Valitettavasti haullasi ei löytynyt yhtään tulosta.
Liity jäseneksi
Valitettavasti haullasi ei löytynyt yhtään tulosta.

Vaikuttaminen

Intohimolla johdettu.

Yhdistys on saavuttanut 16 vuoden aikana vahvan maineen liikennealan tulevaisuuden tekijänä. Yhdistyksen näkökulmia arvostetaan ja niitä myös kysytään laajasti. 

Vaikuttaminen

ITS Finland osallistuu aktiivisesti erilaisiin työryhmiin ja ohjausryhmiin jäsenenä ja on säännönmukaisesti kutsuttuna toimijana sekä asiantuntijakuulemisissa että lausunnon antajana liikennealan moninaisissa hankkeissa. Lisäksi ITS Finland on usein asiantuntijana toimialaa koskevissa ajankohtaisjulkaisuissa ja tapahtumissa. 

ITS Finland on myös proaktiivinen vaikuttaja ajankohtaisissa teemoissa ja yhdistyksessä sovittujen tavoitteiden edistämisessä. Tapaamisia keskeisten päättäjien kanssa järjestetään säännöllisesti, ja vuoden 2023 aikana vaikuttajatapaamisia lisätään erityisesti hallitusohjelmatyöhön liittyen. 

Vaikuttamista tehdään myös kansainvälisellä tasolla hyödyntäen erityisesti ITS Nationals –verkostoa sekä ITS Nordic+ yhteistyötä. ITS Finland osallistuu myös mm. EU22-jaoston ja Eurooppa Horisontti -ohjelman liikenneklusterin asiantuntijaryhmän työskentelyyn liikennealan EU-kehikkoon vaikuttamiseksi ja tekee yhteistyötä EU-asioissa muiden toimialan yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Tehdään erillinen suunnitelma EU-vaikuttamisen kehittämiseksi yhdistyksessä. 

Vuoden 2023 erityinen painopiste on Helsingin kaupungin tukeminen ITS World Congress 2027 hakemiseen liittyvässä vaikuttamisessa, ja tarvittaessa osallistuminen käytännön suunnitteluun ja tekemiseen. 

Vaikuttaminen

  • Vaikuttainen sääntelyyn ja teknologian kehitykseen
  • Sidosryhmäsuhteiden rakentaminen
  • Ohjausryhmätyöskentelyyn osallistuminen•Kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöfoorumeihin osallistuminen•Tuki kumppanuuksien ja yhteyksien luomiselle verkoston sisällä
ITS Finland ry:n hallitusohjelmatavoitteet 2023

Hallitusohjelma

Viimeiset vuodet ovat olleet varsin kriisintäyteisiä ja vaikutukset tulevat näkymään myös tulevina vuosina. Isojen ulkoisten haasteiden myötä olemme taloudellisesti vaikeampien aikojen edessä. Seuraavan hallituksen työ tulee olemaan haastava, kun rahat ovat tiukassa, toiveet uusista investoinneista ovat korkealla ja korjausvelka on kaikkien aikojen ennätysluvuissa. Samanaikaisesti liikenteen päästöt pitää saada alas ja liikenteen verotus tulee uudistaa. Tuottavuutta ja tehokkuutta edistävän rakennemuutoksen tarve on ilmeisempi kuin koskaan.

Tulevaisuuskestävä liikennejärjestelmä

Lue ITS Finland ry:n hallitusohjelmatavoitteet 2023 pdf

Johdanto

Valtioneuvoston yhteisessä tulevaisuuskatsauksessa oli kaksi teemaa ylitse muiden: vihreä ja digitaalinen siirtymä. Liikennealalle tämä kaksoissiirtymä on paitsi iso haaste niin myös erittäin merkittävä mahdollisuus. Hyödyntämällä yrityssektorimme osaaminen digitalisoituvan ja sähköistyvän liikenteen ratkaisuissa voimme saavuttaa liikenteen tiukat päästövähennystavoitteet, ja samalla lisätä hyvinvointiyhteiskuntamme näkökulmasta elintärkeitä työpaikkoja ja vientiä. Liikenteen tulevaisuuden ratkaisuista on muodostumassa Suomeen uusi vientivetoinen menestysala. Suomen liikennejärjestelmän tulevaisuuskestävä uudistaminen on yksi seuraavan hallituksen isoista tehtävistä. Seuraavassa on näkemyksemme uudistamisen tueksi tarvittavista liikennepoliittisista toimenpiteistä. Ratkaisuehdotuksemme on valmisteltu laajassa yhteistyössä älyliikennetoimialan parhaiden osaajien kanssa.

