Toimittuani ITS Finlandin puheenjohtajana 15 vuoden ajan minulla on ollut mahdollisuus nähdä eräänlaiselta näköalapaikalta se muutos, joka liikenteen älyllistymisessä on tapahtunut. Vielä 2000-luvun alkupuolella puhuimme liikenteen telematiikasta hyvin teknologisista lähtökohdista. Menneiden vuosien aikana olemme tuoneet koko älyliikennesektoria ”raudasta” sovelluksiin ja käyttäjälähtöisiin palveluihin. Älykkäät järjestelmät ovat parantaneet liikenneturvallisuutta, liikenteen ja logistiikan tehokkuutta ja ennen muuta edistäneet liikkumisen kestävien ratkaisujen kehittymistä.
Bitumista bitteihin
Aloittaessani puheenjohtajana vuonna 2009, LVM julkaisi kansallisen älyliikenteen strategian, jonka ajattelu tiivistyi esitteen sloganissa ”Bitumista bitteihin”. Siinä uudistettiin liikennepolitiikan suunta, painotukset ja tavoiteet. Bitumista bitteihin -ajattelun ytimessä oli koko liikennejärjestelmän yhteentoimivuus. Liikennejärjestelmä alettiin nähdä kokonaisuutena, jonka liikennemuotojen sisäisistä ja välisistä siiloista tuli vihdoin päästävä eroon. Tavoitteena oli muun muassa olla älyliikenteessä maailman kärkimaiden joukossa. Osin sitä olimme jo vuosikymmenen puolivälissä järjestäessämme Helsingissä ITS Europe kongressin vuonna 2014, jossa lanseerattiin ”Mobility as a Service” eli MaaS. Suomesta ja MaaS:ista tuli liikennealan murroksen edelläkävijä, josta kirjoitettiin satoja artikkeleja kansainvälisissä medioissa ja saimme vastaanottaa kymmeniä teemasta innostuneita delegaatioita.
Strategian myötä liikennepolitiikassa alkoi uusi aikakausi, kun väyläkeskeisen ajattelun rinnalle nousi myös datan hyödyntämiseen pohjautuva palveluistuminen. Maahan saatiin uusi liikenteen palvelulainsäädäntö, joka sekin oli uutuudessaan maailman modernein. Katseet kohdistuivat Suomeen, mutta muutos ei ole ollut helppoa. Vanhoista malleista irtautuminen on ollut hidasta. Rohkeus on ollut yksi liikennehallinnon arvoista ja se on näkynyt hienosti strategiatasolla, ja eiköhän se vielä tulla näkemään myös kehittämisinvestointien suuntaamisessa.
Kohti kestävää tulevaisuutta
Kuluvan vuosikymmenen keskeisiä teemoja ovat tekoäly, liikenteen ekosysteemit, älykäs sähköistyminen, automaatio ja dataperustaiset palvelut. Kaikkien näiden tulee edesauttaa liikenteen päästöjen vähentamisessä, joka on ratkaistava sekä paikallisesti että globaalisti. Tässä työssä isossa roolissa on EU -pohjainen regulaatio, jossa Suomi on toiminut aktiivisesti, mutta vaikuttamistyötä Brysselissä tulisi tehdä entistä enemmän. Kovin moni asia ja mahdollisuus ratkaistaan siellä ja sovelletaan sitten täällä. Ehkä voisi sanoa, että kehityksen suunta luodaan Brysselissä ja vauhti määritellään kansallisissa budjeteissa.
Paljon on tehtävää liikenteen älyllistämisessä tulevinakin vuosina. ITS Finlandin rooli on tässä työssä keskeinen, jos jäsenkunta niin haluaa. Perusideana järjestöllä on alusta asti ollut tarjota keskustelualusta ja asiantuntijafoorumi niin yritysten, julkisen sektorin kuin tutkimusalan toimijoille. Siitä ainutlaatuisesta yhteisöllisyydestä, joka ITS Finlandin piiriin on yhdessä rakennuttu, kannattaa pitää lujasti kiinni. Olemme puhuneet ITS perheestä ja siltä se on tosiaankin tuntunut. Dynamiikka on toiminut niin hyvinä kuin huonoinakin hetkinä, niin kuin perheessä pitääkin.
Minulla on ollut suuri ilo toimia ITS Finlandin puheenjohtajana vuodesta 2009 saakka. Melkoisen pitkä jakso, mutta myös erittäin antoisa. Ilman koko yhteisöä yhteinen tekemisemme ei olisi tuottanut niitä tuloksia, joita nyt on nähtävissä. ITS Finlandilla on ollut aina erinomaiset toiminnanjohtajat ja henkilöstö. He ovat työn tehneet, me muut sitten kannustaneet ja ehkä ihan hiukan ohjaneet. Seuraaville vuosille on yhdistyksellä hyvät lähtökohdat edistää liikennealan älykästä ja kestävää uudistumista. Verkostossa on monipuolisesti huippuosaamista ja järjestön talouskin on vakaalla pohjalla. Kannattaa pitää kiinni erityisesti siitä yhdessä tekemisestä, jolla on saatu samoihin keskustelupöytiin niin tutkimuksen, julkisen sektorin kuin yritystenkin toimijat.
Minä voin näistä lähtökohdista rauhallisin mielin jäädä eläkepäiviä viettämään, toki alaa tiukasti seuraten ja ehkäpä myös kommentoiden, joskus vähän muristenkin, mutta pääosin varmaankin hymyillen.
Talvikodissa Nizzassa joulukuussa 2023
Karri
