HSL istui viime kesänä yhdessä ITS Finlandin sekä yli kymmenen muun toimijan kanssa alas miettimään, mitä kestävän liikkumisen edistämiseksi pitäisi tehdä. Mukana oli monia toimijoita yhteiskunnan eri aloilta: Autoalan tiedotuskeskus, Veho, MaaS Global, Allianssi, CGI, Aalto yliopisto, Fintraffic, Greenpeace, Helsingin kaupunki ja Vapaus. Mukana oli myös yksi vähittäiskaupan toimija. Totesimme, että HSL:n tavoitteleman liikenteen päästöttömyyden saavuttamiseksi vuoteen 2040 mennessä pitäisi vähentää autojen päästöjä, mutta myös itse autoilua kaupunkiympäristössä. Kasvava autoilu ei ole pelkästään päästökysymys, vaan se huonontaa myös hengitysilman laatua sekä vaikuttaa heikentävästi myös kaupunkien tilankäyttöön, laatuun ja viihtyisyyteen sekä kaupunkilaisten hyvinvointiin.
Löysimme yhdessä viisi väittämää ja suositusta, joiden avulla voisimme uudistaa piintyneitä liikkumisen tapojamme. Ohessa nämä tiiviisti kuvattuna.
Väite 1: Autoton ei ole onneton.
Lähielämä, jossa työ, koulu, palvelut ja vapaa-ajan toiminnot löytyvät läheltä, lisää kaupunkilaisten hyvinvointia. Ihmiset ovat valmiita valitsemaan kestäviä liikkumisen välineitä, kunhan niitä on helposti tarjolla. Suositus 1: Yksityisautoilun roolia liikenteessä ja kaupunkilaisten elämässä tulee arvioida nykyistä useammasta näkökulmasta. Koko liikkumisen järjestelmässä tulee pyrkiä mahdollisimman suureen käyttöasteeseen mahdollisimman pienillä resursseilla.
Väite 2: Kestävä liikkuminen luo hyvinvointia myös yrityksille.
Ihmisille hyvä kaupunki on hyvä myös elinkeinoelämälle. Kestävä liikkuminen ja kaupunkirakenne tukevat elinvoimaisten kaupunkien kehitystä. Suositus 2: Luodaan pysyvä yhteistyöfoorumi vähittäiskaupan asiakkaiden liikkumisratkaisujen ja kestävää liikkumista kannustavien palvelujen sekä ratkaisujen kehittämiseksi. Foorumiin tulisivat mukaan muun muassa kaupunkien, vähittäiskaupan, kiinteistö- ja rakennusalan sekä liikkumisen toimijat.
Väite 3: Tiivis ja vihreä ympäristö saa ihmiset liikkeelle.
Kaupunkikehityksellä voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen, miten ihmiset elävät, liikkuvat ja kuluttavat. Toisenlainen kaupunkiympäristö muuttaa ihmisten toimintatapoja ja sen myötä myös asenteita. Vihreämmät väylät houkuttelevat kestävään liikkumiseen. Suositus 3: Kaupunkirakennetta tulee tiivistää ja kävely- sekä pyöräväylien turvallisuutta, sujuvuutta ja viihtyisyyttä lisätä.
Väite 4: Vähä-älyisestä hiililiikenteestä vähähiiliseen älyliikenteeseen siirtyminen vaatii yhteisiä pelisääntöjä.
Dataa tulee jakaa liikenteen toimijoiden ja muiden sektorien välillä ja liikennettä pitää kehittää tiedon pohjalta. Matkaketjut helpottuvat, kun datan jakamiselle on olemassa selvät pelisäännöt. Suositus 4: Liikennealalla tulee ottaa käyttöön reilun datatalouden pelisäännöt ja kaiken liikenteestä tuotettavan tiedon tulee olla digitaalisessa, koneluettavassa muodossa.
Väite 5: Sääntelyä suuntaamalla parannetaan kestävyyttä.
Sääntelyllä tulee varmistaa, että päästöjä vähentävät vaihtoehdot ovat aina kannattavampia kuin päästöjä lisäävät. Suositus 5: Viranomaisten tulee määrätietoisesti tavoitella kestävien kulkumuotojen osuuksien radikaalia lisäämistä kaupunkiliikenteessä.
