Yksi taverna, sepän liike ja ruokakauppa, muuta tänne ei tule eikä tarvita.
Jotakuinkin näin arvioi Atlantan tulevaisuutta rautateiden pääinsinööri 188 vuotta sitten, kun kaupunki perustettiin Yhdysvaltain Georgiaan junaradan päätepisteeksi ja asemakaupungiksi. Kaupungista tuli nopeasti kaakkois-USA:n päärautateiden kohtaamispiste, ja maan sisällissodassa 1860-luvulla Atlanta oli Etelävaltioiden sotavoimien strategisesti keskeinen sijainti. Sodan loppuvaiheissa kaupunki poltettiin käytännössä maan tasalle, mutta se kasvoi 1900-luvulla uudestaan liikenteen solmukohdaksi. Atlantan Hartsfield-Jacksonin kansainvälinen lentoasema on pitänyt liikennöidyimmän matkustajakentän titteliä lähes katkeamatta vuodesta 1998 saakka. Vuonna 2024 kentän kautta kulki yli 108 miljoonaa matkustajaa.
Tällaisessa risteyskohdassa kokoonnuttiin keskustelemaan liikenteen tulevaisuudesta elokuun lopussa, kun vuosittainen älyliikenteen maailmankongressi (ITS World Congress) järjestettiin Georgia World Congress Centerissä Atlantan keskustassa. Yli 6000 osallistujaa, 630 puhujaa, 175 erillistä sessiota ja 225 näytteilleasettajaa esittelivät tuoreimpia tutkimustuloksia, tuotteita ja näkökulmia älykkäistä liikennejärjestelmistä, liikenteen palveluista ja verkottuneesta ja automatisoituvasta liikenteestä. Teemoja oli siis esillä laidasta laitaan, tässä kirjoituksessa tarkastelen vain osaa koko aihekirjosta. Suurin osa osallistujista oli Amerikan mantereelta, ja Aasiakin oli varsin hyvin edustettuna Japanin, Etelä-Korean ja Kiinan johdolla. Intia oli ensimmäistä kertaa isommin esillä. Euroopan edustus oli totuttua kevyempää, osin varmasti Euroopan lomakauteen ajoittuneen ajankohdan takia.
Automaatio näkyi konffassa ja kaupungin kaduilla. Automaattista raskaan kaluston ajamisteknologiaa kehittävä Aurora Technologies piti yhden tilaisuuden pääpuheenvuoroista. Auroralla on takanaan jo yli viisi miljoonaa kilometriä kaupallista automaattiajoa asiakkaidensa kanssa valtaosin moottoritieympäristössä logistiikkakeskusten välillä. Alkukesästä he aloittivat myös täysin ilman kuljettajaa tapahtuvan operoinnin, jota on nyt takana vajaat 40 000 kilometriä. Pääreittinä kuljetuksille on ollut Phoenixin ja Dallasin väli, noin 1 600 kilometriä suuntaansa. Kalustokumppaneina Auroralla on tällä hetkellä Volvo Trucks ja PACCAR, kun taas kilpailija Torc Robotics käyttää ja kehittää teknologiaansa Daimler Trucksin kanssa.
Raskaiden kuljetusten automatisoinnin takana on monia syitä. Globaali (tai ainakin länsimaita koskettava) pula ammattikuljettajista, lyhyemmät kuljetusajat ja parempi energiatehokkuus, parempi turvallisuus ja erityisesti alhaisemmat kuljetuskustannukset. Auroran operointikokemusten pohjalta Atlantassa esitettiin laskelmia, jonka mukaan viikon tarkasteluvälillä 1600 kilometrin reitillä ilman kuljettajaa olevalla rekalla pystyttiin ajamaan kahdeksan matkaa normaalin kolmen sijaan, ja kustannus ajettua kilometriä kohden oli noin 8 % alhaisempi automaattikalustolla. Tämä säästö tulee siis taloudellisemmasta ajotavasta ja säästyneestä kuljettajakustannuksesta. Nettokate nousi tässä laskelmassa 3 prosentista 10 prosenttiin, ja viikkotason tuotto nousi 9-kertaiseksi kokonaisuudessaan.
Automaattinen henkilöliikenne oli Atlantassa myös vahvasti esillä ja käytännössäkin kokeiltavissa. Alphabet-konsernin tytäryhtiö Waymo käynnisti kaupungissa kaupallisen robottikyytipalvelunsa alkukesästä Uberin alustalla. Kuka tahansa saattaa Uber-kyytiä tilatessaan siis saada kuskikseen robotin – erikseen robokuskia ei voi sovelluksessa kuitenkaan pyytää. Omalle kohdalleni Waymo-kuljettaja osui viidesti, ja ajelinkin sillä varsin erilaisia reittejä. Noin vuoden takaiseen edelliskertaan verrattuna Waymo-kuski oli kehittynyt taas askeleen rohkeammaksi. Ruuhkaliikenteessä se saattoi ajaa keltaisia valoja päin, ja auto vaihtoi kaistaa varsin ketterästi, kun eteen tuli lastaamaan pysähtyneitä ajoneuvoja oikeanpuolimmaisella kaistalla. Nouto- ja jättöpaikkoihin pysähtyminen oli myös varsin reipasta, ja arpomista sopivan paikan suhteen ei omien kyytieni kohdalla osunut. Waymolla huristellaan heidän ilmoituksensa mukaan jo 250 000 maksettua kyytimatkaa viikossa, ja yhteensä kyytejä on kuskattu jo yli 10 miljoonaa kappaletta. Robottikuskin kyytipalvelu on tällä hetkellä tarjolla viidessä USA:n kaupungissa, seuraavina laajentumiskohteina ovat Miami ja pääkaupunki Washington D.C. Waymo on aloittanut laajemman testaamisen myös Denverissä, jossa talviolosuhteet ovat vuosittainen tuttavuus, joten talviajokoulukin on robottikuskilla jo käynnissä.
