Digitalisaatio syö hiilidioksidia

Suomi, Blogi

Digitalisaatiolla ja palveluilla on runsaasti annettavaa liikenteen päästöjen vähentämisen saralla. Samalla digitalisoituvat prosessit lisäävät palveluiden tuottavuutta, työllisyysvaikutuksia ja vientipotentiaalia. Lue Eemil Rauman blogista, millaisia uusia mahdollisuuksia päästötavoitteisiin tähtääminen luo liikkumisen alalla toimiville yrityksille ja sitä myöten kuluttajille.

Liikkumistili

Suomella on alle 10 vuotta aikaa saavuttaa kunnianhimoiset liikenteen päästövähennystavoitteensa. Vuoden 2005 lukemasta 12,5 Mt CO2 tulee nipistää pois yli 6 Mt hiilidioksidia. Suurin osa näistä vähennyksistä on tarkoitus saavuttaa ajoneuvokannan ja käyttövoimien uudistamisilla, ja onhan päästöjä jo onnistuttu vähentämään yli 1,5 Mt arvosta. Nykyisellä kehityskululla jäämme kuitenkin tavoitteesta ja kaikille lienee tullut selväksi, että yksityisautoilun rajoittaminen tai lisärahastaminen ei ole aito vaihtoehto. Tämän takia tarvitsemme kipeästi uusia toimenpiteitä.

Jotta uudenlaiset toimenpiteet osataan kohdentaa oikein, tulee näiden vaikuttavuudesta saada tietoa. Osana fossiilittoman liikenteen tiekarttaa arvioidaan paraikaa mahdollisten lisäkeinojen vaikutuksia ja LVM:n alaisuudessa laaditaan tälläkin hetkellä selvitystä liikenteen palveluistumisen päästövaikutuksista. Myös Aalto-yliopiston LIIKE-PALO -tutkimus valottaa liikenteen palvelumarkkinan kehitystä.

Päästöttömyys kääntyy yritysten kilpailukyvyksi

Digitalisaatiolla ja palveluilla on runsaasti annettavaa päästöjen vähentämisen saralla. Digitalisaation mahdollisuuksia päästöjen vähentämisessä kuvattiin erittäin hyvin Impulssi-blogissa otsikolla ”Digitalisaatio on avain kuljetusten päästöjen vähentämiseen”. Blogitekstissään konsernijohtaja Hans Ahola toteaakin, että laskelmat osoittivat, että jopa 75 prosenttia päästövähennyksistä on saavutettu digitalisaation avulla. Ilmeistä on myöskin päästöjen ja säästöjen, ja sitä kautta kilpailukyvyn selvä yhteys. Päästönäkökulman lisäksi huomiota tulisikin kiinnittää myös digitalisoituvien prosessien ja palveluiden tuottavuus- ja työllisyysvaikutuksiin sekä vientipotentiaaliin. Suomessa osataan liikenteen palveluiden ja älyratkaisujen vienti, kysykää vaikka viime viikolla 30 miljoonan investoinnit saaneelta Virralta. Tai kevätseminaarissamme omat vientiesimerkkinsä esitelleiltä Solitalta tai Siemensiltä tai Kempowerilta tai lukuisilta muilta innovatiivisilta yrityksiltä, jotka kehittävät ratkaisuja Suomessa ja vievät niitä globaaleille markkinoille.

Ratkaisuvaihtoehtojen laajuus on onnistumisen keskiössä

Liikenteen palveluistumista on käsitelty näyttävästi valtamedioissa viime viikkoina ja esillä ollut ehdotus liikkumistilistä on saanut sekä kiitosta että kritiikkiä. ITS Finland pitää liikkumistiliä hyvänä aloitteena, sillä A) älykkäitä digialustoja ja dataa hyödyntävät ja B) kestäviä liikkumismuotoja tarjoavat C) eri tarpeisiin eri ratkaisuja tuottavat (yhdistelmä)palvelut ovat tulevaisuuden älykkään ja päästöttömän liikenteen peruspilareita. Eivät ainoa ratkaisu missään nimessä, mutta hyvä osa perustaa. Liikkumistili ei välttämättä sovi kaikkialle ja kaikille, mutta sama logiikka pätee sähköautoihin, biopolttoaineisiin ja muihin osaratkaisuihin. Yhtä hopealuotia päästöjen vähentämiseen ei ole, vaan tarvitsemme kaikkia olemassa olevia ja kehittyviä ratkaisuja.

Liikkumistili tukee ympäristöystävällisten liikkumismuotojen markkinan kasvua, antaa työntekijöille uusia vaihtoehtoja liikkumisen saralla, yksinkertaistaa työnantajien hallintoa liikkumisetujen saralla sekä luo edellytykset suomalaista hiilikädenjälkeä kasvattaville liikkumisen vientivetoisille palvelukonsepteille.

Liikkumistili on hyvä avaus ympäristöystävällisten älykkäiden liikenteen ”ovelta ovelle” -palveluiden edistämiseen ja se ansaitsee mahdollisuutensa. Malli ei ole täydellinen ja mahdollisia valuvikoja tulee voida korjata kokemusten myötä. Ilman rohkeutta kokeiluun menetämme kuitenkin arvokkaan mahdollisuuden, johon ollaan paraikaa tarttumassa niin Ranskassa, Englannissa kuin Belgiassa.


Kuka?

Kirjoittaja on ITS Finlandin liikenteen kiertotalous -hankkeesta vastaava johtaja, CIO, Eemil Rauma.


Lisää aiheesta:

ITS Finland aloittaa uuden liikkumisen murrosta arvioivan blogisarjan:

Jaa sivu eteenpäin

Lisää kirjoituksia