Liikennesektori on merkittävä päästöjen aiheuttaja ja sille sekä kansallisesti että kansainvälisesti asetetut päästövähennystavoitteet ovat kunnianhimoiset. Samaan aikaan liikenne ja logistiikka-ala on merkittävä työllistäjä ja vientipotentiaalin ala. Kartoitettaessa niitä aloja, joilla Suomeen saadaan uusia kasvuyrityksiä ja uusia työpaikkoja,liikenteen digitalisaatio on tunnistettu yhdeksi potentiaalisimmista aloista.
Tilastokeskuksen yritystilastojen mukaan liikennealalla toimi vuonna 2018 yhteensä 30 854 yritystä, jotka tekivät 68 miljardin euron liikevaihdon ja työllistivät 175 634 henkilötyövuotta. Liikennealan viennin arvo oli noin 10 miljardia euroa eli noin 15 prosenttia liikevaihdosta. Näissä luvuissa eivät kuitenkaan ole mukana vielä esimerkiksi liikenteen uudet palvelut ja ohjelmistotoimialan liikenteeseen suuntautuva liiketoiminta.
Kehitystä kuvaavaa on, että Deloitten Technology Fast 50 -ohjelman listaaman 50 nopeimmin kasvaneen teknologiayrityksen listalla Suomessa on älyliikenteen saralta kärkijoukossa Unikie sijalta 3 ja MaaS Global sijalta 4. Ernst&Youngin vuoden 2019 lopulla julkaistun selvityksen mukaan Suomi oli jälleen kerran suosituin suorien ulkomaisten investointien kohdemaa Pohjoismaissa. Vuonna 2018 Suomi keräsi enemmän ulkomaisia investointeja kuin muut Pohjoismaat yhteensä. Toimialoista houkuttelevimmat sijoituskohteet olivat ohjelmistoala, sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen sekä yritys- ja asiantuntijapalvelut, jotka yhdessä vastasivat liki puolta kaikista tehdyistä sijoituksista. Pohja on siis varsin otollinen!
Liikenne- ja logistiikkasektori on varsin laaja ja heterogeeninen. Voidaksemme täysimääräisesti hyödyntää liikennesektorin päästövähennys-, työllistämis- ja vientipotentiaalin, meillä tulee olla selkeä kansallinen visio liikennejärjestelmän kehittämissuunnasta sekä erittäin monipuolinen keinovalikoima osana toimeenpanosuunnitelmaa. Ja erityisesti tarvitsemme laajaa yhteistyötä PPPP-hengessä.
Vireillä onkin useita eri hankkeita, jotka tulevat määrittämään liikennealan tulevaisuuden suuntaa. Käynnissä on ensimmäinen 12-vuotinen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelmatyön sekä fossiilittoman liikenteen työryhmä ja liikenteen verotusta tarkasteleva työryhmä. Lisäksi valmisteilla on poikkihallinnollinen kiertotalousstrategia sekä kasvun ja kansainvälistymisen ohjelma. Näiden kaikkien välinen yhteistyö sekä vision ja tavoitteiden yhdensuuntaisuus on erittäin tärkeää. Merkittävä rooli kehityksen suuntaamiseen on myös mm. julkisilla hankinnoilla, kokeiluilla, TKI-toiminnalla ja kaupunkien omilla ratkaisuilla.
Liikenne- ja logistiikkatoimialan tahtotila ja toimien etupainotteisuus on avainasemassa kestävien ratkaisujen nopeassa syntymisessä. Liikenne- ja logistiikkapalveluiden toimialat ovat sitoutuneet tekemään osansa tavoitteen saavuttamiseksi ja etsivät yhdessä toimialojen tehokkaimpia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi.
Käynnissä olevan Liikennealan kansallisen kasvuohjelman päätavoitteena on toimialan yritysvetoisen kestävän kasvun edistäminen tutkimusalan, julkisen sektorin ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Ohjelman puitteissa pyritään hyödyntämään vähähiilisten ratkaisujen tuoma työllistämis- ja vientipotentiaali. Parhaillaan olemme laatimassa kasvuohjelmalle mittaristoa sekä pohjaa liikenteen toimialakatsaukselle, jotta voimme jatkossa paremmin seurata toimialan kehitystä.
Parin seuraavan vuoden aikana asetamme askelmerkit liikenteen ja liikkumisen tulevaisuudelle sekä koko toimialan kehitykselle.
Laura Eiro
