Älykkään liikenteen verkosto – ITS Finland ry järjesti 26.5. – 1.6.2020 yritysjäsenilleen kyselyn koronaviruksen vaikutuksista. Kyselyyn vastasivat myös ITS Factoryn yritysjäsenet. Kysely oli jatkoa huhtikuussa tehdylle kyselylle.
Yrityksiltä kysyttiin näiden tämän hetkistä arviota koronavirustilanteen vaikutuksesta yrityksen toimintaan ja talouteen seuraavan puolen vuoden aikana. Näkymät ovat kuukauden takaiseen heikentyneet jonkin verran. Nyt 70 % yrityksistä arvioi tilanteen vaikuttavan kielteisesti ja 13 % hyvin kielteisesti. Aiemmassa kyselyssä vastaavat luvut olivat 47 % ja 22 %. Loput 17 % arvioivat, ettei tilanteella ole vaikutusta tai se on hyvin pieni.
Kyselyyn vastanneista 22 % on tähän mennessä lomauttanut ja 4 % irtisanonut henkilöstöä. Vastaajista 26 % piti melko todennäköisenä ja 9 % erittäin todennäköisenä, että edessä on vielä lomautuksia tai irtisanomisia seuraavan kuuden kuukauden aikana. Vastaavat luvut olivat aiemmin 16 % ja 22 %.
Tällä kertaa kyselyssä uutena oli kysymys koronaviruksen tarkemmista vaikutuksista liiketoimintaan. Eniten hyvin kielteistä tai kielteistä vaikutusta on aiheutunut ulkomaankauppaan, rahoitusneuvotteluihin sijoittajien kanssa ja raaka-aineiden tai komponenttien saatavuuteen. Kielteinen tai hyvin kielteinen vaikutus tilauskantaan oli lähes 61 %:lla yrityksistä ja myönteistä vaikutusta reilulla 4 %:lla. Tuotannon ja liiketoiminnan sujuvuuden osalta vaikutus jakaantuu lähes puoliksi niiden yritysten kesken, joille tilanteella ole ollut vaikutusta ja niiden, joille vaikutus on ollut kielteinen tai hyvin kielteinen. Eniten myönteisiä vaikutuksia oli työvoiman saatavuudessa ja uuden liiketoiminnan kehityksessä, joskin näissäkin jakaumaa oli myös kielteisten vaikutusten osalta.
Avoimissa vastauksissa näkyi edelleen vahvasti julkishallinnon toimien tärkeys sekä markkinan mahdollistajana (esimerkiksi liikkumisen palvelujen verotuskysymysten ratkaiseminen ja julkisen liikenteen täysi verovähennysoikeus) että julkisrahoitteisten hankkeiden jatkuvuuden varmistamisella. Elvytyksessä nähtiin tärkeänä kestävään liikenteeseen kannustavien ratkaisujen tukeminen, kuten täyssähköauton hankintatuki ja joukkoliikenteen turvallisen toimintaympäristön kehittäminen. Suoria tukia kaivattiin työllistämiseen. TKI-panoksia tulisi myös ohjata kestävän liiketoiminnan kehittämiseen.
”Yrityskentän viesti on entisestään vahvistunut siinä, että julkisia projekteja ei tule nyt keskeyttää, vaan pikemminkin kiihdyttää niitä ja suunnata panoksia sellaisiin toimintoihin, jotka aidosti edistävät kestävää liikennettä ja tehostavat toimintoja. Älykkään liikenteen innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla ja TKI-panostuksilla pystytään luomaan uutta liiketoimintaa ja vientiä, joita Suomi nyt tarvitsee”, toteaa ITS Finlandin hallituksen puheenjohtaja Karri Salminen.
Näkemys julkishallinnon rahoitus- ja tukitoimien riittävyydestä jakaantui edelleen voimakkaasti vastaajien keskuudessa. Yrityksistä 35 % katsoi näiden soveltuvan melko hyvin, kun taas 48 % mukaan toimet eivät sovellu kovin hyvin tai lainkaan. Yrityksistä 17 % ei pidä tukia tarpeellisena kohdallaan.
Kyselyyn vastasi 23 yritystä. Näistä 39 % edusti enintään 2 miljoonan euron vuotuisen liikevaihdon yrityksiä. Vastanneista 22 % oli yli 2 – 10 miljoonan euron liikevaihdon yrityksiä ja loput 39 % tätä suurempia.
Vastaajat edustivat älyliikennekenttää kattavasti, useamman yrityksen toimiessa monella eri älyliikennekentän saralla. Eniten toimintaa vastaajilla on liikkumisen palveluissa, ohjelmistoissa, ja data-analytiikassa. Vastanneiden yritysten pääasialliset markkina-alueet olivat Suomi, Eurooppa ja Pohjoismaat, mutta toimintaa on laajalti ympäri maailman.
Kyselyn yhteenvedon löydät täältä.
