Tulevaisuuskestävä liikennejärjestelmä

Johdanto

Viimeiset vuodet ovat olleet varsin kriisintäyteisiä ja vaikutukset tulevat näkymään myös tulevina vuosina. Isojen ulkoisten haasteiden myötä olemme taloudellisesti vaikeampien aikojen edessä. Seuraavan hallituksen työ tulee olemaan haastava, kun rahat ovat tiukassa, toiveet uusista investoinneista ovat korkealla ja korjausvelka on kaikkien aikojen ennätysluvuissa. Samanaikaisesti liikenteen päästöt pitää saada alas ja liikenteen verotus tulee uudistaa. Tuottavuutta ja tehokkuutta edistävän rakennemuutoksen tarve on ilmeisempi kuin koskaan.

Valtioneuvoston yhteisessä tulevaisuuskatsauksessa oli kaksi teemaa ylitse muiden: vihreä ja digitaalinen siirtymä. Liikennealalle tämä kaksoissiirtymä on paitsi iso haaste niin myös erittäin merkittävä mahdollisuus. Hyödyntämällä yrityssektorimme osaaminen digitalisoituvan ja sähköistyvän liikenteen ratkaisuissa voimme saavuttaa liikenteen tiukat päästövähennystavoitteet, ja samalla lisätä hyvinvointiyhteiskuntamme näkökulmasta elintärkeitä työpaikkoja ja vientiä. Liikenteen tulevaisuuden ratkaisuista on muodostumassa Suomeen uusi vientivetoinen menestysala. Suomen liikennejärjestelmän tulevaisuuskestävä uudistaminen on yksi seuraavan hallituksen isoista tehtävistä. Seuraavassa on näkemyksemme uudistamisen tueksi tarvittavista liikennepoliittisista toimenpiteistä. Ratkaisuehdotuksemme on valmisteltu laajassa yhteistyössä älyliikennetoimialan parhaiden osaajien kanssa.

Neljä tavoitetta

1. Liikenteen digitaalinen tuottavuusloikka

Tavoite#1

Tuottavuuskehityksemme on ollut viime vuodet tärkeimpiä verrokkimaitamme heikompaa. Digitalisaatio ja datatalous ovat avain liikennejärjestelmän tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseen. Liikennehallinnossa on viime vuosina lanseerattu ajatus, jonka mukaan ”Tieto on viides liikennemuoto”. Tätä ajatusta tukee myös Liikenne 12 -suunnitelmassa tehty linjaus ”Tiedon hyödyntäminen ja automaatio ovat keinoja edistää kaikkia suunnitelman tavoitteita. Strategisten linjausten mukaan digitalisaation mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti kaikissa liikennemuodoissa.”1

Ministeriöiden yhteisen tulevaisuuskatsauksen2 mukaan digitalisaatio on nopein tapa parantaa Suomen saavutettavuutta ja resilienssiä uudessa geopoliittisessa tilanteessa. Käytännössä tämä tarkoittaa investointeja liikenteen ja logistiikan palveluihin, digitalisointiin ja datan hyödyntämiseen. Digitalisaation ja tiedon avulla voimme tehostaa logistista järjestelmää ja parantaa yritysten toiminnan kannattavuutta. Logistiikan digitalisaation eteneminen edellyttää sekä tiedon että toimitusketjujen digitalisointia ja prosessien automatisaatiota.

Viime vuosina liikennehallinnossa on valmisteltu lukuisia hyviä digitalisaatiota edistäviä ohjelmia ja strategioita, joista on useista tehty myös valtioneuvoston periaatepäätökset. Niiden budjetointi on kuitenkin ollut vajavaista tai peräti olematonta. Nyt on korkea aika nostaa suunnitelmallisesti koko liikennejärjestelmän digitalisaatioastetta ja panostaa toimeenpanoon.

2. Hiilineutraalisti optimoitu liikenneärjestelmä

Tavoite#2

Autoliikenteen päästöt kattavat 95 prosenttia liikenteen päästöistä ja ne ovat vaikein kokonaisuus taakanjakosektorilla. YK:n mukaan hiilidioksidipäästöistä 70 prosenttia syntyy kaupungeissa, vaikka kaupungit kattavat vain 2 prosenttia maapinta-alasta.
Päästöttömyyden näkökulmasta suurin potentiaali on kaupungeissa. Käytännössä liikenteen hiilineutraalisuus vaatii meiltä sekä käyttäytymisen että käyttövoimien
muutosta.

