilata kyyti soittamalla. Tulevaisuudessa Reitit ja Liput -tilaussovellukseen voitaisiin mahdollisesti integroida useitakin eri kyytien reititys- ja välitysjärjestelmiä, joita käytetään sekä tuettuihin että markkinaehtoisiin kuljetuspalveluihin.
“Olen töissä Helsingissä ja asun Askolassa. Askolaan lähtee Porvoosta viimeinen bussi arkisin klo 17.15 enkä useimmiten ehdi siihen tullessani Hkistä, joten Kyläkyyti helpottaa aivan merkittävästi edestakaisin autolla ajelua Porvoon ja Askolan välillä. Lisäksi hinta-laatusuhde on loistava.” (Kyläkyydin asiakas, Porvoo)
Hyvinvointia kaikille liikkuvuutta lisäämällä
Kaikille avoin kutsuohjattu joukkoliikenne edistää hyvinvointia lakisääteisiä kuljetuspalveluasiakkaita paljon laajemminkin. Nykyisten matkaoikeusasiakkaiden ulkopuolelle jää nyt suuri joukko ikäihmisiä, pienituloisia ja nuoria autottomia asukkaita. Kun kohtuuhintainen kuljetuspalvelu voidaan ulottaa kaikkien saataville, voidaan ehkäistä syrjäytymistä, yksinäisyyttä sekä niistä koituvia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia.
Matkahuollon asiakaskyselyjen mukaan kutsukyytipalveluiden koettiin helpottavan arkea merkittävästi. Yli puolet palveluja käyttäneistä suosittelisi niitä. Uudessakaupungissa suosittelijoiden määrä oli jopa yli 90 %. Erityisesti ikäihmisten ja nuorten toimintamahdollisuuksien paranemista kiiteltiin vuolaasti. 6–16 % sanoi tehneensä kutsukyydillä pääasiassa matkoja, joita ei olisi muuten tehnyt.
“Että pystyy liikkumaan täältä 20neliön asunnosta, mitä en muuten olisi pystynyt. Kuljen rollaattorilla ja en pysty kulkemaan pitkiä matkoja. Olen saanut enemmän itsenäisyyttä takaisin, kun voin käydä apteekissa, kaupassa, sairaalassa jne. Ei tarvitse vaivata sukulaisia kyydeillä.” (Ukikyydin asiakas, Uusikaupunki)
”Pärjätään pitempään kotona ja itsenäisinä.” (R-kyydin asiakas, Riihimäki)
“Vanhemmat kun ovat töissä välillä pitkiäkin päiviä niin on hienoa, että tyttären sosiaalinen elämä mahdollistuu Ukikyydin avulla, eikä ole riippuvainen vain vanhempien aikatauluista.” (Ukikyydin asiakas, Uusikaupunki)
Liikenteen ja kuljetusten hankkimista on katsottava kokonaisuutena ja tukea on kohdennettava uudella tavalla
Matkahuollon kuuden kunnan kanssa toteuttamat kokeilut vuonna 2022 osoittivat, että kutsukyydillä on mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti pienten kaupunkien ja harvemmin asuttujen alueiden sujuvat, yhdenvertaiset, esteettömät ja houkuttelevat joukkoliikennepalvelut, ja niillä voitaisiin tuottaa myös osa sote-kyydeistä nykyistä kustannustehokkaammin. Samalla kokeilut osoittivat sen, että kutsukyytipalveluihin täytyy varata riittävän paljon kapasiteettia, jotta hyödyt olisivat merkittävät ja myös sote-kyytien ohjaaminen niihin olisi mahdollista. Kapasiteetin nostoon kuntien nykyiset budjetit ja valtion kunnille myöntämät joukkoliikenneavustukset eivät kuitenkaan riitä.
Porvoon, Akaan ja Inkoon matkamäärät olivat 10 kertaa pienemmät kuin Uudenkaupungin, Riihimäen ja Pietarsaaren, koska palveluaika oli hyvin lyhyt tai autoja oli hyvin vähän suhteessa palvelualueen kokoon. Kutsukyytijärjestelmät ja modernit tilauskanavat eivät tee ihmeitä, jos tarjontaan ei pystytä panostamaan.
Uusikaupunki ei jatkanut Ukikyyti-palvelua enää vuonna 2023 säästöpaineista johtuen. Riihimäellä joudutaan jatkossa jakamaan niukkuutta aikataulutettuun ja kutsuohjattuun liikenteeseen, jolloin molemmat palvelut ovat vaarassa jäädä torsoiksi. Vuonna 2022 Riihimäki kokeili rohkeasti aikataulutetun liikenteen korvaamista kutsukyydillä kesällä kokonaan ja syksyllä viikonloppuisin ja arki-iltaisin. Kaikkina aikoina ei kuitenkaan kyetty kuljettamaan yhtä paljon asiakkaita kuin aiemmin linjaliikenteellä, ja osa entisiin linjoihin tyytyväisistä asiakkaista kokee kutsukyydin vaikeampana. Linjoja tarvittaisiin siis jonkun verran kesälläkin ja lauantaisin ruuhkapiikkien aikaan. Toisaalta kutsukyydillä saatiin monta uutta joukkoliikenteen käyttäjää.
