Juuri julkaistu tiekartta vähähiiliseen liikenteeseen osoittaa, että tavoite puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä on mahdollista saavuttaa. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan kuitenkin monipuolista keinovalikoimaa ja toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi.
Tulevaisuudessa autokanta uusiutuu nykyistä nopeammin edistäen liikenteen sähköistymistä, yli kolmannes liikenteestä kulkee biopolttoaineilla tai muilla hiilineutraaleilla käyttövoimilla ja digitaaliset ratkaisut optimoivat liikennettä ja logistiikkaa mahdollisimman tehokkaaksi. Muun muassa näitä päästövähennyskeinoja esitetään liikenteen ja logistiikan palveluiden toimialan selvityksessä Tie vähähiiliseen liikenteeseen – liikenteen ja logistiikan tiekartta.
Tiekartan mukaan liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä on mahdollista määrätietoisilla toimenpiteillä. Liikenteen ja logistiikan toimialat ovat sitoutuneet työskentelemään tiekartan päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Monet liikenne- ja logistiikka-alan toimijat ovat jo asettaneet itselleen päästövähennystavoitteita. Useat sektorin toimijat myös kehittävät liiketoimintamallejaan suoraan vähäpäästöisyyden ympärille.
Päästövähennykset edellyttävät systeemistä muutosta
”Liikenteen ja logistiikan päästötavoitteiden saavuttaminen edellyttää määrätietoisia toimenpiteitä ja systeemisen muutoksen edistämistä. Kaupunkien kestävä liikkuminen tarvitsee panostuksia joukkoliikenteeseen sekä kävelyyn ja pyöräilyyn. Joukkoliikenne ja uudet liikkumisen palvelut tulee kytkeä saumattomasti yhteen asiakaslähtöisten palvelujen mahdollistamiseksi. Tällöin luodaan todellisia vaihtoehtoja yksityisautoilulle”, toteaa ITS Finlandin hallituksen puheenjohtaja Karri Salminen.
Mikään digitalisaation yksittäinen keino ei tuo sellaisenaan suurta vähennystä päästöihin, mutta yhteenlaskettuna sen mahdollistamilla ratkaisuilla saavutetaan merkittävä päästövähennys.
Digitalisaatiota hyödyntämällä voidaan tavaralogistiikassa toimintaa tehostaa monilla keinoilla, kuten kuljetusreittien optimoinnilla ja kuorma- ja lastitilan täyttöasteen parantamisella. Myös automaatio, jakamistalouden ratkaisut pakettikuljetuksissa tai first/last-mile -kuljetuksissa sekä kevyet sähköiset liikennevälineet ja droonit ovat tulevaisuuden mahdollisuuksia tavaralogistiikassa.
Lisäksi liikenteenhallintaa tehostamalla sekä väylästön kunnossapitoa älyratkaisuin kehittämällä vaikutetaan tehokkaampaan kapasiteetin käyttöön ja polttoaineen kulutuksen vähenemiseen.
Kestäviin liikennepalveluihin ja digitalisaation vauhdittamiseen tulee panostaa muun muassa liikennejärjestelmäsuunnittelulla, ottamalla liikkumispalvelut työsuhde-etuuksien piiriin, avoimilla rajapinnoilla ja TKI-rahoituksella.
”Mikäli liikenteen merkittävät päästövähennykset halutaan toteuttaa, tulee päästöjä vähentävän vaihtoehdon olla aina taloudellisesti kannattavampi valinta kuin päästöjä lisäävän toiminnan”, jatkaa Salminen.
Vähäpäästöisissä liikenneratkaisuissa merkittävä vientipotentiaali
Vähäpäästöisissä liikenteen ratkaisuissa on potentiaalia viennin merkittävään kasvuun liikkumisen palveluiden ja uuden liiketoiminnan globaalien markkinoiden kasvaessa yli 6 000 miljardiin euroon vuonna 2030. Liikenne yhdistyy vahvasti data- ja kiertotalouteen, joiden ratkaisuiden kehittäjänä Suomella on myös pitkät perinteet.
”Vähäpäästöisissä liikenteen ratkaisuissa on potentiaalia viennin merkittävään kasvuun. Suomessa on huippuosaamista niin liikenteen automaatiossa, palveluissa kuin sähköistymisessä. Vauhdittamalla tätä kehitystä mm. TKI-rahoituksella ja EU-rahoitusta hyödyntämällä luomme sekä työpaikkoja että kasvatamme Suomen hiilikädenjälkeä. Tätä kehitystä tuemme mm. Liikennealan kansallisen kasvuohjelman kautta”, päättää Salminen.
Lue lisää:
