Tietoa ei maailmasta puutu. Toisaalta oman liikkumisen vaikutuksia vaikkapa kotikaupungin liikenteen ilmastopäästöihin voi olla vaikea hahmottaa. Voiko teknologia tuoda siihen avun?
Tampereen kaupunki kokeilee uudenlaista tapaa vaikuttaa asukkaiden liikkumistapoihin. Liikkumisen hiilijalanjälkilaskuri seuraa käyttäjän matkoja ja tunnistaa kulkumuodon automaattisesti. Laskurista näkee kuljettujen kilometrien perusteella yleisimmän kulkuneuvon sekä oman liikkumisen hiilijalanjäljen.
Hiilijalanjälkilaskurin tavoitteena on ensinnäkin antaa käyttäjälle tietoa oman liikkumisen ilmastovaikutuksista suhteessa kaupungin ilmastotavoitteeseen ja kannustaa häntä muuttamaan liikkumistapojaan kestävämmäksi. Toiseksi tavoitteena on kerätä samalla arvokasta dataa kaupunkilaisten liikkumistavoista. Laskurin betaversio julkaistiin kaupungin omassa Tampere.Finland-sovelluksessa kesäkuussa, ja käyttäjiä on ollut enimmillään noin 1000.
Pelillisyyttä ja porkkanaa
Laskurista näkee, monentena käyttäjä on muihin käyttäjiin verrattuna hiilipäästöjen näkökulmasta. Omaa sijoitustaan voi siis verrata vaikkapa puolison sijoitukseen. Vertailu muihin saattaa innostaa ihmistä parantamaan tapojaan, etenkin kun tarjolla on myös yhteistyökumppaniyritysten tarjoamia etuja.
Joka kuussa käyttäjä voi tavoitella pääsyä kulta-, hopea- tai pronssitasolle. Etuja ei saa lainkaan, jos ei yllä tamperelaisen keskiarvohiilipäästötasolle. Taso on siis melko korkealla, mutta toisaalta laskuri tuo myös näkyväksi sitä, millaista hiilineutraaliustavoitteen mukainen eli kultatason liikkuminen voisi olla.
Haasteet on tehty voitettaviksi
Matkustusmuodon tunnistamisessa hyödynnetään matkapuhelimen lähettämää GPS-, gyroskooppi- ja kiihtyvyysdataa. Teknologia asettaa tietyt reunaehdot. Laskuri saattaa sotkea esimerkiksi hitaan pyöräilyn kävelyyn. Käyttäjä näkee omat matkansa sekä kartalla että tietoina ja voi tarvittaessa tarkentaa tai korjata käsin tehtyä matkaa.
Matkoja saattaa jäädä tallentumatta esimerkiksi puhelimen tiukkojen virransäästöasetusten takia. Joissakin puhelinmalleissa ongelmia ilmenee enemmän kuin toisissa. Laskuria kehitetään saadun palautteen ja havaintojen perusteella.
Laskurin todellisten hyötyjen arviointiin menee vielä hetki. Yhteistyö kehittäjäyritysten kanssa on tuottanut hedelmää, vaikka vaatimusten määrittely on ollut haastavaa. Laskuria on mahdollista jatkokehittää, mikäli se nähdään hyödylliseksi ja budjetti antaa myöten.
Datan avulla parempia palveluja
Ilmastonmuutos ei odota, vaan nyt on jo kiire. Liikkumisen murros tarvitaan ennen kuin on liian myöhäistä. Jotain on tehtävä, ja Tampereen kaupunki on kokeilukulttuurin kannattaja. Lahdessa samankaltainen sovellus oli käytössä, mikä innosti meitä kehittämään jotain vastaavaa. Potentiaalia laskureissa varmasti on tietoisuuden lisääjänä ja liikkumisdatan tuottajana.
Kun liikkumisen hiilijalanjälkilaskuri saadaan riittävän moneen luuriin, kaupunki pystyy kehittämään parempia palveluja. Datasta voisi esimerkiksi tunnistaa paikkoja, joissa pyöräilyn keskinopeus sakkaa tai joissa voisi olla tarvetta paremmille joukkoliikenneyhteyksille. Sekin voi auttaa siivittämään ilmastoystävällistä liikkumista entistä suositummaksi, kun ongelmakohtiin on helpompi tarttua ja korjata niitä.
Ja muuten, laskuri on käyttöliittymää lukuun ottamatta julkaistu avoimella lähdekoodilla. Muutkin kunnat voivat ottaa sen käyttöön omissa sovelluksissaan ja jatkokehittää laskuria entistä paremmaksi.
Kuka?
Kirjoittaja on Tampereen kaupungin STARDUST-hankkeen projektikoordinaattori Anna Vilhula.
Lisää aiheesta:
ITS Finland aloittaa uuden liikkumisen murrosta arvioivan blogisarjan:
- ITS Finlandin CIO Eemil Rauman blogi etätyön vaikutuksista liikenteeseen
- Keskuskauppakamarin johtavan liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Woodin blogi: Liikenteen digitalisaatiosta vahvistusta Suomen viennille
- Energiateollisuus ry:n energiaverkkojen asiantuntija Tuukka Heikkilän blogi: Sähköautot mahdollistavat resurssitehokkaan ja puhtaan liikenteen
- ITS Finlandin CIO Eemil Rauman blogi: Liikenteen tulevaisuuden uutisointi on arvokasta, mutta haastavaa työtä
Kuvalähde: Laura Vanzo, Visit Tampere
