Liikenneala on keskellä rajua muutosvaihetta. Kytkeytyvä, automaattinen, sähköistyvä ja palveluistuva liikennejärjestelmä muuttaa tavat liikkua ja kuljettaa. Liikennealasta on tulossa datatalouden merkittä kehitysala ajoneuvojen kytkeytyessä osaksi tieto- ja energiaverkkoja. Globaalisti alalle syntyy jatkuvasti uusia palveluita ja niihin investoidaan merkittävästi. Liikennealan murros tarjoaa suomalaisille yrityksille valtavat mahdollisuudet. Liikennemarkkinan globaali koko on arvioitu 6 400 miljoonaksi euroksi.
Suomen mahdollisuuksia digitaalisessa liikenteessä tukee Suomen viime vuosikymmeninä rakentunut vahva osaamispohja erityisesti mobiili- ja verkkopalveluissa sekä uusia palveluita ja automatisaatiota mahdollistava lainsäädäntö. Hyödyntämällä Suomen osaaminen digitalisoituvan liikenteen ratkaisuissa saavutetaan liikenteen tiukat päästövähennystavoitteet, varmistetaan kaupunkien kehittyminen ja maaseudun elinvoimaisuus sekä lisätään työpaikkoja ja vientiä.
Logistiikan digitalisaatiolla on merkittäviä hyötyjä yritysten kilpailukyvylle. Suomalainen teollisuus hyötyy liikenteen digimurroksesta tehostumisen ja logistiikkakustannusten pienenemisen myötä. Tehostamispotentiaaliksi on arvioitu 10 – 30 %. Tämä lisää kilpailukykyä ja työllisyyttä. Logistiikan digitalisaation eteneminen edellyttää sekä tiedon hyödyntämistä että automatisaatiota. Digilogistiikka on myös erittäin suuri ja kasvava globaali toimiala.
Liikkuminen on asumisen jälkeen toiseksi suurin kuluerä suomalaisille kotitalouksille – kotitaloudet käyttävät keskimäärin lähes 500 euroa kuukaudessa liikkumiseen . Kotitalouksien kulutus liikenteen on noin 19 mrd euroa, josta henkilöautoiluun 15,1 mrd ja muuhun liikenteeseen (ml. joukkoliikenne) 3,9 mrd euroa. Uudet innovaatiot tekevät liikkumisesta kestävämpää, turvallisempaa, mukavampaa ja taloudellisempaa. Toimivat ja kilpaillut markkinat edistävät uusien asiakaslähtöisten palveluiden syntymistä.
Suomi voi toimia liikenteen päästövähennystoimien edelläkävijänä ja kääntää edelläkävijyyden hyödykseen. Päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vaatii laaja-alaista uudistumista, mikään yksittäinen ratkaisu ei riitä. Suomessa tarvitaan panostuksia tehokkuutta, kestävyyttä ja käytettävyyttä edistäviin äly- ja energiaratkaisuihin. Liikennejärjestelmien kehittäminen ja ylläpito tullaan suuntaamaan tulevassa 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Rahoituksen suuntaaminen viitoittaa koko liikennejärjestelmän tulevaisuutta ja siirtymää älykkäisiin ja päästöttömiin ratkaisuihin.
Suomalaiset yritykset ovat jo aktiivisesti mukana kansainvälisillä markkinoilla ja alan startup -yritykset on noteerattu kansainvälisten investoijien keskuudessa. Suomen potentiaalin taustalla ovat vahva teknologinen ja digitaalinen huippuosaaminen sekä toimiva ekosysteemi.
Nämä mahdollisuudet tulisi nyt hyödyntää, mutta riittääkö meillä yhteistä tahtoa, näkemystä ja ennen kaikkea rohkeutta soveltaa mahdollistavaa lainsäädäntöä ja teknologista osaamistamme – niin ja riittävän nopeasti.
Karri Salminen
