Suomalaiset liikkuvat työmatkansa pääosin yksityisautolla – tarkemmin sanottuna 70 % työmatkoistamme taittuu henkilöautolla. Puolet näistä matkoista ovat alle kahden kilometrin mittaisia. Miksi valitsemme henkilöauton kerta toisensa jälkeen lyhyimmillekin matkoille ja olisiko parempia keinoja työmatkan kulkemiseen?
Sillä on merkitystä, minkä kulkuvälineen ihmiset valitsevat työmatkalleen. Yksin Helsingissä 24 % koko kaupungin hiilidioksidipäästöistä tulee liikenteestä, josta suurinta osaa edustaa yksityisautoilu. Konkreettisesti vaikutus on havaittavissa esimerkiksi ilmanlaadussa, jonka näkökulmasta liikenne on ylivoimainen heikentäjä.
Toisaalta vaikutukset ulottuvat myös kokonaisvaltaisemmin hyvinvointiin ja jokainen autolla kuljettu lyhyt matka on hukattu mahdollisuus aktiivisemman arjen saavuttamisessa. Liikkumattomuus on kallista yhteiskunnalle, mutta myös yrityksille: yhden sairauspoissaolopäivän keskimääräinen kustannus työnantajalle on 350 euroa. Asiantuntijaorganisaatioissa hinta voi olla jopa kolminkertainen. Liikkumissuositukset täyttävällä henkilöllä on 6 – 15 kertaa vähemmän sairauspoissaoloja kuin tätä vähemmän liikkuvalla.
Yksityisautoilla kuljettujen työmatkojen kustannukset näkyvät yrityksissä myös muina epäsuorina kustannuksina, joita syntyy muun muassa maksuttoman pysäköinnin tarjoamisesta, kilometrikorvauksista ja parkkimaksuista.
Sähköpyörät mahdollistavat kestävän työmatkaliikkumisen
Työsuhdepyörät tarjoavat työnantajalle uudenlaisen mahdollisuuden tukea työntekijöidensä kestävää liikkumista sekä ympäristön että hyvinvoinnin näkökulmasta. Lähes puolet kaikista suomalaisten työmatkoista on alle 7 kilometrin mittaisia. Tutkimukset osoittavat, että pyöräily on kaupungeissa nopein tapa liikkua tämän pituiset matkat.
Sähköpyörät tekevät liikkumisesta entistä vaivattomampaa. Helsingin kaupungin ja ITS Finlandin yhdessä järjestämässä Sähköpyörät mullistavat työmatkaliikkumisen -webinaarissa 24.11. kuulimme sähköpyörien mahdollisuuksista eri näkökulmista Helsingin kaupungilta, Liikkuva aikuinen -ohjelmalta sekä työsuhdepyöriä tarjoavalta Vapaudelta ja työsuhdepyörät käyttöön ottaneelta Veripalvelulta.
Työsuhdepyöräetu mahdollistaa jo nyt useille matalan kynnyksen mahdollisuuden laadukkaan pyörän hankintaan ja kestävään liikkumiseen. Vapaus kertoo tutkimuksensa osoittavan, että työsuhdepyörän käyttöönsä hankkineista 92 % pyöräilee enemmän kuin aiemmin ja 56 % on päätynyt käyttämään aiempaa vähemmän autoa. 57 % Vapauden kautta hankituista työsuhdepyöristä on sähköavusteisia.
Kokonaisuus on keskiössä kestävän työmatkaliikkumisen tukemisessa
Webinaarissa kuulimme työsuhdepyörät osaksi työsuhde-etuja ottaneen Veripalvelun kokemuksista. Työsuhdepyörän on ottanut käyttöönsä noin 10 % Veripalvelun henkilöstöstä, mikä vastaa mediaania edun käyttöönotossa myös Vapauden mukaan.
Uuden edun käyttöönotossa on tärkeintä tiivis keskustelu ja vuorovaikutus henkilöstön kanssa. Itse edun lisäksi kokonaisuudessa tulee huomioida muitakin seikkoja, joilla henkilöstön alkuinnostus pidetään yllä ja työmatkapyöräilystä tulee kokeilun sijaan tapa.
Pyörän säilytys: Työsuhdepyöräksi hankitaan keskimäärin arvokkaampia pyöriä, oli kyseessä sähköavusteinen pyörä tai ei. Turvallisen säilytyksen mahdollistaminen työpaikalla lämmityksineen sekä latausmahdollisuuksineen on tärkeää.
Sosiaalitilat: Mahdollisuus peseytyä ja vaihtaa vaatteet on tärkeää työmatkansa pyörällä taittaville. Tämän lisäksi työpaikan on mahdollisuus kannustaa pyöräilyyn tarjoamalla tilat pyörien huoltoon sekä pesuun.
Muut kannustimet: Työsuhdepyörä on hieno mahdollisuus kohti kestäviä vaihtoehtoja, mutta ympärille on mahdollisuus rakentaa tätäkin laajempi kestävään liikkumiseen kannustava kokonaisuus. Esimerkiksi työpaikan asiointipyörät ovat hyvä vaihtoehto lyhyille matkoille työpäivän sisällä, jotka muuten taittuisivat omalla autolla, julkisilla tai taksilla. Lisäksi palvelu hyvä vaihtoehto tutustuttaa henkilöstöä sähköpyöriin. Kilometrikisat ja vastaavat kilpailut auttavat tietoisuuden lisäämisessä ja henkilöstön kannustamisessa. Kannustin voi olla myös palkan lisä – esimerkiksi Veripalvelu tarjoaa pyörällä tai muuten liikkumalla työpaikalle saapuville kilometriperusteisen kuukausittaisen kannustinrahan.
Yritykset vähäpäästöisen liikenteen mahdollistajina
Kestävien liikkumisvaihtoehtojen tarjoamiseksi on hyviä vaihtoehtoja, joita yritykset voivat tarjota matalalla kynnyksellä henkilöstölleen. Muutoksen mahdollistaminen vaatii systemaattista työtä ja valintoja sekä niiden ottamista yritysten vastuullisuusstrategioihin.
Helsingin kaupunki haastoi yritykset mukaan talkoisiin ITS Finlandin kanssa yhdessä järjestetyssä webinaarissa. Webinaari oli ensimmäinen kolmen webinaarin ”Yritykset vähäpäästöisen liikenteen mahdollistajina”- sarjasta, joka valottaa yritysten roolia vähäpäästöisen liikenteen edistämisessä ja esittelee yrityksille konkreettisia päästövähennystoimia liikenteen murroksessa. Seuraavassa webinaarissa keskustelemme sähköautoista työsuhdeautoina – klikkaa tapahtumasivulle ja varaa paikkasi!
Liikenteen kiertotaloudella rakennetaan kestävää tulevaisuutta
Webinaarisarja on osa ITS Finlandin koordinoimaa Liikenteen kiertotalouden yhteistyöhanketta. Hankkeessa Oulu, Tampere, Turku, Lahti, Vantaa, Helsinki, Sitra ja Smart & Clean -säätiö (lopettanut toimintansa 6/2021) jakavat parhaita käytäntöjä keskenään ja tekevät yhteistyötä edistääkseen kiertotalouden oppeja liikenteen saralla. Keskitymme liikenteen palveluistumisen tukemiseen sekä kiertotalouden ratkaisujen konkretisointiin kuluttajien näkökulmasta – tutustu hankkeeseen ja liikenteen kiertotalouden teemoihin tarkemmin ITS Finlandin sivuilla!
Kuvalähde: Helsingin kaupungin aineistopankki, Jussi Hellsten
