Otsikon mukainen tokaisu oli markkinapuhetta muutama vuosi sitten, kun Suomea markkinoitiin paikkana, johon kannattaa tulla testaamaan automaattiajamista. Hype erilaisten ajamista tukevien järjestelmien ja uuden teknologian käytöstä autonomisen ajamisen mahdollistamisesta kävi kuumimmillaan. Ilmapiiri oli sellainen, että maailma on valmis itseohjautuvien ajoneuvojen käyttöönottamiselle ja automaatio syrjäyttää perinteisen ihmiskuljettajan roolin ajotehtävissä.

Melko pian kuitenkin havaittiin, että asia ei ole niin yksinkertainen ja laajamittainen automaattiajamisen turvallinen käyttöönotto vaatii vielä kehitystä ja testaamista. Kansainvälisissä automaattiajamisen kokouksissa useat maat kertoivat olevansa edellä kävijöitä uuden teknologian testaamisessa. Todellisuus oli kuitenkin aivan jotain muuta.

Suomen mahdollistavat ratkaisut

Automaattiajamisen testilupien saaminen oli monissa maissa hidasta ja kankeaa. Vaadittiin useita kuukausia kestäviä suljettujen alueiden testejä, ei sallittu ajoneuvon kuljettamista ajoneuvon ulkopuolella tai lupaprosessi oli ylipäätänsä hidasta.

Suomessa tulkittiin kansainvälisiä tieliikennesopimuksia siten, että ajoneuvolla on oltava kuljettaja, mutta koska kuljettajan sijainnista ei säädetty mitään, sallittiin ajoneuvon kuljettaminen myös sen ulkopuolelta.

Suomessa koenumerotodistuksen käyttäminen ajoneuvojen testaamisessa on ollut vuosikymmenien ajan normaalikäytäntö. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomissa panostettiin automaattiajamisen testilupien myöntämiseen ja virastossa laadittiin asiakaslähtöinen prosessikuvaus koenumerotodistuksen hakemisesta automaattiajamisen kokeiluihin. Prosessikuvaus helpottaa hakijan tietoisuutta vaadittavista selvityksistä ja nopeuttaa hakemuksen tekemistä ja käsittelyä Traficomissa.

Traficomin ajoneuvotekniikan, kuljettajaopetuksen, kyberturvallisuuden ja rekisteröinnin asiantuntijan muodostavat ryhmän, joka arvioi hakemuksia kriittisesti ja toimii samalla hakijoiden sparraajina testien turvallisuuden varmistamiseksi.

Automaattiajamisen testaaminen Suomessa

Toistaiseksi Suomessa toteutetut automaattiajamisen testit ovat olleet tutkimushankekokeiluja, joissa on keskitytty automaattisen ajoneuvoteknologian ja sen toimivuuden kehittämiseen. Ensimmäiset automaattiajamisen testit suoritettiin tyyppihyväksymättömillä pienoisbusseilla, joissa ei ollut perinteisiä ohjauslaitteita lainkaan. Ajoneuvoja kuljetettiin ennalta määrätyillä reiteillä, ja niin sanottu turvakuljettaja puuttui ajamiseen vain poikkeustilanteissa. Tämän tyyppiset testit ovat jatkuneet ja laajentuneet pienimuotoisesti osaksi kaupunkien joukkoliikennettä.

Toinen suuntaus automaattiajamisen testaamisessa on ollut tyyppihyväksytyt henkilöautot, joihin on lisätty uuden teknologian mukaista tekniikkaa. Näissä tutkimuksissa on keskitytty ajoneuvojen ja niiden teknologian toimivuuteen Suomen talviolosuhteissa.

Kolmas suuntaus automaattiajamisen testaamisessa on ollut erilaiset moottorityökoneita muistuttavat automaattisesti liikkuvat robottiajoneuvot. Näissä tutkimuksissa on keskitytty selvittämään automaattisesti kulkevien ajoneuvojen soveltuvuutta muun muassa tavaroiden kuljettamiseen tai teiden ylläpitoon. Näissä kuljettaja ei ole ollut ajoneuvon sisällä ja kuljettaja on kävellyt ajoneuvon vierellä puuttuen ohjaamiseen vain tarvittaessa.

Lainsäädännön kehitys automaattiajamisessa

Vaikka Suomessa oli toimiva prosessi automaattiajamisen testaamisen mahdollistamiseksi ja säädöksiä tulkittiin joustavasti, ei tämä silti riittänyt. Muutoksia ajoneuvolakiin ja tieliikennelakiin tarvitaan automaattiajamisen toimijoiden oikeuksien ja velvollisuuksien varmistamiseksi.  Muutosten taustalla on myös Wienin kansainväliseen tieliikennesopimukseen tehdyt muutokset, jotka mahdollistavat ajoneuvon kuljettamisen ilman ihmiskuljettajaa.

Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi (291/2022) tuonee muutoksia automaattiajamisen testaamiseen ja niin sanottujen tavarankuljetusbottien käyttöönottamiseen.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan uutta 116 a pykälää, jossa säädettäisiin automaattisella ajojärjestelmällä varustetun ajoneuvon koenumerotodistuksesta. Pykäläehdotuksessa säädettäisiin muun muassa niistä edellytyksistä, joita lupahakijan annettava saadakseen automaattiajamisen testille koenumerotodistuksen. Pykälässä säädettäisiin myös testaamisen keskeyttämisestä, jos kokeilun luonne on oleellisesti erilainen kuin hakemuksessa esitetty taikka jos kokeilun voidaan todeta aiheuttaneen vaaratilanteen liikenteessä tai haitan liikenteelle, ja sen jatkaminen sellaisenaan aiheuttaisi suurentuneen riskin muille tienkäyttäjille. Uutta olisi myös koenumerotodistuksen haltijalle asetettu velvollisuus raportoida Traficomille kokeen tuloksista kokeilun lopettamisen jälkeen.

Hallituksen esityksessä säädettäisiin myös uudesta kansallisesta ajoneuvoluokasta eli kevyestä automaattisesta tavarankuljettimesta. Muutoksella halutaan varmistaa, että myös tulevaisuudessa katukuvassa jalkakäytävillä nähdään automaattisesti liikkuvia tavarankuljetuslaitteita.

Säädösmuutoksilla halutaan mahdollistaa myös vastikkeelliset kuljetukset osana automaattiajamisen testaamista. Tällä muutoksella halutaan tutkia miten maksujen periminen osana liikkumisen palveluja, toimii automaattiajamisen testeissä.

Tulevaisuus

Vielä vähään aikaan ei lentäviä autoja nähdä Suomen ilmatilassa ja maateillä. Tulevina vuosina tullaan kuitenkin näkemään automaattiajamisen testejä ilman turvakuljettajaa testiajoneuvon sisällä. Tekniikan kehittyessä turvakuljettajat siirtyvät operaatiotiloihin ja puuttuvat ajamiseen vain poikkeustilanteissa. Tämä kehityssuunta on jo nähtävissä ja toiminnan turvallisen käyttöönoton varmistamiseksi tarvitaan lisää pohdintaa ja säädöksiä.

Tulevaisuus on robottikuljettajien – vai onko?

 

Reijo Jälkö
johtava asiantuntija
Liikenne ja viestintävirasto Traficom
Autoilijan palvelut osaamisalue