Jopa 25 % Helsingin ilmastopäästöistä muodostuu liikenteestä. Tästä määrästä leijonanosa syntyy yksityisautoilun sivutuotteena. Henkilöliikenteen hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi on useita keinoja, sähköautoiluun kannustaminen yksi näistä. Sähköauton hankkimista tuetaan jo hankintatuella, mutta myös yritysten on mahdollista vaikuttaa työntekijöidensä autovalintaan ottamalla sähköautot osaksi työntekijöiden autoetua.

Työsuhdeautojen rooli liikenteen sähköistymisessä on keskeinen. Ensirekisteröidyistä autoista tälläkin hetkellä noin kolmasosa on yrityksen omistamia. Se, mitä tehdään yritysten autopolitiikassa nyt, näkyy muutaman vuoden sisällä käytettyjen autojen markkinoilla ja siten yritysten valinnat työsuhdeautoiksi kertautuvat ajoneuvon elinkaaren aikana.

Yritykset mahdollistavat vähäpäästöisen liikenteen

Kaupungin näkökulmasta ajoneuvon käyttövoimalla on laajempaa merkitystä. Hiilidioksidipäästöjen lisäksi henkilöautoliikenne vaikuttaa merkittävästi ilmanlaatuun ja on keskeinen melusaasteen lähde kaupungeissa. Henkilöautoliikenteen sähköistyminen vaikuttaa positiivisesti siis ilmastopäästöihin, ilmanlaatuun ja liikenteen meluhaittaan. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on tavoitteissaan kunnianhimoinen ja sähköistyminen on lähtökohtana liikenteen strategioissa: sähköautojen ja ladattavien hybridien osuus tulisi olla 30 % Helsingin autokannasta vuoteen 2035 mennessä. Muutoksessa onnistutaan vain yritysten avulla.

Yritykset vähäpäästöisen liikenteen edistäjinä on Helsingin kaupungin ja ITS Finlandin järjestämä webinaarisarja, jossa nostamme keinoja vähäpäästöisemmän liikenteen saavuttamiseksi ja haastamme yritykset mukaan talkoisiin. Joulukuussa 2021 järjestetyssä Sähköautot ovat valmiita työsuhdeautoiksi -webinaarissa kuulimme sähkötyösuhdeautojen mahdollisuuksista Helsingin kaupungin, Motivan, ITS Finlandin, Helenin ja CGI:n kertomana.

Sähköautomarkkina kehittyy kiihtyvällä tahdilla

Uskoa muutokseen luo myös yleinen markkinakehitys, sillä sähköautomarkkina tulee kasvamaan seuraavana kahtena vuonna enemmän, kuin edellisen kuuden vuoden aikana. Vuonna 2020 kaikista ensirekisteröidyistä autoista 18 % oli ladattavia ja luku tuplaantui jo vuonna 2021. Työsuhdeautoissa osuus kasvaa vielä nopeammalla tahdilla.

Sähköautojen suosiota työsuhdeautoina avittavat myös valintaan kohdistuvat kannustimet. Esimerkiksi auton latauslaite katsotaan ajoneuvon lisävarusteeksi autoedun verotusarvoa laskiessa, mikä mahdollistaa latauslaitteen asennuttamisen työntekijän kotiin. Vapaassa autoedussa täyssähköautolla on kannustimien ansiosta jopa lähes 300 euron kuukausittainen etu verrattuna polttomoottoriautoihin.

Uusia sähköautomalleja julkaistaan jatkuvasti ja vuoteen 2024 mennessä sähköauton hankkiva saa valita mieleisensä yli 100 uuden mallin joukosta, nykyisten lisäksi. Akkutuotannon kustannusten pienentyessä myös sähköautojen hankintakustannukset pienenevät. Elinkaarikustannukset ovat niin ikään sähköautoissa pienemmät ja tyypillisesti 10 000 euroa polttomoottoriverrokkiaan kalliimpi sähköauto maksaa itsensä takaisin viidessä vuodessa.

Lähtökohtana henkilöstön hyvinvointi

Sähköautoilun suosimiseen on mahdollista kannustaa myös muilla keinoin. Kokemusperusteisesti tiedetään, että latauspisteiden tuominen työpaikalle lisää ladattavien autojen määrää työntekijöillä. Työsuhdesähköautoilun helpottamiseksi konkreettinen esimerkki palvelusta taas on Helenin Latauskortti, joka avaa työntekijöille laajan julkisen latausverkoston.

Sähköautoilu voi olla myös osa yrityksen työhyvinvointia. Webinaarissa kuulimme CGI:n kokemuksia yhteiskäyttö-Teslasta, joka on henkilöstön lainattavissa Helsingin pääkonttorilla asiakastapaamisiin työpäivän aikana sekä vuokrattavissa iltaisin ja viikonloppuisin omaan käyttöön. Vuokrauksesta saatavat varat yritys ohjaa täysimääräisesti erilaisiin yritysvastuukohteisiin, esimerkiksi kilometrikisaan tai joulujuoksuun, johon henkilöstö voi halutessaan ottaa osaa.

Liikenteen kiertotaloudella rakennetaan kestävää tulevaisuutta

Webinaarisarja on osa ITS Finlandin koordinoimaa Liikenteen kiertotalouden yhteistyöhanketta. Hankkeessa Oulu, Tampere, Turku, Lahti, Vantaa, Helsinki ja Sitra jakavat parhaita käytäntöjä keskenään ja tekevät yhteistyötä edistääkseen kiertotalouden oppeja liikenteen saralla. Keskitymme liikenteen palveluistumisen tukemiseen sekä kiertotalouden ratkaisujen konkretisointiin kuluttajien näkökulmasta – tutustu hankkeeseen ja liikenteen kiertotalouden teemoihin tarkemmin ITS Finlandin sivuilla!

---

Kuvalähde: Helsingin kaupungin aineistopankki, Jussi Hellsten