Vuoden 2020 alku on ollut meille kaikille ikimuistoinen. Pitkän elämän varrella on ollut useita tapahtumia, joista kysytään ”Missä olit, kun Elvis kuoli? Tai missä olit, kun Estonia upposi? Tai missä olit, kun WTC:n kaksoistornit sortuivat NY:ssa?”. Vaikka tapahtumat ovat ikimuistoisia, niin en osaa yhtään vastata noihin kysymyksiin. Minulla ei ole mitään mielikuvaa, missä olen tuolloin ollut. Mutta koronaviruksen osalta asiat ovat toisin. Kun minulta 30 vuoden päästä kysytään, missä olit, kun koronavirus oli pahimmillaan, niin muistan sen varmasti. Olin silloin kotona.
Itse asiassa lähes koko maailma vastaa kysymykseen samalla tavalla. Olemme keskellä suurinta ihmiskoetta, jota nykyihminen on kokenut. Uusimaa on eristetty muusta Suomesta, ravintolat on suljettu, liikenne kuihtunut lähes olemattomiin ja kaupungeissa on aavemaisen hiljaista. Samanaikaisesti Pekingissä näkyy kirkas taivas ja Venetsian kanaaleissa virtaa yhtä kirkas vesi.
Koronaviruksen vaikutukset ovat jo tähän mennessä olleet niin moninaiset ja dramaattiset, että niiden aito sisäistäminen on hyvin vaikeaa. Tähän asti mediassa on keskitytty lähinnä pohdintoihin viruksen vaikutuksista ihmisten terveyteen ja talouteen ”Rahat vai henki” -tyyliin. Terveydelliset vaikutukset näyttäisivät jäävän pahimpia skenaarioita lievemmiksi laajojen toimenpiteiden ansiosta. Sen sijaan taloudellisten vaikutusten lopullista laajuutta ja tuhoa voi vain arvailla.
ETLA arvioi pari viikkoa sitten, että Suomen talous supistuu tämän vuoden aikana 5 prosenttia eli 12 miljardia euroa ja julkisen talouden velka nousee yli 10 miljardia euroa. Jo nyt näyttää siltä, että kurimukseen joutuvat niin julkinen talous, yritysten taloudet kuin kotitaloudetkin. Nyt voi vain toivoa kaikilta päättäjiltä samanlaista vauhtia ja rohkeutta talouden elvyttämisessä kuin nähtiin viruksen taltuttamisessa. Tarvitsemme toimenpiteitä erityisesti yritystalouden tukemiseksi, sillä se ratkaisee jatkossa myös julkisen talouden ja kotitalouksien kohtalon. Jo julkistetut tukitoimet ovat tärkeitä, mutta samalla on erittäin tärkeää jatkaa jo suunniteltuja ja käynnissä olevia hankkeita. Tukitoimilta putoaa pohja, jos toisessa päässä aletaan säästää ja karsia muuttuneeseen tilanteeseen vedoten. Tässä tilanteessa julkisten hankintojen rooli kasvaa entisestään ja niitä ei pidä karsia eikä lykätä, vaan pidemminkin paisuttaa ja aikaistaa mikäli vaan mahdollista. Nyt on tärkeää pitää pyörät pyörimässä ja muistaa, että yritystalous on kansantalouden moottori. Tulevien viikkojen ja kuukausien toimenpiteillä ratkaistaan, selviämmekö tilanteesta taantumalla vai päädymmekö lamaan.
Terveys- ja talousvaikutusten rinnalla vaikutuksia näkyy kaikilla rintamilla. Digitalisaation etenemiselle koronavirus on aiheuttanut massiivisen loikan, kun muutamassa viikossa koko maailma on siirtynyt online-tilaan. Suomessa on vuosia puhuttu esim. etäopetuksen, etätyön, etäkokousten ja verkkokaupan potentiaalista ja tehty satoja pilotteja käytäntöjen uudistamiseksi. Koronaviruksen myötä nyt on siirrytty parissa viikossa piloteista käytäntöön, ja todennäköisesti ainakin osa muutoksesta on pysyvää. On ollut hienoa huomata, kuinka suomalaisten digivalmiudet eivät ole vain teoriaa vaan toimivat myös käytännössä.
Kuinka elämä jatkuu koronan jälkeen? Maapallon tulevaisuuden suurin teema eli ilmastonmuutos palaa varmasti työpöydille. Koronavirusta vastaan taistelu osoitti, että päästövähentäminen on mahdollista, kun hätä on tarpeeksi suuri. Ilmaston lämpeneminen on vaikutuksiltaan paljon suurempi kuin koronavirus, mutta se ei etene yhtä nopeasti. Mutta toisaalta sitä ei myöskään voi pysäyttää yhtä nopeasti. Myös liikennejärjestelmän digitalisoituminen jatkuu ja saa varmasti lisää konkretiaa nyt tapahtuneen digitalisaatioloikan myötä. Toivottavasti joku on osannut dokumentoida suomalaisten sujuvan siirtymisen virtuaaliyhteiskuntaan ja saamme siitä uuden kasvu- ja vientialan. Liikennealan kasvuohjelman päivitys kestävän kasvun ohjelmaksi saa lisää vauhtia taakseen, kestävyyden ja kasvun teemoille ei ole koskaan ollut niin huutavaa tarvetta kuin nyt. Nyt olisi myös aika koota kansallisesti parhaat osaajat EU:n Green Deal -ohjelman hyödyntämiseksi. Seuraavan 10 vuoden aikana EU:n tavoitteena on saada liikkeelle yli 1.000.000.000.000 euron panostukset älykkäille ja kestäville ratkaisuille.
Nyt on aika ottaa keynesiläisen talousopin parhaat opit käyttöön ja kantaa yritykset ja kotitaloudet taantuman yli. Käytetään tämä murrosvaihe hyväksi ja suunnataan toimet kestäviin ja älykkäisiin uutta osaamista ja uusia työpaikkoja tuottaviin ratkaisuihin.
Marko Forsblom