”We cannot solve our problems with the same thinking we used when we created them.”

– Albert Einstein

Neljä tavoitetta

1. Liikenteen digitaalinen tuottavuusloikka

Tavoite#1

Tuottavuuskehityksemme on ollut viime vuodet tärkeimpiä verrokkimaitamme heikompaa. Digitalisaatio ja datatalous ovat avain liikennejärjestelmän tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseen. Liikennehallinnossa on viime vuosina lanseerattu ajatus, jonka mukaan ”Tieto on viides liikennemuoto”. Tätä ajatusta tukee myös Liikenne 12 -suunnitelmassa tehty linjaus ”Tiedon hyödyntäminen ja automaatio ovat keinoja edistää kaikkia suunnitelman tavoitteita. Strategisten linjausten mukaan digitalisaation mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti kaikissa liikennemuodoissa.”1

Ministeriöiden yhteisen tulevaisuuskatsauksen2 mukaan digitalisaatio on nopein tapa parantaa Suomen saavutettavuutta ja resilienssiä uudessa geopoliittisessa tilanteessa. Käytännössä tämä tarkoittaa investointeja liikenteen ja logistiikan palveluihin, digitalisointiin ja datan hyödyntämiseen. Digitalisaation ja tiedon avulla voimme tehostaa logistista järjestelmää ja parantaa yritysten toiminnan kannattavuutta. Logistiikan digitalisaation eteneminen edellyttää sekä tiedon että toimitusketjujen digitalisointia ja prosessien automatisaatiota.

Viime vuosina liikennehallinnossa on valmisteltu lukuisia hyviä digitalisaatiota edistäviä ohjelmia ja strategioita, joista on useista tehty myös valtioneuvoston periaatepäätökset. Niiden budjetointi on kuitenkin ollut vajavaista tai peräti olematonta. Nyt on korkea aika nostaa suunnitelmallisesti koko liikennejärjestelmän digitalisaatioastetta ja panostaa toimeenpanoon.

”Productivity isn’t everything, but in the longrun, it’s almost everything.”

– Paul Krugman, taloustieteen Nobel-palkinnon voittanut ekonomisti
Suomi vs Ruotsi Bruttokansantuotteenkasvu

1 Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021–2032. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:75
2 Ministeriöiden tulevaisuuskatsaus 2022: Yhteiskunnan tila ja päätöksiä vaativat kysymykset. Valtioneuvoston julkaisuja 2022:58

2. Hiilineutraalistioptimoitu liikennejärjestelmä

Tavoite#2

Autoliikenteen päästöt kattavat 95 prosenttia liikenteen päästöistä ja ne ovat vaikein kokonaisuus taakanjakosektorilla. YK:n mukaan hiilidioksidipäästöistä 70 prosenttia syntyy kaupungeissa, vaikka kaupungit kattavat vain 2 prosenttia maapinta-alasta.
Päästöttömyyden näkökulmasta suurin potentiaali on kaupungeissa. Käytännössä liikenteen hiilineutraalisuus vaatii meiltä sekä käyttäytymisen että käyttövoimien muutosta.

Liikkumisen palveluilla tulee autottomasta elämäntavasta tehdä varteenotettava ja houkutteleva vaihtoehto. Aktiiviliikkuminen ja jatkuvasti kehittyvät liikkumisen palvelut yhdessä joukkoliikenteen kanssa muodostavat kaupungeissa kestävän liikkumisen perustan ja niiden osuutta on kasvatettava huomattavasti. Sähköpyöräilyn yleistyminen tekee kaikista kaupungeista potentiaalisia pyöräilykaupunkeja. Yksityisautoilulle tulee luoda aitoja vaihtoehtoja ja tavoitella kestävää kulkumuotojakaumaa. Data ja digitaaliset teknologiat mahdollistavat liikenne-järjestelmän ajantasaisen operoinnin perustuen tietoon ja toimenpiteiden vaikuttavuuteen.

