Digitalisaatio syö hiilidioksidia

Suomi, Blogi
Liikkumistili

Suomella on alle 10 vuotta aikaa saavuttaa kunnianhimoiset liikenteen päästövähennystavoitteensa. Vuoden 2005 lukemasta 12,5 Mt CO2 tulee nipistää pois yli 6 Mt hiilidioksidia. Suurin osa näistä vähennyksistä on tarkoitus saavuttaa ajoneuvokannan ja käyttövoimien uudistamisilla, ja onhan päästöjä jo onnistuttu vähentämään yli 1,5 Mt arvosta. Nykyisellä kehityskululla jäämme kuitenkin tavoitteesta ja kaikille lienee tullut selväksi, että yksityisautoilun rajoittaminen tai lisärahastaminen ei ole aito vaihtoehto. Tämän takia tarvitsemme kipeästi uusia toimenpiteitä.

Jotta uudenlaiset toimenpiteet osataan kohdentaa oikein, tulee näiden vaikuttavuudesta saada tietoa. Osana fossiilittoman liikenteen tiekarttaa arvioidaan paraikaa mahdollisten lisäkeinojen vaikutuksia ja LVM:n alaisuudessa laaditaan tälläkin hetkellä selvitystä liikenteen palveluistumisen päästövaikutuksista. Myös Aalto-yliopiston LIIKE-PALO -tutkimus valottaa liikenteen palvelumarkkinan kehitystä.

Päästöttömyys kääntyy yritysten kilpailukyvyksi

Digitalisaatiolla ja palveluilla on runsaasti annettavaa päästöjen vähentämisen saralla. Digitalisaation mahdollisuuksia päästöjen vähentämisessä kuvattiin erittäin hyvin Impulssi-blogissa otsikolla ”Digitalisaatio on avain kuljetusten päästöjen vähentämiseen”. Blogitekstissään konsernijohtaja Hans Ahola toteaakin, että laskelmat osoittivat, että jopa 75 prosenttia päästövähennyksistä on saavutettu digitalisaation avulla. Ilmeistä on myöskin päästöjen ja säästöjen, ja sitä kautta kilpailukyvyn selvä yhteys. Päästönäkökulman lisäksi huomiota tulisikin kiinnittää myös digitalisoituvien prosessien ja palveluiden tuottavuus- ja työllisyysvaikutuksiin sekä vientipotentiaaliin. Suomessa osataan liikenteen palveluiden ja älyratkaisujen vienti, kysykää vaikka viime viikolla 30 miljoonan investoinnit saaneelta Virralta. Tai kevätseminaarissamme omat vientiesimerkkinsä esitelleiltä Solitalta tai Siemensiltä tai Kempowerilta tai lukuisilta muilta innovatiivisilta yrityksiltä, jotka kehittävät ratkaisuja Suomessa ja vievät niitä globaaleille markkinoille.

Ratkaisuvaihtoehtojen laajuus on onnistumisen keskiössä

Liikenteen palveluistumista on käsitelty näyttävästi valtamedioissa viime viikkoina ja esillä ollut ehdotus liikkumistilistä on saanut sekä kiitosta että kritiikkiä. ITS Finland pitää liikkumistiliä hyvänä aloitteena, sillä A) älykkäitä digialustoja ja dataa hyödyntävät ja B) kestäviä liikkumismuotoja tarjoavat C) eri tarpeisiin eri ratkaisuja tuottavat (yhdistelmä)palvelut ovat tulevaisuuden älykkään ja päästöttömän liikenteen peruspilareita. Eivät ainoa ratkaisu missään nimessä, mutta hyvä osa perustaa. Liikkumistili ei välttämättä sovi kaikkialle ja kaikille, mutta sama logiikka pätee sähköautoihin, biopolttoaineisiin ja muihin osaratkaisuihin. Yhtä hopealuotia päästöjen vähentämiseen ei ole, vaan tarvitsemme kaikkia olemassa olevia ja kehittyviä ratkaisuja.

Liikkumistili tukee ympäristöystävällisten liikkumismuotojen markkinan kasvua, antaa työntekijöille uusia vaihtoehtoja liikkumisen saralla, yksinkertaistaa työnantajien hallintoa liikkumisetujen saralla sekä luo edellytykset suomalaista hiilikädenjälkeä kasvattaville liikkumisen vientivetoisille palvelukonsepteille.

Liikkumistili on hyvä avaus ympäristöystävällisten älykkäiden liikenteen ”ovelta ovelle” -palveluiden edistämiseen ja se ansaitsee mahdollisuutensa. Malli ei ole täydellinen ja mahdollisia valuvikoja tulee voida korjata kokemusten myötä. Ilman rohkeutta kokeiluun menetämme kuitenkin arvokkaan mahdollisuuden, johon ollaan paraikaa tarttumassa niin Ranskassa, Englannissa kuin Belgiassa.


Kuka?

Kirjoittaja on ITS Finlandin liikenteen kiertotalous -hankkeesta vastaava johtaja, CIO, Eemil Rauma.


Lisää aiheesta:

ITS Finland aloittaa uuden liikkumisen murrosta arvioivan blogisarjan:

Jaa sivu eteenpäin

Lisää kirjoituksia

Markkinointivideot pk-yritysten viennin tueksi

Videot ovat katsottavissa Future Mobility Finland -sivustolla. Linkki jutun lopussa! Maailmassa ei ole vielä tarpeeksi videomateriaalia. Tähän johtopäätöksen päädyimme ITS Finlandin toimistolla harkitessamme mahdollisuuksia jäsenyritystemme tukemiseen. Noh, myönnettäköön: maailma saattaisi pärjätä vähemmälläkin videosisällöllä, mutta älyliikennealan pk-yritysten joukossa niille oli aito tarve, sillä videosisältö on nykymarkkinoinnissa vähintäänkin välttämättömyys. Jäsenyritystemme aika kuluu usein neuvotteluihin, myyntiin ja jokapäiväiseen […]
ITS Finlandin viestinnän hiljainen uudistus, yhteinen ääni ja kolmen toiston malli
Blogi, Yleinen

ITS Finlandin viestinnän hiljainen uudistus, yhteinen ääni ja kolmen toiston malli

Viestintä on toistoa: ensin se huomataan, toisella kerralla se herättää huomion, ja kolmannella kerralla se ymmärretään. ITS Finlandin toiminnassa viestintä on kehittynyt perinteisestä tiedottamisesta kohti strategisempaa markkinointiviestintää. Viestintä on laajentunut kohdennetuksi, brändiä vahvistavaksi ja vaikuttamiseen tähtääväksi kokonaisuudeksi, jonka tavoitteena on herättää kiinnostusta, lisätä ITS-alan näkyvyyttä sekä aktivoida eri kohderyhmiä toimintaan. ITS Finlandin viestinnän kehitys vuosina […]
ITS Finland ajankohtaista
Lausunnot

ITS Finland ry:n lausunto valtioneuvoston kirjelmästä eduskunnalle koskien digiomnibus ja tekoälyomnibus kokonaisuuksia

Asia: U 81/2025 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten ja direktiivien muuttamisesta digitaalisen lainsäädäntökehyksen yksinkertaistamisen osalta (digiomnibus) ja tekoälyä koskevien yhdenmukaistettujen sääntöjen täytäntöönpanon yksinkertaistamisen osalta (tekoälyomnibus)