Kohti tulevaisuuden kestäviä liikenneratkaisuja
Liikenteellä on yhteiskunnallisesti merkittävä rooli talouden, työmarkkinoiden ja yhteiskunnan palveluiden mahdollistajana. Siihen kohdistuu tällä hetkellä ennen näkemättömän paljon uudistumispaineita. Liikennejärjestelmä on keskellä vihreää ja digitaalista siirtymää kohti kestävämpää liikkumista, ja samalla sen tulee pysyä saavutettavana kaikille käyttäjille. Liikennejärjestelmän ja sen toimijoiden on myös itsessään uudistuttava hyödyntämään paremmin digitalisaation mahdollisuuksia, vastaamaan muuttuvaan ilmastoon ja suojautumaan kyberuhilta.
Laajamittainen muutos edellyttää määrätietoista johtamista ja aiempaa syvempää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Yhteisen kehittämisen tueksi tarvitaan selkeämpää kehittämispolkua, jolla onnistuneiden kokeilujen oppeja saadaan vietyä osaksi päivittäistä palvelutuotantoa. Myös liikenteen rahoituksen on uudistuttava, sillä nykyinen polttoaineen verotukseen perustuva verotustapa vastaa tulevaisuudessa yhä heikommin tulevaisuuden vaatimuksiin.
Deloitte julkaisee kahden vuoden välein Liikennetrendit-raporttia, jossa nostetaan esille alan globaaleja trendejä. Vuoden 2022 raportti ” Future-ready transportation” nostaa esille tämän hetken tärkeimmät viisi liikennealan trendiä pandemian jälkeisessä ajassa.
Trendi 1: Liikenteen kestävien rahoitusmekanismien kehittäminen
Monissa maissa liikennettä on perinteisesti rahoitettu fossiilisten polttoaineiden verotuksesta saatavilla tuloilla. Liikenteen sähköinen murros rapauttaa tätä rahoituspohjaa, kun ajoneuvokanta muuntuu energiatehokkaammaksi ja yhä suurempi osa ajoneuvokannasta sähköistyy.
Ympäri maailmaa etsitäänkin nyt uudenlaisia ratkaisuja, joilla liikenteen verotusta voidaan uudistaa perustuen enemmän käyttöön. Verotusratkaisut perustuvat usein joko käyttömaksuihin tai matkustettujen kilometrien verottamiseen. Muutos ei ole pelkästään verotuksellinen kysymys: uudenlaiset ja dynaamisempaan hinnoitteluun perustuvat ratkaisut mahdollistavat liikenteen ohjauksen, jolla voidaan vaikuttaa liikenteen sujuvuuden parantamiseen, käyttäjien kannustamiseen kestäviin kulkumuotoihin sekä ruuhkien ja päästöjen vähentämiseen.
Tarvittavat digitaaliset ratkaisut ovat monin paikoin olemassa, ja merkittävin tarve on kehittää polttoaineverolle sellaisia kestäviä vaihtoehtoja, joille on löydettävissä yleinen hyväksyntä. Perinteisen teknisen osaamisen lisäksi tarvittavien kokonaisratkaisujen kehittäminen, testaaminen ja skaalaaminen edellyttävät uudenlaista osaamista viranomaisilta ja toimijoilta. Ratkaisut edellyttävät nykyistä selkeämpää käyttäjä-, sidosryhmä-, ja päättäjäviestintää hyödyistä ja muutoksen merkityksestä. Hyväksyttävyyden saamiseksi tarvitaan myös julkisen luottamuksen rakentamista kerättävän tiedon tietoturvaan ja parempaa näkyvyyttä siihen, mistä liikenneverot kerätään ja miten niitä käytetään.
Trendi 2: Sähköautot johdattavat liikenteen murrokseen
Liikenteen sähköistyminen on huomattavasti laajempi muutos kuin pelkkä polttomoottoriautojen korvaaminen sähköautoilla. Se edellyttää kokonaisvaltaista muutosta koko liikenteen ekosysteemissä ja infrastruktuurissa ja sekä teknologista että kulttuurillista transformaatiota.
Lyhyellä aikavälillä yksi keskeinen haaste on kattavan ja riittäväkapasiteettisen latausverkoston toteuttaminen, joka mahdollistaa käyttäjän näkökulmasta sujuvan ja luotettavan liikennekokemuksen. Tämä edellyttää yhteiskunnalta merkittäviä investointeja ja kokonaisuuden koordinointia. Latausverkoston ohella tulevaisuuden haasteena on riittävän työvoiman saaminen sähköautojen ja latausinfrastruktuurin ylläpitoon ja huoltoon. Perinteisen huolto-osaamisen rinnalla liikenteen sähköistyminen edellyttää kasvavaa osaamista esimerkiksi käytettävistä ohjelmistoista ja diagnostiikasta. Sähköakkujen materiaalit on tunnistettu yhdeksi mahdolliseksi kehityksen pullonkaulaksi, sillä akkujen käyttöikä on rajallinen. Tähän tarvitaan jatkossa paljon uutta osaamista, sillä tällä hetkellä ei ole olemassa konsepteja, infrastruktuuria tai liiketoimintamalleja, jotka tukisivat akkujen kattavaa uudelleenkäyttöä tai kierrätystä laajassa mittakaavassa.