Edistyksellisimmät kuljetusyritykset ovat onnistuneet lähes puolittamaan päästönsä toimintojensa systemaattisella digitalisoinnilla. Sama digiloikka tulee toteuttaa liikennejärjestelmän tasolla. Digitalisaatio on nopea ja kustannustehokas ratkaisu liikenteen päästöjen vähentämisessä.

Käyttövoimamuutos tukeutuu pitkälti liikenteen sähköistymiseen. Reilun kolmen miljoonan polttomoottoriajoneuvon korvaaminen sähköisillä, ja kansallisen latausinfrastruktuurin rakentaminen ovat valtava investointi. Kansantalouden näkökulmasta on erittäin tärkeää, että liikenteen käyttövoimamuutos toteutetaan pääosin markkinaehtoisesti ja uusia innovatiivisia ratkaisuja tuottaen sekä erityisesti suomalaista osaamista hyödyntäen.

3. Oikeudenmukainenverotus javaikuttavarahoitus

Tavoite#3

Liikenteen verotus ja rahoitus täytyy uudistaa. Veropohja rapautuu sähköistymisen myötä ja rahoituspohja julkisen talouden kestävyysvajeen ja inflaationvuoksi. Nykyinen liikenteen verotusjärjestelmä on tulossa tiensä päähän.

Sähköistymisen myötä liikenteen verotuksen fiskaaliset tavoitteet eivät enää täyty. Liikenteen verotuksen uudistamista 2021 selvittäneessä työryhmässä 3 tunnistettiin sähköistymisen vaikutus verokertymään, mutta avoimeksi jäi uudistuksen suurin kysymys: kuinka sähköistyvän liikenteen verouudistus toteutetaan reilusti?

Ratkaisu 3 ITS Finland

3Liikenteen verotuksen uudistamista selvittävän työryhmän loppuraportti. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2021:26
4Liikenteen verotuksen uudistamista selvittävän työryhmän loppuraportti. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2021:26

4. Suomenhiilikädenjäljen maksimointi

Tavoite #4

Neljäs teollinen vallankumous haastaa kaiken ja mahdollistaa aiemmin mahdottoman. Datatalous on EU:n nopeimmin kasvava talouden sektori5 ja sähköistyminen liikennealan suurin muutos vuosikymmeniin. Liikenneala on vihreän ja digitaalisen siirtymän ytimessä. Liikennealasta ollaan parhaillaan rakentamassa merkittävää vientialaa yhteistyössä yritysten, kaupunkien, valtion ja korkeakoulujen kesken.

Vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos yhdistävät liikennepoliittisen ja elinkeinopoliittisen tavoitemaailman ja luovat erinomaisen pohjan vientivetoiselle vihreälle kasvulle. Kovassa kansainvälisessä kilpailussa tarvitaan systemaattista yhteistyötä kaikilla sektoreilla kuten koulutuksessa, tutkimuksessa, tuotekehityksessä, pilotoinnissa, tuotteistamisessa ja viennin edistämisessä.

5Kestävääkasvua, hyvinvointia sekä turvallisuutta tiedolla ja tulevaisuuden yhteyksillä. Liikenne- ja viestintäministeriön virkakunnan puheenvuoro haasteista ja mahdollisuuksista vuosille 2023–2027. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2023:3
6Liikennealan kestävän kasvun ohjelma 2021 – 2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:60
7 Suomen hiilikädenjälki. AFRY Finland / Elinkeinoelämän keskusliitto EK.01/2023

Loppusanat

Liikennealalla on perinteisesti ratkaistu haasteet investoimalla lisäkapasiteetin rakentamiseen. Maailma on kuitenkin muuttunut. Liikennealan tavoitteet ja keinovalikoima ovat hyvin erilaiset kuin viime vuosisadalla. Tämän tulee näkyä myös budjeteissa.

Valtioneuvoston tulevaisuus selonteossa ”Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen”8 kannettiin aiheellisesti huolta tulevien sukupolvien oikeuksista. Tämä on näkökulmana raikas ja erittäin tervetullut. Kaikkia osapuolia on hyvä muistuttaa, että kunkin sukupolven tulisi jättää isänmaa seuraavien sukupolvien käsiin vähintään yhtä hyvässä kunnossa, kuin on sen saanutkin, mutta mieluummin paremmassa.

