ITS Finland aloittaa uuden liikkumisen murrosta arvioivan blogisarjan

Suomi, Blogi

Ihmisten liikkumistottumukset ovat menneet uusiksi ja mikäli nämä tottumukset jäävät pysyviksi, yltävät vaikutukset joukkoliikenteestä yksityisautoiluun ja kaikkeen tässä välissä ja sivussa. Blogisarjan ensimmäisessä kirjoituksessa keskitymme koronapandemian ja etätyön vaikutuksiin liikenteessä.

Blogisarjan ensimmäisessä kirjoituksessa keskitymme koronapandemian vaikutuksiin. Koronavirus on vaikuttanut yhteiskuntaan useilla tavoin, joista suurin osa on ollut negatiivisia ja monen vaikutuksen todellinen hintalappu paljastuu vasta useiden vuosien päästä.

ITS Finland haluaa herättää keskustelua sekä ajatuksia tunnistettujen ilmiöiden vaikutuksesta ihmisten liikkumistarpeisiin ja julkaisee ilmiöitä käsittelevän blogisarjan, jossa pohditaan liikkumisen muutosta pandemian käynnistämien seurauksien näkökulmasta.

Kuka kulkee konttorille vuonna 2025?

Viime viikkoina Suomessa on keskusteltu koronan vaikutuksista etätyön suosion kasvuun. Samalla on kiinnitetty huomiota perinteisen konttoritilan tarpeen vähenemiseen. Muun muassa Yle julkaisi helmikuussa artikkelin yhä useamman työnantajan päätöksestä luopua toimistotiloista. Kun ihmiset tekevät töitä kotoa käsin, vähenee keskimääräinen tilantarve konttorilla. Ja vastaavasti ehkä kasvaa kodeissa, josta siitäkin on ensimmäisiä heikkoja signaaleita havaittavissa.

Työterveyslaitoksen mukaan vähimmäiskoko yhden hengen työtilalle tulisi olla 10–12 neliötä ja avotilassa vastaavan luvun tulisi olla 7–8 neliötä. Suomen tiheimmät toimistotilat löytyvät Helsingistä, jossa työpistettä kohden tilaa on 23 neliötä. Mitä lähemmäs ydinkeskustaa tullaan, sitä pienemmät neliömäärät työntekijää kohden ovat ja vastaavasti toimistotilojen vuokrausasteet ovat yli 90 %. Vastaavasti siirryttäessä kauemmas ydinkeskustasta neliömäärät kasvavat, tehottomassa käytössä olevan tilan määrä kasvaa ja tyhjänä seisovien toimistojen suhteellinen ja absoluuttinen määrä kasvaa.

Hyödyntämättömät neliöt käyvät kalliiksi

Tyhjillään seisovat toimistotilat ja turhat neliöt maksavat yhteiskunnalle ja yrityksille miljardeja euroja vuodessa. Samaan aikaan etätyöstä tulee uusi normaali ja ihmiset saapuvat konttoreille entistä harvemmin. Jo 2016 45 prosenttia suomalaisista työntekijöistä teki etätöitä tai monipaikkaisia töitä, ja korona on vain vauhdittanut etätöiden suosiota.

Kehityksellä on vaikutusta kiinteistömarkkinoihin; mikä on neliöiden arvo tulevaisuudessa, jos työntekijät eivät enää halua palata konttoreille aiempaan tapaan. Mutta mitä muuta toimistotalojen arvon potentiaalisen heiluttamisen lisäksi etätyön yleistyminen aiheuttaa?

Onko etätyö liikenteen uusi megatrendi?

Ihmisten liikkumistottumukset ovat menneet uusiksi ja mikäli nämä tottumukset jäävät pysyviksi, yltävät vaikutukset joukkoliikenteestä yksityisautoiluun ja kaikkeen tässä välissä ja sivussa. Uuden tavan oppimiseen menee ihmisellä keskimäärin 66 päivää. Koronarajoitukset ja etätyösuositukset ovat olleet voimassa Suomessa yli 300 päivää ja nykytilanne näyttää jatkuvan haasteellisena tulevat kuukaudet. Ihmisillä on siis ollut runsaasti aikaa muokata käyttäytymistään ja sopeutua tilanteeseen.

Liikennesektorilla tämä on tarkoittanut joukkoliikenteen käyttäjämäärien kutistumista, käytettyjen autojen kysynnän kasvua sekä kevyiden kulkuneuvojen myynnin (ja varastamisen) nousua. Mikä on muutosten pitkän aikavälin vaikutus yhteiskuntaan ja liikennemarkkinaan, jäävätkö muutokset vain lyhyen aikavälin ilmiöksi vai onko käsissämme aineksia todelliseen viidenteen liikenteen megatrendejä kuvaavaan kirjaimeen CASE lisäksi (Connectivity-Automation-Sharing-Electricity)?

Lisäämmekö CASE perään etätyön T-kirjaimen (telecommuting), CASET?

