ITS Finlandin verkostopäivä kokosi 18.8. alan jälleen alan ammattilaiset, päättäjät ja vaikuttajat yhteen, tällä kertaa keskustelemaan liikenteen sähköistymisestä. Kirjoitimme blogikirjoituksen tiivistäen iltapäivän esityksiä ja keskusteluja. Mikäli verkostopäivä jäi tänä vuonna välistä, voit katsoa iltapäivän esitykset tapahtuman tallenteelta.
Liikenteen sähköistyminen on hypestä huolimatta vasta alussa. Erilaiset sähköiset ajoneuvot sekä niitä tukeva infrastruktuuri kehittyvät merkittävästi tulevien vuosien ja vuosikymmenten aikana: akkujen energiatiheys, kapasiteetti ja ominaisuudet paranevat ja uusia tekniikoita tulee markkinoille olemassa olevien parantuessa jatkuvasti. Kehityksen varmistamiseksi tarvitaan uusia innovaatioita ja alalle uusia osaajia.
Kutsuimme verkostopäivään LUT yliopiston sähköisen liikenteen professori Lassi Aarniovuoren esittelemään uutta Electric transportation systems -maisterinohjelmaa, joka valmistaa opiskelijoita ymmärtämään sähköisiä kuljetusjärjestelmiä kokonaisuutena sekä soveltamaan sopivia teknologioita tulevaisuuden sähköisten liikennejärjestelmien kehittämiseen. Sähköisessä liikenteessä on potentiaalia rakentua vahvaksi alaksi Suomessa, mutta osaajien houkuttelemiseksi talkoisiin tarvitaan mukaan kaikki alan toimijat.
Sähköistyminen on Suomen uusi vientikärki
Iltapäivän paneelissa keskusteltiin sähköisen liikenteen vientimarkkinasta. Elias Pöyry Virralta, Henri Kapp ABB:ltä ja Jarkko Vesa TEMiltä toivat keskusteluun näkemyksiään sähköisen liikenteen ja akkuarvoketjun markkinan kehityksestä ja potentiaalista suomalaisille toimijoille. Hyvää keskustelua on haastavaa tiivistää yhteen kappaleeseen, joten paneeli kannattaakin ottaa kokonaisuudessaan haltuun seminaarin tallenteelta.
Dronet arkipäiväistyvät
Sähköinen on myös ilmailun tulevaisuus: dronepalvelumarkkinoiden kasvuennusteet vaihtelevat tällä hetkellä 10 – 30 % välillä, kuulimme tapahtumassa Robots Expertin Jonas Stjernbergiltä. Tällä hetkellä suurimman osan dronemarkkinasta muodostavat droneja hyödyntävät tarkastukset, ylläpito, kartoitus ja maanmittaus. Syy dronejen suosiolle löytyy näissä tapauksissa suorien kustannussäästöjen sijaan datasta ja nopeudesta: teknologia säästää aikaa ja tuottaa parempaa aineistoa mitattavasta kohteesta.
Dronelogistiikkapalvelut ovat vasta syntymässä, mutta palveluiden tulevaisuudelle ladataan jo mittavia odotuksia. Ensimmäiset käyttökohteet ovat löytyneet terveydenhuollosta, mutta kasvua on odotettavissa erilaisista käyttökohteista, kuten kuluttajien pakettitoimituksissa: Oulun kaupungille tehdyn selvityksen mukaan vuonna 2029 Oulun alueella voitaisiin kuljettaa 2000 dronepakettia päivässä. Kasvu vaatii vielä kehitettävääkin: dronepalvelut tulee ottaa huomioon kaupunkien kaavoituksessa ja teknologian kehittyminen mahdollistaa tulevaisuudessa turvallisempia ja hiljaisempia droneja. Se kävi kuitenkin selväksi, että dronet eivät ole enää vain pienen porukan hypeä, vaan tulevat arkipäiväistymään ihmisten ja teollisuuden arjessa.
Liikenne on tulevaisuudessa osa energiajärjestelmää
Liikenteen sähköistymisen seuraavia askeleita tarkasteltiin myös kaupungin energiayhtiön näkökulmasta. Helenin Markus Logren näkee, että sähköistyminen yksin ei ratkaise liikenteeseen liittyvää kestävyysongelmaa, ja siksi tarvitaan yhteiskäyttöisiä liikenteen palveluita, joiden tukemisessa Helen on mukana.
Sähköistyminen ei ole myöskään kuluttajalle ongelmatonta, sillä sähkön hinta on poikkeuksillisissa lukemissa. Latausten optimoinnilla on kuitenkin mahdollista päästä jopa 0-hintaiselle sähkölle, esimerkiksi hyödyntämällä Fingridin tulevan sähkönhinnan kertovaa applikaatiota. Alan yritykset ovat myös syksyn mittaan tuomassa kuluttajille palveluita, joilla latauksen voi helposti optimoida edullisen sähkön aikaan.