Digitalisaatio ja kestävyys kulkevat käsikädessä  ja ne tarjoavat yhdessä ratkaisuja aikamme  suurimpiin haasteisiin niin kotimaassa kuin globaalistikin. Liikennealalla ei nykyään kehitetä mitään uutta tuotetta tai palvelua ilman, että siinä on tavalla tai toisella mukana digitaalisen ja kestävän siirtymän näkökulmat huomioon otettuina. Vihreän ja digitaalisen siirtymän osaamisemme on oikein hyödynnettynä se vuosikymmeniä haikailtu uusi Nokia.

ITS Finlandin kaikki ehdotukset rakentavat tulevaisuus kestävää liikennejärjestelmää, Suomea ja maailmaa.

”Digitalisaatio on paitsi mahdollisuus myös välttämättömyys.”

– Valtioneuvoston
tulevaisuusselonteko

8Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:1

Lausunnot

ITS Finland monessa mukana

  1. Liikennealan kestävän kasvun ohjelman sihteeristö, ohjausryhmä ja työryhmä
  2. Digirata ohjausryhmä
  3. Liikenteen dataekosysteemi ohjausryhmä ja työryhmät.
  4. YTL Älyliikenteen standardisointi työryhmä
  5. Helsingin Kauppakamari – liikennevaliokunta
  6. LiiDi2-hankkeen ohjausryhmä
  7. KETO -hankkeen ohjausryhmä
  8. ITS Factory johtoryhmä
  9. ITS Nordic+ yhteistyöryhmä
  10. DIMECC Oy osakas
  11. CaaS ry jäsen
  12. PTL ry hallitusjäsen
  13. Auto- ja tieforum jäsen
  14. Datatalousfoorumi jäsen
  15. Älyliikenteen ja automaation kv-ryhmä
  16. JOUSI –ryhmä jäsenyys
  17. Liikenteen automaation sääntelyn työryhmä
  18. RECIPROCITY hankkeen innovatiiviset liikkumisratkaisut –työryhmän jäsen
  19. Liikenteen toimenpiteet ja rahoitus Uudenmaan ilmastotyössä –työryhmä
  20. MAL 2023 -suunnittelun seurantaryhmä, Helsingin kauppakamari
  21. Logistiikan digitalisaatiofoorumi
  22. EU22 –jaosto jäsen
  23. Horisontti Eurooppa klusteri 5 –ryhmä jäsen
  24. ITS Nationals Coordination Committee jäsen
  25. Suomen akatemian hanke Transformative Cities, ohjausryhmä

Säännöllisesti kuultuna asiantuntijana valiokunnissa. Vuoden 2022 aikana 14 eduskuntakuulemista.
Kaikki lausunnot löytyvät ITS Finlandin sivuilta: https://its-finland.fi/ajankohtaista/

Liikennealan kestävän kasvun ohjelma

Innovaatioita ja kansainvälistymistä tiiviillä yhteistyöllä

Liikennealan kestävän kasvun ohjelma 2021-2023 on päivitys Liikennealan kansalliselle kasvuohjelmalle. Kestävän kasvun ohjelma edistää liikenteen toimialan kestäviin ratkaisuihin perustuvaa yritysvetoista innovaatiokehitystä, kansainvälistymistä ja kasvua. Ohjelman tavoitteena on toimialan investointien ja kansainvälisen kasvun edistäminen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävillä ratkaisuilla.

Liikennealan kestävän kasvun ohjelma kannustaa yksityisen ja julkisen sektorin toimijoita entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Liikenneala on merkittävien muutosten keskellä, joiden keskeisinä ajureina toimivat kaupungistuminen, päästövähennystavoitteet, alan innovaatiot ja teknologinen kehitys sekä yritysten markkinamahdollisuudet globaaleille markkinoille.

Ohjelman tavoitteena on synnyttää Suomeen liikennealan kansainvälisiä liiketoimintaekosysteemejä ja 10 000 työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Ohjelmaan on luotu yhteinen tavoitetila ja tulevaisuuskuva vuoteen 2030, kuvattu alan osaaminen ja toimintaympäristö, määritelty toimenpiteet lähivuosille sekä organisoitu ohjelman täytäntöönpano ja seuranta.