Koska kutsukyydillä oikeasti voisi olla iso merkitys sosiaali- ja hyvinvointipolitiikalle, lisärahoitus kutsuohjautuvan joukkoliikenteen palvelutason nostoon voisi tulla sote-sektorilta. Suomessa julkinen sektori käyttää sote-kyyteihin ja avoimeen kutsuohjattuun joukkoliikenteeseen yhteensä vähintään 408 miljoonaa euroa vuodessa (vuonna 2013). Tästä avoimen liikenteen osuus on vain 4 % (18 miljoonaa euroa). Loput 96 % käytetään suljettuihin sote-kyyteihin. Matkahuollon arvion mukaan vähintään 10–25 % sote-kyydeistä olisi siirrettävissä kaikille avoimeen kutsuohjattuun joukkoliikenteeseen, mikäli sellaista olisi riittävästi tarjolla. Jos rahoitusta siirtyisi sote-sektorilta avoimen joukkoliikenteen tukemiseen samassa suhteessa, kutsukyytipalveluiden rahoitus moninkertaistuisi 70–120 miljoonaan euroon vuodessa. Joukkoliikenteen valtionavustusta voitaisiin silloin myöntää kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyössä suunnittelemien avoimien kutsukyytipalveluiden autotuntien ostamiseen. Mikäli valtion kokonaismenoja ei haluta kasvattaa, sote-kyytirahojen fiksumpi käyttäminen ja tuottavuuden nosto on käytännössä ainoa mahdollisuus parantaa erityisesti pienten kaupunkien ja maaseudun joukkoliikennettä.
Joukkoliikenteen kulkutapaosuus ja kestävä liikkuminen nousuun koko maassa
Matkahuollon alustalla vuonna 2022 operoitujen kutsukyytipalveluiden käyttäjistä 20–30 % sanoi korvaavansa kutsukyydillä autonkäyttöä kuljettajana tai matkustajana. Uudenkaupungin Ukikyydin käyttäjistä 31 % oli uusia säännöllisiä joukkoliikenteen käyttäjiä eli henkilöitä, jotka eivät aiemmin juurikaan käyttäneet joukkoliikennettä paikalliseen liikkumiseen, mutta käyttivät Ukikyytiä viikottain. Riihimäen R-kyydin käyttäjistä näiden osuus oli 10 %. R-kyyti korvasi merkittävän määrän aiempaa aikataulutettua liikennettä, joten siellä kutsukyydin käyttäjissä oli paljon entisiä joukkoliikenteen käyttäjiä.
Joukkoliikenteen kulkutapaosuutta on siis mahdollista kasvattaa myös pienissä kaupungeissa ja maaseudulla kutsukyydin avulla. Sen myötä on mahdollista vähentää liikenteen päästöjä. Joukkoliikennepalvelut lisäävät myös kuntien houkuttelevuutta asuinpaikkoina, kun itsenäinen liikkuminen on mahdollista ilman omaa autoa.
Pienten kaupunkien ja maaseudun kutsukyytipalvelut parantavat joukkoliikenteen kilpailukykyä suhteessa auton käyttöön myös pitkillä matkoilla, koska matkaketjut saadaan toimimaan perille asti. Asiakaskyselyjen mukaan kutsukyytipalveluiden käyttäjistä jopa kolmasosa sanoi käyttäneensä kutsukyytipalvelua myös liityntämatkoilla. Monesti kaupunkilaiset perustelevat auton omistamista tai hankintaa mökki- ja lomamatkoilla muualle Suomeen. Kun auto on hankittu, sitä käytetään myös kotikaupungin sisäisillä matkoilla silloinkin, kun joukkoliikenne olisi ihan hyvä vaihtoehto. Muun Suomen joukkoliikenteen palvelutaso vaikuttaa siis joukkoliikenteen kulkutapaosuuteen myös suurissa kaupungeissa.
“Myytiin auto pois, joten älkää vain lopettako tätä.” (R-kyydin asiakas, Riihimäki)
“Teini pääsee harrastuksista ja muista menoista hyvin kotiin kyläkyydillä eikä häntä tarvitse hakea kaupungista.” (Kyläkyydin asiakas, Porvoo)
“Olemme luopuneet kokonaan auton käytöstä.” (Kyläkyydin asiakas, Porvoo)
Johanna Taskinen
Kehityspäällikkö, Matkahuolto
Matkahuolto on ollut tärkeä aikataulutetun joukkoliikenteen informaatio- ja lippujärjestelmäkumppani pienten kuntien ja maaseudun paikallisliikenteessä. Vuodesta 2020 asti Matkahuolto on kehittänyt ja pilotoinut myös kutsuohjatun joukkoliikenteen järjestelmää useiden kuntien kanssa. Tutustu tarkemmin Matkahuollon ja kuuden kunnan tuloksiin kutsukyytipalveluista vuonna 2022: https://www.matkahuolto.fi/yrityksille/kutsukyyti
