Alku vuoden kuumin puheenaihe on ollut tekoälyn uusi tuleminen ”jälleen”.
Tekoälystä tai keinoälystä on kovaa vauhtia tulossa yhä merkittävämpi osa arkeamme liikenteessä huomaamatta. Tuottava tekoäly tulee muokkaamaan tapojamme liikkua liikenteessä, siksi jokaisen tulisikin osaltaan valmistautua keinoälyn yleistymiseen.
Tämä tarkoittaa, että käytännössä data onkin noussut uudeksi öljyksi. Eroavaisuutena perinteiseen öljyyn, data on helposti saatavilla eikä se lopu koskaan. Sen ympäristöystävällisyys on myös merkittävä etu, ja älyliikenteessä keskeisenä pyrkimyksenä on ollut alentaa päästöjä – tavoite on välttämätön erityisesti suurkaupungeissa. Vaikka datan ja öljyn välillä on eroja, datalla on silti oma identiteettinsä – se sisältää usein tietoa ihmisistä ja heidän käyttäytymisestään. Mikäli teknologiajättien henkilötietojen käsittely aiheuttaa huolta, vastaavat huolet voivat syntyä myös älyliikenteen kontekstissa. Ihmiset saattavat kokea saavansa älyliikenteen avulla enemmän vapautta, mutta samalla he menettävät yksityisyytensä.
Vastuu on aina käyttäjällä ja siksi meidän tulisikin kouluttaa itseämme tulevaa varten. Raapaisemme kevyesti pintaa ja keskitymme tekoälyn käyttöön liikenteessä.
Auttaako AI (teköäly) liikenteenhallinnassa helpottamaan liikenneruuhkia?
Tekoälyn nopea kehitys on muuttanut tieliikenteen hallintaa. IoT:n keräämät data varannot on vihdoin saatu hyötykäyttöön, myös tämän vuosituhannen tietokoneet ja tulevat kvanttiteknologiat tulevat mullistamaan useita aloja. Tekoäly pystyy nyt ennustamaan ja ohjaamaan ihmisten, ajoneuvojen ja tavaroiden virtausta liikenneverkon eri pisteissä erittäinkin tarkasti. Sen lisäksi, että tekoäly tarjoaa kansalaisille parempaa palvelua kuin koskaan aiemmin, se mahdollistaa myös onnettomuuksien vähentämisen optimoimalla risteysten liikennevirtoja ja parantamalla turvallisuutta aikana, jolloin tiet ovat suljettuina rakennustöiden tai muiden yllättävien tapahtumien vuoksi. Tekoälyn kyky käsitellä ja analysoida valtavia tietomääriä on mahdollistanut tehokkaan joukkoliikenteen, kuten matkaketjupalvelut paremmin tunnetut reittioppaat; HSL, Matkahuolto ja VR mainitaksemme.
Mitä on ITS? – Älykäs liikenteenhallintajärjestelmä
- Älykäs pysäköinti
- Auttaa kuljettajia löytämään vapaan pysäköintipaikan sekä optimoimaan pysäköintitilojen käyttöä.
- Lainvalvonta liikenteessä tekoälyn avulla
- Kattaa valvontakameroiden, anturien ja muun teknologian käytön liikennesääntöjen noudattamisen valvomiseksi ja mahdollisten onnettomuuksien varhaiseksi havaitsemiseksi.
- Liikenteenohjausjärjestelmät: Esimerkiksi liikennevalot, liikenteenohjausmerkit ja älykkäät risteyksien hallintajärjestelmät, jotka säätävät liikenteen virtaa reaaliaikaisesti ja optimoivat liikenteen sujuvuutta.
- Ajoneuvojen välinen viestintä (V2V) ja ajoneuvojen ja infrastruktuurin välinen viestintä (V2I)
- Tämä mahdollistaa ajoneuvojen keskinäisen kommunikoinnin sekä ajoneuvojen ja tieliikenneinfrastruktuurin, kuten tienvarsien antureiden, välisen viestinnän. Tämä voi parantaa liikenneturvallisuutta, esimerkiksi varoittamalla kuljettajia vaaratilanteista tai liikenneruuhkista.