Jos yritykset toden teolla alkavat optimoimaan toimistotilojensa käyttöä ja tukevat etätöitä, muuttuvat monien suomalaisten arkirutiinit. Normaalin 3–5 toimistopäivän sijaan käymmekin toimistolla enää 1–4 kertaa viikossa. Tämä tarkoittaa potentiaalisesti kymmenien prosenttien laskua arjen liikkumisessa. Jos muutama mutka vedetään suoraksi, voidaan kaupunkiseuduilla tapahtuvan ”arkiliikenteen” markkinan olettaa kutistuvan huomattavasti tulevaisuudessa. Eri asia on, ketkä muutoksesta kärsivät ja ketkä voittavat.

Väheneekö autoilu sen takia, että suhteellisesti eniten tyhjillään olevia ja suurimpia sekä samalla kauempana keskustoista sijaitsevia toimistotiloja muutetaan uusikäyttöön tai vain kaadetaan nurin? Vai laskevatko joukkoliikenteen käyttäjämäärät niin, että nykyisenkaltainen järjestelmä joutuu muutoksen kouriin?

Oman lukunsa kehitykseen tuo kiertotalouden edistämisohjelma: ”Uusi suunta – Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi, jossa ehdotetaan esimerkiksi rakentamisen ja kaavoituksen ohjauksen kehittämistä kiertotaloutta tukevaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa lainsäädännön ja kaavoituksen muuttamista siten, että rakennusten käyttötarkoituksia voitaisiin muuttaa nykyistä tehokkaammin. Tyhjillään seisovat tuhansien neliöiden toimistotilat voisivatkin saada uuden elämän* asuin tai muussa käytössä. Tällä olisi vaikutusta meidän kaikkien liikkumiseen ja resurssitehokkuuteen.

Pysy kärryillä kehityksestä ja seuraa tulevaisuuden pohdintoja ITS Finlandin uuden liikkumiseen ilmiöitä peilaavan blogin kautta.


Kuka?

Kirjoittaja on ITS Finlandin liikenteen kiertotalous -hankkeesta vastaava johtaja, CIO, Eemil Rauma.


Lähteet:

https://yle.fi/uutiset/3-11797678
https://www.ucl.ac.uk/news/2009/aug/how-long-does-it-take-form-habit
https://moottori.fi/liikenne/jutut/uusien-autojen-myynti-sakkasi-2020-kaytetyt-kelpasivat/
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/varkaat-metsastavat-nyt-sahkopyoria-varastettujen-pyorien-maara-kasvoi-viime-vuonna-roimasti-joukossa-tuhansien-eurojen-arvoisia-kulkupeleja/8066602
https://www.ttl.fi/tyoymparisto/ergonomian-tietopankki/toimisto-ja-tietotyo/
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/pk-seudulla-on-tyhjaa-toimistoa-yli-30-postitalon-verran-mutta-lisaa-rakennetaan/d533754d-a7b4-3977-ab9a-07e9a1ebd1da
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162654/VN_2021_1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/suomessa-tuhlataan-toimistotilaa-muualla-euroopassa-tyoskennellaan-paljon-pienemmissa-tyopisteissa/2201b610-8b79-33da-a54e-d91cb09ab5b8

Jaa sivu eteenpäin

Lisää kirjoituksia

Lausunnot

Älykkään liikenteen verkosto ITS Finlandin lausunto-Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi liikennevakuutuslain, Liikennevakuutuskeskuksesta annetun lain ja vakuutusyhtiölain muuttamisesta 

Älykkään liikenteen verkosto ITS Finlandin lausunto koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi liikennevakuutuslain, Liikennevakuutuskeskuksesta annetun lain ja vakuutusyhtiölain muuttamisesta   ITS Finland toimii digitaalisen liikenteen ja kuljetuksen kehittämisen yhteistyöfoorumina kooten hallinnon, tutkimuksen ja elinkeinoelämän toimijat yhteen. ITS Finland on voittoa tavoittelematon asiantuntijaverkosto, johon kuuluu yli 100 jäsenorganisaatiota, joissa työskentelee yli 30 000 työntekijää. Yhdistyksen tavoitteena on edistää […]
Blogi

Pro gradu -tutkielma älykkään liikenteen mahdollisuuksista ja haasteista Suomen kunnissa

Blogikirjoitus älykkääseen liikenteeseen liittyvästä pro gradu -tutkielmasta, jonka on tehnyt tuotantotalouden ekonomi Aukusti Perttula.
Lausunnot

Älykkään liikenteen verkosto ITS Finlandin lausunto koskien valtioneuvoston selvitystä Suomen avaintavoitteiksi EU-vaalikaudelle 2024-2029

 Asia: E 58/2023 vp Valtioneuvoston selvitys: Suomen avaintavoitteet EU-vaalikaudelle 2024-2029   ITS Finland toimii digitaalisen liikenteen ja kuljetuksen kehittämisen yhteistyöfoorumina kooten hallinnon, tutkimuksen ja elinkeinoelämän toimijat yhteen. ITS Finland on voittoa tavoittelematon asiantuntijaverkosto, johon kuuluu yli 100 jäsenorganisaatiota, joissa työskentelee yli 30 000 työntekijää. Yhdistyksen tavoitteena on edistää liikenteen digitalisaation ja uusien palvelujen toteuttamisen yleisiä edellytyksiä […]