Helenin visiossa sähköinen liikenne on osa energiajärjestelmää. Kaikki eivät voi tulevaisuudessakaan ladata samaan aikaan täydellä teholla, mutta älykkään latauksen ja V2G (vehicle-to-grid) -teknologioiden avulla on mahdollista tasapainottaa järjestelmää ja tarjota kaikille latausta. Teknologioita on jo testattu ja niillä on jo lähitulevaisuudessa potentiaalia sähkön jakamisessa tasaisesti ja taloudellisesti.
Mitä sähköauto maksaa kuluttajalle?
Sähköautojen kustannukset ovat puhuttaneet mediassa loppukesän ajan. Mielipide aiheeseen löytyy lähes jokaiselta, mutta kuinka usein se perustuu dataan? Kuluttajan näkökulmasta auton kustannuksia on ollut haastavaa hahmottaa tähänkin asti. Nyt sähkön ja polttoaineen kallistuminen tekevät kustannusten arvioinnista vieläkin hankalampaa.
Pitkäjänteisimmät ovat pitäneet omistamansa auton kuluista kirjaa vuosia Excelissä, mutta mitä tehdä, jos kulujen arvioimiseen ei ole vuosien ajan itse kerrytettyä tietoa?
Raimo Tengvall esitteli verkostopäivässä uuden Autocost-yrityksensä sekä ajatuksensa siitä, mitä jos autojen hintoja vertailtaisiin jatkossa kuukausikustannuksena ostohinnan sijaan. Käsin kerätyn datan avulla pystyy todentamaan, että uuden auton kustannus on vain 1,1 – 1,4 kertainen käytettyyn saman kokoluokan ajoneuvoon verrattuna. Datalla voi tehdä ennakkoluulottomia havaintoja ja herättää keskustelua kuluttajan todellisista kustannuksista. Seuraava askel voi olla start-upin perustaminen, konsultointia tai kansanliike – mikä vain auttaa kuluttajia valitsemaan kestävämmän vaihtoehdon jatkossa.
Global Transportation Trends – mitkä teemat puhuttavat maailmanlaajuisesti?
Iltapäivän seminaariohjelman kruunasi keynote-puheenvuoro Deloitten Olli Jokiselta, joka antoi seminaariosallistujille katsauksen vielä julkaisemattomaan Deloitten Transportation Trends 2022 -raporttiin.
Ensimmäisenä trendinä raportti nostaa liikenteen rahoituspohjan: liikenteen viranomaiset ovat merkittävän haasteen edessä nykyisen fossiilisiin polttoaineisiin ja päästöihin perustuvan verotuksen kanssa sähköisen liikenteen yleistyessä jatkuvasti. Keskeinen haaste ei ole teknologisessa kyvykkyydessä toteuttaa erilaisia malleja, vaan dataan hallintaan ja käsittelyyn liittyvät kysymykset.
Liikenteen inklusiivisuus ja yhdenvertaisuus on toinen raportin nostamista trendeistä. On nähtävissä, että yhteiskunnat panostavat luotettavan ja korkealaatuisen liikenteen saavutettavuutta kansalaisille nostaakseen julkisen liikenteen osuutta liikkumisesta pandemiaa edeltävälle tasolle.
Kolmantena trendinä raportti tarkastelee verkostopäivän teemaa, sähköistyvää liikennettä. Tulevaisuus näyttää, miten koko sähköisen liikenteen ekosysteemi ja arvoketjut akuista kuluttajien palveluihin rakentuvat. Kuluttajien kiinnostusta sähköautoihin vauhdittavat erityisesti halu säästää polttoainekustannuksissa sekä huoli ilmastosta. Tärkeimpinä esteinä sähköautoon vaihtamiselle tutkimus listaa huolen käyttöetäisyydestä sekä latausverkon riittämättömyydestä.
Neljäntenä trendinä tutkimuksessa nostetaan esille digitaaliset palvelut ja asiakaskokemuksen. Pandemia on vauhdittanut digitaalisten palveluiden omaksumista kuluttajien keskuudessa. Toisaalta palveluntarjoajilla on kasvanut tarve tehostaa toimintaansa, mihin data tarjoaa ratkaisuja. Jatkossa liikenteen palvelut ja joukkoliikenne tulevat perustumaan yhä enemmän taustalla tapahtumaan datan analysointiin ja laskentaan. Tiedämme tarkalleen, missä ihmiset liikkuvat ja missä ja millaisia liikkumisen palveluita kullakin alueella tarvitaan.
Viidentenä trendinä raportti nostaa turvallisen ja mukautuvan liikenneinfran. Fyysinen infra on monilta osin kunnossa, mutta liikenteen kyberturvallisuus tulee olemaan keskeinen kehityskohde tulevaisuudessa.
Esitys päättyy yleisölle esitettyyn olennaiseen kysymykseen: olemmeko valmiita hyödyntämään trendejä ja sähköistymistä osana suomalaista liikennekokonaisuutta? Päivän keskustelujen ja esitysten jälkeen jäi kokemus, että meillä on hyvät edellytykset liikenteen sähköistymiselle ja suuntamme on oikea.