ITS Finland toimii Liikennealan kestävän kasvun ohjelman koordinaattorina. Lue lisää kasvuohjelmasta Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta sekä hankesivulta.

Kiertotalous

Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen; jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita.

Tutustu teemoihin

Hiilijalanjälkilaskurit ja päästökauppa

Raskaan sähköisen liikenteen ekosysteemi

Kiertotalouden palveluiden arkeistaminen

Yhteiskäytön tukeminen

Pohjoismaisen yhteistyön edistäminen

Palveluiden mahdollistaminen

Hankekumppanit

Kiertotaloudella rakennetaan kestävää tulevaisuutta

Liikenteen kiertotalous on osa kiertotaloutta ja toimimme sen oppeja ja käytäntöjä soveltaen.

Liikenteen kiertotalouden yhteistyöhankkeessa Oulu, Tampere, Lahti, Turku, Vantaa, Helsinki, Sitra ja Smart & Clean –säätiö tekevät yhteistyötä ja jakavat parhaita käytäntöjä edistääkseen liikenteen palveluistumista ja kiertotalouden konkretisoimista. Näiden teemojen kautta tuemme yhdessä kiertotalouden mukaisen liikennejärjestelmän rakentumista.

Hankkeen kuusi painopistettä

Hiilijalanjälkilaskurit ja päästökauppa

Hiilijalanjälkilaskurit ovat yksi työkalu kuluttajien käyttäytymisen muutoksen ohjaamisessa. Tarjoamalla kuluttajille helposti käytettäviä työkaluja oman hiilijalanjäljen mittaamiseen konkretisoidaan oman liikkumisen merkitys hiilidioksidipäästöjen kannalta.

Kaupungit jakavat oppejaan toiselleen (CitiCAP oppien jakaminen, Tampere Finland hiilijalanjälkilaskurien kehitystyön opit ja avoin lähdekoodi), kehittävät yhteistyössä laskureita, hakevat rahoitusta ja keskustelevat pohjoismaisesta hiilijalanjälkilaskurin kehityshankkeesta. Liikenteen kiertotaloushankkeessa luomme mahdollisuuksia tiedon jakamiselle sekä keskustelulle kaupunkien ja yritysten kesken entistä parempien palveluiden luomiseksi kuluttajille.

Kuvalähde: Laura Vanzo, Visit Tampere

Raskaan sähköisen liikenteen ekosysteemi

Sähkökuorma-autot yleistyvät kaupungeissa vähentäen lähipäästöjä sekä melua tehden kaupungeista terveellisempiä ja mukavampia asuinpaikkoja meille kaikille.

Osana liikenteen kiertotaloushanketta rakennamme pohjaa raskaan sähköisen liikenteen ekosysteemihankkeen käynnistämiseksi. Keskustelemme yritysten, tutkimuslaitosten, kaupunkien ja muiden sidosryhmien kanssa tavoitteena muodostaa kuva arvokkaista kehityshankkeista, joihin toimijat sitoutuvat ja joiden kautta raskaan kaluston päästöjä vähennetään ja luodaan uusia vientituotteita- ja palveluita Suomeen.

Kehittämällä yhteistyössä sähköisen raskaan kaluston palvelukokonaisuuksia vähennämme tehokkaasti liikenteen päästöjä ja tehostamme ajoneuvojen käyttöä yhteiskehitettyjen palveluiden avulla.

Oulun kaupunki joukkoliikenne

Kiertotalouden palveluiden arkeistaminen ja viestintä

Kaupunkien viestivät aktiivisesti ja ymmärrettävästi liikenteen kiertotalouden mukaisista ratkaisuista ja auttavat näin kuluttajia heidän halutessaan vaikuttamaan omaan liikenteen hiilijalanjälkeensä hyödyntämällä kiertotalouden mukaisia palveluita ja tuotteita.

Osana liikenteen kiertotalous -hanketta viestimme helposti ymmärrettävällä tavalla liikenteen kiertotaloudesta ja teemme sitä tunnettavaksi Suomessa ja kansainvälisillä areenoilla. Tuotamme erilaista viestintämateriaalia kaupunkien käyttöön ja kerromme kiertotaloudesta eri. tilaisuuksissa

Viestintä on vaikuttamista ja asioista kertominen tuo liikenteen kiertotalouden mukaiset ratkaisut ihmisten tietoisuuteen. Kiertotalous saati sen ulottuminen liikenteen saralla on varsin uusi asia ja aiheen arkeistaminen on tärkeää, jotta ihmiset näkevät omien pientenkin valintojen vaikuttavan ympäristön ja talouden kannalta kestävän liikenteen tukemisessa.