Trendi 3. Liikennejärjestelmän oikeudenmukaisuus ja avoimuus
Pandemia on muuttanut ihmisten tapoja tehdä töitä ja liikkua. Osa muutoksista voi jäädä pidempiaikaisiksi etenkin paikkaan sitomattoman asiantuntijatyön kohdalla, mutta jatkossakin osa työtehtävistä edellyttää fyysistä läsnäoloa. Pandemian myötä joukkoliikenteen käyttöä kaupungeissa on korvattu ja täydennetty henkilöautoilulla ja erilaisilla mikroliikkumisen ratkaisuilla. Ratkaisut toimivat osalle väestöstä, mutta nämä liikkumisratkaisut eivät ole kaikkien väestönryhmien saavutettavissa ja hyödynnettävissä esimerkiksi korkeiden kustannusten tai liikkumisesteiden vuoksi. Monissa kaupungeissa seudullisen liikennejärjestelmän yksi tulevaisuuden fokus onkin tasapuolisen ja kaikille avoimen liikennejärjestelmän kehittämisessä. Tämä tarkoittaa liikennejärjestelmää, jossa käyttäjäkohtaisten tarpeiden mukaisesti käytössä on valikoima useampia liikkumisratkaisuja myös kaupunkien hankalammin saavutettavilla alueilla. Monipuolisen ja tasa-arvoisen liikennejärjestelmän kehittämisen on tunnistettu edellyttävän aiempaa tiiviimpää ekosysteemimäistä yhteistyötä, jossa julkisen ja yksityisen sektorin parhaita ratkaisuja on mahdollista yhdistää käyttäjälleen sopivan liikkumisvaihtoehdon saamiseksi.
Trendi 4. Liikenneverkkojen resilienssin kasvattaminen
Liikenneverkot tulevat tulevina vuosina altistumaan uudenlaisille riskeille, joista tärkeimmät ovat kyberriskit ja muuttuva ilmasto. Liikenteen automaation myötä fyysinen ja digitaalinen ympäristö sulautuvat yhä enemmän yhteen ja siten altistavat liikenneverkot kyberriskeille. Tämä korostaa kyberriskeiltä suojautumisen tärkeyttä kaikessa liikenteen kehittämisessä. Jatkossa kyberturvallisuutta ei voi pitää erillisenä lisäosana, vaan se tulee huomioida alusta alkaen olennaisena osana uusien teknologioiden ja järjestelmien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Palveluntuottajien ja järjestelmäntoimittajien määrän kasvaessa kyberturvallisuuden huomioiminen edellyttää liikenteen toimijoilta uudenlaista kokonaisuuden hallintaa sekä alihankintaketjun ratkaisujen ja toimijoiden ohjausta.
Ilmastoresilienssin osalta liikennejärjestelmä ja infrastruktuuri tarvitsevat suunnittelun ja ylläpidon innovaatioita sekä dataohjatumpaa lähestymistapaa omaisuuden hallintaan ja investointipäätösten tueksi. Eri maissa on tunnistettu alueita ja liikenneverkon osia, joilla on korkea ilmastoriski sekä arvioitu näiden riskien toteutumisen vaikutuksia liikenteeseen ja tehty varautumissuunnitelmia. Ilmastoriskien tunnistamisessa ja niihin varautumisessa hyödynnetty dataa korkeariskisten kohteiden tunnistamisessa, kerrannaisvaikutusten havainnollistamisessa ja investointien kohdentamisessa.
Trendi 5: Liikenteen digitaaliset ja teknologiset innovaatiot
Pandemia mahdollisti digiloikan monen organisaation toimintatavoissa. Vastaavanlaiselle loikalle on tarve liikenteessä, jotta älykkään infran, automaattiajoneuvojen, MaaS-palveluiden ja kutsuohjatun joukkoliikenteen ratkaisuja saataisiin yleistymään. Monet kaupungit ja maat ovat ottaneet ensimmäisiä askelia ja toteuttaneet onnistuneita pilotteja ja testbed-hankkeita. Todellinen liikenteen murros edellyttää onnistuneiden pilottien ja kokeilujen skaalaamista toimijoiden jatkuvaksi palvelutuotannoksi ja leviämistä kaupunkien välillä. Pilottien skaalaaminen jatkuvaksi toiminnaksi onkin osoittautunut monelle organisaatiolle usein haastavimmaksi vaiheeksi. On tunnistettu, että skaalaamisen onnistumiseksi tarvitaan aiempaa selkeämpää näkemystä rahoituksen, osaamisen sekä transformaatioiden johtamisesta sekä selkeä kehityksen tiekartta ja toteutussuunnitelma onnistuneiden pilottien käyttöön ottamiseksi.
Lue lisää Deloitten globaalista “Transportation Trends 2022: Future-ready transportation” -raportista täältä:
Global Transportation Trends 2022 (deloitte.com)
Olli Jokinen
Government & Public Services
Kuva: Unplash