Tekoäly, digitaaliset kaksoset ja niiden perustana oleva data olivat myös näkyviä puheenaiheita konferenssissa. Digikaksoskeskusteluissa toistui huomio siitä, että käyttötarkoitus pyhittää keinot. Digikaksonen itsessään on vain työkalu, ja se pitää aina kehittää kunkin organisaation käsillä olevien ongelmien ratkaisemista ajatellen. Ketterä ratkaisuiden kehittäminen ja kokeileminen nähtiin myös oleelliseksi, eli Minimum Viable Product -ajatuksella on päästy nopeammin tuloksiin ja myös löydetty toimimattomat ideat riittävän ajoissa. Tietoturvallisuuden ja yksityisyyden huomioiminen suunnitteluvaiheesta alkaen otettiin jo oletuksena, ja Microsoftin joukkoliikennepuolen vetäjä korosti kovasti avoimen datan standardien käyttöä.
Tekoälystä puhuttiin monesta näkökulmasta. Ajoneuvoteknologian osalta lisääntyvä tekoälyn ja koneoppimisen käyttö nähtiin haasteeksi kehitettävien järjestelmien turvallisuuden varmistamisen kannalta. Koneoppimisratkaisuiden mustalaatikkoluonteisuus on haaste toiminnan ymmärrettävyyden ja läpinäkyvyyden kannalta. Järjestelmien kyky oppia ja kehittyä päivitysten kautta voi muuttaa niiden toimintaa perustavallakin tavalla, ja haasteena on turvallisuuskriittisten toiminnallisuuksien varmistaminen päivitysrumban keskellä. Tämän taklaamiseksi on kehitetty uusia toimintamalleja UNECE:n eli YK:n alaisen talouskomission vaatimustenarviointimenetelmiin.
Kokeilut ja keskusteleva liikenne olivat pääosassa Curiosity Labin teknisellä vierailulla. Curiosity Lab on älyliikenteen kokeilukaupunginosa noin 40 000 asukaan Peachtree Cornersissa, Atlantan lähistöllä. Alueella on kattava 5G-varustus myös lyhyen kantaman ajoneuvojen ja infran väliseen viestintään (ns. C-V2X). Lisäksi risteykset ja tienvarret on varustettu kattavalla kamera- ja anturiarsenaalilla. Kaupunki rahoittaa Curiosity Labin toiminnasta noin puolet, ja toinen puoli kerätään maksuina alueella ratkaisuitaan kokeilevilta ja kehittäviltä yrityksiltä ja sponsoreilta.
Curiosity Lab oli vaikuttava kokeilevan kehittämisen ympäristö. Esittelyssä oli esimerkiksi suoraan kuljettajan kojelautaan toimitettavat varoitusviestit vaarallisista liikennetilanteista (mm. lähestyvä hälytysajoneuvo, tielle pysähtynyt ajoneuvo), jotka on USA:ssa saatavilla tiettyjen automerkkien käyttäjille ihan normaalina palveluna. Euroopassakin Skoda ja Volkswagen tarjoavat tätä jo Isossa-Britanniassa ja Hollannissa.
May Mobility on kehittänyt automaattitaksipalveluaan myös Curiosity Labissa jo pidempään, ja he julkaisivatkin heti konferenssin päättymisen jälkeen tiedon, että aloittavat kyytipalvelutoiminnan Atlantassa Lyftin kanssa, ensi vaiheessa turvakuljettajan kanssa. Curiosity Lab mahdollistaa erilaiset automaatiotestaukset hyvien yhteyksien lisäksi sillä, että kaupungin ympäri kulkee noin 5 kilometrin pituinen automaattiautoille varattu, sinisellä merkattu kaista.
Atlantassa oli siis vähän liikenteen historiaa, välähdyksiä sen tulevaisuudesta ja paljon sinistä taivasta ja auringonpaistetta. Mieleen jäi erityisesti yritysten ja kaupunkien vahva tekemisen meininki uuden teknologian kehittämisessä, kokeilussa ja käyttöön ottamisessa. Konffaan jälkeen Atlantasta tulikin ensimmäinen Yhdysvaltain kaupunki, joka on ottanut keskusta-alueellaan käyttöön reaaliaikaiset C-V2X-teknologiaan perustuvat varoitusviestit ajoneuvojen ja infran kesken. Keskustelevalla liikennejärjestelmällä haetaan merkittäviä parannuksia jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuteen, liikenteen sujuvuuteen ja pelastustoimen toimintaedellytyksiin ruuhkaisilla kaduilla.
Kirjoittaja
Eetu Pilli-Sihvola, VTT