Kuvalähde: Oulun kaupunki

Yhteiskäytön tukeminen

Kaupunkipyöräjärjestelmät laajentuvat, sähköpyörien määrät näissä kasvavat ja järjestelmien kattamat alueet kasvavat.

Tuemme kaupunkeja kaupunkipyöräjärjestelmien kehityksessä ja integroinnissa joukkoliikenteeseen. Etsimme rahoitusinstrumentteja, joiden avulla esim. sähköpyöriä saataisiin entistä enemmän osaksi kaupunkipyöräjärjestelmiä. Fasilitoimme keskusteluja ja rakennamme yhteistyötä.

Kuvalähde: Lahden kaupunki

Lahden kaupungin yhteiskäyttöpyörät

Pohjoismaisen yhteistyön edistäminen

Vähäpäästöisten liikenteen palveluiden hinnat laskevat pitkällä aikavälillä verotuksen siirtyessä entistä enemmän päästöpohjaiseksi kiinteiden veromallien sijaan.

Selvittämällä kattavasti liikenteen palveluiden vaikutusta päästöihin, voimme kehittää vero- ja palvelumalleja, joiden avulla liikkuminen siirtyy nopeammin yksityisomisteisista ajoneuvoista ammattimaisesti hoidettuihin palveluihin, joiden hiilijalanjälki on merkittävästi yksityisomisteisia ajoneuvoja alhaisempi samalla tarjoten vastaavan palvelutason.

Pohjustamme yhteispohjoismaista liikenteen palveluiden päästövaikutusselvitystä, joka tuottaa päättäjille tietoa vaikutusarviointeihin ja poliittisiin päätöksiin. Tavoitteena on, että keskipitkällä aikavälillä myös liikenteen palveluiden saralla voidaan siirtyä päästöpohjaiseen verotukseen tai ainakin huomioida päästöt entistä tehokkaammin.

Palveluiden mahdollistaminen

Liikenteen palvelut yleistyvät ja laajentuvat. Kaupungit tunnistavat liikenteen palveluiden  yleistymisen esteitä ja hidasteita ja ratkaisevat nämä mahdollistaen yritysten tarjoamien liikenteen palveluiden, kuten yhteiskäyttöautojen ja latauspalveluiden, yleistymisen.

Kaupunkien rooli liikenteen palveluiden mahdollistamisessa on merkittävä ja käymällä rakentavaa dialogia asiantuntijoiden ja yritysten kanssa kykenemme ratkaisemaan mahdollisia haasteita ja tukemaan liikenteen palveluiden yleistymistä.

Järjestämme tärkeiksi koetuista liikenteen kiertotalouden teemoista tietopajoja, joissa käsitellään erilaisten liikenteen palveluiden roolia, mahdollisuuksia ja haasteita yhteistyössä asiantuntijoiden ja yritysten kanssa.

Yhteiskäyttöauto

Verkosto

Helsinki

Kierto- ja jakamistalouden edistäminen on tärkeä osa Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaa ja muita kaupungin ympäristöohjelmia. Helsinki haluaakin toimia alustana uudenlaiselle liiketoiminnalle ja yhteistyölle, joita kierto- ja jakamistalous synnyttävät.

Liikenteen palveluistumista ja älykästä liikkumista edistetään eri ohjelmatyön kautta sekä mm. Jätkäsaari Mobility Lab -hankkessa ja Helsingin kaupungin kiertotalouden klusteriohjelmassa, johon on kutsuttu mukaan yrityksiä, tutkimuslaitoksia, korkeakouluja sekä muita organisaatioita, jotka haluavat yhdessä edistää  kiertotaloutta konkreettisin toimin. Lisäksi Pääkaupunkiseudun palvelukartalle on tänä keväänä luotu Kiertotalous-osio, josta löytyy mm. Helsingin alueella tarjolla olevia yhteiskäyttöisiä kulkuneuvoja.

Vantaa

Vantaan tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. Tähän pyritään liikenteen osalta erityisesti panostamalla kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen, mutta myös kaikin kiertotalouden edistämisen keinoin.