- Laadukas data – avain tekoälyyn tieliikenteessä
- Tekoäly liikenteen hallinnassa – kiistanalainen tuki
- Kyberturvallisuuskysymykset
- Luotettavuus ja virheiden hallinta
- Taloudelliset kysymykset
- Eettiset näkökohdat – Korvaako tekoäly meidät liikenteen hallinnassa?
- Skaalautuvuus ja integraatiot
- Mukautuva liikenteenohjausjärjestelmä (ATCS)
- Automatisoidut ajoneuvot
- Älykäs pysäköinnin suunnittelu
- Turvallisuus ja hätätilanteet
- Liikenteen suunnittelu – Älykkäät liikennejärjestelmät voi myös auttaa vähentämään liikenteen aiheuttamaa ympäristökuormitusta esimerkiksi liikenteen sujuvuuden parantamisen, ruuhkien vähentämisen ja polttoaineen kulutuksen optimoinnin avulla.
- Kaupunkisuunnittelu
Näistä listan aiheista voisimme kirjoittaa pitkän tarinan tekoälyn hyödyntämisestä, kuitenkin itseohjautuvat ajoneuvot liikenteessä ovat jo testauksessa sekä käytössä.
Automatisoitujen ajoneuvojen trendit näkyvät Suomessa samanlaisina, kuin muuallakin maailmassa. Suomessa on myös keskitytty erityisesti sähköautojen ja muiden vähäpäästöisten kulkumuotojen kehittämiseen ja käyttöönottoon.
Suomessa on otettu myös käyttöön lainsäädäntöä, joka mahdollistaa automaattiajoneuvojen testauksen ja käytön tieliikenteessä. Vuonna 2018 voimaan astunut laki mahdollistaa kokeiluluvan saaneiden automaattiajoneuvojen käytön tieliikenteessä kokeilualueilla. Valtioneuvoston periaatepäätös liikenteen automaation edistämisestä 2021, jossa painopisteessä on tulevaisuuteen varautuminen suunnittelun sekä tutkimuksen, kokeilujen ja pilotointien sekä mahdollistavan sääntelyn avulla.
Mitä ChatGPT kirjoitti ITS Finlandista
Meitä ITS Finlandilla kiinnosti tekstin tuottaminen annetuista aiheista. Kysyimme Open AI Centeristä tekoälyltä ChatGPT (Generative Pre-trained Transformer / GPT-3.5 versio) voisiko se kirjoittaa meille rakkaista aiheista, koskien liikennettä.
Vapaasti suomennettuna OpenAI kertoo näin ChatGPT:stä.
Olemme kouluttaneet mallin nimeltä ChatGPT, joka toimii keskustelunomaisesti. Dialoginen muoto mahdollistaa sen, että ChatGPT voi vastata jatkokysymyksiin, myöntää virheensä, kyseenalaistaa virheelliset lähtökohdat ja hylätä sopimattomat pyynnöt. ChatGPT on sisarmalli InstructGPT:lle, joka on koulutettu seuraamaan kehotuksen sisältämää ohjetta ja antamaan yksityiskohtainen vastaus.
Syötimme aiheet Intelligent transport, transport automation, electric transport, clean transport, transport digitalisation ja pyysimme kirjoittamaan aiheesta ITS.
Lukija saa itse päättää onko teksti kuinka kehittynyttä ja älykästä.
Intelligent transport / Älykkäät kuljetusjärjestelmät
Älykkäät liikennejärjestelmät (ITS) ovat teknologiapohjaisia ratkaisuja ja sovelluksia, jotka pyrkivät parantamaan liikenteen tehokkuutta, turvallisuutta, ympäristöystävällisyyttä ja mukavuutta. Nämä järjestelmät hyödyntävät tieto- ja viestintätekniikkaa sekä sensoriteknologiaa liikenteen seuraamiseen, hallintaan ja ohjaamiseen. ITS voi kattaa esimerkiksi liikenteen automaation, sähköisen liikenteen, puhtaan liikenteen ja liikenteen digitalisoinnin osa-alueita. Tavoitteena on luoda älykkäitä ratkaisuja, jotka parantavat liikenteen sujuvuutta, vähentävät ruuhkia, lisäävät turvallisuutta ja vähentävät ympäristövaikutuksia.
Kirjoittaja
Alex Gyllenbögel
ITS Finland
