Tasa-arvoinen älyliikenne kuuluu kaikille

Liikkuminen ja paikasta toiseen siirtyminen kuuluvat yksilön perustarpeisiin ja sen hankaloituminen vaikuttaa hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti. Esteetöntä ja saavutettavaa liikennettä voi pitää yhtenä hyvinvoivan yhteiskunnan pilareista.  

Liikkumisen esteettömyyttä ja saavutettavuutta lähestytään usein esimerkiksi liikuntarajoitteisten vähemmistöjen tarpeiden kautta. Kuitenkin kuka tahansa voi olla toimintaesteinen jossakin vaiheessa elämää: esimerkiksi loukkaantumisen vuoksi, vanhempi lastenvaunujen tai vanhus rollaattorin kanssa liikkuessaan. Numeroina tämä tarkoittaa, että väestöstämme lähes 20 % on jollakin tavalla toimintaesteisiä liikenteessä koko ajan – kaikkiaan siis 1,2 miljoonaa suomalaista tälläkin hetkellä 

Tästä syystä saavutettavuus ja esteettömyys eivät ole vain erityisryhmien huomioimista, vaan inklusiivinen liikenne on kaikkien oikeus ja olennainen näkökulma koko liikennejärjestelmän kehittämisessä 

Digitaalisuus, esteettömyys ja saavutettavuus mahdollistavat tasa-arvoiset liikkumispalvelut kaikille käyttäjäryhmille 

Esteettömyyttä ja saavutettavuutta voi tarkastella kahdesta näkökulmasta: fyysisestä ja digitaalisesta. Molemmilla on tärkeä osansa esteettömyyden ja saavutettavuuden rakentumisessa ja omat erityispiirteensä liittyen esimerkiksi väylien tasoeroihin ja kynnyksiin tai nettisivun värien kontrasteihin – älyliikenteessä nämä kaksi maailmaa yhdistyvät ja tukevat saumattomasti toisiaan. 

Liikenteen tasa-arvoisuus kaikille käyttäjäryhmille saavutetaan sekä digitaalisten ratkaisuiden että fyysisen esteettömyyden ja saavutettavuuden toteutuessa yhtä aikaa. Liikenneväline itsessään voi esimerkiksi olla fyysisesti esteetön, mutta vasta älyratkaisuiden avulla matkustuskokemus on kaikille käyttäjäryhmille tasa-arvoinen: ääniohjaus ja puhelimen reittipalvelut ohjaavat jäämään oikealla pysäkillä oli kyse liikunta- tai näkörajoitteisesta henkilöstä tai yksin liikkumista harjoittelevasta lapsesta. Samalla palvelu on parempi myös ilman rajoitteita kulkevalle matkustajalle.  

Tasa-arvoisuus toteutuu myös käyttäjäryhmien erityispiirteitä tunnistamalla. Esimerkiksi aikuisille muotoillut liikkumisen sovellukset voivat lapsen näkökulmasta vaikuttaa monimutkaiselta ja hankalilta käyttää. Siten tarve voisi olla myös informaatiosta karsituille sovelluksille, joiden käytön yksinkertaisuus palvelee myös muita digipalveluihin tottumattomia käyttäjäryhmiä. 

Älyliikenne kuuluu kaikille 2.0 kokosi liikkumisen eri käyttäjäryhmät yhteiseen keskusteluun

Tammikuussa järjestetyssä Älyliikenne kuuluu kaikille 2.0 –webinaarissa ja työpajassa kuultiin useita näkökulmia tasa-arvoisen liikenteen mahdollistamiseksi.   

Tilaisuuden järjesti Forum Virium Helsingin ja Metropolia Ammattikorkeakoulun hanke Mobility Launchpad, yhdessä Jätkäsaari Mobility Labin, Vähähiilisyyttä tukevat dronepalveluratkaisut Etelä-Suomessa -hankkeen sekä Älykkään liikenteen verkosto – ITS Finland ry:n kanssa. Juontajina ja työpajan vetäjinä olivat Kirsi Kostia ja Niko Herlin Great Minds Oy:stä. 

Tapahtumassa kokemusasiantuntijat ja inklusiivisuuden eri näkökulmia edustavat puhujat toivat esiin laajan kattauksen keinoja sekä syitä esteettömyyden ja saavutettavuuden rakentamiseksi. Viesti oli kaikilta yhteinen: kun lähtökohtana on tasa-arvoisuus, palvelu ja kokemus ovat parhaat mahdolliset kaikille kohderyhmille eri elämäntilanteissa.   

Tapahtuman työpajaosuudessa osallistujat tunnistivat erilaisten käyttäjäryhmien erityistarpeita liikenteeseen ja liikkumiseen liittyen. Pienryhmät pohtivat, mitä uusia tai uudella tavalla muotoiluja palveluja erilaiset käyttäjäryhmät tarvitsevatmillaisia uusia palveluita digitaalisuus ja uuden älyratkaisut mahdollistavat sekä mitä ideoita tulisi viedä kokeiltavaksi käytännössä. 

Kohti tasa-arvoista liikennejärjestelmää 

Tasa-arvoisen ja inklusiivisen liikenteen saavuttamisessa keskiöön nousevat datan reaaliaikaisuus ja tiedon saavutettavuus. Oikea-aikainen tilannekuva auttaa tunnistamaan esteettömät matkaketjumahdollistamalla esteettömien reittien tilan reaaliaikaisen tarkistamisen ja toisaalta yksittäisen kulkuvälineen esteettömyyden tarkistamisen.  

Tiedon reaaliaikaisuus on tärkeää pyörätuolilla liikkuessa kuten myös tilanteessa, jossa matkustaja haluaa välttää ihmisruuhkat tai koskemasta hissin nappeja käsin metroasemalla. Kun saavutettavia ja esteettömiä palveluita pidetään suunnittelun lähtökohtana, palvelevat ne tasa-arvoista liikennettä kaikille käyttäjille kaikissa elämäntilanteissa.  

Lue lisää Älyliikenne kuuluu kaikille 2.0 -tapahtuman tiedotteesta Forum Viriumin sivuilta.