Tampere

Kestävän liikkumisen ratkaisuja Tampereella ovat keskustojen kävelypainotteisuuden, pyöräliikenteen pääreitistön ja sujuvien matkaketjujen kehittäminen, raitiotien laajentaminen myös seudullisesti sekä joukkoliikennepainotteisten katujen lisääminen.

Kaupunkilainen voi Tampere.Finland-sovellukseen kesäkuussa lisätyllä hiilijalanjälkilaskurilla seurata omaa liikkumistaan ja sen hiilipäästöjä, ja kestävästi liikkumalla ansaita etuja. Hervannan Smart City -testialueen kehittämisessä hyödynnetään useiden liikenteen ja liikkumisen sekä avoimen datan ja rajapintojen kehittämiseen keskittyneiden hankkeiden tuloksia sekä tehdään yhteistyötä monien eri projektien kanssa. Kestävän liikkumisen tavoitteita kohti Hiilineutraalia Tamperetta 2030 voi seurata ilmastovahdista.

Turku

Turun kaupunki edistää resurssiviisasta liikkumista ennen kaikkea kaupunki- ja liikennesuunnittelun sekä joukkoliikenteen ja sitä täydentävien liikkumisen yhteispalveluiden kautta. Kaupungin tärkeimmät muutostavoitteet ovat yhteiskäyttöisten ajoneuvojen ja lihasvoimalla liikkumisen lisääminen sekä resurssiviisas matkailu ja kaupunkilogistiikka.

Lahti

Lahti on Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021. Lahdessa kestävää liikkumista edistetään useilla eri tasoilla. Tavoitteena on luoda edellytykset turvalliselle ja sujuvalle liikkumiselle kaikilla kulkumuodoilla. Pyrimme mahdollistamaan sujuvan matkojen ketjuttamisen. Kehitämme liityntäpysäköintimahdollisuuksia runkolinjaston solmupisteissä, kehitämme palveluliikennettä ja meillä on juuri lanseerattu sähköavusteisten kaupunkipyörien järjestelmä. CitiCAP-hankkeessa pilotoimme mobiilisovelluksella toimivaa liikkumisen henkilökohtaista päästökauppaa ensimmäisenä kaupunkina maailmassa.

Oulu

Oulun kaupunki pyrkii ympäristöohjelmassaan kasvattamaan kestävien kulkumuotojen osuutta liikkumisesta. Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma (SUMP) on laadittu, ja esim. baanaverkostoa laajennetaan määrätietoisesti. Myös uuden kaupunkipyöräjärjestelmän hankinta on valmisteilla. Oulun Kaupungin etenemiseen kohti hiilineutraaliutta voi tutustua Ympäristöohjelman sivustolla.

Muut yhteistyökumppanit

Sitran tavoitteena on nopeuttaa siirtymää reiluun ja kilpailukykyiseen kiertotalouteen. Tarjoamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja tämän muutoksen toteuttamiseksi osana koronakriisin jälkeistä jälleenrakentamista Suomessa ja Euroopassa. Suomi voi olla kokoaan suurempi raivaamalla tilaa kiertotalouden edelläkävijäratkaisuille kaikkialla maailmassa.

Smart & Clean oli maailman johtava vaikuttavia ilmastoratkaisuja rakentava yhteisö. Säätiön viisivuotinen toimintakausi päättyi 30.6.2021. Uudenlaiset liikkumisen, asumisen, energian ja kiertotalouden ratkaisut hillitsevät ilmastonmuutosta ja luovat uutta liiketoimintaa. Helsingin seudun kaupungit, yritykset ja tutkimusyhteisö ovat olleet mukana rakentamassa monipuolisia, muutosta ilmastoneutraaliin maailmaan vauhdittavia ekosysteemejä.

Älykkään liikenteen verkosto – ITS Finland ry on yhteistyöfoorumi, joka kokoaa yhteen laajapohjaisesti valtion, kaupunkien, tutkimus- ja oppilaitosten ja yritysmaailmat edustajat edistämään liikennealan digitalisaatiota. Tavoitteenamme on rakentaa sujuvaa, turvallista ja ympäristöystävällistä tulevaisuutta.

Pohjoismainen ITS-verkosto