Työpajan metodina oli Difficult Conversations -menetelmä, jolla voidaan keskustella vaikeista ja ristiriitaisista asioista, ilman että pakotetaan kaikki ajattelemaan samalla tavalla. Ensin ajattelin, että emme päässeet niihin vaikeisiin ja hankaliin teemoihin käsiksi, koska kaikki toimijat olivat kovin yksimielisiä tärkeistä asioista.
Kesän jälkeen selvisi, että vähittäiskauppa ei halunnut olla mukana yhteisessä julkilausumassa. Tämä sai minut miettimään, että keskusteluissa taisi sittenkin olla yksi vaikea kipupiste (hienoa, metodi siis toimi!) mutta että me osallistujat emme ehkä tunnistaneet sitä emmekä osanneet tarttua siihen riittävällä huomiolla. Kipupiste on kestävän liikkumisen ratkaisujen ja elinkeinoelämän, erityisesti palvelualan ja vähittäiskaupan yhteinen dialogi, tavoitteet ja yhteinen palvelukehitys. Mitäpä jos todella perustaisimme tuon foorumin ja keskustelun lisäksi alkaisimme ihan tosissaan tekemään töitä ja yhteissuunnittelua kaupallisten palveluiden kanssa? Olisiko HSL sellainen toimija, että meidät haluttaisiin ottaa mukaan niihin pöytiin, joissa kaupungin palveluverkkoa suunnitellaan.
Mistä vähittäiskaupan ja palvelualan liikkumistarpeissa on kyse? Ei sen pienemmästä asiasta kuin suurimmasta liikenteen lähteestä Helsingin seudulla. Ostos- ja asiointimatkojen määrä oli jo ennen koronaa suurempi kuin työmatkaliikenne. Etätyö on entisestään kasvattanut ostos- ja asiointimatkojen painoa liikkumisen kokonaisuudessa. Vuoden 2018 liikkumistutkimus kertoo selvästi sen, että joukkoliikenne on heikoimmillaan kotoa tehtävissä ostos- ja asiointimatkoissa. Näissä matkoissa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus tipahtaa työmatkojen 36 prosentista 16 prosenttiin.
Myös Helsingin kaupungin vuotuinen liikkumisselvitys kertoo samaa tarinaa; ostosmatkojen määrä on korona-aikana kasvanut merkittävästi ja työmatkojen määrä supistunut. Joukkoliikenne on säilyttänyt roolinsa työmatkojen ykkösvaihtoehtona, mutta ostosmatkoissa Helsingissä ykkösenä on kävely. Tässä suhteessa Helsinki eroaa positiivisesti muista metropolialueen kaupungeista.
Jotta Helsingin seudulla on hyvä elää monipuolista elämää ilman autoa ja samalla elinkeinoelämä, palvelut ja kilpailukyky kukoistavat, kuluttajien ja kaupan liikkumistarpeet pitää pystyä ratkomaan huomattavasti nykyistä paremmin yhteistyössä joukkoliikenteen ja muiden kestävien liikkumispalveluiden avulla. Tässä on yhteinen tekemisen paikka HSL:lle, ITS Finlandille, kaupalle ja muille liikkumistoimijoille.
Kuka?
Kirjoittaja on Helsingin Seudun Liikenteen asiakkuus- ja myyntijohtaja Mari Flink.
Lisää blogeja:
ITS Finland aloittaa uuden liikkumisen murrosta arvioivan blogisarjan:
- ITS Finlandin CIO Eemil Rauman blogi etätyön vaikutuksista liikenteeseen
- Keskuskauppakamarin johtavan liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Woodin blogi: Liikenteen digitalisaatiosta vahvistusta Suomen viennille
- Energiateollisuus ry:n energiaverkkojen asiantuntija Tuukka Heikkilän blogi: Sähköautot mahdollistavat resurssitehokkaan ja puhtaan liikenteen
- ITS Finlandin CIO Eemil Rauman blogi: Liikenteen tulevaisuuden uutisointi on arvokasta, mutta haastavaa työtä
- Tampereen kaupungin STARDUST-hankkeen projektikoordinaattori Anna Vilhulan blogi: Ihmisten liikkumiskäyttäytymistä voi muuttaa datan avulla
Kuvalähde: HSL
