Kuinka liikenteen sähköistyminen, digitalisaatio ja muuttunut turvallisuustilanne tulevat muokkaamaan tapaamme liikkua ja tuottaa liikkumisen palveluita? Onko PPP (Public-Private-Partnership) saanut vuoden 2022 myötä uuden säväyksen ja ohjaako liikenteen markkinaa jatkossa uusi PPP: Päästöt-Pandemia-Putin? Nämä kysymykset puhututtivat ITS Finlandin huhtikuussa järjestetyssä kevätseminaarissa, jossa kuulimme näkökulmia trendeistä ja muutoksesta sekä ennen kaikkea sen näiden tarjoamista mahdollisuuksista useissa esityksissä.
Lue tiivistelmä tapahtuman annista tästä blogikirjoituksesta. Tapahtuman tallenteen pääset katsomaan ITS Finlandin Youtubesta.
Kestävyystavoitteet vauhdittavat liikenteen murrosta
VTT:n Vice President Ari Aalto aloitti seminaarin laajalla katsauksella liikennealan trendeihin: muutos alalla on suurin sitten auton keksimisen. Muutoksen ajureista merkittävimpinä ovat vihreä siirtymä kaikilla liikkumisen alueilla, automaatio ja C-ITS-ratkaisujen yleistyminen, liikkumisen palveluistuminen sekä liikenteen sähköistymistä vauhdittavat teknologia- ja skateboard-alustat.
Teknologian kehittyminen ja toisaalta investoinnit kestävään liikkumiseen vauhdittavat vihreää siirtymää: olemme hinta-arvomuutoksen kynnyksellä, joka mahdollistaa liikenteen kestävien käyttövoimien murroksen. Tämä tulee näkymään paitsi sähköistyvässä henkilöliikenteessä, myös raskaassa liikenteessä, meriliikenteessä ja ilmailussa. Esimerkiksi sähkölentokoneet yleistyvät seuraavan 10 vuoden sisällä, mahdollistaen uuden tavan liikkua ennen kaikkea Suomessa ja pohjoismaissa.
Trendit ja muutokset luovat merkittäviä mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle myös maailmalla. Energiamurros, liikenteen automaatioratkaisut ja uuden sukupolven sähköiset kulkuvälineet luovat otollisen maaperän alustatalouden ratkaisuille, joissa suomalainen osaaminen on maailman kärkiluokkaa. Suomi on todellinen liikenteen palveluiden testialusta ja yhteistyöllä viemme osaamisemme kansainvälisille markkinoille.
Data ja alustat mahdollistavat kestävän ja kustannustehokkaan logistiikan
Alustatalouden merkitys sai vahvistusta myös kevätseminaarin seuraavassa esityksessä, jossa Telian IoT- ja liikenneasiantuntija Satu Orava kertoi konkreettisia esimerkkejä siitä, miten datalla tehostetaan niin henkilö- kuin tavarakuljetuksia.
Yksi asia on kiistatonta, nimittäin se, että dataa on valtavasti saatavilla kuljetuksista. Haaste ei enää ole saatavilla olevan tiedon määrä, voimme puhua jopa dataähkystä. Sekä henkilökuljetuksessa että tavarakuljetuksessa mahdollisuudet tulevat datan hyödyntämisessä: miten reittien optimointi voidaan toteuttaa reaaliaikaiseen dataan pohjautuen, kun data on siiloutunutta ja sijaitsee lukuisissa ajoneuvojen taustajärjestelmissä.
Datan hyödyntämisen potentiaali on mittava niin reittien optimoinnin kuin ajon aikaisen optimoinnin näkökulmasta: Telian esityksessä kuulimme esimerkin, jossa kuljetusyritys säästää 200 000 litraa dieseliä vuodessa, kun kuljettajan ajotapaa optimoidaan datan avulla. Säästön kustannusvaikutus on mittava ja samalla ympäristö kiittää – eikä vaatimuksena ole valtavaa investointia sähköiseen raskaaseen kalustoon.
Datan jakaminen on keskeinen onnistumisen edellytys raskaan liikenteen optimoinnille. Datan tulisikin olla jaettua yhteistyökumppaneiden ja operaattorien kesken, ei piilossa. Suomalaiset ovat alan pioneereja ja yhteistyöllä globaalit markkinat ovat ratkaisuillemme avoinna.
Suomen uusi turvallisuusympäristö
Turvallisuus on yksi liikennealaa ohjaavista megatrendeistä ja sen merkitys korostuu sekä yhä verkottuneemman liikennejärjestelmän kuin Ukrainan sodan myötä.
Kutsuimme ITS Finlandin kevätseminaariin Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolan kertomaan näkemyksiä Ukrainan sodasta ja Suomen muuttuneesta turvallisuustilanteesta. Mielenkiintoinen keskustelu kannattaa käydä katsomassa kokonaisuudessaan tapahtuman tallenteesta.
Turvallisuusteema jatkui myös Cinian Anssi Kärkkäisen esityksessä, jossa siirryimme kyberturvallisuuden maailmaan. Suojattava digi-infra monimutkaistuu ja suojaaminen vaikeutuu myös liikenteen toimialalla – hyökkääjälle on tarjolla lukematon määrä mahdollisuuksia. Keskeistä kyberhyökkäykseen varautumisessa on sen ymmärtäminen, että kohde ei välttämättä valikoidu etukäteen, vaan tuloksena laajalle levittäytyvästä kalastelusta. Siksi mikä tahansa organisaatio voi olla kiinnostava kohde hyökkääjälle.
Kyberturvallisuus ei ole ainoastaan teknistä osaamista, ja olennaista on myös varmistaa kattava ymmärrys kyberuhkien mahdollisuudesta sekä prosesseista ja vastuista. Nämä taidot eivät ole ulkoistettavissa, vaikka turvallisuuden tekniseen toteutukseen onkin tarjolla laajaa osaamista. Jokaisen organisaation kannattaakin kysyä itseltään, entä jos. Kyberturvallisuuteen panostaminen tulee viimeistään nyt nähdä investointina toiminnan jatkuvuuteen – ei kuluna pois viivan alta. Panostammehan fyysiseenkin turvallisuuteen investoimalla infraan ja osaamiseen. Tuotot seuraavat luotettavuuden perässä.
Mannerlaatat liikkuvat
Kevätseminaari päättyi keskusteluun, jossa Kaisa Saario Helsingin kaupungilta, Risto Murto Väylävirastosta ja ITS Finlandin puheenjohtaja Karri Salminen vetivät liikenteen trendejä ja murrosta yhteen ITS Finlandin toiminnanjohtaja Marko Forsblomin johtamassa keskustelussa. Mannerlaatat ovat liikkeessä ja uudella maailmanjärjestyksellä on suoria vaikutuksia liikennealan kehittymiseen ja yritysten toimintaan Suomessa. Konkreettisesti tämä näkyy vientimahdollisuuksien suuntautumisena länteen sekä lento- ja rahtireittien uudelleenjärjestymisenä, jotka asemoivat Suomen uudelleen maailman kartalla. Toisaalta kriisi voi vauhdittaa investointeja kestävän liikenteen ratkaisuihin. Osaamista meillä Suomessa on ja nyt on oikea hetki suunnata ratkaisujamme myös maailmalle, sillä emme ole murroksessa yksin.