Liikkumisen palveluilla tulee autottomasta elämäntavasta tehdä varteenotettava ja houkutteleva vaihtoehto. Aktiiviliikkuminen ja jatkuvasti kehittyvät liikkumisen palvelut yhdessä joukkoliikenteen kanssa muodostavat kaupungeissa kestävän liikkumisen perustan ja niiden osuutta on kasvatettava huomattavasti. Sähköpyöräilyn yleistyminen tekee kaikista kaupungeista potentiaalisia pyöräilykaupunkeja. Yksityisautoilulle tulee luoda aitoja vaihtoehtoja ja tavoitella kestävää kulkumuotojakaumaa. Data ja digitaaliset teknologiat mahdollistavat liikenne-järjestelmän ajantasaisen operoinnin perustuen tietoon ja toimenpiteiden vaikuttavuuteen.

Edistyksellisimmät kuljetusyritykset ovat onnistuneet lähes puolittamaan päästönsä toimintojensa systemaattisella digitalisoinnilla. Sama digiloikka tulee toteuttaa liikennejärjestelmän tasolla. Digitalisaatio on nopea ja kustannustehokas ratkaisu liikenteen päästöjen vähentämisessä.

Käyttövoimamuutos tukeutuu pitkälti liikenteen sähköistymiseen. Reilun kolmen miljoonan polttomoottoriajoneuvon korvaaminen sähköisillä, ja kansallisen latausinfrastruktuurin rakentaminen ovat valtava investointi. Kansantalouden näkökulmasta on erittäin tärkeää, että liikenteen käyttövoimamuutos toteutetaan pääosin markkinaehtoisesti ja uusia innovatiivisia ratkaisuja tuottaen sekä erityisesti suomalaista osaamista hyödyntäen.

3. Oikeudenmukainen verotus ja vaikuttava rahoitus

Tavoite#3

Liikenteen verotus ja rahoitus täytyy uudistaa. Veropohja rapautuu sähköistymisen myötä ja rahoituspohja julkisen talouden kestävyysvajeen ja inflaation vuoksi.

Nykyinen liikenteen verotusjärjestelmä on tulossa tiensä päähän. Sähköistymisen myötä liikenteen verotuksen fiskaaliset tavoitteet eivät enää täyty.

Liikenteen verotuksen uudistamista 2021 selvittäneessä työryhmässä3 tunnistettiin sähköistymisen vaikutus verokertymään, mutta avoimeksi jäi uudistuksen suurin kysymys: kuinka sähköistyvän liikenteen verouudistus toteutetaan reilusti?

4. Suomen hiilikädenjäljen maksimointi

Tavoite #4

Neljäs teollinen vallankumous haastaa kaiken ja mahdollistaa aiemmin mahdottoman. Datatalous on EU:n nopeimmin kasvava talouden sektori5 ja sähköistyminen liikennealan suurin muutos vuosikymmeniin. Liikenneala on vihreän ja digitaalisen siirtymän ytimessä. Liikennealasta ollaan parhaillaan rakentamassa merkittävää vientialaa yhteistyössä yritysten, kaupunkien, valtion ja korkeakoulujen kesken.

Vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos yhdistävät liikennepoliittisen ja elinkeinopoliittisen tavoitemaailman ja luovat erinomaisen pohjan vientivetoiselle vihreälle kasvulle. Kovassa kansainvälisessä kilpailussa tarvitaan systemaattista yhteistyötä kaikilla sektoreilla kuten koulutuksessa, tutkimuksessa, tuotekehityksessä, pilotoinnissa, tuotteistamisessa ja viennin edistämisessä.

Ratkaisu 4 ITS Finland
Ratkaisu 4 hiilikädenjalki

Loppusanat

Liikennealalla on perinteisesti ratkaistu haasteet investoimalla lisäkapasiteetin rakentamiseen. Maailma on kuitenkin muuttunut. Liikennealan tavoitteet ja keinovalikoima ovat hyvin erilaiset kuin viime vuosisadalla. Tämän tulee näkyä myös budjeteissa.

Valtioneuvoston tulevaisuus selonteossa ”Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen”8 kannettiin aiheellisesti huolta tulevien sukupolvien oikeuksista. Tämä on näkökulmana raikas ja erittäin tervetullut. Kaikkia osapuolia on hyvä muistuttaa, että kunkin sukupolven tulisi jättää isänmaa seuraavien sukupolvien käsiin vähintään yhtä hyvässä kunnossa, kuin on sen saanutkin, mutta mieluummin paremmassa.

Digitalisaatio ja kestävyys kulkevat käsikädessä  ja ne tarjoavat yhdessä ratkaisuja aikamme  suurimpiin haasteisiin niin kotimaassa kuin globaalistikin. Liikennealalla ei nykyään kehitetä mitään uutta tuotetta tai palvelua ilman, että siinä on tavalla tai toisella mukana digitaalisen ja kestävän siirtymän näkökulmat huomioon otettuina. Vihreän ja digitaalisen siirtymän osaamisemme on oikein hyödynnettynä se vuosikymmeniä haikailtu uusi Nokia.

ITS Finlandin kaikki ehdotukset rakentavat tulevaisuus kestävää liikennejärjestelmää, Suomea ja maailmaa.