Suomalaisen elinkeino- ja innovaatiopolitiikan ytimessä on ollut jo useamman hallituskauden ajan mm. kokeilukulttuuri, innovatiiviset julkiset hankinnat sekä ekosysteeminen ajattelu. Suomi on syystä ylpeä Slushin mukanaan tuomasta globaalista maineesta start up -kulttuurin edelläkävijänä ja mallimaana. Meillä on erinomaisia strategioita ja ohjelmia, joissa todistetaan innovaatioiden ja uusien yritysten kehittämisen merkitys maamme tulevaisuuden turvaamiseksi. Lisäksi olemme valjastaneet Business Finlandin rahoittamaan uusien innovaatioiden kehittämistä ja kansainvälistymistä. Siitä huolimatta kansainvälisen kasvuyrityksen rakentaminen on käytännössä astetta haastavampaa kuin mielikuvat antavat ymmärtää.
Suomessa on toki positiivinen ilmapiiri ja eri tilaisuuksien puheissa innovatiivisia ratkaisuja kiitellään ja yrittäjiä kannustetaan rohkeasti eteenpäin. Myös liikennealalla on ollut varsin aktiivista startup-pöhinää, ja alalle on syntynyt merkittäviä startup-yhtiöitä niin MaaSin, sähköautojen, autonomisten autojen kuin datankin ympärille. Lupaavista avauksista huolimatta maailman valloittaneita ”Woltteja” ei ole oikein näköpiirissä, kun yritysten toiminta hyytyy liian aikaisessa vaiheessa, usein rahoituksen puutteeseen. Suomen erona esimerkiksi Ruotsiin, Saksaan ja varsinkin Yhdysvaltoihin on siemenrahoitusten pieni koko. Tämä aiheuttaa sen, että yhtiöiden on saatava tuotteet valmiiksi ja kyettävä antamaan kaupallista näyttöä varsin aikaisin kovin pienellä pääomalla.
Sijoitusrahoituksen niukkuuden rinnalla toinen haaste suomalaisille startup:lle on pieni kotimarkkina, jota liikennealalla hämmentää lisää fragmentoitunut julkinen sektori ja sekatalousjärjestelmä, jossa toimii sekä yksityisiä että julkisia yhtiöitä. On myönnettävä, että Suomessa on hyvä pilotointi ja testauskulttuuri. Pilotoinneista siirtyminen laajempaan kokonaisuuteen onkin hankalampaa. Usein tämä vaatisi uudenlaisen hankinnan toteuttamista, mutta eteenpäin meneminen ja kehitys vaatii vanhasta luopumista ja rohkeutta. Startupin kehittämiseen tarvitaan rohkeaa yrittäjää, ja toiminnan skaalaamiseen tarvitaan rohkeita asiakkaita. Vientikelpoiset tuotteet syntyvät tuotteistamalla ja tuotekehitys vaatii riskinottoa ja asiakasta. Rohkeutta peräänkuulutamme, koska uuden palvelun tai tuotteen luomiseen liittyy aina myös epäonnistumisen riski. Se on vaan hyväksyttävä ja se on tavallaan pelin henki.
Käytännön tasolla julkisen sektorin asiakkuuksien saaminen on uusille innovatiivisille ratkaisuille samanaikaisesti haasteellista ja elintärkeää. Kotimarkkinan merkitystä referenssimarkkinana ei voi liikaa korostaa. Hankintalaki sinänsä antaa puitteet innovatiivisille hankinnoille, mutta sen antamia mahdollisuuksia ei oikein osata, keretä tai haluta käyttää. Yksittäisen hankkijan puolustukseksi on todettava, että toimintamallien muutos ja uuden ratkaisun tukeminen hankinnoilla voi olla hankalaa. Olisikin ensiarvoisen tärkeää, että johto kannustaa hankintojen kehittämiseen ja uudistamiseen. Muutos ja uudistuminen ovat paitsi suuri mahdollisuus myös välttämättömyys, koska Suomi elää viennistä, innovaatioista ja uusista palveluista. Jos liike-elämän ja yrittäjien näkökulmasta saisi esittää toiveen, olisi hienoa, jos suomalaista toimintakulttuuria voisi ohjata siihen suuntaan, että hankittaisiin enemmän ratkaisuja ja vähemmän sisäisiä kehityshankkeita.
Muutamia vähän kärkkäitä nostoja pohdittavaksi: Mitä, jos tekisimme vähemmän raportteja ja keskittyisimme siihen mikä on tärkeää ja mitä haluamme kehittää siten, että kehitys tukisi Suomen vientipotentiaalia. Voisimmeko kehittää ratkaisuja, eikä tehdä vain ohjelmistoprojekteja? Jokainen julkinen IT-projekti pitäisi alistaa tarkastelulle, missä arvioidaan tuotepotentiaali, vientimahdollisuudet sekä markkinoilla jo olemassa olevat ratkaisut. Voisiko uuden ratkaisun haluava projektipäällikkö selvittää aina onko mahdollisesti startup-yhtiötä, joka haluaisi vetää projektia hänen tuotevisionsa mukaisesti? Lopputuloksena voisi olla toimiva kotimainen palvelu, vientiin tähtäävä innokas startup-tiimi sekä sijoituksia Suomeen. Ihan niin kuin eräällä toisella toimialalla hankittiin julkisin varoin kvanttitietokone kotimaiselta toimijalta, jota seurasi satojen miljoonien sijoitukset Suomeen, satoja työpaikkoja sekä ko. yritys sai kovan referenssin kotimarkkinasta, joka on vientiin tähtääville uusille yrityksille elintärkeää.
Ja lopuksi kaikille alan kehittämisen ja hankintastrategioiden kanssa työskenteleville esitämme toiveen. Lukekaa ja jalkauttakaa organisaatioissanne ”Liikennealan pelikirja” eli toimialan tahdonilmaus alan aktiivisesta ja vastuullisesta kehittämisestä sekä systemaattisesta uudistamisesta vientivetoiseksi kasvualaksi.
Relesoft Oy
RoadCloud Oy
