Mitä voimme oppia toisiltamme EU-vaikuttamisesta liikennealalla? Yhtenäisen Euroopan merkitys on kriittisempää nyt kuin ehkä koskaan aiemmin. Suurvallat ympärillämme kääntävät katseen sisäänpäin ja taloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä sekä yksityisten ihmisten että yritysten arjessa. EU:n laajuiset asetukset, säädökset ja standardoinnit vaikuttavat myös suomalaisten liikennealan yritysten mahdollisuuksiin toimia omassa sisämarkkinassamme ja siksi niihin vaikuttaminen on erityisen tärkeää.n erityisen tärkeää.
ITS Finland järjesti huhtikuussa EU and Mobility by Women in ITS -tapahtuman, jonka puitteissa kuulimme kaksi erinomaista alustusta EU-vaikuttamisesta sekä olemassa olevan EU-lainsäädännön tuomista mahdollisuuksista liiketoiminnan kehittämisessä. Riikka Pusa, Ilmatieteen laitos, jakoi kokemuksiaan EU-vaikuttamisesta lentoliikenteen standardoinnin parissa, jossa Ilmatieteen laitos on onnistunut viemään standardeja suomalaisen osaamisen kannalta oikeaan suuntaan. Emma Halmekoski ja Iris Tomaszewski, Siili Solutions, puolestaan kertoivat onnistuneesta NEMO-hankkeesta, jossa meriliikenteen ilmoituspalvelua on kehitetty yhteistyössä laajan sidosryhmäjoukon kanssa vastaamaan EU:n asettamia vaatimuksia.
Tapahtuman molemmat esitykset poikivat hyviä näkökulmia työhön EU-lainsäädännön parissa, josta kaikki alan toimijat voivat oppia:
- Edelläkävijyys
Päivän molemmissa esityksissä korostui uskallus edelläkävijyyteen. EU-vaikuttamisen näkökulmasta tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että organisaatiot kehittävät palveluitaan samaan aikaan kehittyvän EU-lainsäädännön kanssa. Riski vääriin valintoihin on olemassa, mutta parhaassa tapauksessa kehitetty palvelu vastaa mahdollisimman hyvin tulevaisuuden lainsäädäntöä. Askelta edellä oleva kehitystyö myös mahdollistaa fokuksen pitämisen EU-vaikuttamisen tavoitteissa ja lisää ymmärrystä siitä, millaista lopputulosta vaikuttamistyöllä haetaan. - Sidosryhmätyö
Sidosryhmätyö on kiinteä osa EU-vaikuttamista ja sitä tapahtuu monella eri tasolla. Aktiivisuus eri työryhmissä vaatii panostusta läpi vaikuttamistyötä tekevän organisaation ja suuri osa vaikuttamistyöstä painottuu ennen lainsäädäntöä valmistelevan organisaation ehdotusta komissiolle. EU-vaikuttaminen on resurssi-intensiivistä työtä. Liikennealalla eri ekosysteemit ja aktiiviset verkostot mahdollistavat myös pienempien toimijoiden osallistumisen vaikuttamistyön kulisseissa, sillä taustatyötä tehdään laajasti eri liikennealan toimijoiden kesken.
Sidosryhmätyö on keskeistä myös palveluiden ja ratkaisuiden kehittämisessä vastaamaan EU-lainsäädäntöä. NEMO-hanke on hyvä esimerkki onnistuneesta palvelun sidosryhmien sitouttamisesta, jonka lopputuloksena palvelu vastaa paitsi lainsäädäntöä, myös käyttäjien arkipäivän tarpeita. Sidosryhmätyö osana palvelukehitystä toimii myös syötteenä EU-vaikuttamisen agendaan silloin kun kehitystyötä tehdään samanaikaisesti lainsäädännön kehityksen kanssa. - Skaalautuvuus
Viimeisimpänä näkökulmana EU-vaikuttamiseen on skaalautuvuus. Lainsäädäntöä ja standardeja vastaavat suomalaiset palvelut ja ratkaisut on mahdollista skaalata läpi Euroopan, minkä vuoksi aktiivisuus vaikuttamistyössä on niin tärkeää. Mahdollisuudet skaalautua eivät myöskään rajoitu ainoastaan Eurooppaan, sillä lainsäädäntöämme seurataan muilla mantereilla globaalisti.
Tilaisuuden annin voisi kiteyttää seuraavasti: ”Yhdessä vaikuttaen – kohti älykästä, yhdenvertaista ja eurooppalaisesti skaalautuvaa liikennettä ja liiketoimintaa.”
Iso kiitos kaikille puhujille ja osallistujille!
WIN-ITS: Pohjoismaiden ja Baltian yhteistyöllä kohti tasa-arvoisempaa liikennettä
EU and Mobility -tilaisuus järjestettiin osana WIN-ITS projektia, jonka tavoitteena on edistää tasa-arvoisuutta ja lisätä keskustelujen monimuotoisuutta liikennealalla. Tämä on myös ITS Finlandin koordinoiman Women in Mobility -verkoston tavoitteena ja haluamme kehittää toimintaamme yhteistyössä Pohjoismaiden ja Baltian ITS-organisaatioiden kanssa.
WIN-ITS on Pohjoismaisen tasa-arvotiedon keskuksen (NIKK) rahoittama projekti, joka kokoaa Pohjoismaiden ja Baltian ITS organisaatiot sekä EIT Urban Mobilityn ja ruotsalaisen Trivector Trafficin edistämään liikennealan tasa-arvon tutkimusta.
