Palveluistuminen puhututtaa liikenteessä. Sen konkreettisia ilmenemiä ovat MaaS-applikaatio WHIM, jatkuvasti yleistyvät yhteiskäyttöautot, maailman suosituimmat kaupunkipyörät ja kaduilla käyttäjää odottavat sähköpotkulaudat. Mitkä ovat liikenteen palveluistumisen ajurit, voiko palveluistumisesta tehdä kannattavaa liiketoimintaa ja ennen kaikkea, miten palveluistuminen mahdollistaa vähähiilisen liikenteen?
ITS Finland ja Helsingin kaupunki järjestivät webinaarisarjan, tavoitteena synnyttää keskustelua yritysten roolista vähäpäästöisen liikenteen mahdollistajana. Webinaareissa kuulimme, kuinka Helsingin päästöistä jopa 24 % syntyy liikenteestä. Hiilineutraalien tavoitteiden edessä tarvitaan toimia ja yritysten rooli ihmisten liikkumisvalintoihin vaikuttamisessa on keskeinen. Siispä kutsuimme yritykset keskustelemaan mahdollisuuksista sähköpyöräilyn, työsuhdesähköautojen sekä viimeisimpänä liikkumisen palveluistumisen näkökulmista.
Kiertotalous luo perustan vähäpäästöiselle talousmallille
Nykyinen ylikulutukseen perustuva lineaaritalous ei mahdollista Suomelle asetettujen kestävyystavoitteiden saavuttamista. Tilalle tarvitaan uusi malli, hiilineutraali kiertotalous, jonka rooli on ratkaiseva ekologisessa jälleenrakentamisessa.
Webinaarissa Ympäristöministeriön kiertotalouden eritysasiantuntija Heikki Sorasahi kuvasi kiertotaloutta uudeksi talouden toimintatavaksi, joka tuottaa taloudellista hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa. Kiertotaloudessa materiaaleja hyödynnetään tehokkaasti ja kestävästi ja ne pysyvät kierrossa pitkään ja turvallisesti. Perinteisen kierrättämisen lisäksi tuotteita myös jaetaan ja vuokrataan – palveluistuminen on keskeinen osa kiertotaloutta.
Liikenteen kiertotalous kiteytyy kuluttajan näkökulmasta palveluistumisen ympärille. Sen rakennuspalikoita ovat uusiutuvien energiamuotojen ja kestävästi tuotettujen materiaalien lisäksi saavutettava joukkoliikenne sekä erilaiset jaetut liikkumisvälineet. Data ja digitalisaatio ovat liikenteen palveluistumisen edellytyksiä ja mahdollistavat resurssitehokkaan liikenteen kehityksen.
Onko palveluistuminen hopealuoti liikenteen päästötavoitteiden ratkaisemisessa?
Liikenteen palveluistuminen on aiheena melko uusi, mutta sen hyödyistä on tehty jo jonkin verran tutkimusta. Esimerkiksi Ramboll tuotti Valtioneuvostolle erilaisia skenaarioita liikenteen palveluistumisen vaikutuksista hiilidioksidipäästöihin. Työn tuloksena saatiin määrällinen arvio liikenteen palveluistumisen vaikutuksista päästöihin sekä suositus edistettävistä liikenteen palveluistumista tukevista toimenpiteistä.
Liikenteen palveluistumisen vaikuttavuus syntyy ennen kaikkea sen kerrannaisvaikutusten kautta. Keskiössä on mahdollistaa autoton elämäntapa massoille ja ohjata kysyntää matkoja yhdisteleviin liikkumispalveluihin. Yksittäistä hopealuotia ei ole olemassa, vaan onnistuminen vaatii liikennejärjestelmän jatkuvaa kehittämistä kokonaisuutena. Tarvitsemme laajamittaista yhteistyötä sekä eri kulkumuotojen että myös päättäjien ja yritysten välillä. Erityisen tärkeää on onnistua yhdistämään julkiset ja yksityiset palvelut yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi.
Yritykset mahdollistavat liikenteen palveluistumisen
Yritykset ovat liikenteen paleluistumisen keskiössä ennen kaikkea uusien liikkumismuotojen tarjoajina sekä matkaketjujen mahdollistajina. Jo nyt Suomessa toimii lukuisia yhteyskäyttöisten liikkumispalveluiden tarjoajia. Tunteita herättävät sähköpotkulaudat ovat hyvä esimerkki siitä, miten kaupunkilaiset ovat ottaneet uuden palvelun omakseen. Käytöstä saatavan datan avulla palvelu paranee koko ajan ja yhteiskäyttömalli mahdollistaa kulkuvälineiden nopean kierron ja mallien kehittymisen ympäristöystävällisemmiksi. Esimerkiksi TIER onnistui 3 vuodessa vähentämään palvelunsa päästöjä 60 %, kiitos jatkuvasti kerättävän ja hyödynnettävän datan.
Eri liikkumismuotoja yhdistelevää Whim-palvelua tuottava MaaS Global taas kertoo selvityksensä osoittavan, että 12 % käyttäjäkyselyyn vastanneista henkilöstä on päätynyt jättämään yksityisauton hankkimatta palvelun ansiosta. Kuluttajalle palvelupaketin arvo kiteytyy liikkumisen helppouden ohella kustannusten ennakoitavuuteen sekä kantakaupungissa pysäköimisen haasteellisuuden ratkaisemiseen.
Kestävä liikkuminen mahdollistuu kyseenalaistamalla nykyinen malli. Kyse on ennen kaikkea vaihtoehtojen tarjoamisesta, ei yksittäisten henkilöiden pakottamisesta. Pandemian muokkaama maailma tarjoaa hyvät edellytykset myös liikkumisen murrokselle ja ihmisten käyttäytymisen muutokselle.
Webinaarisarjassa opimme, että kestävän liikenteen keinovalikoima on laaja. Yksi keino palvelee yksiä ja toinen toisia, mutta siitä yritykset olivat yhtä mieltä, että vähäpäästöisyys ajattelutapana ja palvelujen kehittämisen lähtökohtana on ehdoton kilpailuvaltti.
Liikenteen kiertotaloudella rakennetaan kestävää tulevaisuutta
Webinaarisarja on osa ITS Finlandin koordinoimaa Liikenteen kiertotalouden yhteistyöhanketta. Hankkeessa Oulu, Tampere, Turku, Lahti, Vantaa, Helsinki ja Sitra jakavat parhaita käytäntöjä keskenään ja tekevät yhteistyötä edistääkseen kiertotalouden oppeja liikenteen saralla. Keskitymme liikenteen palveluistumisen tukemiseen sekä kiertotalouden ratkaisujen konkretisointiin kuluttajien näkökulmasta – tutustu hankkeeseen ja liikenteen kiertotalouden teemoihin tarkemmin ITS Finlandin sivuilla!
Kuvalähde: Helsingin kaupungin aineistopankki, Jussi Hellsten
